Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Ko timaalta;
—— Hiipvakuunatt sanomia. (Titrun).
Kappalaisen waaliitt Kokemäelle asetettiitt
ainoa hakia, kappalainen H O. E le rs.
—— Haettawaksi julistettiin: kol-
mas maalisia Espoon kappalaisen tvirkaan,
ja hakiain putttteesta kappalaisenwirat
Rytnättylässä ja Kttllassit. – W alttiit-
tettu: lttkkari ja urkunisti Pirkkalassa
J. F. Suttell samallaiseen wirkaan Ala-
wuudelle.
Saarnaluwan on Turun tuomio-
kapituli hywäksytyn tittkinnott jälkeen an-
tanut entiselle telegrafistille Juho Iäykälle.
— Rimilyksiä y. tn. K senati on 27
p. wiime heinäkuuta nimittätiht ja määrätt-
nyt toisen waralääninsihterin lääninhallitttk-;
sessa Tttrussa, filos. maisterin A. W. Ryd-
manin ettsitntnäiseksi waralääninsihteriksi
mainittuiitt lääninhallitukseen.
— Apuleitttia. Läätiin kuwernööri on wii-
me kulutteen heinäkttutt 28 päiwänä keis. se-
naatille esittänyt, että ttiille kunnille, joissa
suurin rttkiin kylwö-siementen puute iltnaan-
tuu, saisi tvaltiowarastott, läänin kruttnun-
makasiineissa säilytettyjä kylwörukiita myydä
32 tnarkasta tyttnyriltä taikka lainaksi tu-
lewaksi wuodeksi. K. senati on t. k. 4 p:nä
suostunut tähän esitykseen, sallien kruunutt
kylwörukiita myytäwäksi kuwernöörin ehdoit-
tatnaan hintaan. Poikkeustapauksissa saa
makstt wiipyä wuodeksi 1882, jolloin hinta
maksetaan joko puhtaissa rahoissa 34 tttar-
kalla tynnyriltä taikka wiljalla; maksuaika-
na yleinen käypähinta tulee silloin olemaan
rukiin hinnan määrääjänä;
Kit-konkokouksessa toissa päiwänä
käyteltin tttuuttniuassa kysytnys tuomiokir-
kon urkuitt kunnossa pitäutisestä. Urkunis-
ti herra O. A. Pahlman oli tttotniorowas-
tille ilmoittanut olewan tarpeellista, ainakin
kerran wuodessa perinpohjoisettunin puhdis-
taa, tarkastaa, korjata ja wirittää urut,
jos ntieli ttiidett oikeassa kunttossa pysyä.
Tuomioiowasti oli sen johdosta kuulusta-
nttt urkuinrakentajaa herra Zachriassen’ia.
Herra Z. oli siihen ollut myötttywäinen ja
tehnyt kontrahti-ehdotuksett, joka luettiin
kokouksessit ja jottka mukaan hän joka wuosi
150 niarkan palkintoa wastaan laatii urut
kuntoon ja korjaa ne wiat, ntitkä siihen
tawallisesti woiwat iltnaantua, waati "
et
niitä, mitkä wahingon, niinkuin tulipalon
tahi mutin kautta ehkä sattitisiwat tulemaan.
Kontrahti, joka olisi woimassa tämän wuo-
den alusta ja sisältäisi tänä wuonna toimi-
tetun isottttnatt sainain urkuin korjauksen,
hywäksyttiitt ja tuotttiorowasti kirjottaa seu-
rakutinan niutessä sen alle.
Lopuksi keskusteltiin siitä, kttittka paljott
painosta tulleita uusia katekisttton-ehdotuk-
sia olisi tilattawa, ja päätettiin kirjapai-
ttaja Wilen’iltä, joka on luwannut niitä
25 p. sidotun kappaleen, jos wähintään
20 kappaletta kerrallaan otetaan, tilata
200 kappaletta kuttipiakitt sekä suomalaisia
että ruotsalaisia. Niitäsaawat seurakunnan
jäsenet, kutka haluawat, ostaa pastorin kans-
liasta 25 p:llä.
