Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Sen hän kohta juoksutti markkinapuotiin
:jailtitoitti löytöiisä. Paikalla olemia työ-
ittiehiä koljia hyökkäsi intköä tarkastelemaan
ja löysiwätkitt useammista kiwen koloista
kätköjä. Mntta saniassa saattui kaupungin
wiskiialikin saapumille jit paiti rahat tiitii-
warikkooit. Eiisi kerralla löysitvät wähän
wailla 700 tinkaa, ja itiyöhemmin sanotaan
wielä löytyneen 400 tinkaa, jotett löytö
ott jo toistit tuhatta ittiirkkaa. Miiut-.iiiiat
"kassat ttäyttiiit siellä olleett tiioitta tvttotta.
— On itäet "tuutatuissa koloissti ollttt 3
iti. kappaleita; toisissit 12 iit. ja jo ivähätt
ivaiiheittiiiieita. Toisissii aitvan itusta kiil-
tarahojit sekii 20 ettii 100 m:kaa rahoja;
kaikki satiiassit kiivijalassa, tvaait eri loke-
roissii. tvitiittamat rahain ytiipärillit olc-
ivat paperilaput näyttää oletvitii Pöntisen
pitodista kotosin, jostit ltitilliian että rahat-
kitt ott sieltä. Waaii mitään tvitrttietiipaa
tietoa ei ole. (Sawottl.)
—— Wenäjiån keisarin rttol’ajärjesiyisestä
luetaait eriiässä ulkotitaatt lehessä senraa-
waa: Kuteti keisari rakastaa ivauhoja tapoja
ja eittisiä pukuja, suosii hän tityös Wettäjän
kansallisrttokiit ja alkait ateriaitsa syötttällä
niitä Ettnett ivarsiiiitista päiivällistä syö-
dääit nittiittiiin seisoalta joiikttntiioinett
"’"walinistusateriatt titi ittoileipäpöytä. Sii-
heit kuulttu kaittiatta, sardineja, pieniä war-
sitt soijiini näköisiä makkaroita, keksiä, lei-
pää, tiioita ja juustoa. Näitä ruokalajeja
taritsewat palwelijat stiiirillii kiiltalaiititsillit.
Juoma-itiiteinit käytetään monenlaisia wiike-
toiä jiiotiiia. Wasta iteljäsositit ttiitniti
knliittttit sen jälkeen riititetitan tvarsittiiiselle
aterialle" Ensitt syödääti .Wolgasta pyy-
dettyä sattipiii, sen jälkeett iitoiniakas soittiit
jossa leikattuja lihapalasia uiskentelee, sitteit
ltiffi, jokit on keisar.lliseii perheett jokapäi-
tväinett ruokalaji, tuonenlaista metsiin sitti-
lista, torttuja, hedeltitiit y. tii. makeita.
Keisari tulee aittii päitttällisille paratipit-
ivttssit ja siiöpi erittottiitiseit paljoti jokit
ruokalajia. Päiwälliiieii syödääii toastit
noiit k:lo 77;. j. pp. Perititörithtinas ja
hätteii meljensii aterioitsetit-"tt opettajiensa
seurassa.
Meriiniesliihetystoiitteit alalta.
Bethel-laitva Köpenhatninassa
Suuri joitkko sttotiialitisia laiwoja löytyy
wuosittain .Köpetihantiniissa, joko sititte ttiiiä-
rätyt, tahi sinne satunnaisesti tulleita Sitl-
iiieti li’ipi kttlkiessaittt. Warmaan on siis
iiiotielle kansalaiselle ilithitttiiivait kutilla,
ettii sielläkin itterittiiehietiittie hoivaksi työs-
kettitelläitii jit toiwoa sopii, että iiiotii tiie-
riinies iiteidittikiit ttiaastaittttte ott käyniä
Bethel—laittiaan :tiyh-.twtt’issit, kitit se loka-
kititstit alkaen heille itivittaatt.
