Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1881.
dito "25.
’kiotoja Iuinit iceni
äll
li ä.
pungista "ja liitusi-suomasta.
kuorolattia
liesiliina" 23 puia;
Tilatiö- ja jakamapaikat:
Lehdeii painopaikka, herrii A. W. Jahnssotiin kirja-
kauppa, herra C. Ll. :ikintimet-ijin kauppapuoti, Liii-
nankatii 36 3 sekä Hj. Rydniaiiiii ja kumpp. lamppu-
puoti Liimankatn 1.
Jlaioittiksia
ii" 15 petiniä ensi siwulla ja 10 penniä niuilla
siivuilla pieneltä riniiitä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssoiiin kirja-
kaupassa.
Jnhaniiulsen päiwätiä saarnaamat:
Tuomiokirkossa, suoni. aamusaarnan (k:lo 8):
iv.pastori Stenströnt; ruots" aamusaarn. (k:lo
11): vastaviit. Nordinan; suoni. ehtoosaarnan
(k:lo 233) ja ruots. ehtoosaarnan (k:lo 4): iv.
pastori Liljefors.
3"" .li’ollehti tulee kirkollis-laitoksen hyiväksi La-
piii inaalla.
Linnnnkirkossa, (k:lo 9) suomea: ylioppilas
Aarne.
2 sunnunt. tiolniiiiais. päiiii. saartiaawat:
Tuoiniokirkossii, suom. aamusaarnan (k:lo 8):
opastori Steiiftröm; ruotsaainusaarn. st:lo 11):
past.aviil Nordman-, suoni. ehtoosaarnan (k:lo
7,53) ja ruots. ehtoosaarnan (t:lo 4): iv.pastori
töintinsträut.
in" Koleltti tulee kirkollislaitoksen hywiiksi La-
piii maalla.
Liniiankirkossa,
Liljesors.
(kl. 9) suomea: w.pastori
Juhaiinuspäiivänii ei pidetä mitäiiii selitystLi Lähe-
tyshiioneessa. — Suiiiiuntainia pitää suomalaisen
raamatunselitykien k:lo !55 j. pi,i herra tlestilä
ja ruotsalaisen k:lo 73;" j. pp. herra dlioos.
saadaan tilata heitiä-
Ajtraa kiinti altistit puoleksi
wuodeksi, jolta ajalta tilaushinta on:
Turuii kaupungissa. . . . . 1 markka.
anun postikonttorissa . . . 1 ni. 2(; p.
Miiissa postikonttoreissa . . l " 41 „
Uiidessakaiipnngissii woidaan leh-
teä tilata maist. K. A; Cajantder’in
ja Salon kauppalassa kirjakauppias
K; R, Auraseu luona 1 ni. 15 p.
samalta ajalta.
Huwiiiiatl’a Taiiipereetle.
Jos riittiiivä inäärä huivimatkustelijosta luitas-
taa viljettejä keskiiviikon iltaan asti, kesäknnn 23)
p., lähtee yliinääräinen suna Tampe-eelle sunnun-
taina 3 p. §seinäkuuta k:lo "l:"t e. pp. sekä palaa
Tampereelta k:lo .Ill ehtoolla.
Hiiitii nieno- ja paluumatkasta II liiok. 10 inrk.
111 luok. i; markkaa.
tiilit-tiesi; myydään h:rojeii I. G. !liordfors’iit
C. iii Fs. 9lkerinaii’in sekii W. !liiigiijesf’iii (liudmi-
tnaankatu 9) puodeissa"
Tiiriin Kansakirjasto ja
Luknsali
.liesiiaikana pidetääti kesäkuun, heinäkunn ja elo-
kuun kiilin-osa
Kansakirjasto awoinna joka keskiwiikko k:lo 7"–8
I, pst, ja
" sunnuntai k:lo tl—l0
e. pp.
lauantai
Lnknsali " " " "
ja sunnuntai k:lo t;——9 j. pp.
Kiriastonhoitaja.
lettiin nelitie.
