Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tuksi, lausuen seuran" jäsenille ja ystäiville
sulintinat terivetulijaiset.
Sitten luettiin päätoimikunnan toimit-
taina seuran koliiiiwuotiseii (1878 — 1881)
waikutuksen kertomus ja warain tili, niin-
kuin ttiyöskin Turnn haaraosaston antama
kertoittus seit koliniwiiotisesta waikiituksesta,
joiika jälkeen ryhdytttiin keskustelemaan
päätoniikuntian tekemistä ehdoituksista seu-
rati !vuotuisesta toimesta, ynnä sen toitneti
suunnittelemisesta.
Seii jälkeen ryhdyttiin seuran päätoimi-
kunnan toaaliin, joka päättyi niin kuin
tässä lehdessä jo enneii oit mainittu.
Piiheenjohtaja päätti nyt kokouksen lau-
sumalla seuran toititikuiinan puolesta suliin"-
inat kiitokset kaikille seuran asioita harras:
tawille ja warsinkin asiamiehille, sulkien
seuran wastedeskiii heidätt leiiipeään, har-
taasen, iiitiokkaasen siiosiootisa, niin myös
kaikille niille, jotka innolla oliwat ottaneet
osaa keskusteluihin, ja erittäin seiirati sih-
terille hänen monipuolisista tvaiwoistaan.
Iuhlapäiwällisiin, jotka kokouksen pää-
tyttyä pidettiin uudella seurahiioneella, otti
osaa lukuisa joukko kansalaisia, tiaisia ja
itiiehiä. Puheita ptdettiiti, tiialjoja juotiin
ja ttiitikuin jo ennen on kerrottu lähetet-
tiin onnetoiwotussaiioiiia uudelIe kenraliku-
wernörille, kreiivi voit Heydenille.
(U. S.)
—— Waasan —Taittpei"een raitintie on,
kuten W"L 5". kertoo, iiykyään jo walmiiksi
kiiskotettii pari Weiiäjän wirstaa toiselle
puolen Teriyajoen asemapaikan Jsossa-Kij-
rössä.
— Päättynyi painojuttu. H. D. ker-
too, että keis. senati on wahwistanut Tti-
riitt howioikeudeii päätökseti painojutussa
".Kaiun" toititittajaa silo os. kand. K. F. Kii-
wekästä wastaan, tuomiten hänet wankeu-
teen 3 kuukaudeksi.
Hra Kiivekäs ei ollut itse kirjoittatiut
niitä kirjoituksia, joiden johdosta kanne
häntä wastaan nostettiin, tiiutta kieltäytyi
niiden tckijää ilmi antaitiasta. Asia koski
kalastusrcttelöitä lietuissa, kertoo U. S.
— Katoivtiosi. .Kuopioii läätiissä luul-
laan saataiyäii niin luioiio rukiinsato, ettei
se tule riittäiiiääti siemeneksikääii.
— Asewelwollislen kiwiirit. Suoitien
sotawäkeii warten Jschewskin kiiyäritehtaaii
hoitajalta kapteni H. Standerskjöld’iltä ti-
latut 10,500 kiwäriä owat saapuneet tiäi-
nä päiwinä tänne ja on ne Suoineti sota-
koiiiissariati tiiastaanottatiut. Paitsi tilat-
tuja kitvärejä oit kapteni Standertskjöld
antanut waltion käytettäwäksi iliitaii mitään
palkititoa 4() kappaletta läpisahattuja kiiriä-
rejä, joita käytetään kiiviirin-raketttiukseii
opetuksessa. Sitä paitsi seittiisi tilauksen
mukana joukko reserwi-osia iiiinikäiiii iltiiaii
maksutta. Lietiee aikomuksena tilata wielä
— Alkeisopislot Stioinessa 187!)—
1880. Koulutoimen ylihallitiikseii antaitiaii
tilastollisen kertomuksen iiiukaait Siioineti
alkeisopistojen tilasta ja niiden toittiesta
luknwuotena 1879——1880 oli iiiaiitittuiia
wuotiiia 14 lyseota yhteensä 2,485:llä op-
pilaalIa, 7 naiskoulua yhteensä 902 oppi-
laalla sekä 7 alhaisempaa alkeisopistoa yh-
teensä 221 oppilaalla. Lyseoissa on olliit
212 opettajaa, naiskouluissa 73 osaksi opet-
tajaa osaksi opettajatarta, realiopistoissii
141 opettajaa ja alhaisemmissa alkeisopis-
toissa 21 opettajaa.