Tähäti olen ottawit ttitiiititttiiit otteita
pastor Prior’in kertomuksesta ttieritiiieslä-
hetystoitnesta Tanskitn ntaatt pääkaitptiti-
gissa. .Wiisi iintottii sitte, sanoo hitti, al-
koi tämä työ siellä. "Silloin saapui, tiäet,
amerikalaisen ineriitiieslähetystoiinen liihet-
tiläätiä tatiskalaitteti li’ihetyssaarnaaja Wol-
leseett kaupunkiin siellä työskenitelläksensä
englantilaisten ja pohjoiskansain iiierittties-
teit hyioiiksi. Koliite ivttottit tätä yksiniitin
tehtyätisä, pyysi, hän apua pitikitlla asu-
wilta lähetystointa harrastamilta henkilöil-
tä. Nämät ryhtyiivitt työhött, itiiitta sutt-
riii haittit työlleiisä oli huoneiden piittte,
joihiii merimiehet koottaisiiti. Wihdoiii löy-
fiwät joku aika sitten witnhait laiwan, joti-
ka ostiwan 2000 krtiiitittsta. Satattta-joh-
toktiitta antoi sille oiwallisen paikittt liki
" kongens iiytoriv " iiitttistä, yleisesti tunnet-
tua toria, Nyhawns kiittaivitit päässä. Tä-
inä laitoit sai nyt itiitiett "Bethel" (-Itt-
malan hitone); siiheit rakennettiin rttkous-
sali, ltikuhttoiie, jossa löytyy sijaa 25()
miehelle, ynnä pietietiipiii htiotieita, myös
ne merimiesten kokotispaikoiksi. Täällä pi-
detäiiit lokakuusta alkaen jtititalaitpaltvelus
pohjoismaiden inerimiehille sunnuntaisin kel-
lo 7 § j. p. p. (Ktin sttottialaistit pitppiii
ei löydy paikolla, nähdään kernaasti, ettii
joku stioiitalititteii piihitit tahi lukee jotakin
sitoinalaisillekittisalaisilleett.) Tiistai-iltasiti
kello 8 ott siellä merimieskokous, jolloin tee-
tä ja leipäii iitaksutta tarjotaan kitikille tal-
tois aikana (syyskuusta tottkoktiithuit). Ttiors-
tai-iltana on ltiktisitli itttki kello 8. Kirjoi-
tuskoiieita (paperia y. in.) saadaan kaikki
maksutta. Sikst että Bethel-laiwawalmis-
tuu pidetään juitialatipalivelttksia ja oit lit-
kit-sali atiki nyt mainittuna aikana: H ol-
bersgadeit 17.
Tästä lähin annetaan myös suotiialai-
"sille kutsumuksia oinalla kielellään tulemaan
jitmalatipalwelttkseen ja lukusaliiti. Jo siel-
lä löytyy suotiialaisia raamatuita, ivirsikir-
joja ja pieneinpiä hengellisiä kirjoja. Pi-
itit toiwomme, että suomalaisia sanomiakin
saapitu siittte, joten sieltä saa tietoja isiiin
ttiiiitstaitsa. Toimottawaa siis oit, että itte-
rittiiehettttiie useiii käyntät siellä, sillä aina
he omat terwettilleita ja ttioiii kiusaus si-
teti ittältetään.
Toitvottitmait oit, ettii tässä iiierittiiehil-
lemme tulee oletiiaait olopaikka, jossa saat-
tawat kirjeitiiätt kirjoittaa, sanomia litkea,
kumppaniansa kohditta ja jossa tiioiti sie-
ttieti jittititlistttiteeit ja siweellisyyteett tart-
ttttt ihtitissydätiinieett, onneksi elättiitssä ja
kuolemassa. — Jos tämä Bethel-laiwa oit
semmoiseksi yhdistyspaikaksi katisalaisilleni-
mekin ttileivit, se riippuu heistii itsestä. .Täs-
sä, iiiiitkttiit ittitissiikitt itsioissa, sopii toi-
ivoit, ettii kiitteiitit iiäyttätvät ttieriittiehil-
letisii hymää esimerkkiä, sillä se poljoti witi-
kttttiiii.
