Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Muntamia riwiä susi-asiaait
nähden.
Susien tuhot Länsi-suomessa omat tär-
keä päiwänkysyiiiys itiaassatnitie, herättä-
wät kauhua jokaisessii ihitiissydäiuessä, katit-
tnoa ja ihniettelemistä koko siwistyneessä
maailmassa.
Usein kuulee kyllä inaalla raakit-puheis-
ten ihiitisten pelotteletvati lapsia sanottictlla
"susi tulee, jos waati itket, itiin minä ati-
nati sudelle" j. ii. e., tiiutta ei tuota ineti-
neiitä wiiosikymineninä ole kuulunutkaan,
että susi synkititinissä sydäiiniaissakaati olisi
kaapannut lapsia, miten nyt tekee aiwan
kyläisillä setidiiilla. Koiria, lantpaita, wa-
sikoita ja sikoja ott se usein kyllä wienyt,
jopa toisinaan repinyt ja tappaitutlehmiä-
kiti, harivain kuiteitkiit kesäsydännä, niittta
ei toki ihitiislapsia. Nyt otvat iiäillä tie-
iioilla lasteii ryöstöt aiwatt taivallisia,
waikka kyllä kauheita tiutisia. Sentähdeii
tulee ajattelemaan jos jotakiti, mikä tuott
kantalait tosi-asiat! syynä oikeastaan olisi.
Muutatnat arwelewat, että koiraivero titaal-
la olisi ainakiii yksi otaksuttama syy, ja
näiden riwieii kirjottaja luulee santaa. Kun
koirawero tuli, itiin häwitettiin iliaalta koi-
rat melkein siikupuuttooit, ja samoina ai-
koina raiwoawa koiratauti edisti wielä
tuota häivittättiistä. Ioku kertoi, että erääs-
täki Länsisuoitien seurakunnasta oli häwi-
tetty koirat itiin, ettei jäänyt kun kaksi sie-
menen sikiöksi jälelle koko seurakuittaan.
Eikä yleeiisä uskoisikaan, kuinka wähä tiy-
kyään todellakiii on niaassanitiie koiria. Tä-
inätt kirjottaja matkusti wiime talwena
täältä jaloin Oulussa, niemien Tainpereeii
sekä palaten Kuopioit ja Mikkelin katitta,
ja sillä matkalla ei hätt iiähityt koiviit tiioitta
koiraa. Nykyisin oli hän kaksi peitinkul-
maa täältä Nousiaisiissa ja näki maati yh-
den aittoait sylikoiran.
Kun nyt koiria oit niin wähän, niin
oit selwä, että kartanoissa ei ole tvahtia
eikä susien" peläkettä; ja sen sijaan kuti su-
si eittien tiseiitkiii kaappasi koiran, kaappaa
se nyt wiattoman ihtiiislapsen.
Tosi kyllä oit, ettei sudet ole iitiiualla
päiit wielä ryöstäiieet lapsia, tvaikka koiritt
yleetisä oit wähä ympäri maata" Siiheit
ivoi otiiieksi olla sekin syy etteiwät ole pääs-
neet titakutin ja että sydiiitiiiaisilla seuduilla
oti niille tnetsäii-riistaakin kylliksi. Mutta
ivoi ehkä wielä tapahtua muuallakin seitlai-
sia ihttieitä, joista kuitenkin Jutuala war-
jelkoonl
Nyt on ryhdytty totitiiiii häwittää petoja
ja piakkoin toimitetaan seiidullamitte suuri
jahti satiiassa tarkotuksessa. Se kaikki oit
hyipä, tiiutta ei kuitenkaan luullaksemme
auta tiioitta wuotta; jos nyt saataisiinkin
pedot häittitetyksi, aina niitä taas iliiiaait-
tuu. Waitii jos petoja onkin, kuti ivaaii
talossa ott kunnon koira, ttiiit ei susi – ei
ainakaait porstuasta — kaappaa lasta,
enneii koira joiitiiit sen saaliiksi tahi taas
haukutinallaan ilmottaa ihttiisille ivaarati.
——" Olkooii kuinka oiikaatt asian tarkeiiittiiii
yinmärtäwäiit tiiielestä, liiitlisiitittie kututtiin-
kiit olewan tarpeellisett p o ista a ko i r a-
w e r o tti a alta; kaupungissa se woi olla
niiti taikka näin.
.T
"—-——." —,"" "
Knstaa Horn’in hairahdus.
(Jatkoa ti:ooii 31.)
