Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
pantiiti: prowasti J. O. Appelberg, kirk-
koherra J. Fr. Manitestriitn ja proaiasti
J.Warsn. ——W irkaivapautta sito-
tiin. Lääuinprowasti A. T. Stenlterg’ille
kesäk. 9 p:stä heinäk. 1 p:ään, joita ai-
kana Joitialan kirkkoherra E. A. .Karsteii
hoitaa prowastiitivirkaa Ahwenanmaan pro-
wastikutiiiassa. — H a etta iv i k si julis-
tettiin kappalaistoimi: Hoitkilahdella, Sa:
ivossa, Naantalissa, "sinitiituaallm W.ina-
jussit, Saiumatissa, titikskeri assii, :’lskai-
sissit, Hutnppilassa, Karkussa, Suonieiuellä,
Läugeltiiäessä, .tkarjalassa ja etisiittäisen
kappalaiseit tvirka Weltmaalla.
— Yleitten sitrttpiiiwä toietetiiiii täällä
juhlallisilla jtititalattpalttteluksilla tuomiokir-
kossa ja sekit yleisissä että yksityisissä olois-
sa ivallitsi sama hiljaisuus ja rauhallisuus
kuiu jiihlapäiiitänä ainakiit. Kaikki työ oli
lakannut, kaikki puodit ja ratvintolat oli-
wat sitljetiit ja saiaitiassaiiitne nähtiin lai-
wain suruti merkiksi kantaman lippujansa
puolitangolla. Jokaiseen tieljääii Juma-
latipaltveliikseeit kokoontui iväkeä koko aivara
kirkkomme täyteen ja kollehti, joka kaititet-
tiin itiuistopatsaati pystyttätitistä warten
wainajalle, tuotti yhteensä 495 tiiarkkaa
21 pettitiä sekä 2 ritplaa 10 kopekkaa.
Waalijärjestyksen, joiika mukaan
Titrun kaupungin ivaltiopäitoätttiehei owat
walittaivat, oit Keis. senaatti wahtitistanut.
— Kaiipungin kuunallisi-orimestari, as-
sessori H. H ö c k e ri lienee ttiiiiitetty esit-
telelijäsihteeriksi Keis. senaatin waltiowa-
rain-toiniituskunnassa.
–— Kaupungiti waakatttestariwirknait on
rahatoiuiikaiiiari ehdolle pannut: ensimmäi-
seksi kassisi-rin Kiit gelin’itt, toiseksi k:r-
jan pitäjäit T, A. Forstrii ti"i’itt ja kol-
manneksi kauppiaatt E d w a r d ?! s t r ö ni’
in.
—— Nitnityksiä y. tii. "Auskultauteiksi ott
Turun huivioikeus ottanut ylioppilaat N.
A. Forsström’itt ja K. H. Saurän’in.
— Tttiniu käsityöläisyhdistitksen kokouk-
sessa wiime laitatitaiita walittiin yhdistyk-
sen waliuusinieheksi: h:rat J. F. Sahlltoui,
M. I. Cronwall. "? A. Grönroos F. W.
Wulff, O Fock ja J Helander. – Sanias-
sa tilaisuudessa atinettiin kisällikirjat inaa-
larin oppilaalle F. A. Graiilund’ille ja
karwariiioppilaalle R" Aaltoselle.
– Turtin ruotsalaiseen lyseooii ilmoitti
iisettsä 25 p. toukok. 55 utitta oppilasta,
joista kaikki muut, paitsi kaksi, pyrkiivät
etisiinäiseeit luokkaan. Näistä hywäksttttiiit
42. — Wiiiiie perjantaina laskettiin satuas-
ta lyseosta 36 oppilasta yliopistoon.
— Tiirtiit suotualaiseen lyseoon pyrki-
jöitä oli eilett pideiyssä tutkinnossa 16,
joista 11 nyt kohta hytoäksyttiin ja 4 saa
syksyllä yhdessä aitteessa uudistaa tutkintoti-
sa.
— Oikaistawa. Turun suomalaiseit ly-
seon kertomuksessa luetelluista Johtokunnan
jäsettistä oit kansakouluntarkastaja Aksel
Berner epähtiotiiiosia jäänyt nimittämät-
tä, jouka pttynnöstä täteti oikaiseiitiiie.
