Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Muita syitä woi myöskiti olla waikittta-
inassa samaan suuntaan" Niinpä woisi
luulla, ettii käsityöläiset, ammattilaiset, kati-
pungiitpalwelijat ynnä mutit saittatilaiset,
joitten lapsia, iiiiiikttin yllä itiaiititsiitittie,
on ruotsalaisissa kouluissa 163 enemmän
ktiiti siiomalaisissit, olisiwat tässit kaupitti:
gissa enitntnäksi osaksi ruotsalaisia tahi riiot-
sia piihtiwia, mutta seit tiittkaait kiitit tähän
saakka näitä oloja tunnetaan, ei tätä ruot-
salaisiititta eittteii ole htismattti eikit sitä
warttiaait olekaan olemassa, waan tulittaa
tämä seikka erääseii ottiititiseeii katsatttota-
paan, joka eitettttiiän, kiitti ehkä ttiititt syyt,
waikuttaa siiotnalaisten harwalukuisiiutcen
kansakouluissa. Me tarkoitamme sitä, ettii
sangen usea suonialaisesta wäestöstä tässii
kaupungissa, niinkuin wielit tnotiessa ninus-
sakiti, katsoo opin ja siwistyksen paljon ar-
woisentinaksi ja hyödylliseniinäksi, jos se oit
saawutetku ruotsin kielellä kuin sttometi;
ja erehtyttiistä pelkääntättä woimme sanoa
että tämä rtiotsalaistttinishalu oit paljoa
suurempi jititri niissä, jotka taitonsa tai
warallisuutensa kautta owat kohonneet johoii-
kuliuti sääty-tai aiittiiattilitokkaait, joissa he
näkewät ruotsin kieleii olewait walloilla
ttseaitiitiissa. Tällaiset turhamieliset koitta;
wat nyt itse perheissäitn puhtia ritotsiii
kieltä jos kaitheastikiti solkottatiialla, ja,
mikä wielä pahempi oit, panemat lapsiatisa
tuppaamalla riiotsalaisiiit kouluihin. Jii
miksi he iiäin tekewät? Siksi ettii turha-
maisesti tituloivat senkautta kohottamansa
oittaa arwoaiisa ja siiitistystänsä itiiiitteti
ihmisten silittissä sekä tekewäitsä lapsillensa
sanianhywän työn, kitti koittamat heitä
kaikin mokomin rtiotsalaistitttaa. Mntta
mikä se iities on, joka yletikatsoo ja hylkää
sitä kieltä, jota hänen wanhetiipaiisa, joita
Jumala oit käskeiiyt meitä kunnioittamaan,
piihiiiioat ja rakastiwat; mitä häit sen
kautta opettaii omille lapsilleen iittiiita kuin
samaa ylenkatsetta, jota hitit itse ott käyt-
tänyt? Ia tititä hän siiheit sanoo, jos hii-
tten oiiiat lapsensa tulewaisuudessa kiitokseti
sijasta katkerasti iiioittiwat häntä, että hän
oit wieroittaiiiit heitä pois aittasta maas-
taan, aittasta kansastaaii, waan tiirhatnai-
stinteiisa tähden? Ajatelkoon hän näitä ky-
symyksiä ja hakekooti itiihiti wastauksen
ottiasta sydätnestääii.
Kertotnuksessa mainitaan wielä kaitsakoti-
ltijeti opettajat ja oppimäärät, tiiutta koska
ei kumpaisessakaan mitään niainittawatiipia
muutoksia ole tapahtunut, lopetamme tähän
tarkastuksemme kansakoulujeti oloista tässä
kaupnngissa.
Kotiinaalta;
Sähkösanoina Aitralle.
Hetfingistä, 30 p. nefäk.
Suom. Kirjallisunden Seuran juhla-
kokous alkoi tänä päiwänä k:lo ]l e" p, p,
Lanlettiin ensin kaksi ensimäistä wärsyä
wiri-estä "Meidäu linnamm’ oit Iiiuial
taiwaast". All’ajaispnheen piti sitte pros;
Y. Kosl’inen, jonka jälkeen lähetyskiinnat
!istuiwat esille ja laiisniwat oniieiitoiwo-
tnksia Seuralle: yliopiston puolesta pros.