’kin-un !eetujen-!33" "akti-"§-
minswn Iamwllta ott ]nutitatin
talopii 17:o 7 !s’aiikijiiit leit-ltliolta-
(luit etit-ralla. ’kuritin 8 jt" ]iesti-
1(uutti 1881. kierii. ibisölius.
,2 0", , 0" "
"punti !varasto
Kasknkelloja, Seinäkelloja, Lasi-
3;" silmiä, Pineeiieitä, Optillisia
kaluja sekä hienoja korukaluja
myypi J, G. Iiilin.
Aleksanteriiitorin warrella.
Snnr.i ivarasta hy-
;; " " wäksi tunnettuja Luu-
ja ihoja, Halisteii niyllyssä il Iin;
7t) pett; leiwiskä
Kansanhnwituksista ja kansan-
juhlista;
Se, joka työtä tekee, tahtoo myös ajoit-
taisin lewätä, wirkistyäkseen jälleen uuteen
keskiwiikko,
meille ainoastaan joutilaana oleminen ja
unissa makaaminen, ivaan myös huwitte-
leminenkiii, kun se oit wiatoiita laatua eikä
sitä ylenpaltisesti nautita. Ja siinä onkin
huwitteleinisen tarkoitus ja rajoitus" Sillä
huwitteleiiiinen ei ole kokonaati hylättäwä,
ivaaii ivo! siitä ihmiselle hyivääkin olla, kun
häti ivelivoiteiun työnsä täytettyä sitä käyt-
tää ainoastaan henkensä ja ruumiinsa mir;
kistykseksi, kun hän huolellisesti walitsee
mikä on iviatoiita laadultansa eikä humi-
tellessaan pyydä tyydyttää nautintohaluan-
sa, ivaaii tietää tatikoa, etinenkuiti uupu-
mus taikka kyllästyininen häntä siihen pa-
koittamat.
Erityiset ihmiset ja erityiset kansatkin
pyytämät eri taivoilla huivitella itseänsä,
aina sen inukaan knin yleinen ajan tapa
taikka he.idän taipumuksensa ivaatiivat.
Niinpä on huomattu melkoinen eroitus
siinä taivassa, jolla pohjoisempain maiden
kansat koittaivat huivitella itseänsä, werra-
ten siihen, kuinka etel-iiseiiipänä asuivat sitä
tekeivät. Niiyttäii siltä, kniti edelliset ei-
iviit saisi mertansa nopeammin liikkumaan
ja mielensä hilpeämmäksi muuttunnian naut-
tiakseeii iloit ivirkistystä, ell’eiivät tiirivaudu
noihin tunnettuihin ilonnesteisin — wii-
tiaaii ja muihin iväkeiviiit juomiin. Ete-
läisimniässä maissa sitä ivasioin saadaan
tamallisesti nähdä kansan iloitseman ja rie-
muitseman, ilman että sutiressakaati iväki-
joukossa huomaat ainoatakaan päihtyiiyttii
tilkutta että tämä on harmitiaista esimer-
kiksi meidän oloissii, seit jokainen hywin
tietää, sillit malitettaivasti oivat stioiiialai-
setkiii luettamat niiden joukkoon, jotka
suosimat edelliiitiaiiiittua surullista huivi-
tus-tapaa, eikii tämä seikka kaipaakaan mi-
tääii selitystä ja todistusta, niin yleinen
se on sekä siivistyneissä ettii siivistyiuättä-
missä heiikiläissii ja kansanluokissa, ivaikka
tietysti tuntuikin käyttää eri tapaa luon-
tonsa inukaan, siwistyneet hienompaa, si-
ivistyinättömät raaempaa. Kun on koi-
tettii selittiiä tätä ikiiwiiä kohtaa,on usein-
kin satiottii että pohjoisinaideti kylmempi
ilmanala sekä siellä asuivaii ihmisen ko-
tvempi taistelu itaraa linnitoa ivastaan
ivaikuttaivat sen, että ihmisen mieli tahtoo,
itiin sanoakseni, kangistua ja waatii ulko-
naistii kiihoitusta, ennenkuin se iiinuttnu
hilpeäiiunäksi ja woi iloa nauttia. Mutta,
jos olisikiti tämä wäitös niin todenperäi-
iieii kuin se tiäyttää oleivati, eitittie kititett-
kaaii saa sillit lohduttaa itseiitiiuie, ettei
ineissä itsessii olisi mitään syytä waati ul-
konaisissa oloissii, joita eiuiiie woi tiiuitt-
taa, sillä epiiileiiiättä oit pääsyy juuri
ineissä itsessä, meidän hitoiioissa taipu-
muksissa, joita eniiiie huoli hillitä. "Ja kun
suurempi joukko niiti tekee, oit se meillä
tullutkin yleiseksi tawaksi eikä sitä sentäh-
den paljon hiiivetäkään, että kun iloit pi-
detään tulvallisesti myös näkee liiaksi ilos;
tutieita, johon iviikeiväiii juomain natitti-
minen oii syynä.