—– Käyrän kaswatnslaitoksessa Pruttk-
kalan kappelissa pidettiin wiime keskiwiik-
kona neljäs wuosituikittto. Sillä oli eri-
tyinen itterkitykseitsä sen wuoksi että tyttö-
osastokiit tiyt ensimmäistä wuotta on ol-
lut tvaikittuksessa, sekä siitäkitt syystä että
usiampia oppilaita poikaosastolta tänä
wuontia woidaan ensikerran päästää ulos.
Tyytywäisyys loisti näiden, kowan otttieii
koulussa ennen tänne tuloansa olleiden las-
ten kasivoista ja todellakin hupaista oli
nähdä wanhempien oppilaiden riwakkaita
ja jäntewiä liikuntoja. Oppilasten osoit-
tama taito koulutt oppiaineissa oli nytkin
kiitettäwii, tiiutta tittitiiivati kaipauksen oli
erittäiit eteittäit opettajan Ollilan wiime
syksynä tapahttittiit poismuutto jättänyt
laitokselle. iloko joukko oppilaiden ivaltiiis-
tainia käsitöitä oli myöskin itähtäiitillä ja
osoittiwat titotien hywinkin edistyneen niiis
säkin. Tytiölapset, jotka wasta wähem
tiiän aikoit syyslukukaudella oliwat opetusta
nauttineet, antoiwat seliviä ja tyydyttäwiä
tuustauksia heitä kttulitsteltaissa.
—— Ltikl’ari" ja urkurikoulussa oli eilen
ivuositittkinto, joka menestyi ntarsiit hytititt.
Waatimukset suoritettuaan laskeitiiti kou-
lusta urkuri:oppilaat J. Eskola, I 11.
Riudell, "3 Il. Iagersiröm, J. Mäkitien,
M. W. "8; einonen ja :llk Stiaritien. .tioit-
lussii ott wielä jiilellä 24"t oppilasia, jostci
15 kuulunnit toiseen ja ?; etisiiuäiseeit litok-
kaati.
—– Oikeiidetikiiyitti tohtori A. W. Jahits-
soit’ia wastaait. Niittkuin tunnettu ott, jou-
tui toht. Jaltnsson kanteenalaiseksi siitä
puheesta, jonka häit piti T.urun stioiitalai
sen lyseon wihkitnisjuhlassa. Asiassa ati
toi etisiksi Turun raastuwaitoikeus päätök-
sensä, jonka kautta toht. Iahnsson tuomit-
tiiit tvetäiitään kuudeit sadait markan sa-
koii. Moleintnat, sekä kantaja kaupungin-
wiskaali Mattnström "että syytetty, tvetosi-
ivat Turun howioikeitteen, joka nyt 25 p.
wiime toukokuuta tehdyn päätöksen kautta
ott wahwistanut äskett ttiaittituii raastu-
tvanoikeuden päätöksett,
Kiwnloisuiis kotipiingissa. åvienneellä ivii-
koolla sairasti: ivatsa- ja suoliköhää 9 hen-
keä, kurkkuköhää 7 l). rintaköhää 8 h.
keiihkoioihoa 7 h. ja wilutautia 18 h.
—— Sunriruhtinaainme ott armossa sito-;-
tiiitiit Suomen pipliaseuran tekeitiääit pyttii-
tööii saada pitää häntä Seuran korkeana
suojeliana,
—— Kimsakouliin johtokunta oit äskeit nide-
tyssä kokouksessaan ottanut: ttt. t. opettajaksi
korkeampaan ruotsalaiseen poikakouluun Uu-
destit Kaarlebysiä päästettsit A. L. Kroti-
siröni’iii; iv. t. opettajaksi korkeattipaait suo-
tualaiseen poikakouluun Jywäskylän senti-
naarista lähteneett J. A. Horttaeus’eii;
iv t. opettajattareksi korkeatupaan ruotsa-
laiseen tyttökouluuti Tammisaaresta lähte-
tieen A. von Essen’in; iv. t. opettajatta-
reksi korkeatupaan suotnalaiseeit tyitökoiiluitn
kansakouluopettajaiar E. Ahlgren’in, sekä
iv. i. opettajattareksi alhaisempaan ruotsa;
laiseen kouluun N:o 2 Tamtnisaarett seitti-
naarista lähteneen L. K. Wulff’iu.
