Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
koltuksemme tässä huomauttaa kansalaisil-
lemme etteimät pertti sokeasti tisko kaikkia
asiaittiesten lupauksia niissä nykyääii il-
iitaiittineissa proklatttatioueissa, joita sekä
suonten- että rtiotsiii kielellä lewitellääii
tnaaktintiissa. Eräs matkustaja kertoi niitä
löytywäit joukottain kestikieroaritaloissa, ja
oit tuonut tiiutttiöisett nieillekin tiähtäiväksi.
No niin sangen erinomaisen hymä ott ttio
"liitia", jota tässä ylistetään, ja asiaiities,
joka tätä ylistys—wirtti’i weisaa, tekee tätä
paljitasta ihtitisrakkaudestii. Kuiukas mun-
toin! – Niin itiitakiii kirjoitustaivasta te-
kee itiieli päättää. Olisi kuiteiikiti hupaista
tietää, kitittka suuri osa uiatktistajaii rahois-
ta jää hänen otitakseiisa.
—— .siintiä aikomus. Waasan lehti ker-
too: Useat Waasan etewiutmistä asioitsi-
joista owat piiraillaan aikeessa toimittaa
tänne työkoitttooriii, jossa kaikki työtä tai-
tatoat ja ansiota halunivat saamat ilmoit-
tatittia, jit josta heille sitteit johtoktiitnaii
toittien pidolla hankitaan ja warustetaan
työtä. Tällaisia laitoksia oit ulkomailla
iitoitin paikoiii ja owat usein erittäiiikiti
oitttistniteet. Ios tuo kaitiiis aate täällä-
kiit toteutuisi jit oititistuisi siksi, että sitä
woitaisiiii käyttää, itiin olisi se warmaan-
kin sangen edullista ei aittoastiiatt yleiselle
toiineentnlolle, ittiitta myöskin jossakiti mi-
tassa tuolle itykyääii itiiit kiihkeisesti kart-
tumalle, kurjalle ittitastii ntuuttamiselle.
–— Koiilttkokous Pietiirissa. Toissa tiis-
taina toiikokutut 31 p., pidettiin siioitta-
laiseit koulun huoneessa Pietarissa kokous,
jossa otettiin ratkaistawaksi kysyntys korke-
amman siioutaliiisen oppilaitoksen perusta-
ittisesta ösiietarissa. siiikiiukseit, jossii "oli
Iiisitä yli siitit henkeä, amiisi prowasti Oh-
qwist liiiupiittällä piiheellit, jossa hän osoitti
korkeamman suomenkielisen oppikoulun tar-
peellistitideit -Pietarissa Täutä tarwe oli
puhujan mielestä sitä kipeäiupi,ktiii "Pieta-
rissii ja seit läheisyydessii astitt suurijoukko
suomalaisia, joideit, koskit suomenkielista
kotiliia ei ole olemassa, tuli hakea oppinsa
weitäjiiit— tai saksiiiikielisissii oppilaitoksissa
ja jotkii siten miihitelleit wieraatttuiwat
kielestätisä ja kotimaastansa.
Cnsimniäiseen kysymykseen: "Onko kor-
keaiitpi oppikoulu Pietiirissa tarpeettk" was-
tattiin inyöutyiiiästi.
Että koulu oli perustettawa klassilliselle
pohjalle, pitiioät kinkki wälttämättöutäiiä
asiiinii, sillä siten woiioiit oppilaiit parhai-
teit jatkuit opintojansa Helsingin yliopistossa.
"Päätettiin hallitukselta pyytiiii lupa sel-
laisen kottliiti perustamiseen, joka tooi lähettää
oppilaita ii in o a s t a a n suomalaiseen
eikä toenäläiseeit yliopistoon, koska koke-
mus on wiime ajoilla osoittanut, ettei hiil-
litus ole iiiitaitiit ltipiiii sellaisten koulujen
perustautiseen, jotka liihettäioiit ylioppilaita
Weitäjän yliopistoihin, miiilla ehdoilla kitin
ettii opetuskielenä oit olltit Wenäjiin kieli.
Keiitoista, joilla wiiroja ott hatikittawii,
ei ollut itiin helppo päättää. Piiheeitjoh-
tajit ehdoitti, ettii pyydettiiisiiti keis. setiittiit
Suomessa ittäiiriiäiitäiiii, ettii kiikiti passia-
lnititstaioit stioiiialiiiiteii on maksama pii-
nen ylitiiäiiriiisett iitiiksiiii koulun hywiiksi.
