Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
dakkoin tyhjennetään ja wangit sieltä tvie-
dääit Hämeenlinnaan, oit ai’ottu tiiajoittaa
ensimmäisen kutsitnnan aseivelwolliset näihin
suojiin. Toiitiitetussa syyttissä owatkitt tie
huoinattit tarkoitukseen sopimiksi. Kuitenkin
on osa asemelwollisesta sotawäestä, niinkuin
soittokttitta y. in" sijoitettawat myös kohta
tyhjennettyyn läänin sairashuoneesen.
Asewelwollisuns. Turitti läänin
kuwernööri ott tämän ktiun 2 p:nä anta-
nut seuraawan julistuksen: Kaikki ne
tämän wuodett asentelivolliset Turun ja
Porin läänissä, jotka eiwät ole asiait-
ontaistett kutsuntatoimistojen edessä ol:
leet määrätyssä katseltiiitksessa, saawat
perjantaitta tulewan syyskititn 2 p:nä
k:lo 4 j. pp. saapua täkäläiseen maan-
kaitsliaaii läänintoiittistoti tiitkittawaksi.
(S. T.)
— Koiittiaisia kirjallisnutia. G. W.
Wilen’in kiistannitksella on painosta ilmaan-"
tiinut:
Toht. M. Liitheruksett wähä
katekisittus, warustettu osoi-
tuksilla raatitatitii historiaan
ja raamatunlauseilla. Ehdoi-
tus, jonka toimitti eitsitiiäiiteii
Suoiiien kirkolliskokouksettiita-
litsenia katekisttius-komitea.
48 siw. 12:o; hinta sid. 25 peitttiä tilaa-
joille ja 4;; peititiä ostajille.
—— Maaniieteellisiä kariloja suotneti kie-
lellä. Herra G. W" Wileti’in Titrussa
kustannuksella on itlostullttt seuraawat kou-
lun-opetuksessa käytettäwät kartat:
Suomenmaan kartta E. W.
Gyldsn’iltä. Toitteit paiitos.
Turun Kiivipaitio-osakeyhtiö. Hiitta kap-
paleelta 6 itiarkkaa, !vuorattuna ja ivernis-
sattiitia 15 iitarkkaa.
Stieler’in kartasto, sisältäwä
25 kartta—lehteä maantieteellisen opetuksen
antteeksi kouluissa ja kotona sekä wasta-al-
kajille että itiille, jotka iltnan opettajatta
maatieteen hyödyllistä ja huwittaivaa luke-
mista harjottawat, kiitit myöskin Sanoitiaiii
lukioille. Suomennettii neljännestä-kym-
tnenenttestä saksalaisesti! painoksesta ja li-
sätty täysittäisesti järjestetyllä luettelolltt
koko kartastossa löytytväiii maitten, merien,
wuorien, wirtain, waltakuntien, kaupitnkieti
y. m. tiimistä; Karttaett luettelo: I. Au-
rinkokuttta. II. Mutttaiiiat merkittäwitn-"
inät tähdistöt taiwaalla. Muutamia seli-
tyksiä mailiiiaiseeti ttiaaoppiiii. 111. Läntei-
seii ja itäiseit maapallon puolikkaat. 17.
Maan-kartta Mercatoriti kuivauksessa sekä
Australian ja Polynesiati kartta. 7. Eu-
ropa: Waltio-miioto. 71. Europa: Luon-
teis-muoto. l’II. Spania ja Portugali.
11111. Frauska. I)(. Italiti ja Apenniuien
saarento. )(. Britanitian saaret. )(1. Ruotsi
ja Norja. )(11. Daiiska, Sleswig, Holstein
ja Lauenburg, Islcmti ja Färsaaret. )(III.
Saksan liittokunta. )(17. Luoteinen Sak-
sa, Alamaat ja Belgia. )(7. Sweitsi ja
richtinask. Lichtensteiti. )(71. Puola, Ga-
lisia, Unkeri, Kroatia ja Transiilttiania,
Moldau ja Walakia. )0711. Europati We-
näjä. )07111. Sitomi. )(I)(. Citropan
Turkki, Greekanmaa ja Ionian saaret.