Ahlqwist; pro kituna et ktora-seuraii
prof; O. Hjelt: Tiedeseuran, waltionen-
wos Lindelöi; Wiipnrin Kirjallisuuden
Seuran, h:rat D; W. Akerman ja Erkko;
Pedagogillisen yhdistyksen, toht. Gnstass-
soti; Muinaismuistoyhtiön, toht. Jgna-
tins; Historiallisen seuran, pros. As-
pelin; Jywäskylän seminaarin, johtaja
Leinherg; Pietai-in Maatieteellisen Sen-
ran, pros. Mainor (ranskaksi); Dorpatin
wironmielisten ylioppilaiden, yliopp. iiliä-
tus (suoineksi); Eesti .siirjatiieeste Selts’in,
h:rat Järgtnan, Lipp ja Bergiiian. "Ad
resseja oliwat lähettäneet Estiiische ge-
lehrte Gesellschast ja Siiontalaisi"n .siir-
jallisnu,den Seura Atnerikassa iCaliiiite-
tissa). -Monta sähkösanoutaa ja kirjettä
ulkomaalta ja kotimaasta. Efitelniiä piti-
wät: toht; E. Aspelin "Pohjola ja .sia-
lewa" ja toht. K, F. Ignatins "Suo-
mensunian tilastoa"; Kokous oli juhlalli-
nen; 25l) henkeä läsnä. Wirolaisia toista
kymmentä;
Juhlapäiwälliset pidettiin kaimapuistossa
k:lo 4 j. p. p. Maljoja esittiwät: pros.
B. Koskineii H; M. Keisarille, tolit. J.
Krohn. Seni-au perustajille ja kunniajäse-
nille, telitori (6odenhjelin ulkomaisille tvie-
raille sekä leht. A. Alnilierg isäiiniaalle.
Kaartin soittokunta soitteli isänmaallisia
soittokappaleita, "Piäiwällisissä läsnä lii-
knisa joukko miehiä ja naista;
— Hänen ylti. kenraaliknwernööei kreiwi
Heyden saapui tiistain jtiiiassa kaupun-
kiin. Asettiahuoneella oliwat häntä ivas-
taan ottatttassa kaupungin korkeaiitmat wir-
kaittiehet sekä sttitri joukko muita kaupunki-
laisia. Hätien tultuansa asntitootisa ken-
raalikonstili Malm’iit talooit, käioiwät häntä
terwehtitniissä kaupungin waltuna-miesten
piiheettjohtaja sekä arkkipispa ja tiiotttio-
prowasti. Myöhettimin ajoi herra kreiwi
ulos kaupunkia katsomaati, jolloiii hän
myöskin saapui saittana iltana tapahtu-
iteelle tulipalolle, jossa hitti wiipyi kaitait,
tarkastellett palosattittitttttskitiitain työtä; ja
oti hän sittemmin kiittänyt heidiin reippa-
uttansa tässii tilaisuudessa. Setiraa-
ivana päiwänä k:lo 10 e. pp. olitpat tä-
käläiset !virkakunnat kunniaterweisillä ken-
raalikttwertiöörin luomi, joka sitte käwi kat-
selemassa tiiirkakuntain huoneustoja, tno-
tniokirkkoa sekä useampia täällä oli-titta jul-
kisia laitoksia. Ehtoopäiivällä lähti hitti
Rtiissalooii niille päiwitllisille, joihin kau-
pungin edusmiehet oliwat häntä pyytiineet.
Pitiwällisissä piti waltuusttiiesten pitheeii-
johtaja wapaah. v. Troil saksankielisen pit-
heeii keitraalikiitoeritöörille sekit esitti hänen
maljansa, johon hän wastasi myöskin sak-
sankielellä. Päitvällisen jäikeen tehtiin höy-
rylaiwalla "Ahkera" huivimatka Kitiisluo-
doit salttiee.n asti.
Eileii aainttpäiwällä tarkasteli herra
kreiwi kaupungissa olewaa wenäläistä so-
tantäkeii, jonka jälkeen hän palasi Helsiin-
kiin satiiati päiwän junassa.
H. ylh. kenraalikuwernööri kreiwi
Heydeit oit matkallansa, saadakseen tietoa
suomalaisen" talonpojan oloista, wiime sun-
nuntaina kättiiyt talollisen Jdänpitä-Heikki-
iiin litoita Wanajassa. Riin kertoo Mlil.