Myöskin iiiuita keittoja ehdoitettiiti.
ösiaitkintirehtöri Reiglick hiioiiiantti, ettii
kosk’ei yksikiiäit Siiouieit wirkauties Pieta-
rissii lunastit itselleen passia, itäniät sitoii-
tiiisiioiit kottliille maksanutiin yhden profeti-
tin tai puolen prosenttia palkastaan. Myöe-
kiti ehdoitettiiit, ettii waroja oli keriittäwä
itiapaehtoisilla lahjoilla, mikä keräiimistyö
uskottiin 10—miehiselle komitealle, joka tiis-
"sii kokouksessa asetettiin. (28:23 T.)
—– Tietoja Weiiäjältii. Kreiwi L o-
ris-iillielikowille ott lietsari, kuten
””tliiiss.Cor.’” mainitsee, iiiiiiiräiinyt korkeim-
tttiitt palkitti, ittittkii woi sititdii waltakunta-
neiiwostoii jiiseti, eli 20,000 ruplaa. Tii-
wallineii palkka ott 12,000 rttplitii.
Oikendenkäynti ratihatihäi-
ritsijöitä wastaan .ikiomassa
oit, ktiteit ""Giilos" kertoo, selinille sititttit-
tiut, ettii siwistyuyt osa wäestöstä ei ol-
lettkaati ole ottanut "osita ritnhiittomnuksiiii
ja ettei kapimillinen liittokaan ole olltit
itiissii ositlliseiiii.
Keisari ja .tieisiirinna tuliwat
tuiiiite littiwaiitainit k:lo 7½. aiiititilla (siat-
sehiiiastii "iietariiti ja iijoimitt awonaisissa
maunuissa ilmiin saattojoukkoa kaupungin
liipi. .ii:lo 12 kiintittiät he Siiuriruhtiniis
Aleksei !illeksattdrowitsin ltioiia aantiiiisella.
H.eidän ttiloiisa "Pietariiu oli itiioitit odot-
tantaton.
— Nälänhälä Wenöjäu sisäosissa. Huo-
uiatittaen todellisen näläiihädän oleiitista,
latistin siitä "Porjadok” seuraamin: "An-
karitsti pysyen kiini tosiasioissa, täytyy
uiyöntää, että kysymys leiwästä tätä nykyä
astuu etupäähäii. :liäuiä tosiasiat omat
seuraawat: suurimpaa hätää kärsiwissä
guwerneiitenteissa ryhtyy wäestö wiimei-
siittki keinoihin wälttääkseen nälänhätää;
se myypi tttötisä edeltäpäiii wuottakiit pit-
keiniitäksi ajaksi; se myypi polkuhinnasta
miljansa kaswamasta ja touokraa pois pa-
raiinimat peltomaansa 10 ja 12 iouodeksi.
Tiiinän päättätoät tiilottpojat tehdä, koska
jo aikoja sitten omat myyneet kaikki, mitä
iiiyydä woi. Mitä — kysyy ehdottatitiisti
"- odottaa heitä wastiiisiiudessa, jos heillä
monessakin paikoiit ei ole yhtäkääii ijän
sieiiietitä tulemaksi wuodeksi ja jos he owat
piikeuiittäksi ajaksi myyneet peltonsa? Näit-
teit tosiiisiaiii kanssa yhteydessä oit talon-
poikain waelliishalu, joka tämän wuodeti
kiilttessa on enentynyt suuremmissa titiiäriit,
kuin milloinkaan eititeii. Melkeiii joka päi-
wä luemme siitä satioitiitlehdissä. Muutoin
ei tämä ole mitään oikeata tiitiiittaiitista
toisesta paikkakunnasta toiseen, jossa jäl-
leen käytäisiiit asttinaiiit, waan pitljoa eiteiii-
iiiäit tilallisen eläntiitt jättäutistä ja sen
muuttamista puoleksi iitaatikulkijaeliiuiäksi.