)0(. Palestina. )()(1. Aasia: Waltio-
muoto. )()(II. Aasia: Katsaus maan liion-
nolliseen tilaan. )()(III. Afrika. )()(I7.
Pohjois-Amerika ja Lättsi-Jndia. )(37.
Etelä-Amerika. Toitten painos. Gotha,
Justus Perthes. Hiitta 7 markkaa.
––- Myöltäinen wuodentulo. Tällä wii-
kolla wasta ott aloteltu rukiin leikkuitta
näillä tienoilla; waan sekawat iltttat owat
sitä häirinneet. Suwitoit’ot owat wielä
ihan wihautia.
—— Läätiiti yleinen sairashuotte inuitte;
taan syysk. 1 p:nä Tiivolinmäelle rakennet-
tuun sairashuoneiikseen.
–— Uusi höyrylaiwayhiiö on täällä pe-
rustettu. Sen tarkoitus oit ensi kewääksi
hankkia itusi höyrywene Riiissaloti ja Tu-
run wälistä kulkuwäylää warten, warsinkin
kesähttwiloihin Hirwensalon saarella.
— Kansaniajtiisett liiennen pitää Uske-
lassa Niirwelän puustelissä ensisunnun-
taina tämän elokttun 21 p:nä k:lo 5 j.
p.p. ylioppilas Kalle Silwander.
— Sitdeti surniatö,iiä wieläkin. Kale-
lan kylässä Karjalatt kappelia on susi jäl-
leen saantit saalikseett lapsen. Torppari
Ruittntelin’in waiitioti ollessa t. k. 15 p:nä
päiwällisaiikaati 5 wiiotiaan poikansa kanssa
torpan edustalla, tiili susi, ryösti lapsen
melkein äidin käsistä ja wei likeiseen met-
sään. Wielä ei ole mitään tähteitäkääti
lapsesta löydetty, waikka heti tapauksett jä-
lsstä etsimään ruwettiin. (S. T.)
— Palkittteja sitsieit tappamisesta. Keif
senati on 5 p. tätä elokuuta antanitt tois-
taiseksi Turun ja Porin läänin kuwernö-
rin käytettäwäksi 3,000 tnarkkaa tottuneit-
tett sudentappajain hankkimiseksi ja palk-
kaatniseksi hakeiiiaait ja tappamaan sttsia
Nousiaisten, Myitämäen sekä läheisten pi-
täjäiit yhdessä jaksossa olewista metsistä
ja eräinaista, jonka ohessa keis. senati jokai-
sesta sudesta, täysikastvuisesta ja penikasta,
jonka joktt näistä metsäiniehistä tappaa, oit
ittäärännyt erityisen 100 niarkaii palkitinon.
— Ttirutt W. E. P. wuosijtihlassa
Kupittaalla sunnuntaitta elokuitti 7 p. 1881
Tuli 2174: 25.
Meni 976: 69.
Jäi fäästiiöit . 1197: 5(;
Suniiita 2174: "25.
– Uttsikatiinitiki, elokuun 17 p. Aina
siitä lähtien kitti Wapaaehtoinen pa-
lokutitaiitiite uudesti järjestettiiit ja erit-
täiiikitt siitä asti kitti sille perustettiin soit-
tokttnta, on se osoittanut eriiiointtisen suurta
wireyttä. Woitiiisteltia ott kttttnatt iiiiehistö
säännöllisesti käynyt harjoittelemassa, liiii-
lua ja soitantoti owat harjoittaneet siiheit
kykeitewät ja kokouksia oii tuontuostakin pidet-
ty. Näitä paitsi ott ktiitta painitit toititeeii
myös kaksi (kansan)—juhlaa. Ettsiittäiseii piti
se kesäk. 31 p. Rauman wapaaeht. palokun-
itan kitttniaksi, joka eneiniitän, kuin .50-titte-
hisenä hra Wahlroos’in johtamatta käwi ter-
titehtiinässä Uiideitkaupttngin palokitittaa.
