Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
— Nittiityksiä ti. tii Lääniii kuwer-
"nööri on myötitänyt kruununnimismiehelle
Karkiin piirikunnassa Bror Seppöti’ille ki-
wuloisiiuden tähdett ioirkawapauita tämän
kuun 20 p:stä ensitulewan syyskuttu 1
p:ään sekä inääräntiyt ylöskantokirjiiriti E.
"W. Sohlman’in sillä aikaa wirkaa toimit-
tamaan.
Samoin ott läättin kuivettiööri itiyön-
tänyt kruuntinttitiiisiniehelle Paraisten pii-
rikunnassa K. J. Palin’ille wirkawapantta
heinäktiun 1 päiwästä elokiittit 6 p:ään
sekä sijaiseksi sillä aikaa itiääränityt ylim.
maakonttoristin J. A. ".Roos’iit.
Koska kauppias E. Aström, joka on hoi-
tanut waakainestarittwirkaa tässä kaupiin-
gissa, on pyytäiiyt luopua tästä mirasta
1 p. heinäkuuta, on maistraatti määrän-
nyt kassööriti O. Kingelin’in maakaaresta-
rin wirkaa hoitaittaait siksi ktiit se wakinai-
sesti on asetettti.
Toineti kaupunginivonti G. E. Bröcker
on saaiittt wirkawapautta yhdeksi kuukati-
deksi tämän kuun 20 p. jälkeen ja oit ett-
simäineti kaupnngitimouti C. A. Ekqwist
määrätty sillä aikaa hoitamaan hänen wir-
kaansa.
—— Nimiiyksiä y. ui. Wirkawapautta
on tnyönnetty ettsi syyskuun 24 päimään
asti läätiin-agronomille Ttirun läänissä J.
A. Hahnsson’ille ja sijaiseksi inaanwiljelijä
"G. A. Mattila inäärätty. "
— Wirkawapautta oit läätiin kiitoer-
nööri suonut Lapin ja Hinnerjoen pitäjäin
nimismiehelle K. F. Frib erg’ille kolmeii
kuukauden ajaksi t. k. 17 p. ja hänen sijai-
seksetisa iitääräniiyt ylitit. maankanslistin
Ewald Martin’in.
–— Katisanwtilisinsseuran toimikuitaan
puheenjohtajaksi on Jywäskylässä pidetyssä
juhkakokoiiksessa ivaliitu lehtori J. Krohii,
jäseniksi professorit Yrjö Koskinen, K. G.
Hällsten ja J" R. Danielsott sekä tilas-
tollisen toimiston esimies toht. K. F Jg-
natius, ja warajäseiiiksi professori F. Pe-
rander, lehtori B. F. Godenhjelm ja toh-
tori J. ?! sPalnien.
—— Eläinsuojelusyhdistys on mariista-
iiut kuusi kaupungin enimmin käytettyä kai-
woa äntpäreillä, että woitaisiiii helpommin
juottaa heinosia. "Täinä toitni ansaitsee
suurta kiitosta, sillä warmaan oit hewos-
parka usein jäänyt jaitoa kärsiinääii, kiin
ei juottajalla ole ollut tarpeellista astiaa.
— Kulkiiwäyläu lakkauttaminen. Keis.
Majesteetti on nähnyt hywäksi iiiäärätä,
että se yleinen ktilkuwäylä, joka Fiskö’ii
luotsipaikan alaisessa piirissä Tiirtin luotsi-
kunnassa menee itäpuolella Fiskö’n saarta,
pitää tästä wuodesta alkaen lakkautettaman
ynnä seuraawat sen merkitsemiseksi allamai-
nitnille kareille asetetut nieriwiitat, niinittäiii
Fiskö’n luotsipaikan alaisessa piirissä Mäs-
klubb’in eteläiselle, Nordinan’in, Bockholm’-
in, Fiskökroken’in läntiselle, Fiskökroken’in,
Ragel’iit, Swinsten’in, Bernholm’in, Wa-
köudd’in, Skjiilgriind’in, siuggtiäsörett’iii,
Hummelholm’in ja Lcångskär’itt, sekä Jiir-
mon luotsipaikan alaisessa piirissä: Rönn-
kubli’itt ja Kalfholmskiibben’iu kareille.