Nyt minä selwästi ytittiiärsin koko tämän
perkeleelliseit tuiititatt. Ei kitkaan woi käsit-
tää, iiiitä hirttiiiista eläntää keisarin tväki
wietti. He oliwat hiiiioissaatt kuin ivillit
pedot, tuntematta mitään ihttiisyyttii, titi-
kään ihmisarmoa. Sittenkuin oliwat saa-
liilla taskunsa täyttiitieet sekä tiiiirhissit kä-
siänsä tahratineet, rupesiwat he irstaisuuk-
siitt, joita ei woi kertoa. Ia keisarin öwers-
tiltii oli tyttö jätettäivii sotatiiiehille leirissä.
Senlainett oli se kohtalo, joka häntä odotti.
Hengissä hän ei woinut päästä sieltä.
Tällä tawoin pääsiwät rikokselliset aitiaiseksi
wapaaksi waarallisesta todistajasta, ja titel-
kein aiitoastaati tapauksien itteitoii kautta,
iltnan että he oliwat tiiuitta tehneet kuiu
saneet ne liikkeelle ja seitkiit niitä wiatto-
iiiiiniitalla tawalla, sillä, kuteit rakutiita
saitoi, olihatt hitti itse pyntättiit tulla wie-
dyksi aatelistiiiehen lito. Kuti ihtnineit ker-
ta oit joiititiiiit rikokseii tielle, saawuttaa
hän ihmeellisen helposti siiitren taidoit omaa-
tuntoansa pysyttäessä, ja useinkin oii pitite-
ys häneii rinnassansa sitä mustempi, jota
Uöyreininäksi ja hurskaanntiaksi hän woi it-
seiisä asettaa. Ulkokullattu oit pahait hen-
Feti ivaarallisin lähettiläs täiillä inaan pääl-
a.
"Mutta kuinka sinä, tyttöseni, tiedät
tämän kaiken?" kysyin minä, päästyäni
etisi hätnmästyksestäni.
"Minä kuulin heidän puhuwan tuolla
sisällä,” sanoi hän osoittaen huonetta jonka
owella minä olin nähnyt hänen seisowan
kuuntelemassa. "He puhuiwat saksaa", li-
säsi hän, "he luuliwat, etten yiiiinärtänyt
heitä, mutta inittä olen kaksi wuotta pal-
ivellut erään saksalaisen kauppiaan luona
Tnkholmassa ja opin tällä ajalla itiin pal-
jon, että hywin woin tulla toittieen, sillä
kaikesta ntielestätii halitsiit päästä tänne,
aina siitä ktiiit rouwa Kristiiita jätti Tid-
önin."
Hän kertoi minulle, kuitika hän päätar-
koituksekseett oli asettanut päästä Saksan-
inaalle rouwa Kristiinan luo, ja hänen lu-
ja tahtonsa olikiti tunkenut läpi joka esteen,
siksi että hän wihdoin noin kuukauden pai-
koilla, enneiikuin minä hänen kohtasin, to-
dellakin saksalaisen kauppiaan seurassa oli
tullut Stettiniin ja kohta mennyt sotatiiar-
salkiit huoneesen, jossa hänen iiiaitiitiiista
syistä wastaaitotti ja hoiti eli parenitniit
wartioiksi Märta, josta oli tullut korkean
entäntiiitsä, iiiitt saitoakseni, oikea käsi.
"Jtiinalalle olkoon kiitos, joka wei mi-
ttuit tiellesi," sanoin inittä, "ja Iutnalan
awiilla tiie nyt teettiiiie mutkan tähän kaik"
keen"
"Mutta sormiisi" keskeytti hän. Niin
sormus, arwelitt minä, sen iiiinä otati wä-
kisiit ja tuon ilkeän konitait minä kyllä
tiedäti saattaa hywin ansaittuun rangais-
ttikseen. Mutta hän huomautti minua
erimotä seikasta, jota eit olisi tullut ajatel-
leeksi. Hän oli rohkea tyttö, aiwaii senlai-
nen joita meidän iiiaaiiitne on kaswattanut
tiioitta. Harras iitiiossaan seit asiati puo-
lesta, jota hän ajaa, ttiiitta kuiteitkin kyl-
mäluontoineti, itiin ettei hätt pahiiitiiiassa-
kaan hädässä ittene liikoihiit.