Iuhla, joka pidettiin Ntthjan ratinallti was-
tapäätä laiivatveistäniöä, aloitettiin, tulo-
ryypyistä y. tii. s. ptihiiitiatta, päiwällisellä
taiwasalla ja päättyi iloisella tatissilla, Rau-
ittan ja Uudenkaupungin soittokuntien wuo-
roitt soittaessa. Että pitheita pidettiin, se-
häii ott warsin luonnollista, ja tietysti suo-
menkielisiä, koska molempain ktitttaiti wirka-
ja puhekieli oit suotiienkieli, jonka jo osoit-
taa kittitalaisten lakissaan kantamat mer-
kitkin: "W. P. K." Mutta anteeksi! Eihän
meidän palokitntalaiset sellaista itterkkiä kan-
nakaan, waati "F. B. .s:" He oivat olewi-
tiaaii ruotsalaisia ja kaittawat siis, koska
kuiteitkin umpisuomalaisia owat, walheel-
lista kilpeä. Siitä onkinheille rangaistut-
seksi, että kaitsii ei heille sito titota kuntii-
akasta "palokutitalaiseit" ttiineä, waati kut-
suit heitä ktiiiika kulloittkin: firiweliksi, rii-
wilöiksi ja huliwileiksi, ja oikein sitomalai-
sella inaltillisuttdella kttttta käriii sellaista
pilkkaa.
Toiseti juhlan, itiuosijuhlansa, wietti pa-
lokunta tämän kuun 7 p. Saliitett tilalla
lähellä kaupunkia. Tämä olikitt hywin ott-
tiistitttut, waikkti iitttittainat itiaalaiset, jotka
eiwät häweittteet juhlaan tulemasta huuta-
lapäisetiä kokiivat kaikiit woimin yleistä iloa
häiritä. Tertttehdyssattotita tuli Turun wa-
paaeht. palokuititalta ja Raunian w. p.
k:tt puolesta oli juhlaan saapunut h:rat
Malin ja Solin, jotka toitvat kutsumuksen
Uudetikaupungitt f. b. k:lle iniehissä käy-
iiiään w. p. k:n witosijtihlaan. Puheita
pidettiin tässä juhlassa yksi ruotsalainen
(kunnan warapäällikkö) ja kolme suoma-
laista (kutinan päällikkö, hra Solitt ja hra
Wahlinan sekä yksi suomalainen luento) hra
Wahlitian). ’
Rauman iv. p. k:n tiittosijuhlaati joka
wietettiin wiime sutinitiitaina lähetti Uu-
detikaupuugiii f. b. k. 9-ntiehisen lähetys-
kutinati, hra Björkroos’in johdon alla. ——
Wiimekuluneen heitiäk; 25 p. hukkui
Hangon lahdella waskiseppä Old. Färdig
ja merimies I. F. Lydnian, jotka mainit-
tuna päiwänä oliwat lähteiieet onkimatkal-
le. Erään ttiiehett, ollen työssä jossakin,
satamassa olemassa laitvassa, sanotaan ha-
waintieen kuinka pietti wenhe joka äsken
wielä taisteli myrskyn ja aaltojeti katissa,
;oli mennyt näkymättömiin; —— mtttta mitä
se häntä koski! Hukkuneet oliwat molem-
mat wialliset, toitteii jaloista, toinen nis-
kasta, wetthe oli pieni ja huono, purjeet
suitret ja painolastitta paljo kiwiä. Nutt-
iniit owat jo moletttiiiat löydetyt, wenhettä
et.
!kansakoulujen johtokuitta kutsui wiime
perjantaina pitäinässä kokouksessa apulais-
opettajatareksi suomalaisen kansakoululaitok-
sen toiseen luokkaan sentinarinoppilaan Ma-
ria Anderssoti’in tästä kaupungista ja lau-
lunopettajatareksi mainittuun koulitun neiti
Hilitia Helander’in, myöskin tästä kaupun-
gista. Molonimat otetiin waati yhdeksi lit-
kuwttodeksi. K.