"Toiwoett tästäkint yöstä Köpenhaminassa
merimiehillemme siunausta, piirrän kuti-
nioitiiksell-.t Elis Bergroth.
Kirje Turnsta.
Eloknuit ptiithat Tttrttssa koskimat ittel-
kein yksinomaisesti iitaaiiiviljelysiiäyttelyä,
josta pitljo toiwottiia ja jokit ——– iiiyöntäkäi’itti-
me se suoraati —— ettitiimän tvaatitoan totipot-
kiti täytti. Itse ttäyttely oli tosiaantkin kaikkia
edellisiä tiiitt paljoa eteittäiiipi, että ttileiitai-
sunden toittteet maanwiljelyksen alallit pani-
ivat kititkiti kansiilaiseit ritttiati tawallista
riemuisammin sykkitiiääii. Eteettpätti ott
menty eikä stiiiikaaii aittoastaaii kttkoii as-
keltit. Mtitta nainkin olleti oli kaniininkin
yksi puitte suuressa määrässä htioitiattaiva.
Niiitktiin ttiittit jo muoden iilitssa ennustin
ja pelkäsiti —— kokouksesta tiili melkein
paljas (serttiisi kokotts. Näytteelle pitttijois-
ta oli iverrattaitt hywitt pietti miiärä ta-
lonpoikia ja kokouksen ivarsiititisista jäseitis-
tä mieliikin pienempi. Mtitta kaikistit nä-
kyikiti heti, ettei talotipoikitissäätyii jttiiri
tahdottitkitatt iiäkyiville. Ettsiksikiti jäsen-
itiitkstt kokoukseen oli iiiiit korkeitksi itiäiirät-
ty, ettei moititit toititoakaan, ettii järki itto-
iii sitä suorittaisi. Moni, näet, tänä köy-
hittiii aikiittit montit kertaa kynsii loriotin-"
taustaansa, ettiieiikiiitt hänlnopittt kyitittie-
ttestä iititrkasta, olletikin kitti hitti kiitittiiitt-
kin pääsi itäyttelyyti titoitta mertaa iviihetit-
iitiillii. Mtttta jos tämä tnäärätis jo oli
jotenkin ankara, itiin se kiniiniinkin oli ittii-
häpittöisetnpi kttitt toitieii kiittitlitiiieit ttitiitri,
joka rakettiin titille, joiden piti osita ottait
jtthlapäiiiiiillisiin. Ciisiksi piti, itiiet, olla
kyitittteiiett ittarkitit jäseii jit sen lisäksi siio-
tittaa piiiiviillisistii ka ksiky ttiiti e ittii-
w i isi markkaa" Ei siis olttt köyhässä tiiaitssa,
ja jos oltiinkin, itiiit piti elää herroiksi.
Miiiun tyhtitit mielipiteeni ott, että olisi
pitänyt tehdä tito yhteinen päiwitllinen
todellakin yhteiseksi ja walmistaa ti-
liiisititttit itiin tiiottelle kititt sttiitkiii ittith-
dollistit ottaittitaii osaa tiihäit. Se olisi
sopinut pitää Kttpittaalla, jossa hywinkin
tiioitta sataa helposti olisi tnalitutiiit atri-
oitsemaan, kitit waati aikattatisa olisi toi-
messa oltti. Maksit olisi pitänyt olla korkein-
taan iviisi ittarkkait ja ite, jotka olisiwat
tahtoiteet, olisiwat kyllä ivoitieet eri ittaksiillit
kalliimpiakin iviitiejä iiittittia. Jiis, itäet,
tiilläisillä päiwällisillä ott niittitakin titrkoi-
ttista kttitt ivatsait täyttäininen —— jota
itiiyttelyit toimikuntakaan ei kieltitiie ——
itiin olisihan sopinut iituitakiit ajatella kitin
rikkaita ja tuhlareita, jotta titttiiiiöiiiett yh-
dessit—olo ja ystäwällineit keskustelit olisi
sititttaiiitt aivaraiitpiinkin oloihitt waikutus-
taitii tehdä ja intoa herättää. Mutta tito
luultawasti olisi kotvasti lottkitttiiut noitit
hienohaitsikkitisia jit hiiittätakkisiit uroita,
jotka owat olewinansa jonkinlaista "ivalit-
ttta kansaa" ja suomeit kieli olisi silloitt
ivartitaankin iiiottiitllii ivititvititiiitt herkkä-
ttintoistett korwakitlivoja. Näyttääpä siltä-
kiit kuin toitttiktttitit etisi sijassa olisi ajii-
tellttt tvaaii ulkonaista pöyhkeilemistit ja
tilkoittaan ivieraideit silitiäitt liitnoottitsta.