— Rokkoa eli rupulia sairastalville.
Siitä syystä, että rtipulia ori wiime wiikon
kuluessa ruwennut ilmaantumaan katipun-
gissa, on kaupunginlääkäri pyytänyt huo-
mauttamaan yleisöä siitä, että rupulia sai-
rastamia wastaanotetaait ja hoidetaan etit.
kolerasairashuoneessa Kaskenmäellä.
— Karkaaja saatii kiinni. Waitki Hen-
rik Oskar Oslatider, joka lauantaitia 11
p. tätä kuuta pääsii karkuun Kakolasta, ott
nyt saatu kiiniti Tainpereella, Häiieii
kiinni-saatiiisesta tietää A. P. antaa seu-
raawat tiedot:
Tämän kitun 16 p:nä sai Tampereen
wiskaali Nokian tehtaalta tulleen sähkösa-
noinan katitta tietää, että tulenhoitaja Ren-
sors samana päiwänä oli nähnyt Oslaii-
deritt hewosella ja rattailla ajaman aikaa
kyytiä tehtaan siwutse Tampereelle päin;
toiskaali lähetti sentähden heti kaksi polii-
sia kaupungin lähellä olewaan Pispalan
kylään ja nämä tapasimatkiit Oslanderin
"Pispan talon pihalla heinostansa ruokki-
massa" Hän siepattiin tietysti siitä heti
paikalla ja wietiin toiskaalin liio, jolle hitti
matkastaan kertoi setiraawitt:
Latiantaina 11 p. tätä kutitti oli Os-
lander, kohta tiitiniällisen syötyänsä kiimel-
lyt ulos Kakolan portiit katitta sekä sitten
kulkenut ratitatietorin poikki Riiskolle, jossa
hän yölliin sunnuntaita wastaati erääii ta-
lon asuinhuoneesta ja ullakosta ivarasti
erityisiä waatteita. Tästä ktilki häiicn
matkansa .Laiittakylään ja .tlokemäellch jossa
hän kohtasi erääit Punkalaitumelta olewati
tnatkustajan, jonka rattailla hän ensin
ajoi Httittisiin, jossa hän kestitsi kyydittä-
jäätisä wäkewillä juomilla, siksi että kump-
pani tuli päihinsä, jolloiii Oslaiider ilman
pitkiä puheita heitti häneii pois rattailta
ja jatkoi yksin matkaansa Tatitpereelle, jossa
hätt aikoi werisesti kostaa erälle warkau-
desta rangaistiille niaiiiioihtniselle, joka aika-
naan oli häntä kotvin loukannut. Jos
Oslander olisi saanut kostonhimoansa tyy-
dyttää, olisi hän lähtenyt pois Norjaan
hakemaan työtä sillinpyininissä. Siellä
olisi hän, ennen tehdyt! sopimuksen inu-
kaatt, tawannut karkurit Helin ja Palitt-
ros, joitten häti luuti jo saapuneen Nor"
jaati.
— .niitollisuuden muisto. Htiittisten
kaitsiikouliiti-oppilaat lahjoittiwat, S:lle T.
lähetetyii tiedon miikaan, wiime wiiosittit-
kinnossa opettajalleen A. H Kantoselle ho-
piaisen ankkurikellon kirjotiiksella: ".’iiitolli-
siiudeit muisto Huittisten kansakouluii-oppi-
lailta A. H. Kantoselle 3;" 1881"”. Tämä
oli laatiiaati etisitiiäiiteii lahja, kiin ainakin
minun tieiääksetti Huittisissa kukaati wirka-
iities on saanut mastaan-ottaa.
—–– Siiomeii maalaisien paloapuyhliöii
osakkailta tulee wiime tiliwuodeltii kattitet-
tawaksi 3 markkaa 50 petiniä tu-
haitiielta.