Outiettomtitis. Wiiiite kuun 30 p"
k:lo 5 jpp. tapahtui talossa N:o 13 W.
Läntisellä kadulla se onnettomuus että pel-
liseppä Oskar Björkqwist, joka oli kattoa
maalaamassa, putosi katolta pihalle sillä
seurauksella että häit kohta kuoli. Nuoru-
kaitten oli 18 wuotias. (S. T.)
Puultat Suomen teollisuudenharjoitta-
jien yleiseii kokouksesi toimeenpanemista
warteii Tampereella 1881 kituliimat, kiiteti
H. D. kertoo, jo rupeatvan toteutumaan.
Hanke ott saaitut yleistä kannatusta ja
osan-ottoa tiiaanitiie teollisunden—harrasta-
jilta.
— liutta kirjallisuutta. Tampereen kirja-
painosta ott hra E. Haltelgerg’in kusian-
niiksella ilmautunut:
"MariaDundeeeliöPuolalai-
set T ii k h o l in a s s a. Historiallineii !lio-
welli, kertonut G. H. M ellin. Suomett-
tanut A r iv o L e iit p i r a ii t a”. — Hiuta
40 petiitiä.
"Laulajat. Jutelma. Kirjoitanut
Marie Sophie Schwartz. Mit-
kaileinalla suomentanut Ariv o L etiipi-
raitta"" — Hinta 50 penniä.
"H y tt y tt e ii. Bksitoista Hengellisiä
ivirttä Kusiaa Juhatipojalta".
—— Hinta 25 pettniä.
— Wiiiniriit suonialaiseen lyseoon päit-
semistä wariett oli, ktitett Jlnt. kertoo ivii-
me perjantaitta iiitkiiitooit ilmoittanut 24
poikaa, joista 17 hytitäksyttiin ja muut saa-
wat uudistaa tutkitttottsa syksyllä.
— Tiilwa-wesi Pohjanuiaan jo’issii kuu-
ltut tänä kewäitä nousseen tawattomiin.
Niinpä oit Lapuan joki niin tultviitut,
ettei mies-muistiin ole iitoista weden pal-
joiitia mainitussa joessa iiähiy. Siltoja
ja aittoja owat jäät wienect iiittkaaiisa ja
oivatpa itse asuinhuoneetkin olleet waarassa
Näiu kertoo Wltl.
Jhmishenkiäkin oit titlivaiveden uhriksi
joutitiitii Seinäjoella.
Wesi on ollut 17 jalkaa tawallista kor-
keaitipaiia.
—— Tietoja Weiiiijältä. Se Kiltaltschitsch-
iit seuralainen, joka äskettäin wangiitiiit,
on, ktiten "Russ Cor.”” kertoo, nittieltäätt
Terentjewa.
Rauhattomuuden ptihkeaitiista ivarataan
Ll,lioskowassm joiika tintoksi Moschaiskiii lei-
riin uuiärätty sotatitäki ei ole siitite lähte-
ityt ja lisäksi on kasakoita :vioskowaan iitl-
liit"
"sessa Helfmatiin
desta kertoo "tiiolos"
kuitaruudut owat hiiiimeät, tituode, titoli
ja pöytä rautaiset. .tiahdesti päiwässii saa
häit ruokaa ja kahdesti teetit, ja joka päi-
ioä saa hätt käwellii iitankihuotieen pihalla
"i:täneti rääkkääittisesiäiin ei woi olla puhet:
takaatt, tiuitta siinä oit kyllit peräii ettii
iviiiiteiset wangitseiniset owat tehdyt hänen
iliiiiatitojeitsa tiutkaan.