—— Kiwimaalia Elokiiitn 17 p:nä. Tääl-
lä toissa päiwänä pidetyssä kuntakokoukses-
sa walittiin waltiopäiwäiitiehen toalitsiaiiiie-
hiksi Wehmaan kihlakunnassa talolliset
Michel Osterinan Kaurissalo
ja Sebastian Jditla. Ehdotukseni
olisi, että näistä jälkimäinen walittaisiiii
tvaltiopäiwämieheksi. Tämä olisi senkin
puolesta hywä, että saarilla asuwat kuii-
nat, joidenka olot paljon eriäwät maitte-
rella asuwien oloista, saisiwat edustajan,
joka woisi heidänkin tarpeensa ilmaista ja
etujansa walwoa.
Iltnoista ei saarelainen tänä kesäiiä woi
olla puhumatta, sillä ne eiwät eitsinkään
ole olleet tawallisia suitti-ilmoja. Päiit was-
toin olisi luullut syksyn heti ottaneen ke-
wään syliittsä, sillä alituiset myrskyt ja
korkeat wedet owat yhä muistuttaneet syk-
syä. Näin iiiyrskyistä kesää eiwät wanhim-
itiatkaan ihmiset muista. —— Muittenkin
korkea wedeiikanta itoiisi joku aika sitte oi-
kein tulivilleett, joka siis ennustaisi warhais-
ta talwea, jos, tiäet wanhat merkit paikkan-
sa pitäivät.
Wuoden titlon toiweet owat paremman
pitoliset, iititä iviljakasiiieihiii titlee. Hei-
näwuosi tiili sitä wastoin iititä htionoiii.
Elukkaparat, tiekin jotka henkiin jääwät,
saawat kyllä kowait talwen. Ritkiista saa-
wat tie httrwat, jotka yiiiitiärtäwäisesti wil-
jeletvät peltojansa, jommoisenkin laihoti,
tititut keskinkertaisen taikkapa ehkä huotioni-
mankin. Wielä ei ole tnissääti leikkititssa
oltu. Suwilaihot rehottamat kaikkialla
niin kauniina kuin toiwoa woipi, ja jos
kaikki saisiwat rauhassa kypsyä, tulisi war-
maan oiivallinen sato. W.
— Laiiilasta, elok. 15 p. Wiinie wuon-
na laitettiin kirkkoomme itrut. Niitä sinne
kokoon pannessa pääsi ivalkea irti ja poltti
kirkon katon, torttin puurakennuksen ja wa-
hingoitti tvähä seiniäkiit. Kiwirakenituksen
hywäksyi arkitehti kttiiiittinkitt syynissä, utut-
ta tornista oit tehty itiisi riitinki, joka on
kruununtooitdin takatta 150 markan hin-
tiasta. Kirkottkokous tulee pidettäiväksi siitä
maksetaanko itrkuiit rakentaja Zachariasseit’-
ille täysi hinta ttrttista, wai koitetaanko"
laiti katitta saada pidättää joku osa mahitt-
gon palkkioksi.
Sanoiiiissa ott ollut, että waltio ittaksaa
sudesta, joka ihmisia on hätyyttäityt, 500
markkaa. Mutta kuka sitä woi toteen näyt-
tää, mikä sitsi oiiihtnisiä hätyyttäityt, mikä
ei? Sentähden olisi paras, että maksettai-
siin jokaisesta tapettista sudesta samit, sillä
ei tiiitä ole kotvin motita. Kuluttaahaii
waltio warojansa moneen iiittuhiiiikiti, mie-
lestäni wäheitittiänkitt tärkiäätt asiaan, niin-
kttin esim. kilpa-ajoihin ja muihinseinmoi-
siitt. Ilweksistä woisi iitaksaa korkeintaan
25 in., sillä niiden en luule syöwän lap-
sia. Sen näkee siitäkin, että Pyhässämaas-
sa on saatit ilweksiä etteiniitäit, kuin inttii-
alla, waan siellä ei ole yhtäätt lasta jott-
tttiitit petojeit uhriksi.
Taika-ttskoa oit täällä paikoin wielä ole-
massa, tiiutta toiwoa sopii sen wähitellen
hälwenewän, koska kuittiassaiitnie oii kansa-
koulu ja kaksi kiertäwää pienten lasten koit-
lua tiettwoa ja opetusta jakaittassa.
