Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
—–— Niinityksiä Keis. senati on tämän
kesäkuuti 1 p:nä nitnittänyt ja niäärännyt
senatin ylimääräisen kamarikirjoittajan F
E. Stenwik’in lääninkirjuriksi Titrnit ja
Porin läänissä.
— Läänin kuwernöri on t. k. 3 p:nä
myöittänyt sairauden tähden wirkawapaittta
krununniiiiisiiiiehelle Uskelan piiriktiniiassa
Kaarlo Jtthaiii S e w o ii i tt s’l le koliiieksi
kuukaudeksi alkaeit t. k. 10 p:stä sekä sett
ohessa tiiääriitinyt polisikamarikanslistiii
Yrjö B l o in ’ i ii sillä aikaa hoitamaan mai-
nittua tvirkaa. — Saman kttiiit samana
päiwänä oit ktimernöört tiiääräiiiiyt maan
katislistiti Juhaiii Kiistaa S elin’in toi-
niittantaati lääniii räiititiestaritiapttlaiseii-
wirkaa siksi, kunnes itiatiiittit wirka saa tva-
ktnaisen mirkantiehen.
Tämäii kititii 4 p:ttä on henkikirjurille
Mynäinäeu kihlakunnassa Ertiesti Wig-
r eit’i l le lääniti ktiivertiört sttotittt wirka-
wapautta 6 wiikoksi, alkaen ittaiuitusta
päiivästä ja sijaiseki"i sillä aikaa määrätt-
nyt senaatiti ylitti. kamarikirjurin Ernesti
Kustaa W i g r e n’ i ii.
– Liiiiiiin räntmeslarinapiilaisetiwirkaa
owat hakeneet iiiaaitkauslisti Ioh. Gnstaf
S e l i n ja krtiiinuiiuiniisttiies Karl Iulius
Löfblom. "littistä hakijoista on maankans-
listi Selin saaiiitt lääniii knmernöriti puol:
tosaiian.
– Suoiiien sotatviiki. Siirretty kapteni
3:niiessti Noworossian rakunarykuietitissä
Mitrmau Turtni pataljoonaan.
——— Täkäläisen lukkarikoulun oppilais-
ti lähtee tänä päiwänä 11 tniehiiteii lau-
lukuitta, laulunopettajansa C. G Wasetii-
us’eii johdott alla, tiiatkalle laulajaisiin Iy-
mäskylässä, joita siellä kohdakkoiit pidetääti
katisaiiivalisttisseuran wuosijithlaii ohessa.
Sitä eittien aitomat kuitenkn! nämä iitto-
ret laulajat itiatkallaiisa pysähtyii sopimiin
piukkoihin laulajaisia piiätiiään: tänitpäti ä
Forsassa, huoiii en na ja stiiinitii-
taina Tampereella, seuraama-
na itiaaiiaittaitia Hämeenlin-
nassti, tiistaitta 9iiihimä"ellä
jakestimiikkoiia Lahdeu kaitp-
palassa, Me, jotka täällä Tiirussa
aina oletttttie hetdäti laulujansa siinrella
inieltytnyksellä kttiititielleet, ivoittitiie täy-
dellit syyllä kehoittaa yleistili heidäti laitla-
jaisiitisa fanpuniaan, sillä warmaan ttileivat
heidän raikkaat stiotiialaiset laulunsa kaik-
kialla heille itstätviä saawuttamaan.
–– Jda Aallierg, stiottialaiseii teaatterin
etetvä tiityttelijätitr, oli eilen täällä inat-
kalla liikamaalle. Lähtiessään täältä sai
hän wastaanottaa muistoksi kttltaiseti sor-
ttitikseii, jossa oli kiitiiiitettynä Suoinessa
löydetiy helini"
(Sijaa ott pyydetty seuraatvalle:)
— Muntatnaiu kristillistit kansanwa-
listusta harrastaivain kansakoulu-opetta-
jain y. ui. tuittiiasta oit päätetty kestikiliin
19 p:nä j.pp. ja jos itiin tarpeelliseksi nä-
kyy seuraamanakin päiwänä yhteydessä kan-
stikoitltikokoiiksen ja kansaittvalistusseuran
juhlakokouksen kanssa, pitää Iymäskylän
seminarin hitoiteiiksessa kokous atnoastatiii
keskusteltta warten setiraaivista kysymyksistä:
1) Miteii saattaisi opettaja waikuttaa lap-
siin utin, ettei heidän uskonsa olisi ihiitis-
wiisaudessa, tittttta Iunialan woimassa?
