Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1881.
hl:e 34.
ulliin.
’kiotoja ’kin-1111 !satiinini-iista ja I-änsj-Siiomostu.
korjautettiin
131011111111 26 junii
Tilanö- ja jakamapaikat:
Lehdeii painopaikka, herra A. W. Jahnssoiiiii kirsa-
kauppa, herrii C. A. Rönnbergin kauppapuoti, Liu-
nankatu 36 8 sekä Hs. Rydinanin ja kumpp. lamppu-
puoti Linnanikatu 1
Tilauöhinta:
Turuii posti" Muissii posti-
Turussa konttorissa konttoreissa
Koko wuodelta 2 in. 2 in. 52 p. 2 m, 82 p
1/2 wuodelta 1 111.1 111. 26 p. 1 111.41 p.
Lehden konttori ja painopaikka:
Linuankatu N:o 23 B.
Leliden !vastuunalainen toimittaja:
Maisteri O 0". Bo1";j
Jiinoitnksia
ii 15 penniä ensi siivulla ja 10 penniä muilla
siwuilla pieneltä riiviltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssoniii kirja-
kaupassa.
11 sunnunt. Koliniiiais. päiiv. saarnaamat:
Tuoiiiiokirkossa, suoni. aamusaarnan (k:lo 8):
w.pastori Steiiström; ruots. aamusaarn. (k:lo
11): w. t. kirkkoherra Nyström; suom. ehtoo-
saaeiiaii !k:lo !3; 1) ja ruots. ehtoosaarnan (k:lo
4): w. pastoi"i öiiiiliiiströiii.
in" Kolleliti tulee toorattomille; jumaluusopin
ylioppilaisille.
Lin n a 11 k i r k o s j a, (k:lo 9) suomea: liniiaiisaarii.
Udelius.
Lähetyshuoneessa Läntisellä Allekadulla fuo-
malainen iaamatuuselitys klc8 4 j..pp. ja ruot-
salainen k: lo l’- j p.ji jota sunnuntai
anun kansakoulut
alkawat jälleeii io.iikutuksensa tuleunut syys-
kuun 1 p:iiii, jolloin uusiakin oppilaita
wastan otetaan. Sisäänotto-iliuoitukset eri
kotiluihin tapahtuwat allamainituissa kotilii-
huoueuksissa ja allauniinittuiiia aikoina,
ja täytyy lasten wälttäiniittiiinästi olla
ijpchrustettuina asianani-.iisilla papiiilodistiik-
i a:
Yleinpääii suomal-.iiseen poikakouluun, kou-
luhuoneuksessa 2lleksaiiterintoiin
warrella, k:lo !l e. pp.
" ruotsalaiseen poikakouluun, Liii-
naukatu 2, k:lo 9 e. pii.
" suomalaiseen tyttökouluuu, Jtäi-
iieii :’lur.ikatu 2, k:lo 1) e. pp.
" ruotsilaiseeii tyttökouluuu, Iäii-
tinea 7orikatu 8, k:lii 9 e pp.
Aleinpaaii suoniat-.iiseen kouluun :n:o 1,
Jtiiiiieu :ilurakatu 2, k: lo 3 j. pp
" suomal. ko. i namit: o 2", "soivioi-
keiideiikatu 3, k:lo 3 j. pp.
" siioin-.11. kouluiin :n:o -"—;. Län:
tin-en "kotikatu 8, k:lo 3 j. pp.
" suoin.ul kouluiin N:o l, simi:
iieii pittäk.itu sii. k:lo 9 e. pp.
" suomat. kiniiniin N:o 5. .ikaiwo-
keiitt-Ii 5, k:lo il e. pp.
" ruots-.ilaiseeii koulii-iii N:o 1,
Liiiitiiieii Torikatu 8, k:lo :t j. pp.
" ruotsal. koiil uuu "’i:o 2, "85min-
oikeudenkatu 3, k:lo 9 e. pj;
" ruotsal. kouluun R:o 3, Itiii-
nen :ilurakatu 2, k:lo 9 e. pp.