— K’aksi ylempää kansakotiluu otvat S:t
Kaarinatt kuntalaiset wiintekulttneen tnaa-
liskuun 24 p:nä pidetyssä kttntakokoitksessa
yksimielisesti päättätteet perustaa kuntaatt,
joista toineti sijoitetaan kirkonkylään ja toi-
nen Rauhalinnan tilalle. Kouluin raken-
nukset tarjotaan tehtäwäksi urakkakaupalla
ensitulewan syyskutttt 8 p:nä, mitenkä asian-
omaisen rakennustoimikuttnan tässä lehdessä
olewa kuulutus likemmin osoittaa.
— Toiutia susien häwittämiseksi. Sitte-
kun perämies K. Aleks. H e r in a n s so n
Turusta on ilmoittanut haluawansa ottaa
johtaaksensa järjellisesti toimitettawia su-
den-ajoja ttiissä paikoin lääniä, missä
sudet owat wiimeiseen aikaan lapsia tap-
paneet, ott kuwernööri Hermansson’ille an-
tamallaan julkisella kirjoituksellaa käskenyt
asiattotnaisia kruununnimismiehiä ja kunnal-
lishallituksiia pitämään huolta siitä, että
Hermanssott saa tarpeellista apua, esitn.
kutsumalla suden-ajoon y. m sekä muuten
saawuttaa kansiin kuuliaisuutta niillä seu-
duin, missä Hertttattsson aikoo pitää tnai-
nittuja metsiin-ajoja.
—— Kiitiköittteksi tähän kaupunkiin ott
maistraatti ottanut leskirouwa Amanda
Gustawa "B o s t r "o m’in.
— Kansanlajuisett luennan pitää liske-
lassa Isonkylän Puottilla ettsi sunnuntaina
k:lo 5 j. pp. ylioppilas Kalle Silwander;
Aine: liskonpuhdistus.
—— Wavaaehtaisen Palokttnttan wuosi-
kekaus oli wiime sunnuntaina. Kokous
oli neljäskymmeneskolntas kunnan perusta-
misesta lukiett. Sittekun wnosikertomus oli
luettu kunnalle, antoi rahastonhoitaja kaupp.
ii. F. Sibelius tilin kuitnatt rahojen hallin-
nosta kuluneetta muonita. Tätitän jälestä
walittiin: kaupp. A. B. Nordfors kunnan
päälliköksi, lääninkirjuri F. Edtv. Stenwik
warapäälliköksi, lehtori G. Cygnaeuö sihtee-
riksi ja kaupp. P F. Sibelius rahaston-
hoitajaksi. Lipttnkantajiksi walittiin: jtth-
laliputtkatttajaksi tehtailija C. A. Larssott,
lipttn N:o 1 tehtailija E. Lindroos ja li-
piin N:o 2 tttaattwilj. E. F. Löfman. 1:sen
osaston päälliköksi walittiin sokttrileipoja
J. R. Lehtinen ja warapäälliköksi aktuario
L. W. Talllterg. Itnurien johtajaksi walit-
tiitt konttoristit J F. Wikeströttt ja K.
Allett. Osaston kalustomaunut säilytetään:
N:o 1 kotisitli John Iulin’in luona, N:o
2 tehtailija R. F. Iäderholm’itt lttotta
ja N:o 3 tähän saakka kaupp. W. L. B
Strandell’in luona (mutta tullee wast’edes
sijoitettawaksi muualle). — Toisen osaston
päälliköksi walittiin kattpp. Ferd. Frenckell
ja warapäälliköksi konttoristi S. Brusätt.
Ruiskunhoitajiksi walittiin: 1:selle rttiskulle
tehtailija K. Richter ja kirjanpitäjä F.
Strömberg, 2:selle rttiskulle kapteeni K.
J. A. Granlierg ja nahkurimestari K. F.
Ahlroth, 3:lle ruiskulle kattpp. I. E. Nord-
fors ja konttoristi A. Branders sekä 4:lle
ruiskulle konttoristi K. Elfwing ja ttahku-
riittestari A. Ingelin. —— Kolmannen osas-
toti päälliköksi walittiin polttimomestari A.