Näin oit ollnt ja on mieliikin yleisesti
laita, mutta kuitenkin ivoi jo huoitiata ivii-
hän iiiiuitosta parempaan puoleen. Sitä
oivat aiatkaatisaattaiieet ne niin kutsuttit
katisiin huwitukset ja kansajuhlat, jotka tiiuit-
tamissa maamme osissit tviiosi iouodelta
iiäyttäivät tuleman yhä taivalliseiimiiksi.
Länsisnoinessa niistä wielä toki kuulee ai:
T i l ii n ; h i " t a: Lehden konttori ja painopaikka:
Tiiruii posti- Muissa posti- Liiiniankatn N:o 2313.
Turussa konttorissa konttoreissa """"""" "
Koko wuodelta 2 in. 2 in. 52 p. 2 tii. 82 p. Leiiuu wllöinuuuininin tuiniituin:
!,"2 wuodelta 1 ni. 1 iti. 26 p. 1 iii. 41 p. s.liaisteri O. F. Borg.
—; c.s - ;-
; "ilmoitetaan ,2
§ että minä tänä päiwänä olen awannut IIiiniti- ja JJäktewäin suomaiti kiannan, ja lia-lia §
§ tulen antautumaan asianomaisesti tähäti kaitueen, olen alituisesti lioittania tarjota linn- §
§ nioitettawllle ostajille huivia laivaraita ja haasteaika hinnalla, seliä pyydän täteii sulheii- §
!3" tua hunnioiletnn yleisön suosialliseen huomaan. "Cnrlim 16 p. Tqesäliunta 188l. 57""
;- E; C; Enberg; 2
työhön. Mutta lepoa, wirkistystä ei suo ivan harmoin, jonka tähden itte olemmekin
ottaneet niitä nyt puheeksi.
Mutta mikä huwitus ja mikä juhla se
olisi, jossa ei saisi kurkkua kastella, niin
paljon tuin mieli tekee jii kukkaro sallii?-
Mistä siinä huwitusta ja juhlallisuutta tii-
lisi? Niiii ehkii iiiotii itsekseen miettii, jos
kohta hän ei kehtaisikaan tnietteitään julki-
sesti esiin tuoda, niin paljosi häwetääii
kuitenkin luullaksemme tätä toki yleistä ta-
paa. Pyydämme siis lyhyesti saada seli-
tellä, kuinka niissä huivituksissa ja juhlissa,
joita tarkoitatniiie, tamallisesti iueiietellääii.