Salakapakoita on paikottain myöskin, jotka
inyywät tuota ilon nestettä, wiinaa, ja joissa
isäntätniehetki aikansa kuluttamat joutilaitta
wiikottain yhtä päätä. Sitte kun tulee
weronmakstt, ott tietäitiineii, tnistä raha tit-
lee; eikä ole tiiuitta neuwoa, kuti mennä
itietsään lankkuja sahaamaan ja kaupunkiin
hinaamaan, ttiiti että on kyllä otsa hiessä.
J. Witorinett.
—— Suomalaineit yksityislyseo Tatnpe-
reella awataan 1 p. eitsi syyskuuta, ku-
ten etinen ott ilmoitettu. Opettajaksi wa-
littiin ettsi aluksi" fil. kand. Etiiil Salo-
tien.
Wuodettittlonioiweisia eiwiit kuulu-
miset ole niin syitkkiä kitin on pelätty. Il-
niajoella esitti. kuuluu olewan yleeiisä hy-
iviä rukiita, Sawossa on kyllä sekaista,
tuonessa paikoin huonoa, mutta paikoittain
hywinkin hywiiä, esim. Kiuritwedellä. Su-
wiiviljat owat Pohjois-Sawossa tawattoniatt
kauniita, ktttihait waan ehtiivät tvalmistua.
Heiiiiä tulee kenties wähäistä paremmin
kuin titeiitiä wuonna. (U. S.)
Loisiatvia wäriä. usein ott kuul-
tu puhuttawan, että kaupassa kttlkee kai-
ketiiitoisia kaluja, joilla oit se omituisuus,
että loistamat pittieässäkin. H. D. ker-
too, että siellä on nyt Antikwarisessa
kirjakaupassa saatawana sekä wesi-, että
öljy-wäriä, jolla maalatut esineet loista-
wat piineässä. Kttit sillä tvoitelee tiimi:
kirjaimet owensa päällä, portaidett kiilteet,
tulitikku-rasiat, seinäkellon taulut j. ii. e..
niin tiäkee tie pimeässäkin tarwitseitiatta
walkeata ottaa.
Karljun töitä. lä-
Pttutnalass a,
hekkäin olemissa Miiuramäin ja Huuh-
kalan kylissä, on tämän elokuun 10
p:nä karhu kaatanut ja haawoittantit pa-
rikyiitiiientä lehinää, joista kymmenkunta
on pitänyt jo tappaa, waan iliitan sitä
on yhden talon karja wielä salolla tiellä
tietäinättöinillä, waikka oit kyllä niitä et-
sitty, siis ei tiedetä, kttiiika paljon itiissä
haawoitettuja ja kuolleita on. (U. S)
" Kirjaiiaiiio- sekä sanomalehtioikeiiksia.
Paitioasiain ylihallitus on 5 p:nä tätä
elokuuta aittanut rehtori I. F Gröti-
roos’ille ja kauppias L. Längfors’ille lti-
wait perustaa kirjapaiiioti ja sitä käyttää,
edellinen Taminiisaaren kaupungissa ja
jälkiiitäiiieii Rauman kaupungissa.
Samatia päiwäitä ott ylihallitus myön-
tänyt setiiiiiariitlehtoritt Th. F. Neotviuk-
seit pyynnöti saada ensimainitusta kau-
pungista antaa ulos aikakautista paino-
tuotetta nimellä "Westra Nylaiid”.
— Ilttiia kuritushuoneita aljetaan Hä-
itteetilitinassa rakeittaa tiaiswäkeä warten.
Kaikki ittieswangit siirretääii sieltä kuritus-
huoneesta Särnäsiiti. Niideti huone tulee
läänin waitkihuoiieeksi, kertoo Häin.