— Niilkiiä kärsiutille Etelä Weiiiijällä
avitti hankkiipa tonnikunta, eli ne henkilöt,
jotka tiioiiaitt allekirjoittiwat kehoituksen ra-
hankeräykseen Suvtnessa sanottua tarkoitus-
ivaiikeii-
että häiteit kop-
Pinfll 011 14 jalkaa pitkä ja 0 lenteli, ak-
ta warten, kokoontuiwat kuten U. S" ker-
too, Helsingissä 26 p. touk. neiiwotteluiiti
sen ilmoituksen johdosta, että nälänhätä
niillä seuduilla, mihin apua oit lähetettij,
nyt kewään tultua on poistiinitt, joieti ei
etiääii ollut tarpeellista siniie rahoja täältä
toittiittaa. Sett jälkeen kuu maiuittuiltnoi-
tiis saatiin, oit palteena oleivait ioiniikttu-
nait rahaitivartijalle maaseuduilta tullut
tioiii 20,000 tnarkkaa ja luultawasti on
rahoja wieläkin tulossa" Näiti ollen pää-
iettiiti iltitoittaa että ite rahankerääjät tahi
lahjoittajat, jotka tämän totikokiiutt kulues-
sa owat rahaitsa täittie lähettäneet, saawat,
jos tahtowat, peruuttaa ne itiainiiitlta ra:
hattivartijalta. Ne rahat, jotka peruutta-
iitatta jääittät, talletetaan wastaisia satiiaii-
tapaisia tarpeita w.trteit ja jätetäätt et:ään
ioitnikutiiiatt haltittiit, jonka jäfeitiksi pyy-
detään läätiiii kuittcrnöri, kaupungin-utal-
tuiistttiesteii puheenjohtaja, kuntiallispor-
mestari, sitontalais-ruotsalaiseii settrakiiii-
ttaii kirkkoherra sekii Putmsett ristin suo-
tttalaiseit yhdistyksen esimies.
aniin suoinalaineti lyseo.
Toissa päiivänä, tämän kuitit 1 p:nä,
pidettiin täkäläisessä suoittalaisessa lyseossa
tautalliiien iouositutkitito, jossa sekä opei-
tajai että oppilaat osoittiwat niin suuria
taitoa ja hartautta tiedoissaan ja toimis-
saan, että täydellä syyllä woi sauoa kou-
liiit olentait erittäin hytvällä kannalla. Tiit-
kintoa kuulemaan oli saapunut niin pal-
joit kaitsalaisia, ktiiti waati koulun ahtiini
huoneet woiwat sisältää eikä tietysti kaikki
yhtä aikaa ivoineetkaatt sisällä olla. Muiia
ei ainoasiaati tämä läsnäolijaiit lukuisuus
todistanut, ettii tämä itse kansan syntiisi-
iäiiiä ja ylläpitäiitä koulu on sett mielessä,
ivaait samaa ilmoitti myöskin se kautiis
lahja, joiika Pöytyän kirkkoherra G. I.
Ahlman oli tätä tilaisuutta warteti kou-
lulle tehnyt. Sillä waikka kouliitt omasta
stipeiidiorahastosta ei wielä tänä ivitoiiita
ivoitu apurahoja jakaa, sai kitiieiikitt nyt
jo moni köyhä ja kelwollinen oppilas ier-
ivetulleen lahjan itiistii 185 titarkasta, jotka
herra Ahlman oli aittaniii ja jotka nyt
jaettiin oppilaille 15 ja 10 iiiarkait situ-
ruisissa osissa.
Wuosiiutkintoa ivarteit oli koulun joh:
taja tehnyt kertomuksen koulusta ltikutttuo-
sitta 1870—80 ja 1880—81. Jit koska
Turuii suotiialaitteii lyseo ott alktiiisa siitt-
tiiti Liinsisuometi siioittalaiseit kansan tah-
dosta ja tvieläkiit ylläpideiäiiti sett iit-.i-
roilla, kaisoitiitte sekä sopimaksi ettii tarpeel-
liseksikin, että julkaisemme tärkeämmät osat
mainitusta kertomuksesta.