Hätä piikoittaa talonpoikia jättiiiiiäiiit hei-
diiii astitttonsa. Lähtiessäiiii periiitötalostaan
ja sulkien sen owet peiässäiin, ei stiuriti
osa näistä wasten tahtoaitsa kulkuteille jou-
tuneista warmaan tiedä, josko he woiwat
johonkin käydä iisiuiiaan mai tiiytyykö h:i-
dän päiwäpalkkalaisenii elatustaan hakea,
!liittoasiaan se, joka tuntee tiilonpojait rak-
kiiiitta maatilkkaansa, iooi käsittiiii sen tilitit
kurjuutta, kiiti taloupoika jättää tiiaaiisa,
tietiiiiiättä missä hän on löytätoä toisen
siiittaitlaiseit, missä toisen katon päänsä
stiojitksi.
ulkomitalta.
E n g l a ii ii i n edustajakunnan toitteii
osasto, itiin ktitstittu alihuone, oit jo hywäk-
syityt sen hallituksen tekeitiäii lakiehdoitiik-
seit, joiika kiitittii hallitiis toiiooo paranta-
toitnsii ne surkeat epäkohdat Jrlaitniit olois-
sa, joitten tähden tämä maa iiseiit entieit
ja tiikä nykyä jo kiitiatt on rauhattomuutta
kärsinyt. Liikiehdoitus tulee nyt iiteiieiiiääii
ylihitotteeseit, jossa sitä ktiitenktii kohtaitee
koipii witstariiita, sillit tässä ediistajakutt-
itassii istuwat ne Englannin rikkaat ja
utahtaioat herrat, joitten useampain etuja
laiti uiääriiykset ttileioat koskemaan. Moiti
näistä oittistaa iiiiiiittäitt Jrlauttissa stitiria
maatiloja, joita irlantilaiset ivtiokraitjat
kotoillit ehdoilla wiljelemät; ja koskit nyt
liiitt päätarkoitiis jtiitri oit liewittää näitä
touokritajaiti kowiit ehtoja, niin ott ltittltii-
wa että maanomistajat, waltooakseeii otiiia
ettijiiitsit, keksintät monta tiititkiia ja tverit-
kettii tätä lakia ioastiistitessiiait, jos kohta
he tuskin iiskiiltiiitewat sitä kokonaan hyl-
jätä. Mutta sillä wälin, kuin tämä laki-
ehdoitiis ktilkee mutkallista tietiiiiti Euglan-
itiii liiiiisiiiitiijii-kiiiittissii, lastuaa Jrlan-
tiissa päiwä päiwältii tyytyiiiiittöiityys,
toiioottotitttits ja julkinen wastarinta laillis-
ta hallitnsta ja sen toirkiititiehiä wastiiait.
Eiiiii enään tyydytiikäiiii rosmoainisiin jit
salitisiitt piiiillekiirkatiksiiii, waati kansa ktitstt-
tiian suurissa joukoissa wäkiivallalla estä-
iiiiiiiii ioirkiititiehiä heidiitt toimissaan. Mon-
tii tiillaistii tapausta ott wiitueisinä itikoitta
tapithttittiit, joista esimerkiksi kerroitiiiie
seuraawan: Erääii tilanhoitajiin piti omis-
tiijiiit puolesta toinieeti piinetiiitit wiisi ryös-
töii rästille jiiiiiieittett iiniokraniaksiijen tiih-
deit sekit iijitniatt tiloiltansa pois iteljä wiiot"-
riiitjitii ja hi’in kääntyi seittiihdeii wirkaktiit-
tieti puoleen, saadakseen heiltä apiiit toi-
uiiitisii. Hiin saikin saiittojotikoii, jossii
oli l; iipseeriit jit 25() sotamiesta" sekä 150
poliisiit ja 2 poliisikoiiiisitriotii. dlietkikun-
tii litisti titatkiille yöllä, heriittiiäkseett wii-
hemuiiitt htioittiotit, iitiittii mähän matkaa
kuljettiin leinitiihteliwat jo merkkitulet lähellä
olemilta ttiäenhtiipuiltit. :litit tiilttiitili
talonpoikia stitirissii joiikoissii esille ja lie
yhtyimiit, pitäeii suurta titeliiii, retkikun-
tiiiiii. .itiin tultiiti eilitille sillalle, josta tiiu-
tyi kiiydii ylitse, huomattiin sen oleiinin
osaksi rikotun, "joiika tähden ainoastani!
suurella waiwitllii piiiistiin ylitse. Ryt
tultiin eitsiitiäiseett tiilooit, jossit ryöstä oli
titpiihtuioii, iittittii hiiwitittiiit, ettii wiiok-
raaja wiikiiieeu oli sulkeutunut ioarastuksien
tiikit eriiiiseii toitithiiiiit liituiitirauuioon.