Huwitusta haetaan näissä tilaisuuksissa,
lyhyesti sanoen, leikeissii ja kilwoitteluissa
Ici etenkin jiilkimäiset uäyttäivät paljon
iiiielyttätväii, sillä nuoremmat mielellänsii
kilivoitteleivat wertaistensa kanssa ja tah-
toivat iiäyttää rohkeuttansa, monniansa ja
taitoansa, warsitikiii kun iyoittajat saa-
ivat joitakuita palkintoja, jotka tuottamat
heille kunniaa ja, jos niin sowittaa ivoipi,
myös wähän hyätyäkin, waikka ei tästä
juuri aiwan suurta lukua pidetä. Waii-
hemmut, jotka eiwät enään tahdo kilivoit-
teluihin antautua, katselemat huivikseen tiuo-
reiiiiiian katisiin koitteluja, kiitellen ivoitta-
jien tiljuutta ja iiinistelleii oman nuoruu-
tensa reippautta. :vintta mistä siis kilivoi-
tellaaii? Mistä waan kussakin paikkakun-
tiassii taidetaan. Jos ei minita olisikaan,
niin woihati aina esiin. kilpajuoksuja pan-
na toimeen, joissii kyllitkin ivoi iiäyttää
notkeuttansa ja woimiaiisa. Jii hariva se
paikkakunta myöskin lienee, jossii ei olisi
tilaisuutta ja taitoa kilpasoutoja pitäiniiän,
meidän tuaa kun on se "tuhat-järwien"
maa. Myöskään ei ampumisen taito ole
aiwan useasta paikasta tnaassammekadon-
tiut, ja missä niin on laita, pitiiisi se saa-
tettaman uuteen eloon, joka juuri iooi ta-
pahtua kilpa-auipujaisia pitäiiiällä.
Mutta useampia kilpailuksia ei karminne
mainita, sillä näistäkiii esimerkeistä jo hiio-
inaa että moni asia ivoi tulla kilivoitiikseu
alaiseksi" Mitä taas leikkeihin tulee, joita
näissä tilaisuuksissa woisi patina toimeen,
niin ei niistäkään tarwitse pitkiä selityksiä
antaa. Etupäässä tvalittakvoii senlaisia,
jotka kullakin paikkakunnalla owat tuntiet-
tuja ja käytettyjä; jos itinita sopiwia tie-
detään, niin oit tässä hyivä tilaisuus nii-
tä tutuiksi saattaa; Mutta etinen kiukkia
on tiitiistaiiiiiieii, ettii tätilaisieii kansanhu-
ivieii toiineeiii,nineiiialla koitetaan saadii
kansaa suosimaan iviatotita ilonpitoa, niin
että wähitellen tawaksi tulisi hakea hiitoi-
tusta ja wirwoitusta uumaltakin kuin ivaan
pullon pohjasta" Ja jos tämä tarkoitus
saawutetaan, on paljon hymää itiatkaati
saatettu.
Wähällä ivoi myös uinuttaa näitä hu-
ivituksia kansanjuhliksi. Tarwitaau ivaan
ettii huwituksen ohessa näissä tilaisuuksissa
koitetaan myös saawuttaa sotiikin korkeatti:
paa tarkoitusta, jostii muisto ei katoaa
hetken kuluttua, ivaan woipi jättää jiilkiä
tulemiinkin aikoihin. Wiimeisinä aikoina
oit iiiinittäiii meillä jotensakin yleiseksi ta-
waksi tulliit juhlilla iviettää tärkeäiiipiä
inuistopäiwiä kaitsaiiiiiie wanheininasta ja
uudemmasta historiasta; itiaiiiittakoon waan
iviime ivitodelta keisari Aleksanteri Il:seii
ja Pietari Brahen muistojuhlat sekä tältä
iviiodelta Snellmau’iii juhlat. Ia kun siis
sopii kaitsatihuivituksiiii myöskin sowittaa
tänkaltaisieii tintistojen wiettäuiinen, syntyy
niistä todelliset kansanjuhlat.