— Tieioja Wetiäjältä. Iutttalais-
wainoa. Tämätt kititti 2 ja 3 p. oit taasen-
kin juutalaisia wainottu Weitäjällä, tällä
kertaa Nishiti kaupungissa Tschernigofsin
kiitoerneiitetitissä. Nahwas raasti ja hä-
witti juutalaisten omaisuutta; sotilaat tuli-
wat täällä aikaiseititttitt apititii kititi muulla,
ivaan kitumiinkin koiviit iityöhääit, sillä
itseiiittitat jutitalais-talot häwitettiiit. Kyin-
iiteneti henkeä surmattiin ja monta haawoi-
tettiiti. Naltwas hajosi wasta sitten, kun
eskadrona husareja oli wainottitjen anuiksi
saapitiiut.
— Taiiskait kuninkaallinen variskunta
saapuu tällä wiikolla Köiiiitgsbertiistä Pie-
tariitt, jossa se tulee wiipyiiiääii aina Sys-
kuuhitti saakka.
— Weneellä waltameren yli. Eriiän
saksalaiset! laiwan katteini ott kirjottanut
englantilaiseen lehteen näin: Höyrylaiwa
"Donau" kohtasi matkallaan Aiiierikasta
Eitglantiiit keskellä tiialtainerta pietien pur-
jewetteeti, jossa oli kaksi hettkilöä. Luul-
tiiani heidän olewan hätätilassa, panin
purjeet kokooit ja suunnitin laiwaa wenet-
tä kohti, iiietiiiäkseiti aitttaiiiaan heitä.
Mutta kuinka kummastuinkaan, tultuani
weiteen lito ja ttähtyätti sett olentati piettett
purje-weiteen "Little Wester" Neiv Yorkista
ja kaksi aiiterikalaista siinä. Se oli mat-
kalla "Londoosta New "York’iin, oli ollttt
46 päiivää aalloilla eikä tarwinttut mitään
apittt.
–—— Pällel’aratiu ltöyryjuna. Kuti Cica-
gosta kulkewa titatkustajajuna wiitiiektiun
16 p. edellä puoleti päiwän oli lähtenyt
pysäys-paikalta Wiustoit Missour’issa, syök-
si 6 rewolwerillä warustettua ittiestä sitä
wastaan, aitipttiwat kotieenkäyttäjätt ja
ttttitttaiiiia matkustajia, aitastiwat posti-
wauituista rahaa 10,000 dollaria ja pötki-
wät tieheitsä; sett selwempää ei ole rois-
toista saatu.
— Yltdystvaliain posliinit-astoon kuu-
luu useampi mies kuin koko tasawallan so-
tawäkeeii. "Postitoiiitett päällikköä tottelee
itoiti 65,000 ttiiestä. Nykyäiisä löytyy
tässä maassa tioin 45,000 postimestaria
ja 15,000 tititita postitoirkaiitiehiä. Wiinie
ioiioden ajalla laitettiin 5,000 tiutta pos-
tikonttoria. Postiiiiekselien antaminen aloi-
tettiin 1874, ja wiime wuonna tehtiin jo
tioiti 7 miljonaa kappaletta tai 800 miljo-
nait dollarin arwosta.
— Siirtolaisiulwa Anierikkaan. Tä-
inäii wuoden ajalla on jo saapunut
243,925 siirtolaista Anierikkaaii, jonka lii-
touti ttiukaatt woidaan koko tämän wuoden
siirtolaisdett tulo laskea puoleksi miljonaksi.
Melkeiii puolet tästä suttunasta on ollut
saksalaisia, toinen puoli irlantilaisia ja skan-
diitawilaisia.
—— Laiwoja Aiuerikan ja Europatt wä-
lillä kulkee kaikkiansa 4,655 purje" ja 555
höyrylaiwaa. Pitrjelaiwoista on 1,576
englautilaista, 1,024 norjalaista ja ruot-
salaista, 884 aitierikalaista, 508 italialais-
ta, 395 saksalaista, 165 itäioaltalaista, 85
espanjalaista, 64 wetiälästä ja suomalaista
57 ranskalaista, 49 hollatitilaista, 22"; taits-
kalaista 27 portitgalaista ja 2 belgialaista.
Höyryltiiwoista ott 447 englantilaista, 35
saksalaista, 21 espanjalaista, 14 ainerika-
laistti, 13 belgialaista, 9 hollantilaista, 5
italialaista ja 5 tanskalaista.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