" ruots-il. kouluun N:o 4, Liiii-
" tineii :lilleakatu 12, k:lo 9 e. pp.
Iiiiiicheii, elokuun 3) p:iiä 1881.
Tkksel Berntei".
"4 ! . 4 -
Undentanpuiigin realisoitiin
aivotaan simat. 1 p. k:lo 1" e iip. ja sisäänpäii’-
sötutfiuto toimitetaan eloki u:i :31 p, k:lo 111 e. pp.
kouluhuoneella. .(1. Ll. Cajaudei-.
Meiieriaatioita
priima ruotsin teiini-eot iiit;tii, erit-
täiii helppi-"itiin hiuti,iiliin myy
Fepd. Freiiekell
Diyytciiveiuä
Frenek’ell’iu Kkrjakanpassa.
Arrheiiiiis, Pisof" :titaanit-itselös-
vppi. :ilinoastaaii tällä iiiiikkoamyy-
diiiiii kiijii a leiiiietliiiiii hiutaaii 1" iii.
Arisbennius sa Lindeqwist Kiisi-
kirj-i maanit-iljetin fess-’i ".; 5 m
50 p. li. §likaanioiljeliisopiii perusteet,
Il. .itarjanlmidon perusteet.)
Wkaanwiljelys kielitaito. l. "likaaniuie
paras kulta sui p. Il. .notieläiiiteu liiii;
kiiri-kirja 1 m. 111 Lyliykäineii osoitus
Metsäiiiilmitooii 25 p. 11’. !viatiiiiiiiljc-
lyswuosi 1 ui. 2."; p. 1". :liantakaijaii
ruokkiminen ja hoito 7"; p.
Cvlliiit, .tieiiiiuaiset lannoitusaineet 5 p
Sciieele, Lylmkäisiä opetuksia lannoitus-
aineista ja laiinoittauiisesua öi-"i p"
TLegelinO, :lieuwonantaja uniikeissa raa-
waseläinteii suniintiis—l"widoi":;st 1 m,
Holm, Ruokak-.iswistoii hoidanto 1 m.
7" l "? i ,—J "-
3;;J;k ikiaatteet.
suuri ivarusto
sii ’ ni" "- nienten’
C. A Strönilierg’illä.
N: o 8 Linnankatu N :o 8
:ka-siiatta, Pieni hewoiskiija 5() p
siäeiirssoii, Oppikirja heinosen keiigittii-
misessä l ni.
Kalideksas ?" )leitien Snonien "ilkanit
ioiljeliiskokous Tiirussa 1881.
KeL" kiistelliit Lyseon jiiiilasalissa
Keskiiiiiikkoua 24 p. Elokuuta k:lo 8 aa-
mulla ryhdyttiin uudestaan keskusteluun.
.Wäkeä oli nyt kokoontunut wielä enemmän
kuiu edellisenii päiwänä. Puheenjohtajana
oli tällä kertaa kokouksen ipara esimies kaup-
paiieuwos Il. W Walnen,
Jatkettiin edelliseii kokouksen keskiisteliiii.
8tililuento"oron sai ensin h:ra .Liljenstrano
"8;"iiiii todisti wielä miiut-.iinalla esiuierkillä,
että siementen uloswienti maastamme ja
toisten sisääiituonti tänne tuottamat niin
suuria kustannuksia, ettii hra Smitt’iii luu-
lo uuninne suuresta hyätyiuisestä tiistit oli
hywin epäwarina. Hän muistutti iiiiiiiö
siitä, ettii kmi on. wähän iiiyytiiioänä ja
monta halullista ottajaa, uiin saa korkean
hinnan "uniuniasia-.111, ja ivaioitti rupea-
masta suuremmassa määrässä täältii ulos-
ioieiiiäiiii jmoiä. !diiii ehdoitti sen tähden
et.ii päätettäisiiii asettaa siementarkastajia
ja muutoin autaa siemenkaupan ollii wn;
piitilin.