Piait tiie suostuimme, että tässä aluksi
oli pantawa wiekkaus wiekkautta wastaan,
jos iiieidäii piti saaitiait sortitus takaisin
sekä woittaitiati aikaa, joka oli kahdessa
suhteessa tarpeellista, sekä minun toimitet-
tawani tähden sotamarsalkin luona, että
roittoa Kristiinaii tähden, joka ittakasi kainp-
pailleii kuoleman kanssa. Minulla ei ollut
paljot! ittuuttatiiista eli lisättäwää hänen
ehdoitukseensa. Se koski ainoastaati sor-
iniiksett jälleeitsaantista. Muu tehtäwä kuu-
lui miittille.
Kuu oli laskettniit sillä aikaa kuin tiie
puhelitiitiie, itiin että huoneessa oli ihan
pititeä. Me pidimme marinana, että kaup-
pias oli saapiitva aamukoitteessa, ja seit
hän tekikin. Minä olin tunkeutunut huo-
iteeit pititeiitipääit soppeit, itiin ettei hän
aawistanut ttiiititit oletvait läsiiä, waikka
hän katsoi titaroeit yttipärilleeii, kohta kun
hän tuli sisään sekä kysyi, oliko kukaan
ollitt siellä. Tyttö mainitsi siihen, että ta-
loit ettiäiitä oli ollut noutamassa jonkutt
haitteeii, ja se rauhoitti häntä, sillä siten
woi helposti selittää, kuiitka haka oli tullut
pois titäärlystä. (Jatk.)
2".; 1 "
Kiirsfit.
Suomen Pankki Elok. 17 p.
Waihto-kurssi Disk. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7 p ...... 270: –— 262: —– 100:lta k.
Lontoo 90 p ..... 25: 17 25: — pun:ta st.
Parisi 90 p. 99: 20 98: —–
Haiiipiiri 90 p. 123: 20 122: 50 100""
Antsterdam ..... 207: 50 206: — " "
Tukholiiia 3 p" . . . 13l: —— 138: 40
Laiwalista.
Trawein ii iid e, Elok. 4. Nanity, Grönqwist,
Naumalle.
Fleiis bur g, Elok. 2. Hariiionie, Flinck, Nau-
malle; Nikolai, Carlsson, samoiit.
K o r ?; s ö r, Elok. 1. Ahti, Aitdersson, liudesta-
kaupungista; Elok. 8. Ahti, Aiiderssoii, ival-
tiiis Jtätiierelle.
G eit t, Elok. 2. Lintu, Salniiiien. Herösand’ista.
D i e p p e, Heinäk. 31. Aura, Westerlund, Porista;
T o i w o, LLickströtii, llitiiiiissaiireeii.
Ky öp eiihatniiia, Elok. 4. Jda, Dahlberg,
U ii d e ?" t a k a ii p un g i ?" ta; Tähti, Stetiroos,
sanioiit; Totiius, Duitder, saittoiit.
H elsiitg ö rin, Liiotfi-asemalla, Elok. 4. käyttä-
tiyt luotsia Dygden, Brandhildt.
Wlis sing eit, Heitiäk. 31. Aiiio, Liiotoneit, Po-
rista.
N e ii s t a d t, Elok. 1. Lyckaii, Gröiisteit, Naiiiiialle.
S ivineiniå tid e, Elok. 8. Hoppet, Gränqwist,
Ratiiitalle.
M a a ?; luis, Elok. 8. S ii ontela r, Aiiderssoit,
Turusta.
E a r d i f f, Elok. 6. O’sino, Teiigström, Bristoll’ista.
Torihintoja;
Timissa. Nisut 38 ni. t. Nistijauhot 4 in.
leiw. Niiliit 32 ni. tynnyri. Ruisjauhot 2
iii. 40 p. leiw. Ruisleipä 3 in. leiw. Iinisinitltiiat
1 in. 25 p. kp. Ohrat 1 tii. 60 p. leiw. Ohra-
ryynit 1 iii. 40 p. kappa. Kokonaiset s:nni 1
in. 80 p. kappa. Ohraset tunttaat 1 in. kappa.
Kaurat 1 in. 50 p. leiw. Kaurajanhot 1 iii. 60 p.
Kaiiraryyiiit 1 in. 30 p. kappa. Surwoniattomat
smat 1 in. 40 p. kappa. Herneet: wiheriät 1 ni.
kappa. Walkoset 90 p. kappa. Nuskeat 80 p. k.
Sekalailet 75 p. kappa. Peruiiat 25—40 p. kp.
2 tii. nelikko. Perunajauhot 25 p. naula. Juu-
rikkaat 1 tii. 75 p. nelik. Humalat 75 p. naul.