Ja tässä se ivattuaan onnistuikin. Muttii
että täällä oit talonpoikaistakin kansaa, jo-
ka ei orjait iestit kititita, waan wapaana
itiiehetiä peltoansa iviljelee, jit ettii tässä
itiitiissit suomeakin käytetään ruotsin riii-
itiillit, siitä iiäiiiiit ivieraaiiime saiwitt aino-
astaitsit hiittiiiritit aawistuksen Miiinii
mielipiteeni oit kttitenkin, että näitäkiit olisi
enemmän huwittanut nähdä, että dettiokraa-
tillinen hetiki wallitsee inaassaiitine ja ettei-
wät paljaat herrat täällä itiaanwiljelystä
harrasta, ivaan että talonpoikammekin jo
rupeivat herrain jälkiä kulkemaan peltojen
ja talouden järjellisessä hoitamisessa. Että
jo olisi paljon pidetnmällekin päästy, jos
ttiaata wiljeleivät herrat olisiwat olleet tvä-
häit kaitsallisempia — se olisi meidän kiti:
teitkin kaikessa tapauksessa sopinut heiltä
"saliitii"
Ttto alhaison eroittamis-ptiitha —— otii
prokaiiiim intiatta et ari-"oo ") — tuli esille
tämän lisäksi sangen ikätoässä tititodossa.
Keskustelttt ttiaaiitoiljelystä koskemista sei-
koista pidettiiii, ttäet, lyseon jtthlasalissa.
Koskit näistä olisi ivoittut lähteä tiioitta
hymää itiaaniviljeliälle, niin itiotteti inaa-
ukoti iiiieli olisi tehnyt näitä kuttunella,
mutta mahtimestari seisoi johtokintaan käs-
kystä oivellit jonkinlaisena " kerubina paljas-
tetnlla miekalla" ja piti ivaitria, että aitto-
asiaan kymmenen tititrkitit miehet pääsiwät
sisäiiii. Onpa enitenkin sattiassa salissit
kokouksia pidetty monenlaisia — iiiiiipä
kirkolliskokous, ttseitii pappeitikokotiksia y. iti.
— itiiitta aitta oit kuulioita wapaasti pitäs-
syt itiin paljott kitiit iviiatt on iiiahtiittut.
Johtoktiitnan iitäiiräys, joka kyllä nojautui
sett itse tekemiin siiäntöihin, herätti setttiih-
deit sititriittit ittielikarwatttta itiotiellit tit-
holla, ititttta johtokuitta ei siitä olliit tuil-
läitsäkiiiitt. Walitttkset heitettiin kokottaan
keskiistelettiatta. Pidettiinpä talottssettritit
tointittaitia suomalainen luentokin ainoastait-
sa itoille ivalituille. "Sali olikiti sentähden
jotensakin tyhjä jit kitiku oli siinä tästä
syystä itiin koiva, että iitto harmatkaan ei-
tvät tooiiieet ltieittoa kunnollisesti kittilla.