Eiineii kuiii pitkitettiin keskiisteliiii tiistit
asiasta jiyysi rusthollari Briisila seliii,istii
"’:sta pykälees:aä kokouksen siiäiiiiöista, jok-.i
todellakin on wähän epiiselioä. "tiuheen-
johtaja lausui että piiköleeii tarkoitus oii
se," että aiuoastaan ne, jotka owat liinas-
taiieet itselleeii pääsylipuii koki; kokousajaksi
saannit otta osaa keskusteluihin; kuitenkin
woiwat muutkin hiiliilllset, jos niin tahto-
ioat, saliit aio-.iralta paripeli-.i kuunnella kes-
kusteina.
Täiiiäii jälkeen ryhdiittiiii uudestaan
keskiost.eluun 85111 "Suiith tulistutti lirti
Liljenstraud’ ia ja sanoi, ettii häii on niiu
kauan työ:;t"e1i111ellyt maanwiljelyksen alalla
ettii hän kullä iiiiiiuiirtää, mitä hän tiistit
asiasta eniien on puhunut. Häii kertoi et-
tii jo on toteen näytetty, että kiniiniinkin
Saksaös.i paliini-:auaiden ijiä on paljo
edullisempi käyttää kaikissa suhteissa kiiiii
eteläuiaideii ja lisäsi, että hänen iiiielestääu
pol,ijoiset waltakunnat saawat suuren hyä:
diin siitä, jos rupeewat uloswieiiiääu eri
lajia ki"iliii;".ii"ukiit—.i wielä eteliin-piin maihin.
"8"Jsrii .Liljenstrand sanoi ettii hän kyllit
tiliisi edellisen suuret käytäiin-Iilliset ansiot,
mutta pysyi mielipiteissäiiii, luwaten jiittiiii
hra "Smith’ille wiimeisen sauan.
"sira E af "Forselles’tä kummastutti; että
tastii keskusteliikysmnyksestä woi puhua sii
heii suuntaan kuin edellinen puhuja ja
hiin pyysi kokolista mielellä asi-.iii suurta
tärkeyttii.
Pros Olrrhenius 9iiiotsista muistutti
siitti, ettii asia jo on wanha. -85äiieii mie;
lestiiäii täytyy joka paikkakunnan koettaa
saada se wiljalaji etewämiuäksi, joka par-
hailen siinä kisuina. -8iiiii huomautti iiiyiic;
siitä että kilpailit eii maiden wälillä tässä-
kiii suhteissa on liinoin teiweelliiieii.
Wähiiisen sanakiistan jälkeen herrain
.Liljenstrand’in ja af )toiselle-sin wälillä
otti herra Walleiis puheeksi ja ehdoitti että
kokous wastaisi tähän kysymykseen, että
asia on tiirkeä ja että tarkac’;tiislaitoksiia pi-
täisi perustaa kitumiinkin yksi jokii lääiiiin.
.ikokoukseii päätökseksi tiili, että se pitää
sienieiitarkastiislaitoksia ihan wälttämättö-
iiiiiiä, toiwoeii samassa että hallitus ottaa
liitii alicia ajaakseen.