Heinät 1 in. leiw" puntarpää 1 m. 20 leiw.
Oljet 4 in. kuorin. Silppu 4–5 ni. kuorma.
Tuore naudanliha 3–-4 in. leiw. Palwattu
7 in. leiw. Tuore lampaanliha 5 m. leiw.
Palwattu 8 in. leiw. Tuore sianliha 10 tii.
leiw. Wasikat, juotetut 7 in. leiw. Iuotta-
mattomat 3 iti. kappale. Jhra 40 p. naul. Tali
9 m. leiw. Woi 90 p.—1 in. naula, 18-20 in. leiw.
Talonpojan juusto 20—40 p. kappale. Kuorinia-
ton maito 35 p. kannu. Kuorittu 25 p. kannu.
Piiinä 20 p. Kerina 35 p. kort. Willat 1 nt.
25 p. n. Munat 1 iit. 10 p. tiu. Kukko 75 p. kppl.
Kanat 60 p. kapp. Kananpojat 80 p. kapp.
Jsoit raawas-eläiiiten kieli 1 iit. Tuore lohi
1 in. 20 naul. Suolattu lohi 1 ni. naul.
Tuore siika !5 p. naula. Hauki 20 p. n. Ahwe-
net 19 p. naula. Lahiiat 15 p. naula. Säy-
näät 5 p. naula. Ankeriaineti 80 p. naula. Kanipela
10 p. n. Silalat 2 ni. leiw. 7 in. nelik. Tuoreet
hailit 75 p. kapp. Muikiinniäti 1 m. 50 p. naul.
Mäntyset laudat 3–8 ni. toltti. Mäntyset plaiikut
90 p. kappale. .ll’uusiset laudat 2–6 iii. toltti.
Piirut 30 p. kppl. Kattopäreet 7 in. kuorin. Räys-
täskourut 30 p. syltä" Terwa 22 in. t:ri. Sam-
maleet 6 m. kuorina. Halot: Koiwuset 6 in.
kuorina. Mäittyset 5 ni. kuorma. Kuusiset 4 m.
knor. Pajahiilet 7 tii. kuorina.
Höyrylaiwaktilku.
Poriin Naantaliii, Uudenkaupun-
gin, Rauman ja Neposaareit
kautta
lähtee iaistaiseksi
Höyrylaiwa Iliit a,
kapteeni M. A. Nyströni,
joka suniiutttaiiia ja keskiiviikkoita k:lo 10 e. pp.
sekä
Hoyrylaiwa L e i iit u,
kapteeni G. R. Nordlin,
joka tiistaina ja perjantaina k:lo 10 e.pp.
Tarkeniitiait tiedoii antaa
Joh. Gust. Wikeströin.
Höyrylaiwa A i n o ,
kapteeni M. Holtnberg,
lälitee toistaiseksi:
Joka maanantai k:lo ]/21 j. pp. anusta Saloon
Karuiian kautta.
" tiistai k:lo 9 e. pp. Salosta Turkiiun Karunan
kautta.
" keskiwiikko k:lo 441 j. pp. Turusta Saloon
Karunan kirutta.
" tuorstai k:lo 9 e. pp. Salosta Turkuun Kir-
jakkalaii ja Saitdöii katitta.
" perjantai k:lo 11 e. pp. Turusta Saloon Kir-
jakkalatt, Teijoit, Mathildedaalin ja Ströni-
man koutia.
" lauantai k:lo 9 e. pp. Salosta ankuuii Ka-
ruiiait kautta.
Poiketeii wälisille laitureille.
Sunnuntaina oit laiwa Turiissa.
Huotti.l Malmnäs’iin ei poiketa, jos ei tarpeeksi
lastia ja inatkaajoita ilmoitaikse.
Höyrylaiwa S a l o,
kapteeni J. W. Holiiiberg,
lähtee toistaiseksi:
Joka maaitantaiiia k:lo 9 e. pp. Salosta Tiirkuun
Satidöii kautta.
" " kiistat k:lo 1,41 j. pp. Turusta Saloon Sandön
kautta.
" keskiwiikko k:lo 9 e. pp. Salosta Kirjakkalan,
Teijon, Mathildedaalin ja Strötninaii
katitta Turkuun.
" tuorstai k:lo !".21 j. pp. Turusta Saloon Kir-
jakkalait kautta.
" perjantai k:lo 9 e. pp. Salosta Turkuun Ka-
runan kautta.
" lauantai k:lo 51 j. pp. Turusta Saloon Ka-
riitiait kautta.