2) Miten oit opettajan menetteleminen,
ettei yllyttäisi lapsissa wihaa, waati kas-
wattaist heitä kttrititksessa ja Herrati tiuh-
teessa?
3) Kuinka woisi opettaja pieniä oppilai-
taan saattaa Herransa rakkautta hitottiaa-
maan?
4) Miten opettaja woisi waikuttaa kou-
lu" ja kotihartautta, sekä eläivää Jumalan
sanaii miljeleittistä hengelliseksi rakennuk-
seksi kansan matiheuiuiissa ja lapsissa?
5) Eikö hengellisten laulujen opetits kou-
lussa ivot perheissä herättää ja ylläpitää
kristillistit mieltä, ja niitkä koulut olisiwat
sopuvimmat?
6) Eikö opettajan etupäässä ttile nöy-
rällä, wakawalla ja hurskaalla elätuällä
osottaida itse olewansa Jumalan malta-
kntiiiaii eläivä jäsen?
7) Mitkä paheet yleisetiiitiiii opettajissa
esiintywät Iiunalan waltakunnan kunnian
haittana, ja miten ne olisiwat poistettii-
ivat?
8) Eikö opettajaii, iitikäli siiitikiii asiati-
haarat sietäwät, olisi periistatiiitien pyhä-
kouluja?
0) Mitä keinoja olisi käytettäwä pyhä-
koulujen edistäitiiseksi ja mihin sunittaan
niitä oikeiii olisi järjestettämä?
10) Miten pyhäkoitlii woisi herättää
kristillistitielisyyttä paikkakuntalaisissa?
11);Täyttääkö pyhäkonlu tarkoituksensa
aiuoastaait lasteii lukn-opetuksellci?
12) Mitkä otvat tärkeititinät oppikirjat
pyhäkoulussa ?
13) Miten woitaisiin saada kelwollisia
opettajia ptihäkouluihin?
14) Mitä olisi kaikkein yhteisesti tehtäwä
raittiuden ja yleiseit siweellisyyden edistä-
itiiseksi etenki nuorisossa?
Asian edistymiseksi olisi suotawaa, että
kaikki kokoukseen saapuneet kristillismieliset
kaitsalaiset milkkailla ja iveljellisillä keskits-
teliiilla ottaisimat osaa kysymysten tiioitt-
pnolisiin käsittelyihiii,
Muiitamat kaiisakouluii-opettajat.
– kiattsaiijiihlaait, joka toisetta liettin-
taipitiiväiiit pidettiin Kupittaalla Braheti-
patsaan-itihaston hytitäksi, oli kokoontunut
paljoit wäkeä. Jloisesti hurvitteli kansa it-
seään, sottoti kaikuessa, sekit tanssisalissa
että ulkona kentällä. Suotama olisi, että
tätikaltaisteii kansanjuhlien toititeettpatte-
malla myöskin maaseudulla katisa eitetti-
ntäii totutettaisiin tällaista iviatotita iloti-
pitoa rakastamaan.
— Kiitollisuiislahja. Tämän kuuti 6:iia
päiwänä, Kustaanpäiwätiä, antoiwat herra
G. Petrelius’en paitatehtaassa työsketitele-
mitt naiset isännällensä hopeaiset kirjottus-
iiettivot, joihin oli piirretty: "Mtiisto (3.
A. -Petrelius’elle kiitollisilta työiitekijättäriltä
18381
—– Ttirun säästövaiikkiin on toitkoktiitlla
tehty panoksia 65,725 itiarkaii 65 pennin
edestä, jota ivasioin samana aikatia oit
ulosoiettu 81,732 itiarkkaa 50 petitiiä.
Siis oit sinä aikana otettit ulos 16,006
m:kaa 85 p. enemmän kitin on talletuksia
tehty. thodeti 5:teiiä etisitiutiitiseiiä kuti-
katitetia iiotisetvat panokset yhteensä 108,000
ituirkkaa 70 penniä suuremmiksi, ktiiii ulos-
otot. (S. T.