ttosk.i ivapaali. ?"l. Wrede, joka oli
ottanut yhdeksäiiiieii kysymyksen esitelläk-
seeii, sanoi täyt :swänsä lähteä kaupungista
pois, niin yhtyi kokous siihen, että tämä
kysymys nyt ensin otettiin keskustelun alai-
seksi. Se kuului näin:
"Täyttääkö nykyinen aitauswelwollisims
tarkoituksensak"
W.ipaah Wiede huomautti ensiu, ettii ai-;
taiiIiiielir-ollisuus perustuu asetukseen an-
nettu 19 p. Ioulukunta w. 1864, ja näytti
toteen kuinka tämä welimillisuus lpähitcllen
on tullut tarpeeksi. Sen jälkeen hän ker-
toi, ettii w. 180" ami-:itiin asetus, jokci
siiäsi, ettii uimitta al ioiiii iieriicötiiksesiia, joiika
jälkeen aitauksia piti tehdä. :tliiittii sittem-
min oii :liiiotsissii mäiirätty, että kunkin tiiy:
tyy pitää liuolta eläiiiiisaäiin, joka iiieidiiii-
kiii niit woiunissa ja äskeu mainittu asetus
iiiäiiräii. Siiiiä on myös se lisäys, ettii
jos 3,3; kijräjäkuiitaa tahi kirkkokuntaa tah-
too aitauksia, täytyy koko kunnan siihen
suostua, jota lisäystä esittelijä piti wallan
hiiwäiiä eikä ensiukään asetukseu edellistii
osaa kumoamana
Wapaah."S. W. oon Troil yhtyi edelli-
seen siinä lahkeessa, että hän liiiiväksyi tätä
nykyä woiiiiassn olewan tilusjakoasetuksen
piiä-ajatuksen, waikk’ei hän katsonut tätä
asetusta käytäiinöllisessä suhteessa iiiiii kel-
wolliseksi kuin ivapaah. Wrede.
"8511i Serlachius’eii iiiielestii ei tämä ase.-
tus oikein suojellut sikoja, ja hän piti tar-
peeliseiia, ettii asetettaisiin, ettii siat pidet-
täisiin eri aitauksissa, ja jos ne siitä ulos
pääsisiwät woisi ne ampua.
Wapaah. von Troil muistutti edellisiä sii-
tä, ettii kunnat saaivat itse piiättiiii sioista,
johonka hra Serlachius toastiisi, että on
waikea saada toiiiieeii tällaista kunta—pää-
tiistit.
§sira Riinnbäck ehdoitti, ettii kokoiis lau-
suisi, että se hywiitsyy asetuksen peri-aja-
tuksen j-.i ettii se miiussa suhteessa autaa
keskustelun olla mustauksena kysymykseen,
johonka ehdoitukseen kokous myos suostui.
Seii jälkeen otettiin keskusteltawaksi toi-
iieii kysymys, joiika sanat kuulunnit näin:
"ullillä tawalla woitaisiin parti-.iiten saada
talonpoikia perustamaan meijeriii ja kuinka
iueijeritoiiiiess-.i taitamia miehiii saisi kehoi-
tetuiksi, siiui"eiiiin".issa määrässä kuiu tähän
asti, pei"ii—:";taiiiaaii meijeriii, jotka ostawat
maitoa liki-seiidiiista?"
Hra maisteri (8;i"oteiifel esitteli tämän
kysymyksen ja huomautti eiisiii stitii, kuinka
wasta ioiiineisiiiii aikoina kysymys meijereistii
oii nostanut huomiota uniassaiimie. 5:nnes-
sä yleisessä maanwiljelyskokouksessa Hami-
niissa ei tätä kysyiiiimtä otettu ensiukiiän
esille, eikä siitä kuudennes-sataan ehditty kes-
kustelemaan. Esittelijii lausui sitte muun
muuassa, ettii niissä iimaiiwiljeli )siukosiksi-z-
sa wiime wuonua, jotka pidettiiii Läiisi-
Suomessa puolustettiin kiilit-meijerein toi-
meen panemista, ja iiiissii, jotka pidettiin
Jtä-Suoiiiessii taiotus-meijerein, "joiika hän-
kin piti luonnollisemi wiieupaljouteeii ja
maau luontoon katsoen. :kikeilla ei ole wielä
tarpeeksi eteioiä meijeristeja; kylii-iiieijereihin
näitii tarwitaan eiie:uiiiäii kuin talollis-mei-
jereihin. 85än piti lopuksi hywin tiirkeäuä,
että kauppa talonpoikais-woin kanssa tulisi
meijeristien johdon alle ja että useinpide-
tääii wähäisempiä woin-näyttelyjä.