—— Riiotsinkieliseen litetitooit saapui niin
peräti ioähiiii iväkeii, että se kokotiitiitt jäi
pitäiitättä. —
Yllä ttiitittititista seikoista lienee jo itä-
kyityt, että suomenkielikin näyttelyssä siti
jotenkin syrjiiiiseit sijan. Johtokuiita oli
toki hankkinut sellaiset itäyttö-esineihin pan-
tawat lipttt, joissa sttonienkieli oli ruotsin-
kieleti alla —— olinsanoa rinnalla —
ttitittit se ei ollettkitiiti ollitt ivalwottut, ettii
näihin mitään olisi suotueksi kirjoitetttt,
jotta melkein kitikki selitykset oliivat yksis’-
täätt ruotsin kielellä. Mtnia olihitti kittii-
ttiiiikitt sett werta toitititetttt, ettii iiiiyttely-
hitotieidett pitällekirjoitukset oliwat kahdett-
kielisiii. Johtokttiinati toittiittaitiissit päi-
toällisissä itidettiiti yksi (sanoo yksi) puhe
suotueksi, ja paras olisi ollut, ettii sektit
olisi jäänyt pois, koskit ttiottitiioittett tiiitt
sanoakseni ttitliiisieti heittiiitiiitett ikitäitktiitt
koirille näitä tvaatt ärsyttää. .ikiin ei otitatt
tttaittt kielelle jtitiri mitään artoon atiiia,
itiin titoitittioitteit teeskenteleminen ivititit
itthoittita. Eikä lästiii olijittkitatt sitä olisi
tviiatitieet, sillä tietääkseni päiwällisissii ei
olltit iittttttit kiitit yksi tahi kaksi henkeä,
jotka yksistiiiiii suottien ytttitiärsiwät. Jit
jos nämät olisiwatkin rumenneet niittise-
itiaati, itiin olisi heille ltijtviitstä syystä so-
piitiit tiuskata: kitkit teidän kiiski tänne
tulla ?
Titrktilaistett päimälliset kaupunkiin saa-
pittieille mieraille sekä koti" ettii ulkomaalta
olitvitt thait yhtiilitiset kitin johtokutinan
toiitteeit pititetiiittkiti. Tawalliset iiionilukui-
set puheet pidettiin ja nitistit myöskin y k si
stioiiieksi. :iio niin! Olihatt nyt ttisinaitiiiä-
rä suotiira ptihtiivia talonpoikiakin ivieritatta.
Eihätt itiitit sentähden sopinut jättää peritti
ttiiiistitittitttii. Sitii paitsi kttttlttitvat Turuii
it. k. "lilteralit" —— tie jotka paniivat tti-
itteitsä ttiott iitaiitioii programmin alle —
jok’ainoa tonnikuntaan ja heidän piti tie-
tysti nyt ttäyttäii, mikä heidän kiisityksettsä
oit molempien kielieit "yhdeitwertitisittides-
ta". - Se kttttttiit ott näille päiwällisille
kiittittiittkiii atiitettatoit, ettii satiipitttjaa titel-
keiit alusta alkititt oli kosoltit tarjotin, jotta
siis toiwottawa ott, ettii ivaltiittsttiiesteii
titiiiiräättiät n e; l j ii t it h a tt a markkaa
hymää kyytia matseihin luikerteliwat. Te,
jotkit saatte itiaksiia, ititttta ette mitään saa-
neet ittaistitit, iloitkaa ja riemuitkaa: Ttt-
riitt ktttittiit ott siiilytetty.
"Lopttksi tahdoit lisätä, että Ttirktt, itiail-
niati ltiotttisestit asti litetttttta, ei ole saa-
iitit nähdä itiin iiiotttit säätyhenkilöit yhtä
hititiitit kitin iviiitie itiiyttelyit aikiiiia. Se
olikitt sentähden raiviiitolain isiiittien kiil-
taiiiett aikit. Jkiitoit ivitan, että näillä ei
olltit runoiliakykyä. Se olisi olltit hywin
tarpeesen, sillit iittttit eiwät inyöskiiäti rtt-
iiotekooii ryhtyneet ja siten tiieiii kokotis
tieheitsä niin, ettei rtttiopittkääkään sille
otttistetttt. Aurait runottaret lepäsitvät ati-
tuaideit ttiita. Kärki.