Poiketeii wälisille laitureille.
Sunnuntaiita oit laiwa Salvssa.
Htioin.l Maltniiäs’iitt ei poiketa, jos ei tarpeeksi
lastia ja titatkaajoita ilmoitaikse.
Höyrylaiwa N y s t a d ,
kapteeni C. R. Sundströin.
lähtee:
maanantai k:lo 10 e. pp. Turusta Daalinteh-
taalle,
" tiistai k:lo 8 e. pp. Daalintehtaalta Turkuun.
" keskiwiikko k:lo 8 e. pp. Turusta Hakkalaan
Daaliiitehtaan kautta.
" tuorstai k:lo 7 e. pp. Hakkalasta Titrknun
Daaliiitehtaaii kautta.
" perjantai k:lo 10 e. pp. Turusta Daalittteh-
taalle.
" lauantai k:lo 8 e. pp. Daaliiitehtaalta Turkuun.
Matkoilla Turusta Daalintehtaalle poiketaan Har-
jattiilaan, Miitaisiin, Oivitjaan, Giinitarsnääsiin,
Terfsuitdiin, Attuun ja Skinnarwiikiiit, ineitnessä ja
tullessa, sekä keskiwiikko-niatkalla Turiistit Hakkalitait
paitsi yllätnaiiiittuihin laitureihin, myöskin Söder-
hyyhyn, Broinarwiiii ja Fiiibyyhytt sekä paluumat-
kalla Gräggiiäsiiii, Silsalaaii ja Westlahteett.
Tarketnpia tietoja antaa Joh. Gust. Wikeströni.
ylitti-tiirattiin laiwalitilliii.
Höyrylaiuia L e i in u,
kapteeni G. R. Nordliii,
lähtee täältä maanantaina Elok. 22 p.
kello 5 e. p. p. liitteenkaupunkiin ja sieltä
saitiaita päiwänä kello 12 päiwällä takaisin
tänne, uttaeit myötänsä matkustajia ja
Joka
lastia. Joh. Gust. Wikeströni"
Hoyrylaiwa A b k e !- a ,
Kapteeni C. A. Danielsson,
lähtee:
Ioka sunnuntaina k:lo 8 e.pp.lI Turusta Daalinteh-
taa e.
" 8 j.pp. Daalititehtaalta— Tur-
kuiin.
" maanantaina " 8e.pp. Turusta Uutenlaupuii-
kiin. " "
" 3 j.pp. uudestakaupungista
Raumalle.
aam. "Raumalta Poriin.
j.pp. Porista Raumalle. "
e.pp. Raumalta Uuteen-
" "
" "
" tiistaina "
1
" " tk" " 7
" keskiwiiklona " 6
– kaupunkiin.
" " " 10 e.pp. Utidestakaupungista
Turkuun.
" perjantaitta " 8 e.pp. anusta uuteenkau-
punkiin.
" " " 3 j.pp. Uudestakaupundista
Raumalle.
" lauantaina " 6 aain. Raumalta uuteen-
kaupunkiin.
Ioka lauantaiiia k:lo 10 aain. Uudestakaupungista
Turkuun.
Tuorstaisin on laiwa Turussa ja annetaan huwi-
ntatkoille y. in.
Wäliasentat owat:
Naatttcili, Merimasku, Lentpinsaari, Hakkenpää,
Kahiluoto, Friifilä, Kaiwiiitaa, Lypertö, Lökö ja
Reposaari.
Harjattnla, Mutainen, Kwidja,
Terivsuiidi, Attu ja Skinitarwiikki.
11 " " ;
Huom"! Mti tettu lahto-tika Daalin
tehtaalle
Tarkempia tietoja antaa L. Schröder.
Mitutetitt höyrylaiwain
matkan-norot:
Turun niaanwiljelyskokoukseit johdosta lähtemät-
Höyrylaiwa N y ft a d
Sunnuntaina elok. 21 p:nä k:lo 8 e. pp. Turusta.
Guiinarsnääsi,
Hakkalaait.
Maanantaiiia elok. 22 p:nä k:lo 7 e. pp. Hakkalasta
Turkuun.
Tiistaina elok. 23 p:nä k:lo 7 e. pp. Turusta Daa-
lintehtaalle.
Samana päiwätiä k:lo 2 j. pp. Daalintehtaalta
Turkuuti. ,
Keskiwiikkona elok. 24 p:nä k:lo 8 e. pp. Turusta
" Hakkalaan.