—– Kitnuloisttiis kausittaisissa. 91lenneellä
wiikolla sairasti: watsa— ja suolikohää 11
hetikeä, kurkkuköhää !1 h., rititaköhitä 7
h. ja iviltitat.ttia 14 h.
— llitsikaiiitnuki, kesäkititti 7 p. 1881.
Yleineit suru p äim ä wiime tiis-
taina wietettiin täällä, ttiitiktiiii luullakseni
munallakin iiiaassatttitie, todellisena juhla-
ja rukoiispäiiitänä, jolloiit kaikki työ ja lii-
ke oli lakkautettu Aaninpäimällä pidet-
tiiti stiottialaiitett, ehtoopuolella ruotsalai-
nen jttmalanpaliveltts. Kansaa oli kirkossti
ivarsin paljo. .tk o l l e h t i .lietsari Aleksau-
teri II tiittistopatsaan [syteliksi teki 104 m.
5() petiiiiä
Lantvantaitia pidettiin ivitositutkitito tit-
käläisessä r ea liko ii lits sa. 1:"; oppilas-
ta laskett iti ulos ja 4 oppilasta oli litkit-
iviiodeti kuluessa eronnut koitliista, jotta
kotiluitii jäi jälelle 36 oppilasta. Satnau
päiwän ehtoopuolella pidetyssä tutkinnossa
hywäksyttiiti 7 kouluitti pyrkijää kohta ja
i; saa syksyllä parissa aineessa suorittaa
ititdeti tutkinnon. Tuorstaina ja perjan-
taitta pidettiin wuosiituikitiiiot ka ii sa k o u-
lit i ss a.
Eileii ehtoolla pidettiin Wallinttiäeii hu-
ivilassa laulu" ja soitannolliset iltahuivit,
joista tiiloti, 61 nik., ja sattiassa tilaisutt-
dessa kerätyt (33 itik. iltahuivien pitäjät lah-
joittiwtit kantarahaksi h a rin o ni o n hatik-
kitiitsta ivarteti täkäläiseen realikoiiltiiin. ilia-
hat antiettitii koulitti johtajati talletettamiksi
siksi että warat kasivaivat itiin sutireksi
että soittokone saatetaan ostaa. K.
—— iiiitos. Eileti illalla Wallitimäeti
pamiljotigissa pidettyjen iltahuivien ativoi-
sille pitäjille, joista huiveista tulot lahjoi-
tettiin katitawaroiksi hartttoiiioii hankkimista
tvarteii täkäläiseeu realikouliittti kiitti myös
tiiideti tvapaaehtoisteti antimien kerääjälle
ja antajoille, joita suitiassa tilaisuudessa sa-
itottitiiti tarkoitukseen koottiin, pyydäii liii-
deiikaupungin flicalikoulun puolesta täteit
laitstia sulimmat kiitokset. uusikaupunki,
kesäkiiitit 7 p. 1881. lt. A. Cajaiider.
—- Rahapalkinnon on Suottten Talous-
seura atiiatiiit "3ohaima Ahopellolle :lila-
järmeltit toittieliaisiiitdesta ja ky’ystä. "Luo-
tettawat heukilöt otvat todistaneet, että
tiiaitiitiit tiainen tlhdeti päiwän kuluessa
otikiiokkinitt :il/"jst 4 kapatialaa ttiaaia, sa-
moin yhtenit päiwänä leikattuni rukiita 5(;)
warejalkaa tai ohria 15 kapaii kyltvöstä,
lehdentaitossa sitonut 80(t tukkua ja nos-
tanut potateja 6 iynnyriä, poititiiiiittt 1
tyitiiyriti ja 4 kappaa katajan marjoja sekä
niistit ivalitiistanut hymäti, titakeaii ja ter-
meellisen siirapin, ja kuhiitikiii näistä töis-
tä ei hän ole käyttäiiyt enemmän kiitti
pännän.
— Kuttntiallitteti kuolema. .lketniöstä
kertoo S. T", että eräs keski-ikäitiett torp-
pari, joka oli koko päiwän ollitt yhteisessä
suden-ajossa, kotiin tiillessaan oli ollitt nilit
nälissään, ettei malttanut odottaa illalliseii
malmistuttiista, waan rupesi padasta naut-
timaan pnolikypsiä herneitä niin kosolta,
että käwi kipeäksi ja seuraamana päiwänä
heitti henkensä.