F. Hagerlttttd ja warapäällikiiksi kottttoristi
F. Pettersson. Wattnutttestariksi walittiin:
waunuille N:o 1 leipojamestari K. G. Hi-
lattder ja K. A. Karlstedt, waunuille N:o
2 konttoristi O. Hertzman ja destillaattori
P. A. Stahre. Toimimiehiksii walittiin:
1.stä osastosta sokitrileipoja I. R. Lehti-
tten, aitktttario L. W. Tallberij ja kotttto-
risti K. Allsn (sijaisjäseneksi); 2:sta osas-
tosta konttoristi J. Becker ja A. Branders
sekä tehtailija K. Richter (sijaisjäseneksi);
3:sta osastosta tehtailija G. W. Eklund,
tnaisteri J. C. Sargren ja konttoristi W.
Spiik(sijaisjäseneksi), Pttheenjohtajaksensa
walitsiwat toitttitttiehet polttitttomestarin A.
F. Hagerlund’in. Kunnan tilien tarkas-
tajaksi walittiin: 1:stä osastosta konttoristi
J. G. Wikeström, "2:sta osastosta kontto-
risti O. Lttndett ja 3:sta osastosttt pankitt-
konttoristi st. Henrikssott.
.skuttaan wuosiijithla wietettiin Kupittaan
puistossa, joka oli sitä wartett kaunisteltu ja
ntutttt mitassa warustettu puhujalawalla,
jonka etupuolella näkyi Turutt kaupungin
waakttna. K:lo 1/"",4j. pp. saapui kttnta
lyseon tvoitttistelupihalta pitistoott suuressa
saatossa, jottka etupäässä astui Fichtelber-
geritt soittokunta ja laulajat. Wäkeä oli
kosolta kokoontunut juhlapaikalle, noitt kah-
den ttthattnen waiheilla. Näiden joukossa
nähtiin huwitnatkaajoita Tampereelta ja
Helsingistä, jotka wiime tttaittitut oliwat
meritse tänne tulleet höyrylaiwalla "Swett
Dufwa”. Puheita pidettiin useoita, joista
pari kolme suomeksikin. Ettsimmäisen suo-
malaisen puheen piti tttaisteri S a r g r e n,
isäntttaalle puhui pastori K. R. Malm-
sröm, myöskin ruotsiksi, ja kolmannen
suomalaisen puheett sokurileipoja I. R.
Lehtin en Terwehdyssähkösanomia tu-
li: Helsingistä, Raumalta, Mikkelistä, Ott-
lusta, Tantpereelta, Tatntttisaaresta, Hatt-
kottietttestä, Uudestakaupungista ja Porista.
Kaunis kesäinett ilta kttltti nopeasti soi-
tannott ja laulutt tvuoroin helähdellessä.
Noin kello 10 aikaati lähti palokunta juh-
lapaikasta, jonka jälkeett tntttttkitt osaa-otta-
jat pikaatt sieltä lähtiwät. (S. T.)
— Koska ott loppua odotellutta? llit-
destakaupungissa kirjoitetaan A. P:lle 4
p. e-lokuuta:Wieläkinyksilapsett-
ryöstö. .tiun Laitilan pitäjässä Peht-
salott torpparin Sewonin kolnte lasta ei-
lett aikoi wiedä karjaa pietteltä ttiitttlta lä-
heiseen hakaan, wei sitsi ttuorittmtatt lapsen,
8 wuotiaatt tytön. Torpan-wäki, jolle toi-
set 11 ja 13 wuoden wanhat lapset asiatt
ilmoittiwat, kiiruhtiwat oitis saaputttille,
jottka wuoksi sudella ei ollut aikaa saalis-
tattsa syödä, tvaikka oli jo ettttättätiyt sen
tappaa repimällä auki watsatt ja kiskoett
sisukset ulos" Tappajan kyllä ihmiset ttä-
kiwät, waati ampuma-aseiden puutteen
wuoksi sai se rauhassa jolkutella tiehettsä.
—— Turun asetvekwollistett soittokunta.
Herra Fichtelberger’in otvat asianomaiset
ottaneet täkäläisett asewelwollis soittokttttnatt
johtajaksi. Hän astuu wirkaansa syyskuun
1 p:nä. Kuntaan tulee kuultunaan kolme-
kynitttetttä miestä. (S. "2.)