—— Läänintoimiston kokouksessa t. k. 13
p. wapautettiin latiipiiodiitpoika KarlLind-
griin Hammarsbodan kylästä Dragssjerdin
kappelia palweluksen toititittaiiiisesta ivaki-
naisessa joukossa, syystä että hän ol: ai-
ttoa poika perheessä. Erityisiistä syistä
iiiääräsi toimisto, että seuraaiiiieii oit saa-
ptitiiineit lääkärin uudesti katseltawaksi, tok-
kohan kelpaawat sotapalweliikseeii, nimittäin:
talollisenpoika Gitstttw Aitgust Kaaprielin-
poika Hätiti, Riiotsalan kylästä Mtiiirlan
kappelia, kultasepänsälli Giistam Ferdinand
Koskiiten ja höyrymettirin tulenhoitaja Kaar-
le Viktor Wigren Tiiritsta ja rtisthollarin-
poika Kaarle Adolf Frölierg Kirakbölett ky-
lästä Perttiön pitäjää. Täinä lääkärin-
katseliiius toimitetaan tulewassa lääniittoi-
tiiiston kokouksessa t. k. 30 p. k:lo 4 jpp.
täkäläisessä läätiin kansliassa (S. T.)
—— Liientojtt inaattwiljelyksestä ott herra
U. Bremer äskeisiii pitänyt kaksi Mietoisissa.
Luetttojen edelIä näytti hra B. monenlaisia
mallia tarkoittikseninitkuisista inaatiwiljelys-
kaluista, hewoskengistä, talleista y. iit.
Yleensä oli kuulijakunta warsin mieltynyt
lueittoott, jonka kestäessä" yleinen äättettö-
myys ja tarkkaamaistiiis walliisi Lueiinoii
aineetta oli karj atihoito ja sen ohes-
sa niitttijen ja laituittiett pa-
rantamisesta. Herra A. Karwaneii
on myöskin pitänyt samassa paikkaa liiett-
non keinoteko isteit lannoitus-
aineidenkäyttämisestäjahyö-
d y s t ä. S. T.)
— Kynäiliälle Aurassa N:o 21. 8tiä-
häisen asiatt selwitystä. Muilta toimilta
estettynä eit woinut heti antaa toiwottua
selitystä, sillä oleit juuri näinä aikoina
ajelliit kaupungin rästikirjoissa olemia pii-
koja, joita löytyy sadottaiit, ja joista ei
kukaati tiedä hiiskaustakaan, " että saisiii
kirjani wähäsenkitt tyydyttäwäksi.
Ios piika H, joka oit maksanut 3 iitark-
kaa on sama kuin piika "H. joka oit tiiak-
sanut 10 ni. niin on syy heidän itsensä
waan ei allekirjoittaneen. Kolniett iitarkaii
maksanut on Iosefintt niitieltä ja kirjoissa
8. 1. 2., jota mastoin 10 ni. maksanut
on Wendla ja kirjoissa 1. 1. 3. Mitä
taas koskee naishettkilöiti ulostekoihiti niin
tiiistä oii jo lehden toittiitus aittantit seli-
tyksen. Saait maati htioiiiauttaa, että
riiunnlle henkirahain niniellä myös ott tii-
leioa 1 in. 10 p:i. Näyttää siltä, että I.
on pääsnyt liika wähällä, waati ehkä hän
on erikseen itiaksaiitit iiiinitlle tulemat hakii-
kustanniikset ja että W. on saanut aittaa
liikoja, jota eit muista, iiiaait arwattawasti
se niin oit. W:n rahaa ott käytetty ja
käytetään seuraamiin itiaksiiihiii: 187l) ja
80 iv. papiit, 188() w. rtiittititi sekä 1878),
80. ja 81" iv. wainiaisrahaiit stiorittaiiti-
siin. Loppu jää miitulle useasta ttirhasta
etsimisestä. (6. C" B.
—— H; M. Keisari perheineen ott tämän
kiitiit 16 päiwänä titiiiittaniit (ssatshiiiasta
Peterhoiiiiiit Aleksandriait liitnaaii.
— Wiides yleinen kansakoulukokous
Jywäskylässä alettiintiiorstainatäniiin kuitit
16 päiwänä. .siirkottkellojen soitto ilmoitti
k:lo 7 aamulla juhlakokouksen alkua. .tt:"lo
8 aikana kokoontuuvat kaupunkilaiset ja ko-
koukseen saapuneet wieraat kaupungin uii-
teeit, soinaan kirkkoon, jossa saarnasi kirkko-
§erra N. Järwinen 19:nen Psalii-tii joh-
osta.