Siiotnen kenralikutiiernöri. Meille.
Pietarista tnlleen sähkösanotiian tiutkaan,
sanoo U. S., sisälsi "ishallituksen Sanan-
saattaja" keis. jitlistitkseti, joiika katitta Suo-
ineii keitraliktiivertiöri kreitvi Nikolai Adler-
berg ivapatiiettiin mirastansa ja hänen si-
jaansa Suotnen keurutikumernöriksi uittii-
tettiiit kreiivi v. H e yd eit , pääesiktitinati
etninen päitllikkö.
—— Siiottien niisi keitralikuwernöri, krei-
mi v. Heyden, tulee, ktiteti "Porjadok"
tietää, piakkoin saapumaan Helsinkiin.
-— Ylioiiisio. Ylioppilac’"tutkinnossa
hymäksyttiiit wiime laumantattia seuraamat
nuorukaiset T uritti ly se o sta : Hau-
tittla, Musteliii, Alenius, Ahlmatt, Tollet,
Hästesko, Hartman, Ljittiglierg, Reufors,
Wegelius, Haaellterg, Sääs, Ohinan, Gröit-
roos ja Schnitt.
— Stiotn. siirjallisiittden seuran koko-
uksessa kesäk. 1 p. liiettiin keis. settatin si-
ivilitoimituskttnnalta titllut kirje, jossa il-
ntoitettiiti, että keis. senati on fuostuitut
senralle atitatiiaan se 3000 markan suu-
riiitten apttraha, jonka seura oli pyytäiiyl
toimittaaksensa sitä lakisattaiii luetteloa, jota
toittiittaiiiaaii jo ttiaiiiittii toitttitiiskuiua
keis. senatissa oli seuraa pyytitnyt.
Inhlatoimikunnan esityksestä walittiin
kohta mietettäwää juhlaa warten kielitie-
teelliseti osastoit esimieheksi prof. A. Ahl-
qmist ja ivaraesitiiiehiksi prof. O. Donuer
ja maist. A. Genetz sekit filtteriksi maist
W. Porkka; historiallis-muiuaistieteellisen
osastoit esimieheksi walittiin prof. Y. .li’os-
kiiteit ja ivaraesitiiieheksi prof. J. R. As-
peltti ja toht. tk. E F Jgnatiiis sekä sih-
teriksi maist. I. W. Ruuth ja kieltotulli-
seii osastoit esiitiieheksi lehtori J. .tirolin ja
maraesiiuieheksi totitorit J. (ii (Jeitliti ja
9l. W. Iahtisson sekä leht. 2l. Bergroth;
sihterin waali kieliopilliseeti osastoon jätet-
tiiii tittelit toistaiseksi. —— Iiihla tulee wie-
teitäiväksi täkäläiseii iiortiialikotilitti juhla-
salissti, koska yliopiston juhlasalia, jossa
juhlaa etisiti oli päätetty tviettäit siinä
tapahtumain korjausiöideii tvttoksi ei woida
käyttää.
Yliopp. J. Sjöros oli senralle lähettä-
iiyt rntisaaii satukokoelmansa, yhteensä 20l;
kappaletta, wiime setirati kustannuksella te-
keitiältääii keräystitatkalta. Tätnä kokoelttui
jätettiiii riittoustoimikuiuian tarkastetta-
maksi.
Toht. Reiitholiii oli seuralle lahjoitta-
iitit sanakokoelman Löiinrot’tn sanakirjan li-
sätvihkoa marten.
Satiikokoelmaii oli myöskin senralle lä-
hettäiiyt kaksi talollistii Oriiiiattilasta.
(11. S.)