— Kirjapainoa Rantnalle ollaatt puu-
hassa. Osakkaita oit-"i wahwasti karttumas-
sa. Sauomalehden ulosantamisen aie nä-
kyy siis toteuwan Raumalla. Uusi sano-
tnalehti tulee tietysti oletttaatt suontenkieli-
nett ja senpä tähden sitä ilolla odottaa
yleisesti kansa kattputtgitt likitienoilla. Ni-
ttteksi annettaneen "Rautnan Sanotttat”” ja
wastuuttalaisena toimittajana tullee uletnaatt
kattputtgitt kappalainen, tnaisteri H. Wige-
lius. (S. T.)
— Myekkyyti kuollut. Rautnialla söii
wiime Heinäkuun 29 p:nä suutarinkisälli
J. Limnellin 2-tvuotinen tytär pienen pik-
karaisen palan kwta-happoista kalia (”kram-
sunkaalia"), ja tuttutautia tuittia kärsittyäätt
hirweitä tuskia hän heitti hettkensä. Lap-
si-raukan äiti juotti pienokaiselle lie-
toittätviä aineita, tnutta turhaan; lääkäritt
apu oli ttiinikäätt myöhäistä. — Kosk’ei,
kuten olemme kuulleet, tämä ole eitsi kerta,
kun ihmishenki ott joutitnut wäriaineitten
uhriksi, joita kansa ei myrkyllisiksi tiedäkään,
niin esiintyy ehdottomasti kysymys: eikö
tällaisten tapausten johdosta ole muttta
tehtäwä, kuin kirkossa kiitos tapatttrtttaisesta
kuolemasta? Kattppapuodeissamtne myydään
wapaasti myrkyllisiä wäri-"aineita; eiköhätt
toki kauppias olisi welwoitettawa warusta-
tnaan tuollaista tawaraa joko painetulla
tai kirjoitetulla ilmoituksella siitä, että aine
on tnyrkyllistä, jottei sen käyttäjät sitä
panisi lasten syötiksi? (U. S.)
— Keisarillitten kiitos. Sittenkuin h.
ylh. kenralikuwernöri kreiwi Heyden tämän
kuttu 3 p:nä H. M. Keisarille ott lähettättyt
settraawan sähkösanoman:
"Suometi senatilla ja maan muilla si-
wili- ja sota-wirastoilla ott otttti tttitttttt
katissani Teidän Keisarilliselle Majesteetil-
lenne esiintuoda alammaisia onnentoiwo-
tulsia ja iltttoittaa alammaisia tunteita
Hätten Majesteettinsa Keisarinnan korken
niinipäiwätt johdosta",
on kreiwi Heydett toissa päiwänä saattut
artnon wastaan-ottaa H.PkKeisarilta was-
taus-sähkösanotnan, joka ott lähetetty Ri-
binskistä 4 p. elokuuta ja suomennettuna
näin kituluwa:
"Esitelkää senatille sekä muille sota" ja
siwili-wirastoille Suomessa wilpitöu
kiitokseni onnetttoiwotuksista.
Aleksander".
—— Keisarilkiset Majesteetit ynnä Kei-
sarilliset .ttoekeudet Perintörtthtittas ja Suu-
rirultiittaat Yrjö ja Aleksei Aleksandro-
wikfelt palasitvat wiime perjantaina k:lo 2
j. pp. onnellisesti Pietarhowiiu.
– Keisarillitien Majesteetti piti eilen
Krasnoje-Seloott leirissä paraaditt kaikkien
siellä olewiett sotajoukkojett kanssa.
—— Iloinent uutinen. ’7"ampereelle tulleit-
tett tietojen ntukaatt ott keis. senati anta-
ttut luwan suotttalaisett yksityislyseon awa-
tttiseett Tampereella. L,Iaikkakuntalaisten
hartaitt isäntttaallinen toiwo on siis wih-
doinkin tullut täytetyksi, sanoo T. S.
— Wirkaersn hakemuksen on tehnyt
matematikin professori M. G. Mittag-
Leffler.
— Testatnenti. Jälkeenjääneen otttai-
suutettsa ott howioikeuden ylitti. ttotari E.