Hra Bremer’in mielestä ei yksi ainoa
mejeristi woiiuit helposti hoitaa useampia
talollis-mejereitä ja katsoi näitä kyllä soive-
liaiksi Tanskassa ja ehkä iiieilläkin 5() wiio-
den päästä, tiiutta sanoi että tätä iiykyä
owat kyläineijerit meillä soiveliaainiiiat.
Koskii aika nyt oli niin pitkälle ehtinijt
päiitettiin jatkaa keskustelua tästä kysy-
myksestä seuranivassa kokouksessa.
"Palkiutojen jako alkoi eilen k:lo 9 aa-
niulla. Jlma, joka edelliseiiä päiwänä oli
ollut kaunis ja liiiuiuin, oli taas muuttu-
nut sateiseksi. Palkiiiiiot jakeli ensiu alussa
Häiieii k’ll h. .ikenraiilikiinieriiäöri kreiwi
Heyden. Waltio oli antanut palkinnoiksi
kolme kultamitalia. Ne saiwat:
1) .uuutnantti Silfmerswan "Vestankärr’ -
istä.
2) .tkreiwi Aug. Ariiifelt biliiurilasta.
3) §illaisteri Edio. Diiiiiker Artjärweltä.
.ikuiiiiiapalkinuoii, jonka Suoineii Ta-
lousseura oli antannt (lwpeainaljaii) sai
kauppaiieiiivos Ol. W. Wayreii Forssastii;
ja sen hopeamaljan, joiika Suoiuen Maaii-
wiljeliät oliwat antaneet sai herra Niilo
(sirotenfelt Jämiikylästä.
Tämän jälkeen liihii "85äiien Ylh. pois
ja senatori Norrm-Iii astui hänen sijaansa
palkintoja jakelema-.iii Nyt jaettiin aino-
astaan mitalit ja rahapalkiouot; ne joille
diplomeja määrättiiii, saiwat ne jälestäpäin.
I Sarja. Eläiiiiiä.
10sas to. Nantaeläiuiiä.
1:seii pa lkiiiiioii, hopeamitalin ynnä ra-
hasumman, saiwat seuraawat:
Parweista:
Iärwikylän Tilaii Osakeyhtiö mitalin ja
25(;) markkaa.
.Wapah Wrede :iialilielugn’istm saman.
.li-.itteiui pon .Daehiy sippolasta, saman.
" Luutiianiti Silsioerswaii, sanian.
.siaksi-wuorisista tai wanhemmista
sonneista:
Wapah. "85. (83. Boije Tureiigista, mita-
lin ja 8t) markkaa.
Iokioisieu kartanon Osakey ihtiä, saman.
Yksi-wuotisista sonneista:
Tilaiiouiistaja A. Allön, Olcirtiikaiiieii,
mitalin ja 50 markkaa.
Rouioa Fanny Sahtlierg, :Iläneeii Uusi-
kartano, sanian.
" eh mi tä:
.Tilaiiomist-ija Jiil. ltlärich, siilit, mita-
lin jci 70 markkaa.
:viiistialaii Maaiiwiljelysopisto, saman.
" "ii-apali. Cederereiitz, .uäyliön kartano,
saman.
suulitu. Silswerswaii, saman (mitali ivai-
hetettiiii diplomiiiij.
85 i e ho
.ltauimaiieuioos 21".
ja 50 unkaa.
:wasikoit-
:iitasi-.11).1uui Haaitman,
talin ja 3() ni.
.ttreiuii (piiska Armfelt, "Ioeusiiiy saman
kahdesta iiuisikasta.
.Luutnantti W. af "85eurlin, Kwidja, sa-
man.
os t ii:
"li "Lpiihieii, mitalin
"-
t a:
-;einpisaar, uii-
2:seii palkinnon, pron-ssimimliii ynnä
rahasumman, saiwat;
"inirweistini
Tilanoiuistaja Roli. "8;iedeiilierg, Melto-
la, mitalin ja 2.111 in.
Tilanoinistaja E. Bärtzell, Iiikeri, saman.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