– Stionialaiseti Kirjallisnudeii Seuraii
5l) muotitien muistojuhla mietetään, niin-
ktiiti jo etitteii tlnioiteini oit, tuorstaina
tämän ktiiitt 30:iiä päiwänä sekä perjati-
taitta ja laitatitaitia heitiäkttittt 1 ja 2 päi-
tvitiä. liehoittaeit kaikkiti kansalaisia, joille
suotttalaiseit kirjallisuudeii ja ylipäänsä kait-
sallifnntetnme asta oii rakas, ttiiehissä saa-
pumaan tähäii jiihlaati, paitiataiiittie tähän
"Suotnettareti 8"viatiu" kirjeestä seit tar;
keitttiiaii kertomuksen juhlan menosta ja seit
katissa yhteydessä olemista seikoista, jonka
hän tviiitie keskiwiikon lehdessä julkaisee:
Ensimmäisenä kokouspäimäitä torstaina
aivaiaati jtihla Senran esimiehen pitäiitällä
juhlapuheella, jota seuraa yksi tahi pari
tieteellistä esitelinää. Seti jälkeen kokovii-
tiiitaaii yhteisille jiihlapäiwällisille .naimo-
puistoii ramiiitylaan; pilettejä niihin saa-
daan jo ennakolta luita-:ttaa toistaiseksi eh-
dottetusta 4 ii 5 tiiarkait hinnasta. Iltti
oit edustettuyksityistit seurustelemista mar-
ten.
Toiiieti kokoitspäimä alkaa .litelitieteelliseti
osastoit esiteltiiillä ja keskusteluilla, johon
osastoon myöskin Iuntalnustaru ja .ilan-
sanrtiuous on ltiettii. "Sen osaston esitule-
henä on professori iti" A.thtvist Pidettii-
mistit esitelitiistä mainittakoon "Suomi1-
laisten ja Wirolaisten runous keskiajalla"
lehtori J. .iiroltii’iltm sekä "Pohjola ja
.ittiletitala, katsaus Suouialaiseti taruston
maantieteesen" tohtori E. Llspeliiii’ilta. :viiel-
lyttäiviiii keskiistelu-aitietta taas tarjoo
kysyittys: Oitko llalemala kokit Suotneti
kansan luotua ivat ainoasti .itarjalaisteniuu
Iiilkeeti puoleti päiwän pidetään liteli-
opillisen osaston istunto, jossa lehtori J.
Krohn toitnittaa esimiehen wirkaa. Niistä
iiioitista kieliopillisista kysyttiyksistä, joita
on keskusteltawaksi ehdoitettu, tullee etisiin-
tiiäitien "wieraisin kielistä laitiattttjen sa-
itain oikeinkirjoituksesta", —– jota maisteri
Ferd. Ahlman on ivaliitu esitteleitiääii –
tvilkkainta osanottoa ja stiuriitta mielipidet-
teii" ivaihtoa herättäiitäätt. Warsiu hymää
olisi, jos tämän keskustelun tulokseksi saa-
taisiin jotakin yksitiiielisyyttä mieraskielis-
teit sanain kirjoittamisessa, itiin ettei enää
wastaisuudessa yksi kirjoittaisi esitit. "lysee",
tottien "lyscuini", kolmas "lysei", ueljäs
"lysee", wiides "lyeeo" j. n. e., ivaait että
kaikki kirjoittaisiwat yhd ellä taivalla,
joko sitte niin taikka näin.
Laiuiutaina aaninpäimällä pitää Hiato-
riallinen osasto, johoti myöskin Muinais-
tiede ja Kansatiede ott otettu, istiitttoa,
2), Koskinen esiittieheiiä. Senkitt osaston
ohjelmassa oii useampia huwittatvia ja tär-
keitä esitelmiä ja keskustelu-aineita; edelli-
sistä tiiaittittakoon esitti. "Suottiensumun
tilastoa”” tohtori K. F. Jgiiatius’elta ja
"Mitä opettaa muinaistutkimus Suomalais-
teit elämänlaadusta "ia elintamoista Paka-
nutiden ajan lopulla?" professori J. R.
Aspelin’ilta, jälkitiiitiäiseliä "Mitit tietoja
moititat historialliset, tiiuinaistieteelliset ja
kielitieteelliset tutkimukset titoda esitti tva-
laisetiiaaii Siiomen heittiokuntain siirtyniistä
Jtäiuereii rannikoille?
Lauantaina jälkeen puoleti päiwän jat-
ketttati .iiieliopilliseii osastoit keskusteluja,
jonka jälkeen juhlakokous päittetään.