Kirkosta mentiin juhlapalweluks.en pää-
tettyä seminarin uuteen juhlasaliitt, joka
edellisenä päiwänä siinä tapahtuneen uti-
sieii huoneiden wihkiiiiisen wuoksi oli kait-
niisti koristeltu hawuköynnöksillä ja lipuilla.
Perä-seiiiällä oli katederin yläpnollella, lip-
pujen keskellä, Suomeenmaan waakuna
Kuiniiiallakin ptiolella sekä siwuseittilkä oli-
wat pilastereihin, niittikään lippujett keskel-
le, kiinnitettyinä iiiaatiiiiie eri maakuntien
ioaaktinat. Lehterin etupuolella- wasta-pää-
tä katederia oli Iywäskylän kaupungin
maakiina.
Sitteiikuiii sali oli täyttyiiyt kokoukseeit
osaa-ottajilla ja muilla kuitlijoilla, astui
kansakoulujen Ylitarkastaja tohtori U. Cyg-
ttaeus katederiiii ja awasi kokouksen puheella.
(U. S;)
–— Esiiijs-oikeus säädyille. Morgon-
bladet ilmoittaa sen hyttiin tärkeän ja ila-
huttawait uutisen, että H. M. Keisari on
lopullisesti päättänyt ttilewille Suometi
waltiopäiwille aittaa esityksen ittotioiii-
eli esitys-oikeuden sitomisesta säädyille,
joiika oikeuden iiojalla säädtjt wastedes
woiwat hallitukseii ratkaistawaksi esittää
walmiit lain-ehdoitukset. Kiiteti tietty on
Suoineit säädyillä tähän saakka waati ollut
anomus-oikeus sellaisissa asioissa, joista
H. M. Keisari ei ole esitystä aittaitut, ja
tämä säätyjett rajoitettu walta on suuressa
määrässä asiain ratkaisemista wiiwyttänyt,
koska säätyjeit anomusten johdosta tawalli-
sesti oit esityksiä wasta seuraawille waltio-
päiwille annettu,
Lukijatnme tniiistanemat, että jo Keisari
Aleksaiider II:seti eläessä, hänen 25-wuoti-
sen hallitusjuhlansa aikana, oli puheetta
titaiiiituit lisä-oikctideii suoininett Siioineit
säädyille. Jaloltii isältänsä keskeit-jäätieeti
iyöit oit nykyitien Keisariittme siis päättä-
nyt toiiiieeii patitta, siten selwästi osoitta-
en. että Hän Siiomessa tulee sattioja edis-
tyksen periaatteita noudattamaan"
Kitikkialla Suoiiteitmaassa on tämä siiu-
ri nutitien herättäwä rietiiuii ja kiitollisun-
den tunteita, laustiti täydellä syyllä U. S.
— Uitiia kirjallisuutta. Herraiii Weilitt
ja Giiös’iit kustannuksella oit ilmautunut:
"Unkariii Albumi. Toiinittaitiit
Antti J alaiv a. I. (Yhdeti kuwait ja
nuottilehdeit kaitssa)". — 313 simua 8-
taittessa. Hinta 4 markkaa,
Herrain Weiliti’iii ja Göös’in kustannuk-
sella oit niittikään iliitautiittut: "Luon-
tioittied e Kansakotiluja ja aloittelemia
warten. Kirjoittaiiut A l b r e kt S e g e r-
st e d t. Siioniennos wiidenitestä painok-
sesta. (95 puupiirroksella ja miittauksilla
J. Länkeläit lukukirjoihin 1, II ja 111)".
—— 136 siivua 8-taitteessa. Hinta 1 markka-
G" W. Wilsii’iti kirjapainosta Turussa
oit iltiiaututiut:
"köyhä oppi-
C. H. Alopaeus.
W(erkko)". Tekijäti kustantaiita. — 200
siwua 12:o Hinta 1 markkaa 50 penniä.
"Awonainenkirjeiveljilleja
sisarilleHerrasfa! Eräiiit laittin-
päälliköit kirjoittaitta. .itäännös riiotsista”.