Lyseoissa oii käytiyt 1,795 oppilasta,
joiden äidinkieli oli ruotsi, 693 oppilasta,
joiden äidinkieli oli siioitii, ja 22 "oppilas-
ta, joideii iiidinkieleiiä on ollut joku muu
kieli. Naisiväen-konluissa ou käytiyt 841
oppilasta ruotsilla, 44 oppilasta siioiiiella
ja 27 oppilasta jollakiii imuilla kielellä äi-
dinkielctiä 3)iealikoiiluissa on ollut 531
riiotsiitkielistä, 364 suomenkielista jii 15
jonkun iiiniiti kielistii oppilasta. Alhaisem-
ipatti alkeisopistojen oppilailla on ollut
196:lla ritotsi, 51 suomi ja 2:Ila joku muu
kieli äidinkielenä;
Lyseoin palkkasäätitö nousi 776,103
markkaan 80 p:iiii, joistti tvaltioti waroja
760,803 mk. 80 p., kuiinallisnniroja 4000
mk. ja yksityisiä lahjoituksia 2,300 mk.
!siaiskonlujeii palkkasääntö tioiisi 140,820
m:kaaii 4:; p:iiii, joista waltion waroja
149,251 tnk. 00 p. ja kutinalli-sivaroja
571 iiik. 41 p. Realikoiilnjeti palkkasiiäiitö
oli 313,155 iiik. 42 p., joista waltion nia-
roja 201,069 mk, kuunallisiyaroja 50,033
mk 50 p, ja yksityisten lahjoititksia 1,152
mk 02 p. Alhaisempain alkeisopistojen
palkkasäätitö on tehnyt 33,257 mk 07 p.
joista waltion waroja 24,83145 mk 30 p"
kiitittaii waroja 0,781 tii. ja yksityisiä lah-
joituksia 1,581 tii. 28 p.
Niin
Kirjaa "Jesuksen Elä-
on Iittiin tilattu 100
kappaletta. (U. S.)
—— Wuodentulon toiweel Porin tie-
noilla eiwät ole oikeiii lupaatoia. Täinä
koskee erittain ruiskylwöjä, jotka inelkeiit
kaikkialla owat harivanlaiset ja tyuoden ajan
suhteen wähän edistyneitä. Tämä kuuluu
erittäin olewan laita riiiskylwösten suhteen
Kokemäellä, Huittisissa ja Punkalaituinella,
missä tawallisesti wiljapellot owat olleet
kauniita ja liipaawia tähän wuoden aikaan.
Huonoja owat myöskin rukiin oraat Rau-
man puolessa. Toukopellot owat kuitenkin
jotenkin liipaawan tiäköisiä ja jos suotuisia
ilmoja kestää, woipi tiiistä toiwoa hywää
satoa. Wiljan hinta on iiykyääii 31 ni.
tynnyri. (Sat )
—— Jokeen hyvväsi Porissa, niinkuin
Sat kertoo, työniies Wilhelm Ver-
gend ahl kirkon kohdalta, kiwisillalta
Mies, jota mielen wika kuuluu waiwaa-
watt, ponnisti kaikin mokomin wastaan,
kun häntä koetettiin otta ylös joesta. Ukko,
waikka olikin päiwiinsä kyllästynyt, saatiin
kuitenkin kuiwalle maalle takaisin.
– Onnettomuuden lapaus. "Wanhalla
höyrysahalla" tapahtui Porissa sellainen
onnettomuus, että eräs tyttö Ainand"a
Sofia Sjöman joutui niin lähelle
sahan koneistoa että waatteensa tarttuiwat
kiinni johonkin hampaihiti ja weiwät tytön
mennessääii sekä pahasti runteliwat hänen.
Ruumiinsa oti ihan täynnä mustelmia ja
haawoja, waatteensa ineniwät warsin tnä-
säksi. Onneksi saatiin koneet pysähtyiiiään,
eittienkiiiii ehteiwät ruhjomaan tytön kiio.-
liaksi. (Sat.)