.ikertoutus selittiiä etisiksi kotilutt syitityit
seuraawalla tawoin:
"Siwistys, oppi ja tieto otvat wälttätttät-
töttiiä ehtoja hedeliuälliselle waikutukselle;
§liitiikit ihniiiieit pysyy alhaisimmalla kehitys
kannalla. Häncu elätitätisä pyrittnöt ja rieti
not tarkoittatvat ainoastansa iarpeellisimpiei
tarpeiden tyydyttämistä. Halu toimintani
satiioitt kttitt työ-kykykin oit hätiessä pakot
synnyttäntä eikä sitveelliseu hengeti herä;
tämä Suouiessa oli kititenkitt historiall-
iieii kehitys luotittt tilan, josstt kaikkiini-
nett siwistys ja henkinen wiljelys oli iiii-
hälukuiseti etuoikeutetun kansaluokan yksii-
omaiseua ottiitisuutena. ikatisttit etietuitis-
tö oli titoniitiu eläntäiiti raakalaisen eläintä,
estetty kuti se oli siwistyksen hcdelmiiä tintt-
tiutasia Siioinalaiiteu ei woinut ltikeisä
ja työnsä kannattamia siivistyslaitoksia eitik"
seeti käyttää. Suoms.ilainen äidinkielioli
hänelle esteettä. Sett uhrit-.iinalla iitoi l’in-
kitt kohota siwistyneiden riipeihin, mitta
tuo uhraus ei ollut" helpointa laattia. )io-
ni siinä tyitssä on kadottamalla hetkiset
ivoititaiisa riutunut; sa iiiiti oit tnpahtiunt,
että kansanluokka, jolla oit kaikki ehdotat"-
joita iehoisalle työlle ja tonninnalle, totipuu
satiiaait welttouteen, santaan horroseen,
kuitt kansitti enettunistö, jolta kaikki ehdot
puuttuuvat. Siiotiiessa nähtiin kaitsit ja-
kauittutati kahteeu luokkaan, jotka tolem-
ni-"ii olitpat wieraat toisillensa ja psutiiii;
iitat sitä woittiaa, joka kehoittaa "’ansaa
ponnistamaan woitiiiinnsa.
Seliitää oit ettii iitoitieit asiaiii ila oli
etiiieti pitläiiu tekewä loptitt kokit iiisalli:
sesia olemuksestamitie. flLiiltiätnätöittä oli,
että tässä pikainen iitit-tito; oli thtätitii,
jos Siioitieii kansa tahtoi eliiä cik mäln-
telleit, tuutia ivariiiasti kuolenutuomaksi
joutiin. Waliiollisesti olikin jo eliot tälle
muutokselle saawutetiit. Suomi ii tullut
itsenäiseksi ronttioksi; se oli ottant" kohta"
kansakuntain joukkooit eli sille inahdollisuus
suotu omatakeiseen kehitykseen. Ei tarwittu
siis tnuuta kuin että kaisa heräisi tainnuk-
sistansa, että se oppisi tuntemaan puut-
teensa ja surkean tilatta, oppisi oiwalta-
ittaati mitä welwollisuusia itusi aseitta oli
sille tuottantit.
Siioinen kansa näytti kuitenkin tämän
wuosisadan kolmannella jt neljännellii kyin-
inen-luwulla iiiikkutvait "ikeää unta, jota
ei"kukaaii häiriiinyt. .tläkkialla walliisi sy-
tva tyyneys; mutta se ei kuitenkaan ollut
kuoleman tyyiteyttä; se oIi toki yöii tvieito
hiljaisuus, joka saattoi etiiitstaa kaunista,
kirkasta päimää.
Ia tosin päiwän koitte alkoi rusoittaa
taiwaan raitteella. Yöii stitnitt alkoiivat
häilyä ja kadota, yön tyytnys ja hiljaisuus
häwitä. Eläniä, nioniiehttiiten, waikutuk-
silleeii rikas työ astuit eittien uinailemisen
sijaatt. Kaitsallishenki heriä ja kätj elä-
iväksi liike-ivoimaksi. Saivot saloitiailta on
sen elähytiäwä ääni ettsi terran kaikunut
aamukoitteen hiljaisuitdessa. Wastiiteita ott
; se löytättyi Siioinalaisteii riinoissa. Onpa
tähän aikaan Suomen karsa juhlallisesti
wiettäityt sen miehen muistia, jonka herä-
tyshiiitdot heräitiivät seit oiitaltainaait, ini-
kä tehtäwä sillä oli, woidaksensa täyttää
iiiäärätyii paikkansa ihmiskannan histo-
riassa.