Turun Meriiities-lähetysseuran kustantanut.
— 12 siw. 8:0. Hinta 10 penttiä,
— Kutsumns yleiseeti kauppamieskoko-
ukseeii on julkaistu. Se tulee pidettämäksi
Helsingissä tulewan Heinäkutiit 28, 29 ja
30 päiwinä.
Tiedot kokousta warteit iitäärätyistä kes-
kustelii—aiiieista annetaan iiiiipymt’ittä kaitp-
pa-yhdistyksille itiaatiiiiie kaikissa kaupitti-
geissa. .siokoushuone sekä tiiiiti, jona ko-
koiis awataan, ilmoitetaan wastedes.
—— Hallitttkseit wnliwisttts oii saatii iise-
aiiipaiii Porin kaupunkilaisten toimeenpan-
tawait Suoiitalaiseit klupin sääntöiliiti.
(Sat.)
—– Snottialaiset siirtolaiset Sipiriassa.
.iittiekeetti Litidholiii, joka wiime syksynä
lähti Sipiriaan, on kirjeessa, jonka hän oit
kirjoittaiitit Werchite-Suetnk’issa maaliskuun
14 p:nä, aittaitiit sieltä iititutatiiia tietoja.
.slerrottitansa paikait edtillisisttt luonnonsuh-
teista, joka oit 52 asterit kohdalla pohjois-
letoeytiä, se oit, ttiiii pohjoisessa kuiii Ber-
liii, jatkaa hän seuraamin tawoin:
.stansa tulisi täällä hywin toimeen, jos
he eläisiitoät ihmisten tamalla. Mutta sitä
he eiwät tee. Iuoppous, warkaudet ja
tappelut owat jokapäiwäisiä asioita, niet-
sätkiit owat täynnä räyhäiitiiiä ihmisia"
Ontia ihan kuin laskisi ulos Häitieeit liittiaii
kaikki asujaimet ja antaisi heidiin iiiettetellä
ottiiit paiti.
Tässä siirtokunnassa löytyy taloja itoiii
Aloittemille esitellyt
Siiomeiitaniit K.
sadan waiheeina —— semmoisia kuin ne owat.
Asukkaat owat wirolaisia ja suomalaisia
sekaisin. He" elämät maanwiljelyksestä, sillä
jokttisella on niin paljon maata; kuin hän
hitoliiitselleen ratinata, josta e.i ole suur-
takaait waiwaa.
Miiiitaman penikulman päässä on toi-
i"iett siirtokunta paljaita wirolaisia ja toi-
sella kohdalla lettiläitteii siirtokunta. Kaikki
koltite siirtokuntiin lienee yhteenifä sisältäwän
iioin 2,500 henkeä.
Siiuri osa suomalaisista kähiee kesäksi.
kultakaiwoksille. Talmeksi lie-palaamat siir-"
tokkiintaait ja juomat itsensä; ihka alasta-"
iiii ii.
Joka sintokunnassa löytyy; opettaja, itiin-
kutsiittti katekeetti, joka saa toittiittaa pa–
piit ja lukkarinkin ioirkaa„ se on, ristiä;
lapsia, siunata ruumiita, sairaita ripittäii.s
sekä sunnuntaisitt toittiittaa. jumalanpalwe-
ltts. Pttppia ei tiykyiiäii ole.
Kolnie wuotta sitte paloi täällä kirkko ja
koulu, niin että iiykyäätt ei löydy kum-
paakaan. Mutta aikomukseni oit suwelka
raketttaa kouluhuone ja oleiikiit jo sitä
warten tuottanut 400 hirttä.
Koulua pidän minä pienessä hökkelissä,
jossa iiiinulla on 30—40—oppilasta" Sun-
nuittaisiiii pidän juitialanpalwelusta samassa
huoneessa.
Lapset owat tosiaan jotensakin wallatto-
iiiia —– jota ei olekaait ihtnettelemistä-, kuti
he kodissaiisa eiwät kuule itiuuta kiiiii ki-
rouksia ja herjauksia — miitta minä- toi-
mon saawani heitä parempaan kuriin.
Jtse asuit minä satiiassa talossa; ktiin
tuo kuuluisa Siiiki, joktt iiyt pysyy alal-
lansa-suutarin aittttiatissa. Hän oin nai-
iittt mies ja häitellä oit pietti poikakin.