— Kiuritweden vatikin toimista. P.—S.
kertoo: Iin markkinoilta on iiiitiisiiiies
Holtnqivist waitginnut ja linnaan toimitta-
nut kiuruweteläiseti Apraini Lappalaisen,
jolla tawattiin 16 kappaletta wääriä 15
markan seteliä, jäljettiiettynä Yhdyspankin
15 in. seteleistä. Oikeudeti tutkiiito asiasta
tulee pidettäiväksi.
— Waiiha liween hakattu kirjoitus.
Karj. kertoo: Keskellä Siikasalinen talon
pihamaata Liperissä iiäkyy wielä tätä ny-
kyä kiweeti hakkattu näin kuulutpa kirjoi-
tiis: "Gabr. Wallenius har atilagt deniia
gärd äijr 1760" (Galir. Wallenius on pe-
rustanut tämän taioit wuonna 1760).
Tästä kirjoituksesta päiittäett oit siis luul-
tawasti tuo "Karjalati kuninkaaksi" kutsuttti
iiiahtawa ruunutiwouti Gabriel Walleniiis,
joka wuodesta 1759 wuoteen 1808, siis
49 wuotta, melkein itsewaltiaana hallitsi-
jaiia Karjalassa menetteli ja sittemmin asui-
Iouhkolassa Tohinajärwellä, etisin Siika-
saliiiella pitänyt asutitoa.
Liikkariu waatiin.
on Sat:ii iiiiikaati pantu:
roos, 2) F. N.
A. R e i to o ii e ii.
— tikkuinaislöytö. Uutta peltoa rai-
wattaessa "Pörkön talon niaalla Kodjalan
kylässä Uudetikirkoii pitäjässä löydettiin
joukko itiuitiaiskaluja, iiiinittäiti wiisi kaksi-
teräistä, noiti wiiden ja kitiiden kortteliti
waiheilla pitkää miekkaa sekä katkenneita
palaisia samallaisista aseista, yksi pohjalta
turmeltunut rautanen astia, rannerenkaita,
keritsimien kaltaiset wähäläntäiset sakset,
sunrilla retikailla warustettuja ratitakuolai-
niia kaksi paria, kotitie riiotawartista ja
wähäistä keihään kärkeä, yksi piitkiioartineti
keiliäänkärki, yksi tiiioletikärki, wiisi ptiukoii-
terää, kannuksia yksi kappale, sekä itiiiuan
tarkoitusperältääu tiintetiiatoti kalu, ynnä
itiiiiitattiia käksikaiittisia nauloja. (Sat.)
— Tiejoja Wenäjällä. R o u w a K o-
bose wa wan gittu. "Halliiukseii
Saiiaiisaattaja" wahwistaa sen satioiiiati,
ettii Anna Wasiljewa Iakimoiiia, joka rou-
iiia .skodasewaii nimellä oli osallisena dyna-
iiiitisiioiieti panemisessa Pienen Sadouiaja-
kaduit alle, nyt on watiaittu. 85äuen liitil-
laaii olleeii osallisena kaikissa muissakin ka-
pinallisten hankkeissa wiime iyiiosiiia
Yhteisenkatisaiituiiiiiia. "Insh-
tiy Krai" kertoo ettii useissa paikoin ete-
lii-Wenäjällä, esiiti. Hjarkowiti piirissä, ta-
lonpojat eiwät tahdo tehdä mitään wuok-
ra-koiitrahteja, koskit muka Elokuulla "se
lietki oii tiillnt, joka heidät kaikista kontrah-
deista iinipauttaa". Kunnailis-oikeudelle il-
inoittiuiat he ettii, jos se rohkenee itiahwie-
taa aitioaiikiti kontrahdin, oikeudeii raketi-
titis itiaahaii hajoitetaan.
"Russ Corr.”” kertoo: Wetiäjän raha-
asiat otvat tätä nykyä surkealla kantialla.
4, 500 kiwäriä saniasta tehtaasta
kertoo H. D.
—— Ltiku halu.
tnä Farrariltiii"
Merikarwialla
1) K. L i lj e-
Sandberg ja 3)
125 miljonan ruplan wajaus warrotaan
syntywäksi. Syynä siihen on se, että wä-
estö köyhtyy köyhtymistään ja werot siten
jääwät suorittamatta.
Wirkamiesten tuku kaikissa ininisterioissa
tulee wäiiennettäwäksi.