Täältä heitettiin ahdistajien piialle kituiä
jii kolme poliisia ja yksi sotamies haawoi-
tettiiii. Ammuttiinpa kerran tilanhoitajaa-
kin, waan onneksi ei häntä satttttiut. So-
tauiiehet eiwät kiiiteitkaait wäkiryntiäköllä
walloittanect liittiaa, kun puolustajat oli-
wat aseilla ivarastetut. Niistii taloista,
joissa ryöstöä piti tehtämän, oli kaikki ta-
louskalut inutitetut pois, ja kiin poliisiit
piti paneman poisajot toimeen, oli se siivii-
li-wirkamies, jonka tuli paikiit osoittaa,
lähteiiyt tiehetisä pakoon Sillä aikaa ah-
distiwat raimoisat mäkijoiikot sotaiitiehiä
ja tappelu olisi epäileiiiättä syntynyt, ellei
koliite pappia olisi saapunut hywään aikaan
kattsaa hillitsemään. Pitltiuuiatkalla täytyi
retkikunnan jälleen käydä puoleksi häivitetyn
sillan ylitse ja tiiällä oli riita wähällä syt-
tyä meriseksi taisteluksi. Eräs pappi aset-
titi sotamiehien eteen, jotka jo tähtäiliwät
pyssyillään; häti lupasi ioastata järjestyk-
sestä, ja nyt päästiiti asiastii ratihassa. —
Samiinkaltaisia tapauksia kuin tämä oit jo
iiiotitii tapahtiiuiit, ktiit ivirkakuunat otvat
koittaneet toiitteen patina tällaisia, ktiitetikin
laillisia piiätöksiä. Wäkeä kootaaii aina
filloin kirkonkellojakin soittamalla itiin awa-
roilta aloilta, ettii heitä kerrankin arwattiin
olewait yhdessä! 10 tahi 12 ttihatta heti-
keä. Wiimeiset tiedot kertoivatkin sentähden,
että werisiä tappeluja jo oit tapahtuntit
sekä että hallitus on ryhtynyt eriitoiitaisiiii
murokeinoihin.
Ranskanmaalla ei nyt tätä ny-
kyä ptihtita Tiiuisin itialloittaiuisesta, sillä
se oit jo tawallaiisa tehty, eikä krumiirien
kukistamisesta, jotka jo luultawasti näke-
wät parhaaksi pysyä iilallausa, eikä ittyös-
kääit noista kapinanyrityksistii Algeriassa,
sillä ne kukistetaaii loptilta kititettkiii iitä-
heittutäii tahi enemmän werisellä tamalla;
ei nyt ptihttta niistä eikä näistä, waan
aitioitstaan Gauihettan rietituretkestä
hänen syittytttäkittipunkiiiisit Cahors’iin.
Nykyään itte mainitsimme tästä mahtamasta
tiiiehestä, että hän puhelahjansa ja sutireit
matkatuksensa katitta sai Ranskan edusmie-
het taiptitttaaii tiihtotisa miikaan tuossa
itiiitsanotussaliistawaali-kysyiiiyksessä,jaityt
oit hän tällä retkelliiäit syittyitiiikitiipiiitkiinsä
itäyttänyt, että hän suurimmassa määrässä
itauttii yhteisen kansitit suosiota. Kaikilla
riiiitatie-pysiiyspaikoilla oli iiiahdottotuia ih-
itiisjoiikkoja koossa, jotka terioehtimät hän-
tä lauluilla ja eläköön-hnudoilla. Häuen
kunniaksi soitettiin kirkonkelloja ja latikais-
tiiti kitiiiitiitoitii. Kanpnitgit olimat koristetiit
lipuilla. Kaitsii tunkeutui sen rittttiitieiimati-
iittit ympärille jossii häti ktilki, ja täytti
sen kiikkasilla, sillä wäliii kuin äidit toi-
wat lapsiansa hänen siiudeltaitiakseen. "Pitkin
raittiitietä seisoi taloitpoikiit tuhansittain,
jotka terwehtiwät häntä eliikööii-huiidoilla
ja heilttttiwitt kolutewärisiä lippuja, ja
iiioitessa paikoiit kulki juna kuniiiiiportieit
läpi, jotkii oliwat asetetut radiiti poikki.