Minä hiiikait häntiiiästyiii, kun häii nii-
titin täällii olttiatii muutaman päiwän tiili
tniittia teriiiehtiitiään; arwellen iniiiuii ai-
nakin kiiulleen hänestä puhuttaman. Mi-
nä inyönsin kutilleetii paljonkin hänestä.
Mutta kiiteii jo sanoin, elää häti"nyt sii-
wosti. (A. P.)
—– ltudeti ruotsinkielisen sanomaleh-
den perustatuista Helsiiigissä kuuluivat
hoitiniaawan ittiiiitaiiiat Hels. Dagliladiii
entiset ystätvät, joidetikti mielestä mainittu
lehti ei enään ole tarpeeksi asti "wereiön".
Lttultawasti tämä homma tulee pelkkään
hotiititaati päätiyiitään" (11. S.)
Haaksirikko. P.—S. kertoo: Laima
"Raiiha", matkalla Pietarsa-.ireen 4,000
tytinyrillä suoloja, kititltiti titiiutatiiia päi-
wiä sitte tykkäitääti haaksirikkottiteett etelä-
Kttrkussa. Wäestii kuitenkin pelastettu.
Litiiva, kaupp. O. Bloiiiiu oma Uiide.sta-
kaupungista, on tiioitta kertaa toiettyt piiu-
tawaralasteja Otilusta ulkomaille.
—— Otnituiiien hetooswarkiiiis kerrotaan
tapahtuneen tuoiioiit erästiä yöiiä Helsin-
ain kirkonkylässä. Waras ajoi hewosella
Titusulan pitäjätt ääriiiiiiiäisiin rajametsiin,
kertoja ei tarkoin tiennyt oliko wieläkin
edeittitiäksi sydäti-iiiaahaii, ja siellä näki
hän hynniksi päästä tuosta erittäiti mirkusta
heinosesta, kuteti se sanottiin olleeit, sillä
tamalla, että leikkasi stiorastaait hewoselta
kaulan poikki. Näin kerrotaan.
(11. S.)
Kaiiuiiati kitula kirkon katolla. Jlm.
kertoo: Ktin .sioiioiston kirkon ulkokattoa
purettiin löytyi sieltä wälikatolta noitt 15
naulainen tiialiiiiiiett "kanunan kiitila. Kiiu-
lait tie sinne käwi mesikaton läpi. olipa
wielä wienyt yhden katoit kannatusparrun-
kin poikki tullessaait. Täntä tietysti oit
wiimeisen edelliseti Jtäniaisen sodati ajoilta,
jolloin englantilaiset parin tiinnitt ajan
noita keriääti heitteliwät tnaalle .sioitiiiston
salmella.
— Tieiojti Weiiiijäliä "5)itiss. Corr."
kirjoittaa: tiuteri tietty, ei se yhtiö, joka
oli ottanut hankkiakseen ruokawarat ttrtttei-
jalle wiime sodait aikana, wielä ole suo-
rittanut tilejänsä kriiiiiiiiii kanssa. Yl,itiö
waatii, itiiiikiiiti tiiaittittii oit, tiioitta iitil-
jotiaa eitettiiiiäit ktiin mitä hallitus suos-
ttiti maksamaan. Seti johdosta aikoi yh-
tiö rtiweta läinkäyittiin hallituksen kanssit.
Ryt sanotaan, että sopimus on saatu ai-
kaait yhtiäii ja hallituksen wälillä, joiika
ititikaaii yhtiö tytyy 70 prosenttiin ioaati-
tauksestaan.
"sietoja Wenäjiillii. J ii n t a l a i-
ii e tt w ä e st ö .il iowasta waeltaa joti-.
koittiin pois, koska politi ott ruwennut tar-
koin tutkimaan, knikti heistä omat oikeute-
tttt .ttiiiiiiassa ttsiiitiaait. Tscherniaomiti jii
Poltatimti iiiaaktintaiiiirastot owat seit joh-
dosia päättäneet anoa, että juutalaisilta
kiellettäisiin oikeus ostaa maata, jota oike-
—-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