Kolmekapinoitsijaawangit-
tu. Kasanissa wangittiin tämän kuun 17
p: nä koline nuorta iniestä, niideii joukossa
yksi upseri, joiden luona töydettiiti kappa-
leita "Semlja ja Wolja" niitiistä kapinoit-
sijain sanomalehteä
K u o l e w a ka ii sa. Kirgisit, tuo pai-
iiientolaic"—kansa, joka asuu kaakkois-Weuä-
jäii aroinailla ja wielä iituutainia wuosia
sitten oli hywin rikas, oii uykyään kurjim-
paan köyhyyteen joutunut ja kuolee suo-
rastaan nätkääii Tänä wuonna on halli-
tus jo antanut apua 200,000 ruplaa,
mutta se ei paljon auta.
Ulkomaaltii"
Waltain sotawoimista rauhan
ja sodan aikaiia antaa eräs saksalaiiieti leh-
ti muutamia wertailewia tietoja. Englaii-
iiin armeijassa oit, Ititiaaii ja siirtokuntiin
lähetetyt joukot siihen luettuna, rauhan ai-
kana 178,000 iniestä, jonka lisäksi tulee
maan puolustusta warten wielä 124,000
tiiiestä ja lähes puolet ulkosotia warten
iiiäärätystä, 32,000 miehen suuruisesta
etisiinäisestä ja toisesta armeija" —reserwistä;
kiilingit ylläpitoa warten nousewat ’300
itiiljoiiaan tiiarkkaan. Pohjois-Amerikalla
on 24,031 miehen suuruiiieti seisowa ar-
meija ilmaii mitään reserwilaitosta; kuliin-
git owat niäärätyt 224 miljonaksi markaksi.
Saksan armeija rauhan aikatia on tänä
wuonna 427, 274 miehen suuruinen, sodan
aikana taas noiit 1,329, 600 ttiiestä; ku-
luiikiarwio tiotisee noin 330 tiiiljonaaii
markkaan. Ranskalaisen armeijan suuruus
oit rauhati aikaiia 442,014 iniestä, wuo-
tuinen kulunkiarwio sitä warten on 4331/4
miljonaa markkaa; sotakatitialla olewan ar-
meijan suuruus on, iliiiatt mitään reserwi-
muodostuksia, 1,295,000 iniestä. Itäwal-
lan armeijan lukuiiiäärä ratihati aikaiia on
268,691 iniestä, joiden ylläpito maksaa
210 miljonaa markkaa; sodati aikana tiou-
see armeijan miesluku taas 800,000 inie-
heen. Weiiäläisen armeijan suuruus rau-
han aikaiia on 711,002 iiiiestä ja kulun-
kiarwio nousee 558 iitiljotiaati markkaan;
sodan aikana nousee armeijan miesluku
Doiiin kasakkain katissa, kuitenkin ilman
kaukasilaisia ja aasialaisia armeijoita ja ka-
sakkajoukkoja, 1,376,800 mieheen.
alla wiimein oit wuotuisen kiilunkiarwioti
inukaan rauhan aikana 212,594 sotamies-
tä, joiden ylläpito tekee 171 miljonaa mark-
kaa; sodan aikaiia taas oit armeijan ttiies-
luku nykyään 663,240 suuruinen, itiiitta
noustiee ttiyöhetiiiiiin, sitteti kuiti uusi sota-
laitos tulee täyteeti kiititoonsa, 900,000
imeheksi. Wuotuiiieti kulunkiarwio kiille-
kiti itiiehelle rauhan aikatia on Saksassa
675, Ranskassa 810, Itäwallassa 690,
Wenäjällä 819, Italiassa 720 tiiarkkaa.
Yksi upseri tulee saksalaisessa armeijassa
kullekin 21:lle, ranskalaisessa 17:lle, itä-
maltalaisessa 19:lle ja iveiiäläisessä sekä
italialaisessii kullekin 18 miehelle.
Ktirssit;
Suonien Pankki Kesäk. 29 p.
Waihto-knrssi Disk. kurssi.
M p. M. p.
Pietari 7 p ...... 257:– 240: — 100:lta r.
Lontoo 90 p ..... 25: 17 25: — pun:ta st.
Parisi 90 p. 99: 20 98: —
Hainpuri 90 p. 123: 20 122: 50 "
Ainsterdaiii ..... 207: 5l) 206: — 100""
Tukholiiia 3 p... .130 —— 138: 40
Laiwalista.
Holtetiau, kesäk. 15.
inalta.