Tätiä kesäiiä onkin nieillä aihettaa iviet-
tää kansanjuhlaa suonialaiset! kirjallisuuden
Seuran 5() wuotta kestäiieeti waikutuksen
muistoksi ja tuttiiettu onkiu, että tätä ivie-
tetään asianmukaisesti 5;)elsiiigissä tämän
kuun iviiiiieiseiiä ja tulemankuun ensiinäi-
siitä päitviiiä, tiiutta esityksemme olisi, että
myöskin maaseuduilla, niinkuin monessa
paikoin aiotaankin, pantaisiin tästä syystä
juhlallisuuksia toinieeti yhteydessä yllä ker-
rottujen katisaiihuivituksieii kanssa. Tätiiä
olisi tärkeätä, paitsi jo eittien mainituista
syistä, etittäitikin sentähden, että näitteii
juhlien kautta tieto Suomalaisen ikirjalli-
suttdeit Seuran suuresta armosta ja tär-
keistä isätimaallisista toimista leivetiisi kan-
sassa yhä suurenunissa piirissä, jottii tämä
seurit saisi alitti iianttia kansan yhä kiitt-
tuwaa suosiota, ja itse kansassa isänniaalli-
iieii mieli ja harrastus kasivaisi ja wart-
tuisi, sillä täniähätt on se pohja ja perus-
tus, johon kansamme tukemaisuus nojau-
tuu, ja itiitä syivemtnälle perustiis laske-
taan ja niitä nnihweunnaksi se tehdään,
sitä pareunnin se rakennus säilyy, joka
sen päällä seisoo.
Kehoitaiiime siis syistä, joita nyt oletit-
iiie selittäneet, kaiisatihuivitukiia ja kansan-
juhlia toiiiieeii paneutaan sekä tänä kesänä
erittäinkin Suonii. liirjallisuuden Senran
muistojuhlaa iviettäinääii.
Kotiinaalta;
—— H. ylh. kenralikuwernöri kreiwi Hey-
den saapui Helsinkiiti niääräaikaisella junalla
wiime lauantaina. Häntä ottiwat wastaan
Suomen sotilaspiirin esikiiiiiiaii päiillikkö
sekä kaupungin komendantti ju polisimestari.
Aseniahuoneen edustalle oli kokoontunut
monta sataa kaupunkilaista" Aseinalta ajoi
kreiivi keisarilliseen liituaan, missä hän tois-
taiseksi tulee asumaan.
.ikreiivi Heydeii, joka oit syntynyt w.
1821, oit sangen reippaan ja ivoiitiakkaan
näköinen. (11. S.)
— H. ylh. kenralikuwernöri kreiwi Hey-
den kuulttu lähtemäii niatkallensa Hämeen-
linnan, Tampereelle ja anknun wasta
ensi inaatiautaitia.
Kansanivalistnsseuraii juhlakokouksesta
toispäimänä lähetettiiii kreiioi Heydenille
suoiiietikieliiieii oniientoitvotus-satioina, jo-
hon h. ylh. eilen wastasi, tiiiiiikääit Suo-
titeti kielellä. (U. S.)
– Kertomns wnosikaswiista, annn
ja Porin läänin kuweriiörin K. Senatille
lähettäiiiä kertomus wuosikasivusta sisältää
seuraawan:
:liukiinoras on kuiwan syksyn, aikaisen
talitiet! ja myöhäisen keivääu wuoksi koko
läänissä hariva ja huono, jonkaohessa se
paikoittain on häiviiinyt ja sen sijaan kyl-
ivetty keiviittoitkoa, jostii syystä rukiista
odotetaan huononpuolista satoa paitse Ah-
ivenanmaan ja lilwilan kihlakunnissa, jois-
sa toiivotaaii keskinkertaista satoa. — Oh-
raa ja kauroja on kylmetty hywin walmi?-
tettutiti maahan, sopimana ilittaiia, waikka
myöhään. Näiden miljalajieii oraat, missä
tie omat tiätyunssä, otvat tasaiset ja tiheät
sekä hilpeiin wihreät. Samoin ruoho- ja
heitiäkasivii, joka, waikka se "onkin melkoi-
sesti niyöhästynyt "ja Halikon sekä iilwilan
kihlakunnissa osittain turmeltunut jäästä
ja keivättulivasta, kuitenkin lupaa hymää
tiileivaisnudelle.
Tästä iiykyy siis, ettii wuodentulon toi-
iveet tänä wuonna oivat huonommat kuin
wiime ivuonita. Jos kesä tulee kaswulli-
suudelle edulliseksi, niin ei ole kuitenkaan
pelkäämistä että leipää tässä läänissä tule
puuttniiiaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