Hiippakunnan soittimia. Turuti.)
Töaalia saartiaa .kkarivialla w. t. kap-
palainen Willj. Ingtnan 31 p; Heinäkitu-
ta. — Waltuiitettn lukkari-urkunis-
tiksi Sidebyht,tu lukkarinoppilas Fr. Jtiii:
strötn. —— M iiärätty papiston apulai-
tieti Närpiössä Willi. .lkaitila kappalaisett-
apulaiseksi Poriiti ja iv. t. kappalainen
Geetassa Sctälii papiston apitlaiseksi När-
piööii; Geetan kappelin setirakiititaa tulee
kirkkoherra tk. E. Sonck mahdollisuutta
myitten hoitamaan. — Kuollut kesäk.
27 p. läätiinprowasti Fr. Sohllterg Polj-
jassa. Määrätty w. pastori O-
Reuter hoitatiiaati kirkkoherrawirkaa Polj-
jassa, aitsio- ja ariiiowitodett saarnaajaksi
entisen wirkansa ohessa Nurniio sekä lää-
iiiiiprowastiwiran hoitajaksi Raseltorain
lätisi—protitastiktinuassa prowasti E. Th.
Strandlterg. — Haettaw aksi oit ju-
listettu: kirkkoherraiiiirka Pohjaii ja Taiti-
tiiisaareti kirkkoherrakunnassa, kititeitkin sillä
rajoittiksella, ettii tiiletva kirkkoherra lito-
pitti Tatnmisaaresta itiin piaii kutti siellä
muutos tapahitti! kappalaisenwirassa, sekä
kappalais-tuirat "littiikalaitiitnellm Siiapper-
tiinassa, Iioitsiaisissii, Peräseinäjoella ja
Pohjaii pitäjässä. —– Waaliin kappa-
laisittirkaan Keitiiöllä pantiin aittoa hakia
apulaispappi Johaniies Grauö"
— Maistraatti on kieltänyt panemasta
toittieen waltitustitiesteii päätökseii, jonka
katitta 4000 itiarkkaa kaupungin waroista
saataisiin käyttää juhlapitoihin kaupungin
tulolestit itiaanwiljelyskokonkseeu saapiiwille
wieraille. Syyiiä maistraatin kieltoon
on se, että maistraatin mielestä "kaupitti-
gin weroitalaiset astikkaat eiwät ole laiti
titukaaii welwolliset suuremmaksi eikä tvä-
heitimäksi osaksi kustaittainaaii mainituita
jnhlaititoja.””
– Ttilipaloja on kaupungissa tällä wii-
kolla tapahtuiitit kaikkiansa kalitie. 2)iillii
wastaan wiime sunnuntaita oli walkea pääs’-
syt walloilleeti itoiii ½2 aikaan aattiiilla
tehtaaiityöiities P. Häkausson’iii talossa,
ii:ro 2 Sotalaispoikkiskaditn warrella. Wii-
hetiipi puurakennus, josstt walkea ioieläkiii
tuntemattomasta syystä oli syttynyt, paloi
kokonaan. Talo oli kititettkiti wakuutettu.
—– Palomerkit oliwat ttiskiii lakanneet kitii-
lnniasta, kiiti ne jälleen k:lo 5 aikaan ru-
pesiwat toista walkeanwaaraa ilmoittamaan
Tällit kertaa oli syttynyt palatiiaati eräs
etit. aliupseerin (6orsihelniikin omistama sau-
tia n. k. .liasakan-knpittaalla. Satinasta
paloi osa katosta, etiiteitkttiit sattiitiutuskiin-
nai jontuitvat paikalle ja piaii saitiiitittti-
wat walkean.