Kun Gamlietta saapui Ciihors’iin, laukais-
tiiti kaitiiiiitoita ja laulettiin päiwän kiut-
itiiiksi sepitetty litiilii. -Prefekti, porimes-
tari ja Gambettati wanha isä wastaanotti-
ioitt "häntä asenialla, sotiiioiikeä oli sijoitet-
tti pitkin tietä, ja kaitsiiit riemu oli ääre-
tön. .liitupuuki oli koristettu lipuilla, tua-
toilla, kiikkiisillii ja kukkaisköyntiöksillä sekii
ehtoolla wiilitistii jtihliimiilkeilla. Gitutbet-
tait täytyi litkkaiittiattii näytiiytyä kausalle,
joka oli liikkeellii myöhään yöhöii. Raken-
ittis, jossa (siitinluita on syntynyt, oit ivit-
riistettti muistotaululla, mitalleja oit lyöty
päiwän merkityksen uitiistoksi, ja 1500 heit-
keii ott pyytäiiyt päiistä hiitten piiheilleitsa.
Niiin on kiittsii kunnioittanut tätä
iiiiestä ja sett se int tehnyt ivapaasia tiih-
dostititii, wiiatimitttii, pitkoittiiiiiiitta. Iit
mitä merkitsee tämä kunnioittaminen? Si-
tä, jotii jo kittiini on iiiittiistettii, melkein
tiettykin, ettii itiitiittiiin liiantiu-tia oit se
mies, johoit kansitti etiemniistö nyt toitis-
tomaisesti luottaa jit joka siis epiiileitiiittä
pian oit ottiimit korkeimmiin walliin :liittis-
kanmaitlla käsiinsä; .sininka hän sitä ott
tiiuttiiwä, ottkiii liihiit ttileioiiisitus näyt-
tämä, tiuitta tieti,tsti hänen wastiistiijitnsit
ja iiiihamieheusä pelkäitiät taikka owat pel-
kääwiiiiiäti, että häit jollakin titiooiii koit-
tiin itselleen anastaa yksinmullan.
.l’ititstitutis Siitakutiiiaii Miianwilje-
ltissetiraii toimittuinaan Maitn-
toiljelyst’ot’oitkseeu Jkaalisteii
kauppalassa 2’7 ja 28 pp, kesä-
kttiita !88l.
(Iittk. 22:eeti numerooni.
Ke.skusteltawat kysymykset:
1. Mitii oit syyitä siihen ettei iitaiiiiwilje-
kyksemme paremmin palkitse siihen pantuja
waiwoja ja kustannuksia?
2. Missä katsannoissa on lannanteko meil-
lä puutteen-alainen ja parannuksen tar-
peessa?
3. Mitkä owat wälttämättömät ehdot, jois-
ta kelivollisen woin walittistamiuen riippuu?
Näyttelö-esitteitten palkinnot:
1:en Luokka koti-eläimet.
Sonnit:
1:en palkinto julkinen kiitoslause. "
2:eii 100 m.; 3:as 50 in.; 4:äs 40 m.;
ja 5:es 2 20:eit markan suuritista 40 m.
Lehmät:
1:en palkinto: julkinen kiitoslause;
2:eii 75 m.; 3:as 50 in.; 4:äs 30 m.;
5:es 2 20:en titarkiin sutiruista 40 iit.
2:en Luokkii: karjan-antimet.
Woi:
1:en palkinto: 50 m. 2:en 2 25:en mar-
kan suuruista 50 ut. 3:as 4 15 markan
suuruista 60 m. 4:äs 5 10:eit ittarkan
suuruista 50 iit.
Iiiusto:
1:en palkiitto 30 in. 2:en 15 ni. 3:as 2
l0:en markan suuruista 20 m.
Kilpakyntö:
1:en palkinto 25 in. 2:en 20 in. 3:as 15
in. 4:äs 10 ui. 5:es 5 ui.
Kilpa-ojitus:
1:en palkiitto 10 iit. 2.eti 4 6:en markan
stiiiruista 24 in. 3:as 4 4:än markan suu-
ruista.
M ä ä r ä y k s i ä
itäyttelöu, kilpakynitöit ja kilpa-ojituksen
suhteen.
1. Palkintoa woittaaksensa ttilee näyttelö-
esitteen olla erinomaisempaa laatua eikä
waan iittiita sautattlaisia pareutpi.