Tuorstaiiia elok. 25 p:nä k:lo 7 e. pp. Hakkalasta
Turkuuii.
Perjantaina elok. 26 p:nä k:lo 7 e. pp. Turusta
Daaliittehtaalle.
Samana päiwänä k:lo 2 j. pp. Daalintehtaalta Tur-
kuiin.
Lauantaina elok. 27 p:nä k:lo 8 e. pp. Turusta
Hakkalaan.
Sunnuntaina elokuun 28 p:nä k:lo 7 e. pp. Hakka-
lasta Turkuun,
poiketen wälisille laiturille.
Höyrylaiwa S al o
Sunnuntaina elok. 21 p:nä k:lo 6 e. pp. Salosta
Turkuun.
Samana päiwäiiä k:lo 2 j. pp. Turusta Saloon.
Maatiantaina elok. 22 p:nä k:lo 7 e. pp. Salosta
Kirjakkalan, Teijon ja Matildedaalin
katitta Turkuun.
Tiistaina elokuun 23 p:nä k:lo 1/21 j. pp. Turusta
Saloon.
Keskiwiikkona elok. 24 p:nä k:lo 9 e. pp. Salosta
Turkuutt.
Tuorstaiita elok. 25 p:nä k:lo 11 e. pp. Turusta
Kirjakkalan ja Teijon kautta Saloon.
Perjantaiita elok. 26 p:nä k:lo 9 e. pp. Salosta
Turkuun.
Lauantaina elok. 27 p:nä k:lo 34,1 j. pp. Turusta
Saloon.
Sunnuntaina elok. 28 p:nä k:lo 5 e. pp. Salosta
Turkuun.
Santaita p:nä k:lo 3 j. pp. Turusta Saloon.
Höyrylaiwa A i n o
Maanaiitaiiia elok. 22 p:nä k:lo 3421 j. pp. Turusta
Saloon.
Tiistaina elok. 23 p:nä k:lo !45 e. pp. Salosta
Turkuun.
Keskiwiikkoiia elok. 24 p:nä k:lo !41 j. pp. Turusta
Salooit,
sekä tiiuitta päiivinä wiikossa ilmoituksen mukaan.
Turku, elokuun 15 p:nä 1881. " "
Joh. Gnst. Wtkestroin.
Kunlntuksia.
uin keisarillinen Suomen Senaatti, maanwilje-
lys-toitnitiiskuitnait tämän kuuti 5 p:nä mi-
nulle lähettätiiäit kirjeeii iiiukaati, on antanut ini-
ttulle liiwatt susien häwittäniistä warten Nousiais-
ten, Mynäniäen ja tiaapuripitäjieti iiietsissä asettaa
tottuneita sudentappajia suostuttamaa päiwäpalkkaa
ivastaan, kuin tulee täkäläisestä lääninrahastosta
ulostiiaksettawaksi, sekä sadan markan eri palkintoa
wastaatt jokaisesta sudesta eli sett penikasta, joka
itäiltä sudentappajilta tapetaan," itiin saan tästä
yleisesti ilmoittaa kehoituksella iiiille, "jotka tahtowat
ruweta semmoiseen fadeit-ajoon, täälla maankansli-
assa ilmoittamaan itseitsä, murustettuina todistuk-
sella siitä, että todenperäisesti owat" iitin "taitamia
ja tottuneita, kuin semmoisen petoelainien-ajon hae-
joittaiiiiseeit ott tarpeelliiien. Turun maankanslia
11 p. elokunta 1881.
C. M. Creiita.
H. N. Schlilter.
Kiiiii ilmoitettu ott, että sudet ivieläkitt "wiimei-
siitä aikoina owat Turuti seiiduilla" ahdistaneet
lapsiii ja näiden sekä muiden peto-eläiiiten tappa-
misesta Wehiiiaitit, Mynäniäen, Ma-Jkun, Piikkiön
ja Halikon kihlakunnissa !keisarilliselta Seiiaatilta;
inäärätyt palkiitnot sekä asiaitotiiaisilta kunnilta.
koroitetut tapporahat niinmuodoin eiivat ole" estä-
neet näitä onnettomuuksia, niin oit Keisarillinen
Senaatti, siitä tehdystä esityksestä, katsonut hy-
wäksiinäärätä wiidensadan markan liikapalkiitnoin
yleisistä waltiowaroista maksettaioakst sille, joka
eittien tämän wuoden kuluttua jossakin mainituista"
kihlakunnista tappaa suden, joka toteen saatawatti"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