.sioltuas tulipalo alkoi tiistai-iltana k:lo
I/.",1() leskirouwa :iiiniialiti’in talosstt Aniii;
gaistcn tullin kohdalla. Saitiassa talossa
oli kauppias I. Torckelliti kruutikanppa,
jossa walkea luultawasti eitsiii syttyi, waikka
——
ei wielä tiedetä millä tawoitt, sillä taloii-
omistajan sisar, neiti E. Stählberg, joka
hoiti tätä kruutikauppaa, pääsi töin tuskiii
palawilla waatteilla ikkunan kautta ulos ja
sai kauheita tiilenhaawoja yli koko ruu-
miinsa Waikka ei puodissa löytynyt pal-
jon kruutia, sai walkea luultawasti juuri
krnutijärähthksien kantta kohta niin suuren
wallan, ettei palawan rakennusta woitu pe-
lastaa. Seii kanssa yhteydessä olewa, les-
kironiva Blomlierg’in omistama puiirakeii-
iius paloi myös ja samalla tawoin koltiie
pihan puolella olemaa asuttua rakennusta,
paitsi wielä tiiuitta-tiia ulkohuoneita. Mo-
lettittiat palaneet talot olitpat wakuutetut.
Tnlipalossa saaneista tuommoista
kuoli täällä wiime wiikolla nuorukainen I.
K Henriksson, jonka päähitn joku hirsi
oli pudottiiiit tulipalossa maist" Bengrotli’in
talossa; Waiiiaja oli asemelwollitien ja
oli ilmoittanut tahtomansa tiiennä wakinai-
seen sotapalweliikseen.
Keskiwiikona k:lo 4 j. pp. kuoli nitn-
ikään lasareetissa neiti E. Stählberg niistä
palohaawoista, joita hän sai wiimeksi ta-
pahtuneessa ttilipalossa.
Kiiolliit; Fkollegi-asessori Henrik"
A l l e ti i it s nukkui yöllä kesäk. 22 p. was-
taan knoleiiian uneen, 71 ikäwuodellansa.
Waiiiajti oli ollut kruunitnwoutina Mynä-
tiiiieit kihlakuitnassa wuoteen 1876, jolloin
hän otti eron wirastatisa.
Entineti kruuituwottti Pietari Au-
gust Rydinau" kiioli Kesäkuuti 21
p:iiä Ruotsilati kartanossa Kiikan kappelissit,
82 wuoden tässä.
–— Kuollut. Toissapäiwäiiä kuoli tääl-
lä kauppias Gtistiif Fabiati Aker-
itiait 79 wuoden 10 kuukauden ja 11
päiwän ijässä. Wainaja oli kaupunkimme
waiihittipia katippiaita sekä oli aikatiaan
weljetisä kanssa perustanut C. 8; F. Aker-
utan’iu iiimellä hywin tunnetun kauppa-
liikkeen. " Paitse ahkerana ja taitamana
kauppaniiehenä on ipaitiaja myöskin jättä-
iiyt muistoa jälkeensä tiiapaaehtoiseit palo-
saiitinutnskunnan perustajatta ja iiitiokkaa-
ua jäseneiiä sekä Suonien ?)iaattiatunseiirati
ttioniwuotisena rahanhoitajana. Kaupungin
liantausmaalla seisowa hautauskappeli, joii-
ka hän omalla kitstatiiiiiksellaaii rakensi ja
lahjoitti kaupungille, on myös tulewiiit ai-
koihin säilyttäwä hänen muistoansa.
— Kannis muotokuina herra tirehtööri
C. G. Wasenius’esta löytyy ttähtäwätiä
J. W. Jahnssoiiin kirjakaupassa. Kiiiimii
tekijä oit nuori taitelijattittie h:ra V. Wes-
terholni ja kuwait oit teettiitiyt Tttruii
Suomalainen Seura.
sLähetetty).
— Laiilajaiset Forssassa antoiwat Tti-
riitt litkkari ja urkuri kouliitt 11 oppilasta
johtajansa herra Waseniukseti johdolla, tä-
ttiäti ktiiiii 10 p.; laulajaisiin oli kokoon-
tunut jotensakin lukuisa joiikko yleisöä kitu-
leitiaan. Hywin stiorittiwat laulajat tie
waikeat lattlttt, jotka he lauloiwat, josta
kiitos ja kunnia olkooii heille kaikille.