Teswer, Westerliiig, Rau-
Jiiutiiiratiina, kesäk. 14. Aiiio, Pihltiiaii,
Niiasta Roiien’iiii.
Delaware Breekwater, kesäk. 2 Califor-
iiia,"1i1oiii,Cork’ista.
Breine ih aiven kesäk. 15.
lund, S: t Jago stti.
Gustaiva, Wester-
Traw etit ii nd e, kesäk. 16. Ceraliii,Staäelbei"g,
Raumalta. —— .tii-siik. 17. lisko, Nordling, Po-
rista. — 18. Hulda, Erikssiiii, annsta.
Kiel, kesäk. 18. Witheltit, Söderluiid, Rau-
malta.
Holtenau, kesäk. 18. Aiiiphion, Ströin, Rau-
tiialta.
Roe hester, kesäk. 1l Aid, Sioahnström, Tn-
riista.
Ki; iiii eii h amina, kesiik. 18. Olga, Lindström,
Uitdestakatipuiigista.
Doiicr. kesiil. 10, Olriiiio, Backlnnd, Jwiza’sta
Helsinkiin.
B arrow, kesäk. 15.
tuichi’" iiii.
Juutinra tima, kesiik. 20 Constantiii, Holiii-
berg, !urusta Gibraltariiii. —— tlesiik. 22. Nai-
Toiwo, 2litderssoii, Mira-
ma, Erikssoii, Tutusta Barcelona’an.
Itali- "
H ol k e " a u, kesäk 22. Teswer, Weöterling, Naii-
malle; Amphion, Ström, Kiel’iin.
Piy mouth, iefäi 20 Aura, pett-reion, Iwi-
pusta Kyöpenhaminiaan
Tvrihintoja;
Tiiriiösa. Nisut 37 m. t. Nisujauhot 4 in.
leiw Rukiit 30 in tynnyri. illuisjauhot 2
in 25p leiw Ruisleipä 2ni. 75p. leiw. Ruismaltaat
1. m 25 p. kp. Ohrat 1 in. 75 p leiw Ohra-
ryynit 1 m. 30 p. kappa. Kokonaiset s:inat 1
ni. 80 p. kappa. Ohraset maltaat 1 iit. kappa.
Kaurat 1 m. 50 p. leiw. Kaurajauhot 1 m. 50
p. l. Kauraryijriit 1 in. 20 p. kappa. Surwomattoinat,
s:niat 1 in. 40 p kappa. Herneet: wiheriät 1 in.
kappa Walkoset 90 p kappa. Nuskeat 80 p. k.
Sekalaifet 70 p kappa. Perunat 35 p. kp.
2ni. 40 p. nelikko. Perunajauhot 30 p. naula.
Juurikkaat 2 m. nelik. Humalat 70 p. naul.
Heiiiät75p. –—1 in. leiw" puntarpääl m.—1m10p.
leiw. Oljet 5 in. kuorin. Silppn 3—5 in kuorina.
Tuore naudanliha 3—5 in. leiw. Palwattii
6 in. leiw. Tuore lampaanliha 6 in. leiw.
Palwattu 7 ni. leiw. "Tuore sianliha 9 in.
leiw. Wasikiit, juotetut 8 in. leiw. ;Juotta-
niattoiiiat 2 iii. 50p. kappale. Jhra 40 p. naul. Tali
8 in. leiw Woi 80 p. naula, 13——15 m. leiw.
Talonpojan juusto 25— 3.5 p. kappale. Kiioriina-
toit maito 35 p. kannu. Kuorittu 25 p. kannu.
Piimä 15 p. k. Kertiia 35 p. kort. Willat 1 ni.
25 p. ii. Muiiat 1 in. tiu. Kukko 75 p. kppl.
Kanat 70 p. kapp. Jsoii raawas-eläinienkieli
l m. Tuore lohi 1 ni. 25 p. naul. Suotattu
lohi 1 iit. 25 p. naul. Tuore siika 30 p. naula.
Suolaiiien siika 25 p. naula. Hauki .12 p. n.
Ahiveiiet 8 p. tiaula. Lahiiat 10 p. naula.
Säynäkset "5 p. tiaula. Ankeriainen 80 p. naula.
Silakat 1 ni. 75 p. leiw. 7 iti. nelik. Tuoreet
hailit 40 p. kapp. Muikunmäti 1 in. 50 p. naul.