Holtn määrännyt jaettawaksi seuraawalla
tawalla: "Hätäapurahastoon" koko Suo-
tttentttaata warten 100,000 markkaa; kan"
sakoulttn mies" ja nais-opettajain eläkera-
hastoou 50,000 markkaa, Suotnen talous-
seuralle 1,000 markkaa; lähetysseuralle 500
markkaa; diakonissalaitokselle 500 markkaa;
eläittsuojelusyhdistykselle 500 markkaa; kan-
sanwalistusseuralle 2,000 markka; Suotna-
laisen kirjallisuttdett seuralle 2,000 markkaa;
ttutttkeusyhdistykselle 400 markkaa; titeri-
titiesyhdistykselle 400 markkaa; Pernajan
pitäjän apukassaan 200 markkaa; ja sa-
man pitäjän mainitus-kassaan 200 markkaa;
sett lisäksi owat tttutttamat sukulaiset saaneet
piettetttpiä tttääräyksiä. Niin kertoo H:fors
—— Baptistieu kaste ott W:a T:tt kerto-
tnuksett tiutkaan tapahtuttttt Maa:
lahdessa ntuutamia miikkoja takaperin, jol-
loitt 14 hettkeä atttoi kastaa itsensä. Näistä
oli aittoastaatt yksi waimo Maalahdesta,
ittttut Korsnääsistä ja ösietolahdesta. Näistä
kuukitti ttututatnat jo kttitetikiti kittttwatt
käätttytttystänsä.
—— Rnkiin siemenet ttiaksawat Leppäwir-
ralla :tii markkaa; sama hinta ttiillä on
tittopiossakitt, sanoo iluop. S.
Sudett tappaja. U. Suomettarelle
kirjoitetaan: Koska aina ott walliuksia sano-
tttalehdissä kuuluttut, että sttdett tappajista
ott puute, ttiitt iltttoitatt, ettii parhaan
sudentappajan luulen asuwan Ikalisten
kauppalassa, tnetsästäjä ja tttaalari Karl
Frangin, joka ei itsekäätt muista satojen
lukua, kuinka paljon on tappanut susia,
ja ei Jkalisten tienoilla myöskään sttsista
ole luutausta. Ukko ott wähäwaraitten,
eikä woi tätä ttykyä itse suuriin toimin
ryhtyä, ivaan hän sanoo, että jos anne-
taan kapineet ja aineita, ttiitt sttdet hänelle
ketetisä heittää. Jos joku hänen apuansa
tahtoisi, niin sopii kirjallisesti eli suullisesti
puhittella asottella: Maalari Karl Frang,
Ikalistett kauppala. "
— Rtthtinas Visntartk on wiittte ai-
koitta saanut, kutett "Nordd Allg. Ztg"
lehti kertoo, wastaan ottaa kirjeitit, joissa
häntä tthataatt hengiltä. Niin on äsken
Fratikfurt am Mainista tullut kaksi kirjettä,
joissa waltio-kanslerille ilittoitetaan, että kol-
metoista miestä ott ollut koossa mainitussa
kattpttttgissa ja että he owat wannomalla
päättäneet saattaa ruhtinas Bismarck’itt
hengiltä. Toisett toisensa perästä tttli tehdä
murhayritys, siksi kunnes wiimein ottttistuisi.
Mitä miehiä nuo liittolaiset owat, ei ntai-
tiittu lehti tiedä kertoa.
—— Sähkö-ratttalie. Gross-Lichterfelden
pysäyspaikasta kulkee Berliniin ratttatie,
jota nähdään waunttjett kiiruttsti kulkewatt,
iltnan että minkäänlaista konetta näkyy,
ei huotnaa sawua eikä tttlta ja kulku käy
aiwan äänettömästi. Se ott sähkö-rautatie.