— Laulajaiset toimitti wiime tiiaaitaii-
taina Iywäskylän lyseon juhlasalissa Tii-
riin lukkari" ja urkitri—koiilnu 11 ttiiehitten
lattlukiiiita opettajansa hra C. G SIItiseiii-
its’en johdolla. Laulajaisiin oli —– kertoo
Päij. —— kokoontunut kuultelijoita sali tä-
piitäyteen, eikä suinkaan yksikääii kuulteli-
joista katunut sinne tiiloatisa, sillä kaikkien
mielestä oliwat laulajaiset jotakiti eritia-
maista. Harwoiii saadaati kuulla itiin he-
leitä ja tnahtawasti kaikumia laulu-ääniä
kitiii niissä. Oikeitt ihnietellä täytyy, että
iiättiät laulajat oliwat parissa wuodessa
ehtineet oppia tiilit taidokkaasti latilitjatisa
esittättiääii. Kttultelijat oliwat melkein
hurmaukseen asti innostuneet heidiin lati-
luihinsa. .skatkille laultiille osoitettiin" ittiel-
tyiiiystä innokkailla kittien-tapatuksilla ja
wiittä niistä pyydettiin ja saatiin kitiilla toiste.
—— Forssaii tehtaalla kesäk. 9 p. Ai-
toatt, aiti harwoin nitkyy satiotiialehiieii
palstoilla kirjoituksia täiiltit itteidätitehdas-
kylästäinme; mikä syytiä lienee, koskit kir-
joittikseeii kykeiietttiä ott suoraati sanoen
"jok’ ainoa" —– (ölmat owat olleet koko
wiime kituit jotenkin kylittiii, waati nyt
ttiiiittattiaii päiwän owat tie olleet taas
kotriiti liiittpittiiä, aina 28 astetta. Mutta
mikä olisi tarpeeii, se oit " sade, sillit ittaat
owat ihait kuititta; rttkiiii oraat sekit heittii-
iiiittit jaiiootvat kastetta, koskit eiwät woi
kuiwuudeti tähden ruweta tyihottatnaatt
eikit kaswamaan. Ellei piakkoin sadetta
tule, laitkeaa maamies pian toiwottomiitt-
teett sekä epätoiwooit, —— mutta elakäämine
toiwossa.
Lukemiset tiikäläisissä kansakouluissa oit
nyt päätettt) tällä wiikolla. tlotiltiissii,
joita täällä on kaksi, yksi kummassakin teh-
taassa, oti käyiiyt noin puolitoista sataa
oppilasta kummassakin jokapäiwä, joka on
wähän liian paljo kahdelle opettajalle, kuti
opetustuntia on 7 tuntia päiwäänsä.
Siinä koitetaan sekä sielun että rutiiniin
woitttieti kestäwyyttä. Nm olemme toki
toiwossa saada tiiisi ylhäisetnpi katisakoulu
sekä poikia että tyttöjii warten toisten kou-
lujen lisiksi, koska wiime wuonna Siiiiri-
ruhtinaamme Aleksander 11 25 hallitus-
touodeii itiuistoksi perustettiiit pohjarahas-
to, jota yleisö kokoo uniosittain pienillä
tvaitaelitoisilla atttititilla, ja johon rahastoin
Forssati Tehdas-Osake-Llhtiö lahjoittisuu-
reiiitiiati suttiinait rahaa, käytettäioäksi sa-
ittaa tarkoitusta warten. Odottakaat waan
Forssalaiset, ehkä ensi muonita näette kau-
niin, muhkean kouluhuoneen kylässätiiiiie
rehotteleman, koska perustus-kiwet siihen
owat jo walittiiiia. –— Kirjallisuutta wil-
jellääii täällä hywin ahkerasti, joka tiäkyy
siitä sanomalehtien paljoudesta mikä joka
päiwä tänne tulee, kiiti myöskin laitiakir-
jastosta laittataaii kirjoja joka lauwantai
ilta kello 6—9, hywin kosolta. Soittokuti-
ta oti myös kyliissäitiitie ollut jo etiiitiitiäti
aikaa. Ensin oli se wattit wiulu- ja huilu-
soittokunta, iiitttta ityt on se tiiuittettii tor-
iitisoittokunnaksi, johon ktiiilttti 20 ttiiestä,
jotka" antawat suloisia säweleitänsä kutilla
joka ainoa sunnuntai-ilta ja jota yleisö
titielihywällä käy kuiiteletitassa. Soittajat