Aikoja läpeetisä oit Suomckainen saattiii
tyytyä itiihiti tiitiruihiii, jtita rikkaideit
pöydältii oit pudoteltu. Mu:ta wirkoowa
kansallishenki on hätienkitt riinan saanut
paisuntaan" Hätikin ott jäiiinyi tiiitittoi-
sen halittiotiiiiuieiisa. Hänkitt oit astuitut
alas toittiiiittan tanterelle rain-.tatuaan oi-
keuksillettsa tietä, waatimaan iksellensä osal-
lisuutta sitvistyksessä ei enään tvieraiti kie-
lin, iitaatt suloisella Suotiteii :tuheella
Se kenties lienee wiime aikijett iiterkil-
lisititpiä ilmiöitä että kaitsii itse oit herätt-
ny: käsitykseeit oittista oikeuksistansa ja —
ini-ös oittista ivelwollisuuksisiaatt. Siiotita-
lainen ei enään odota utallanpitäjiltä tah-
toisa täyttämistä. Hän oit ttillut sitritllis-
teit kokeituisten katitta httoiiiaaniaatt, ettei
tikaan häntä auta, ellei häit itseäusä kykene
aittamaan.
Tiiettyä oit k:tikille iiiitkii ponnistukset,
tiitkä ivoiiiiaitt jiinnitykset oit saatii liik-
keelle koritti-asiassa" Ei loistotie oikeute-
"uinipia waatimuksia kuiu saada oppilai-
oksia, jossa nousewa nuoriso oit tilaisuu-
oessit hankkimaan itselleen oppia ja tietoja,
hankkimaan itselleeit siweellistä kasivatusta,
woidakseen menestyksellä käyttää lahjaitsa
lonsa ohjat oittaan käsiinsii. .tloritettuna
ja kykyiisä isänmaan eduksi. Muina löyty-
tteekö mitään waatimitsta, jota itiiit suu-
ressit määrässä oit titastustetiu. :lliillä
kaittialla olisikaan suottienkieliset koulut,
jollei kansa itse olisi ottanut niiden etua
ajaaksensa.
Maamine siivistys-historiassa oit ivuo-
dellct 1879 pysywäitteti merkillinen sijansa.
Lähes neljännes wuosisata ott ktilitttitt sii-
tä piiiioiistä, kuu ensiiitäiiiett siionieitkieli-
tieti oppilaitos perustettiin f"Iyiitäc:inkyliiäin
Mutta päiwä kun ott itiikee suottialaiseit
kattsait wielä kiirsiiväit koulujen puutetta.
Se ei tuoi wielä kasivattaa lapsiansa siwis-
iytteiksi jäfeitiksi yhteiskunnassa. Mika
kaikkialla siwistyneissii maissa oit myön-
netty kaikkien, ttiiit rikkaideit kuiti köyhieti-
kiti yksiitoiiiaiseksi oikeudeksi, oit ninassam-
ine katisatt eiteitimistöltä kielletty. Tämä
outo asia oit herättäityt kansassanuue
eleille iitoittiia, joiden oietuista tuskin ett-
iieit oit woitit ajatellakaan. .statistimme oit,
koulitja itselleen hankkiakseen, kiiyttättyt kaik-
kia keittoja, joita laki niyöntiiä Siioineit
kansalaiselle. .li’ahdella waliiopiiiwillä oit
se selwään lausunut toimeensa tässä suh-
teessa; jopa tttiinieisillä tehnyt tiiydellisett
ehdoituksen koitili-kysyttiyksen raikaiseiiiiseen.
Muita turhaan otvat kaikki seit yritykset
rauenneet. Wielii iiiiiäkiit päiwänä, waikka
jo lähes wiisi tvitotta ott kulunut titiitiiei-
sesttt ivaltiopäiwä-kokouksesta, jossa taloti-
poikaissiiäty siionieiikie isien koulujen eduksi
liioitui etuoikeuksistaan karttapiiperi-:iter-.tii
siioriit-.imiseösa; tiiviit waltion kanttaitantat
koulut euimiuältä osatunti! ruotsinkielisiä"
?iiiiii asiain olleti, mihinkä olisi suotualai-
iteii kansa joutunut, jollei se itse olisi rohjen-
tiitt tyytyä kipeimutäii tarpeensa tyydyttii-
ttiiseen. "siissa suhteessa outin innoitella
!57" suuri inerkityksensii. :liityttiin iiii-"in-
kuin kausan kärsiwällisyys olisi saatiui loo-
puitsa j.i se luottaen oittaat! tuttimaansa
kerrassa:tii ryhtyy asian tutkaisemiseeii ta-
winlla, joka ei tuoi olla perille utieitiättij"
:lstiaitiittitiia tituontta perustettiin, itiiet neljä
suomenkielisiä oppi-koulua kaituatetiawaksi,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