2, Kilivoittelewiltii eliiiiitiltä waaditaan,
että otvat kotomaassa syittyneet, että wä-
hiiitääitkin kuusi knukiiiitta omat olleet
omistajan hallussa ettii oioat terweitä, hy-
ioässä lihassa ja ljoidossa, että omitt kook-
kaita taikkit ikänsä suhteen siiiirikaswtiisia,
sekä että siiattaioat stiktiaiisa siittämällä le-
ioittää. Lypsylehmissä ei kuitenkaan liha-
wittis ole wiilttämättöiiiiiitä ehtoita, waan
katsotaan tiiissä eittien kaikkia ittaito-attta-
ioaisuuttii. Eläimet siiattawat olla koto-
taikka tilkoittaan rotua.
3. Kilwoitteleivain eliiititen ikä, syntymä-
perä ja rotu oit tiiyskästi ja toden jälkeen
iluioitettiiwa. Kilwoittelemaan pääsemät
soittiit 2:stii 4:äii wiiodett wanhaan ja leh.
2:sta 8:ait tvuodeit wiitihaiitt.
4. Karjan-antiutien tiirivitsee olla näytte-
liäit itse taikka hänen kodossaatt walmista-
iitia. Woita waaditaan näytteelle wähin-
tiii’ittkin 3 naul. ja jtuistoii kokotiainen
jtitisto.
5. Kilpakyitnössä ei tule pideinmällä taikka
lyhetitiiiiillä ajitlla, joita työ toimitetaan,
ioaiiii tyött hywyydellä, joka seisoo siiiiä,
että tasainen pohja syntyy, että maa aje-
taan siioriiaii ja yhtä letoeille turpeille, se-
kii ettii turpeet jouttiioat oletiiaaii kohtuul-
lisessa, ei ylöii pystyssa, eikä peräti kaa-
tiiiteeiiii.
i;. .sliliia-ojituksessii katsotaan joutuisuuden
ohessa työti hywyyttä johoit kutilutt tasai-
tieit ja wiettäwii pohjit sekä kohtuulliset
litistit, mutkattomat laiditt. Tinkiiiiääränä
oit 10 syltää. "Pori huhtikuulla 1881.
Iohtokunta.
, " ."....————M
Knrssit;
Suonieii "pankki Kefäk. 8 p;
Waihto-kurssi Disk. kurssi.
M. p. M. p.
"Pietari 7 p ...... 258: — 25tl: — 100:lta r.
Loittoo 00 p. . . . . 2-3: 17 25: – putt:ta st.
Parisi 00 p. 99: 20 98: —
Haittpuri 00 p. . . 123: 2i) 122: 50 "
otaisit-idaa: ..... 2o7; 50 Ioii; — 100""-
Tiikholnia 3 p" . . . 30: —– 138: 40
Liiiwalista.
Ilberdeeit, toukok. 17. Eitiil, Holmström, Neu
Brimswik.
Jwitii, toukok. 19 Aura, Pettersson, Malagasta
——2lt"mio. Backluud, Helsiiikiiti.
Delawiire B reakwater, toukok. 0 Hoppet,
(8stönqwist, Southamptou’ista "
"I- eritit nd i ii a, toukok, —l Usko, Herliii (? Helin)
:timet-poolista, "
C a g l i a r i, ioiikok. Ii;F:1)liiisto, Hitgen, Jtämerelle
Li-Isithoti, toukok. 10 suonialainen, Wecksell,
:llyhorg’iiiu " "
Jiviia, toukok. ".’l :iltit-ii, Pettersioii, nurkuun"
.Toribiiitojin
"Turttssm Nisut :iii iti. t. :liisiiiauhot 4 m.
teito. :ltukiit 28 ut. tytitiyri. :liiii-"jauhot 2
tii. 2""; p .leim. Ruisleipii 2 in. 40 p. leitv. dliiiismaltaat
1. ni. ""’0 p. lp. Ohritt l tn.70 p. teito. Ohra-
ryynit l ui. 30 p. kapini. itokonaiset s:niat 1
ni; 80 p. kappa. Ohritset maltaat 1 iti. kappm"
.iiiiurat 1 iti. 00 p. leiw. .slaiiriijauhot l in. 50
p. l. I-iiiitriiryynit l ui. 10 p. kappa. Sitrtooitictttomat,
s:mat 1 iti. 8i) p. kaypa. Herneet: miheriat 1 m.
kappa. Wiilkoset 00 p. kappa. :liuski-iit 80 p. k.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