owat kaikki Wiksbcrii’iit tehtaalta ja heitä
jahdattiin Herrit R. Meyer. Kiitos ja
kunnia heille kaikille, iitiitta erittäitikin jah-
tajalle, joka wäsymättötttällit ahkerttttdella
oii ottanut tämän stiureii ittiin tehdäksensä;
hiinelle antoiwat oppilaansa syntytiiäpäi-
wä lahjaksi kultaisett niininierkillä warus-
tetitti kantasortiiukscn Asewelwollisten
tarkastelit oli täällä wiime kuitit pitoliwä-
lissä ja kesti tioiii iviikoii päiwät, sillä
täällä tarkasteltiin ei aittoasti otiiati seu-
rakitmiait ja kappelien nuoriso, toaait myös
Urjalaii, Akaan, Somerou ja Soitieronie-
tiieit kappeliii. Stiuri osa Tanitiielan tiuo-
rukaisista oli sotilaaksi kelpaamia. Oiinea
waan heille kaikille isänmaan puoltajille,
jotka ensikerran astittoitt asetiteliiiollisten
riioeihiit, kaikki tnelkeeii owat he olleet koh-
taloonsa tyytywäisiä. Wiitiie kiinti 12
p. wietettiin ittelkeiit joka seurakunnassa
maassamme jalon wanhukseii, isiiiiitiiian-"
puoltajan J. B. Siielltnati’in 75 muotista
sytityiiiäjiihlaa, ja monesta paikasta oli
tällä maitiiolle waiihiikselle lähetetty oittien-
toiwotitksia, waati hiipeä sattoa, kipeä kärsiii,
meidän kulmakunnalla titskin ittitistettiin-
kaati iiiaitiittua wanhasta sinit päitoäiiä.
Täinäkö epäkohteliaisuus ott häneii palkkansa
niistä titanista toititista, joita hän oit isän-
itiaaiiiitie hywäksi tehnyt, toiminut; olisihan
tiieidänkiii pitänyt jollaiii tawalla osottaa
kiitollisuuteittme tunteita iiiistä waiwoista,
joita hän wielä harittaapäänäkin on yhteis-
kititiialletiitiie, isitttitiaallettiiiie tehnyt. Glä-
köön tämä watihits wielit tiioitta, tiioitta
wuottall Olkoon tässä täksi kertaa, jos
wielä eletääti, itiin jatketaan joskus toiste
lisää" — — Maitner.
H. yth. kenralikiiweinäi-ia kreiwi
"sieydeit’in wastans siiheit sähkösatiotitaan,
joka hänelle Katisanwalistusseuran juhla-
kokottksestii lähetettiiii, oli Päiij:n iiittkaan
näin kitaluuni:
Sywästi liikutettuna Jywäskylääti ko-
kooiittiiieittett Suotneii kansalaisteti huo-
itiiosta, pyydäii Teitä ilmoittamaan heille
siilat kiitokseni heidiin sydäitiellisestä oittien-
toiivotuksestansa. Hartaasti tainiotaan .ikait-
sanwalistus—seuralle tiieiiestystä sen hyödyl-
lisissä toimissa.
.ikenrali-Kiiwernöri, Kenrali-
adjutantti: ikreiwi Heyden.
— Waltiopäiiväesityksistä, jotka anne-
taan eitsi wuonna kokooiituwille säiidyille,
ittaiiiitsee Mltl. esitykset anneliiton sallimi-
sestii latikolaistiiideit suhteista sekä kiititii-
tyksistit tehtaiiin ja ttiitihiii teollisiiit lai-
toksiiti.
—— K’aitsatiivalistiisseiiraii juhlakokous
Iywiiskylässä. :vkaanatitaina tätiiitii kuitti
20 p. k:lo ?; kokoontuiwat seuran jitsettet
iiitdeii seittiitarirakeiiiiuksen juhlasaliin, kii-
sitteletiiiiiiti niitit asioita, jotkii settrait sitän-
töjen ll) §:it itiiikaaii juhlakokouksessa tiiviit
käsiteltäwät. .itoskii seitratt esimies prof.
Ctette sekit wara-esiitties prof. .tioskineii
kiititpikin oliiitat estetijt kokouksesta saapu-
tttillii olemasta, julkaisi kirkkoherrii Iärwi-
tieti, joka esimiehen pyyniiöstä oli ryhty-
nyt piiheeiijohtajatoiiiteeu, kokouksen atva-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