—— Jo Berlinin "näyttelyn aikatta 1879
oliwat tehtailijat Siemens 8; Halske lait-
taneet waunut, jotka kulkiwat sähkön tvoi-
ntalla, tntttta tässä ott nyt ensitnmäinen
tapans, jossit keksintöä käytänttöllisesti on
ruwettu wiljelemään. Noin puolen wirstan
päässä itse pysäyspaikasta ott eräässä ra-
kenttuksessa sähkökotte, jota kaasttlla läin-
tttitettäwä höyrykotie pyörittää. Tässä syn-
tynyt sähkö johdatetaan tttaatt-alaisia lattkoja
myöten maasta eroitettuihin ratarautoihin,
tiiistä waunun pyöriin ja lopitksi pyöristä
laahus—jousten kautta toiseen sähkökoneesen,
joka on maunuissa, waati näkymättömässä
kohdassa. Sähkön sulkeminen ja katkaise-
minen tehdään wauttttn porras–parwella
nähtäwällä wiwulla. Niitt kaitait kttin siih-
köjohto on suljettu, liikkuwat wattttttt, waan
seisahtttwat heti, kitti johto katkaistaan.
Sähköwirran waihdoksiilla saadaan waunut
kttlketttaatt eteen tai taaksepain, eikä ttiitä
siis tarwitse koskaatt kääntää. Lähteissä
soittaa konduktöri kelloa, keikauttaa helposti
äsketttnainittua wiptta ja utaunut Iähtewät
oitis itsestään liikkeelle, ttiittkttitt tai’an
awttlla.
ulkomalta.
Tuttliaispäitä Amerikassa.
Sähkösanomat kertoivat hirmuisista tuuliais-
päistä Attierikassa. Niitä ott ollut New
Ulm’issa ja West Newtott’issa Minnesotassa.
Toistasataa rakennusta turmeltui, 14 hen-
keä kuoli ja 30 hawotettiiti.
Wahinko arwataan puoleksi miljonaksi
dollariksi. Mitissakin lähikattputtgissa luttl-
laan useita ihmisiä hukkuneen. Kotvin
myrsky oli New Ulm’issa. Päiwällisen
jälkeen synkistyi taiwas sekit tuli hirmuinen
ukkosen-ilma ja katthia sade. Wähä jälkeen
tttli tuuliaispää, joka häwittimelkeen koko
kaupungin, jossa eitinttttästäätt oli pttitra-
kennttksia, ja se katosi yht-äkkiä kitti oli
tullutkin. Kaikki tapahtui muutamissa nti-
nuutissa. Useampiiu rakennuksiin iski ttk-
konen, ja kaikki, jotka ei peräti häwinneet-
käätt ttiettettiwät aittakitt kotonsa. Myrsky
raimosi ttoitt englantilaisen pettinkttlttiatt
lewydeltä ja 40 pituudelta.
Onnettomuus ratttatiellä
M ek si k o s s a. Melsikosta kirjotetaan wii-
mekuun 30 p.: Rautateitä ilttiestyy tässä
kauniissa maassa, niinkun sieniä sateella,
ju sitä myöten kun asttjatnet ttiidett katitta
siwistywät, ott heidän myös tottuminen
ttiihin kamaliin onnettomuuksiin, jotka owat
aiwan tawallisia Amerikau rautateillä.
Joku wiikko sitte awattiin juhlallisesti
rautatie Meksikott ja Morelon kaupungin
wälillä. -Hallittts lähetti tuttutautia satoja
sotaniiehiä Moreloou juhlalljsnuksien ajaksi.
!töcinäkuuin 24 p. iltana lähetettiin tiikot-e-
lostit Meksikooii jutia, jossit oli 274 mat-
kustajaa, enimttiästiiän sotatiiiehiä. Noin
kello 11 aikana tttli jittta cräälle 1,000
uteetteriä pitkälle sillalla. Silttt utitrtiti
ja kaksi tveturia sekä 11 waunun syöksi
mustaan sywyyteeti. Useimitiat titatkttstajat
saiwat filttiäräpäyksessä katthiatt sttrtttatisa.
Iitttassit oli wielä wiisikytumetttä tuittia
palomiinaa ja lanippttöljyä, jotkit syttyiwät
tuleett. Ontiettomat jttoksiwat tttielipttoli-
na, palatuitta tulisoihtuina yinpäriittsä ja
hätä-huttto oli kauhia. Seuraawana aa-
mutta saapui ihutis-aptta paikalle, mutta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