”) Mitiä wihaan alhaista kansaa ja pidäti sen
luotani erillätisä (latinaisen runoilian H o r a t i o n
sanat).
Kitrsfit;
Suomen Pankki Syysk, 7 ;-
Waihio-tur-:ift Dist. kurssi.
" " M. p. M. p.
Pietari 7 p ...... "274: –– 266 – 100:lta !-
Loiitoo 90 p ..... 25: 17 25 — putt:ta si.
Parisi 90 p. 99: 20 98: —
Haitipuri 90 p. 123: 20 122: 50 ,
Amfterdam ..... 207: 50 206: — 1001""
Tnkholnta 3 p.. . . . 139 —— 138: 40
Laiwalistit.
Fleinsburg, Elok. 23,
inis Turkutiit.
Hull, Elok. 22. Urho, Eklund, Arkangelista.
H o lteiiau, Elok. 2.). Totuus; Ostman, Nan-
iitalta.
Bremerhaven, Elok.
tuit, Hjelt;
Dooer, Elok 24. Ohitse: Nystad (kotosin U:-
kaupungistin itäätt pittii.
Lydia, Selin, Ke-
Flintrännait, Elok. 26.
niistä Citdit,iitt.
Kiel, Elok. 2l;. Alkii, Sjölttiid,Piitajaan- Pettu,
Hasivertititii, ktletusitareen.
Grints by, Elok. 25. Jltna, Matinerström, Ar-
Elpis, Fagerström, wal-
26. Satautassa, Nep-
kangelista.
Alieant:i-, Elok. 17. Rapid, Malmqwist, Tuj
tusta.
Tratvemiitide. Elok. 28. Usko, Nordltng,
Piitajaati"
Toeihintoja.
Tttriissa. Nisut 38 iit. t. Nisujauhot 4 m.
leiw. Rukiit 30 iti. tynnyri. Ruisjituhot 2
ni. 50 p. leiw. Riiisleipä 3 in. leitv. Rnisinaltaat
l tii. 25 p. kp. Ohrat 1 tit.50 p. leiw. Ohra-
ryynit 1 in. 30 p. kappa. Kokoiiaiset s:iitat 1
ni, 80 p. kappa. Ohraset maltaat 1 ni. kappa.
Kaurat l iti. 40 p. leiw. §kaurajauhot 1 tn. 50 p.
.tiattritryyttit 1 tii. 20 p. kappa. Surivoinattomat
stttat 1 iti. 40 p. kappa. Hertteet: wiheriät 1 in.
kappa. Walkoset 90 p. kappa. Ruskeat 90 p. k.
Sekalaiiet 75 p. kappa. Perunat 25—30 p. kp.
1. 50 tielikko. Perunajauhot 25 p. tiaula. Juti-
rikkaat 1 iit. 7"") p. ttelik. Htiitialat 75 p. naul.
Heiiiät 1 tii. leiw" ptiiitarpää 1 ni. 40 leiw.
Oljet 4 in. kttortti. Silppu 3—4 m. kuorina.
Tuore naudanliha 3–4 in. leiw. Palwattu
7 tii. leiiv. Tttore lampaanliha 5 in. leiw.
Palwattu 3 iit. leiw. Tuore sianliha 10 tii.
leiw. Wasikat, juotetut 7 in. leitv. Juotta-
titattoinat 2 iit. kappale. Jhra 50 v. naul. Tali
9 iit. leiiv. Woi 95 p.——1 in. ttaula, l8—–20 ni. leiw.
Talottpojait juusto 20-40 p. kappale. Kiiorima-
toti iititito 40 p. katinu. Kuorittu 25 p. kannu.