""Jliiiestywästä kirjallisuudesta vii ensi
sijassa ttiaiiiittatva se §katsaus Suomalat-
sett .ilirjallisiiudeii Seuran waikittustoimeen
ittiinieksi ktilntieina 50 tvtioteiia, joiika toi-
mittamisen Se.ura ott uskonut tohtori E.
tii. tliiilutr’-n’ille ja joka tulee sisältätnääii
iäydellisett Seuran historian humittatttieii
tilastollisten tietojeti katissa. Iultlaruiio-
elinaa ott ttiaisteri "Paawo Cajander’ia pyy-
dettij kirjoittatnaan. Herra Antti Ialaiiia
ulosaittaa juhlan johdosta jonkinlaisen lin-
karin album’in, joka ktiitlitu sisältämän sno-
ttienuoksia tultutautien etetviitteii unkarilais-
ten rttitoilijaiii ja kirjailijaiti teoksista sekä
pitetiimiiti kirjoituksen Unkarin kansallisesta
uudesta"syittymiisestii Wiltdoiti ilmestyy
juhlaksi eitsiitiiitäinen osti I; .lirolui’iu kaitait
odotetusta Suoittalaiseti kirjallisuuden his-
toriasta, joka, kuten tiitiiietttt, oit satiinit
.itirjallisuuden Setiran sttttreit juhlapalkin-
non.
— "stellingin suotnalaisesta tyttökoulus-
ia päästettiiii iviittie ttiaattatitaiiia taitah-
tuiieessa wuosituikinnossa 10 oppilasta.
Wiiitie lukumuonaa on oppilaita ollitt yh-
teensä 140. :liitii kertoo U. S.
—— Suostnttiawero piritasta ristiä war-
ten w; !884), Yleitieu suostuntamero sekä
yliiiiääräiiien suostutitawero punasta ris-
tiä ivarteit tekiivät mttodelta 1880 Stn.
1,170,024: 55, josta yleinen siiostittita-
mero Stu. 048, 328 sekä yliiiiäiträinen
Stit. 222,23)3t: 55. Paitse tätä oit wuoden
ajalla katitiettit rästejä tviitue ivitodelta Sm.
I(t,89l; yletsestä suostunnasta ja Sm. 080:
08 yliiiiääräisestä suostututasta.
— tlkieijeriwoin ja kerittatt kuljettamista
ivarieti titlee tämän kttiiti 8 p:stä alkaen
erityiset taivarajuiiat settraaiiiaait warsinai-
sia juttia Pietariin Hankouiemeltä ja Ttt-
rusia joka keskiwiikko sekä Hyminkäältä ja
:liiihimäeltä joka torstai.
—— Aarteen löylö. Porista kertoo Sat.:
Wiiiue wiikolla löydettiiti kaitpitiigissamme
titin kutsutun "Rakenuusseiirait" liiheltä
utitta pertittaittaata kuokkiessa tioiii iieljäii
ttiiiitiatt sytvältä penkeren alta joukko pääl-
lettäiit ladottuja maskiplootuja. :lie ottivat
kuusi päällettäiii ladotttia nelikulmaista le-
ivyit Fredrik eitsiuittiäiiseu ajoilta ja sittt-
riitttiiat painoitvat aiua 7 naulaa.
—— Pali’itiio. Tatolliselle Mattt §tiliko-
selle, Mötittinwaaraii kylästit .ikoitiiolahden
pitäjiiä, otilitititiii kumertiöri 12 p. iviiitte
"tötihtikttuta autatiitt 50 markan palkinnon
hätteti uutterasta toittiestaau pernataiiditi
letitiätniseu estiiuiiseksi mainitussa pitäjässä.
O.lkoon tämä kehoitukseksi yhteisen hytväti
harrastamisessa, sanoo litirj.
— "tiittasiin suomalaisen lyseot! kassassa
on, ktitett äitiltl:ssa ilinoitetaan, säästöä
tulemaksi lukinvuodeksi 11,343 iti. 54; p,
— "Amerikaan siirtolaisia houkutellaan
– sanoo W. L. jos jollakin tapaa.
:llsiaiuiehien asiaiiiiehistä itiainitsetiiattakaaii,
joita kyllä jo tiedetään maakunnissa löy-
tyiväti (tittelit eteiviä tällaista isäntitaaltaatt
warojen kiskureita saitoiaaii oleman esimer-
kiksi Loimaalla ja ttalajoella), on ivatiu tar-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