Miintyiet laudat 3–—6 in. toltti. Mäntyset plankut
90 p. kappale. Kuusiset laudat 3——6m. toltti. Piirut
30 p. kppl. Kattopäreet 8 in. kuortti. Räystäskou-
rut 35 p. syltä. Terwa 24 iit. t:ri. Sain-
maleet 7 tii. kuorma. Halot: Koiwuset 6 in.
kuorina. Miintyset 4 in 50 p. kuorina. Kuusiset
4 tii. kuor. Pajahiilet 8 in. kuorma.
Höhrylaiwaknlku.
Höyrylaiwa A i n o ,
kapteeni M. Holinberg,
lähtee toistaiseksi:
maanantai k:lo 1,22 j.
Karuiian kautta
" tiistai k. lo 9 e. pp. Salosta Turkuuti Karunan
kautta.
" keskiwiikko k:lo 1,42 j.
Karunaii kautta.
" tuorstai k:lo 9 e. pp. Salosta Turkuun Kir-
jakkalati ja Saiidöii kautta.
„ perjantai k:lo 11 e. pp. Turusta Saloon Kir-
jakkalan, Teijon, Mathildedaalin ja Sröm-
inan koutta.
" lauantai k:lo 9 e. pp. Salosta ankuun Ka-
riman kirutta.
Poiketen ivälisille laitureille.
Snnnuntaina ou laitpa Turnofa.
Joka pp. anusta Saloon
pp. Turusta Saloon
Höyrylaiwa S a l o,
kapteeni J. W. Holmberg,
lähtee toistaiseksi:
maanantaina k:lo 9 e. pp. Salosta ankuun
Saiidön kautta.
" tiistai k:lo 1,42 j. pp. Tiirusta Saloon Sandön
kautta.
" keskiwiikko k:lo 9 e. pp. Salosta Kirjakkalan,
Teijoii, Mathildedaalin ja Strömman
kautta Turkuuii.
" tuorstai k:lo !52 j. pp. Turusta Saloon Kir-
jakkalan katitta.
" perjantai k:lo 9 e. pp. Salosta Turkuun Ka-
ruuan kantta.
" lauantai k:lo 3322 j. pp. Turusta Saloon .kka-
ruiiaii kautta.
Poiketeii wälisille laitureille.
Sunniintaina on laiwa Turuoia.
Höyrylaiwa "9? y st a d,
kapteenit; R. Sundström.
lähtee:
maanantai k:lo 10 e. pp. Turusta Daalinteh-
taalle,
" tiistai k:lo 8 e. pp. Daalintehtaalta Turknun.
" keskiwiikko k:lo 10 e. pp. Turusta Hakkalaan
Daalintehtaan katitta.
" tuorstai k:lo 7 e. pp. Hakkalasta Turkuuii
Daaliiitehtaaii kautta.
" perjantai k:lo 10 e. pp. Turusta
taalle.
lauaiitaik:lo8e e..pp Daaliiitehtaalta Turkuun.
Matkoilla Tiirustti Daaliiitehtaalle poiketaan var-
jattiilaaii, Mutaisiiii, initjaaii, Guunarsiiääsiin,
Terfsuiidiin, Olttuun ja Skiiitiarwiikiin, mennessä ja
tullessa, sekii keskiwiikko-iiintkalla Tiirusta Hakkalaan
paitsi ylläiiiajiiittiiihiii laitureihin, myöskin Söder-
byyhyn, Broiiiarwiin ja Iitiliyyhyn sekä paliiuiiiat-
kalla Gräggnäsiin, Siksataaii ja Westlahteeii.
Daalinteh-
Poriin Naantalin, uudenkaupun-
gin, Rauinan ja Neposaaren
kautta
lähtee toistaiseksi
.Ot’ihrylaiwti —e I tii a,
kapteeni M :’l. Nyslröiii,
joka sunnuntaina ja lestiiiiiikkoiia k:lo 10 e. pp.
sökkk
Höyiylaiwa L e i iti n,
kapteeni G. R. Nordliii,
joka tiistaitta ja perjantaina l:lo 10 e.pp.
Tarkeininan tiedon aniaa
Ioli. lJiIsl.
Kiiiiliitiis; " "
?"nrun kaupungin kunnallisti-erojen ylos-
Wiiesliöm
"O kanto tällä wuodelta loimitelaan kati-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