Piitiiä 20 p. Kerma 35 p. kort. Willat 1nr.
25 p. n. Munat 1 in.25 p. tiu. Kukko 70 p. kppl.
Katiat 79 p. kapp. Kattanpojat 80 p. kapp.
Metsot 5 ni. pari. Teeret 3 iii. pari. Pyyt 1 in. p.
Jsoti raawas-eläimen kieli 1 m. Tuore lohi
1 iii. 25 ttaul. Suolattu lohi 1 tii. naul.
Tttore siika 30 p. ttattlit. Hauki 25 p. n. Ahive-
tiet 15 p. iiaitla. Lahnat 20 p. naula. Säy-
iiäiit 5 p. itiitila. Ankeriainen 1 iii. naula. Kampela
12 p. ii. Siliikat 2 tii. leiiv. 9 iit. nelik. Tuoreet
hailit 75 p. kapp. Muikutititäti 1 in. 50 p. naul.
Mäntyset laudat 3—7 iti. toltti. ’:Viäntysetplankut
90 p. kappitle. Kuusiset laudat 2—6 tii. toltti.
Piirut 30 p. kppl. Kattopäreet 7 in, kuortti. Riiys-
täskottrut 30 p. syltii. Tertva 22 ni. t:ri. Sain-
ttialeet i; tii. kuorttia. Halot: Koiwuset 6 in.
kuorma. Mäntyset 5 in. kuorma. Kuusiset 5 in.
kttor. Pajahiilet 7 iii. kuorttia.
Höyrylaiwakulkti;
Höyrylainta A i n o ,
kapteeni M. Holmberg,
lähtee toistaiseksi:
Joka maanantai k:lo !,"Jl j. pp. anusta Saloon
Kartman kautta.
„ tiistai k:lo 9 e. pp. Salosta Turktiun Karunan
katitta.
" keskiwiikko k:lo !41 j. pp. Turusta Saloon
Karunait kautta.
" tuorstai k:lo 9 e. pp. Salosta Titrkuun Kir-
jakkitlaii ja Satidön kautta.
" perjantai k:lo 11 e. pp. Turusta Saloon Kir-
jakkalan, Teijon, Mathildedaalin ja Ström-
ittatt kontta.
lauantai k:lo 9 e. pp. Salosta ankuun Ka-
rutiatt katitta.
Poiketett wälisille laitureille.
Sunnutttaina oit laiwa Ttirussa.
Huoiii.l Maltnttäs’iin ei poiketa, jos ei tarpeeksi
lastia ja matkaajoita ilmoitaikse.
"
Höyrylaiwa S a l o,
kapteeni I. W. Holmberg,
lähtee toistaiseksi:
Joka niaatiantaina k:lo 9 e. pp. Salosta Turkuun
Sandöii kautta.
" tiistai k:lo 3.21 j. pp. Turusta Saloon Sandön
kitutta.
keskiwiikko k:lo 9 e. pp. Salosta Kirjakkalan,
Teijott, Mathildedaalitt ja Strömman
kantta Turkunn.
tuorstai k:lo 33",! j. pp. Ttirusta Saloon Kir-
jakkalati katitta.
perjantai k:lo 9 e. pp. Salosta Turkuun Ka-
rutian kautta.
lauantai k:lo !41 j. pp. Turusta Saloon Ka-
runan kautta.
"poiketen ivälisille laitureille.
Stiniiuntaina ott laiwa Saloofa.
Huotn.i Maltnnäs’iin ei poiketa, jos ei tarpeeksi
lastia ja niatkaajoita ilittoitaikse.
"
"
Höyrylaiwa ?? y ; t a d ,
kapteeni C. R. Sundström.
lähtee: "
Joka maanantai k:lo 10 e. pp. Turusta Daaltnteh-
taalle, "
tiistai k:lo 8 e. pp. Daaltntehtaalta Tutktuin.
keskiwiikko k:lo 8 e. pp. Turusta hakkalaan
Daalintehtaan kautta.
"
"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
