Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
syyden taiwaalle ja, kuminallista kyllä, ei-
wät ite title maan sisällisistä oloista, waan
ulkonaisista selkkauksista. Tuo Tutiis-wal-
lati kukistaminen ei, ttäet, ole tuottaitut
"hywiä hedeliitiä. Koko titaakuitta ott tiy-
kyään ilmisodassa ranskalaisia wastaitn,
joita ei pidetä ainoastaan waltiollisen wa-
paiideii sortajitta, ivaan uskonnon pahiitt-
pina wihatiiiehina, sillä tuota kuuluisaa
"pyhää sotaa" käywät nyt inuhatnettilaisei
Aafrikassti ranskalaista wastaan. Ja niaik-
"ka ranskalaistlla oit jotensakin stiitri sota-
"woiima maassa, oivat he kititettkiii joka ta-
holla itiin pahassa ahdingossa, että he ivaan
töiti tiisktti tvoiwat puolustaa itseätisä,
ja jo puhutaankin, että ranskalaiset lisää-
tvät sotatvoiiiiiatisa ainit satattthanteen itiie-
"heen asti, jotta he wiimeinkin pääsisiwät
tästä ikäwästit seikasta seltville. Sotit
waatii siis ivielä suuria pottiiistuksia ja
kustannuksia, mutta ikäwin seikka oit se,
"että ranskalaiset sotamiehet, jotka asemel-
wollistiia wasta etisitittiiäistit wuosia teke-
wät sotapaliveltista ja oivat siis ivarsiit
nuoria iitiehiä, itiiyttäivitt aitvaii huonosti
kestäivän Aafrikan outoa ja kuumaa ilman-
alaa, sillä heitä kuolee tauteihiti hiriveä
määrä. Ia koska kaikista säädyistä oit
ntioriikaisia asewclmollisten riweissä, itiin
et täiiiit suuri kiioleivaistitis ivoi olla herät-
täiiiättä katkerinta hitolta ja sttrua koko
maassa, jonka tähdeii hallititkseii täytyy
meiietellä ivarsin järkemästt tässä sodassa,
ivälttäiikseeii tyytyiititttötttyyden herättämis-
tä. Ei,iiiileiiiätötttä ott, että Raitska sodassa
wiimein pääsee woitolle, iittitta epätietoisttts
ott, josko sodati seuraukset tuottaivat pal-
joiikaati hyivää.
Knstaa Horti’iti hairahdiis.
(Jatkoa n:oon 33.)
Hitii alkoi sitteti puhtia sangen lempeäs-
ti ja ystäwällisesti tytön kanssa ja kiitti
häntä kun hän ei hänen ivastauksistaaii
huomannut hänen pelkitämäii. Sillä eihätt
hänellit ollut tititään pelättäwää, eittiin
tititääii, arweli hätt.
"Ei iiiitääit," wastasi hän, "se toaait,
että aika ktilttii itiiti hitaasti"
"Hoh, hoo”, nauroi kauppias, "kyllä tit-
lee aikatiaati . . . artnollinen herra tulee
aitvaii iloiseksi"
"Mutta saaithaii minä sormuksen," kes-
keytti tyttö, "onhan se stiostuttuk"
””;Ciettjsti,”” kiiruhti kauppias ivakuutta-
tiiaait, "tietysti sormus on oletva teidän,
taikka oikeaitiiitiii se oit tetdäii, itiin se oii."
”Niiii," wastasi tyttö ja hänen äätteitsä
wärähti," seit täytyy olla itiiiiiiti, sillä
tiiiiuteit . . ."
"Mitä muuten?"
"Muuten iiiiittttt jalkani ei koskaatt ole
asttitva ltiiitaaii."
":lio, warjelkoon, ktiitika se kuitlutt toti-
selta," naurahteli kauppias, mtttta etinen-
"kitin hän joutui lisääiitääti mitään, riensi
tyttö etiihttotieeseii, jontte hiin seurasi hätitä.
Täällit seisoi tyttö, tititiuii päitstyätti
owelle, niin että ivoiti nähdä mitä siellä
tapahtui, paljastettu tvettsi kädessäätt ja
lausui niin ivakamalla ääitellä, ettci siinä
ollut mitään epäilykscit tilaa, että hän oli
itseitsii tappaiva, jos hän huvittaisi itsettsit
petetyksi. Kauppias koitti hyivillä sanoilla
häntä rauhoittaa, joista tyttö ottikin leppy-
äkseeit, niittta lisiisi, että hittien tuit todis-
tukseksi, ettei häntä petetty, aiitaa hänen
pitää sormusta sormessaan. Wähänsiitä
iväliä, jos hän sai sen nyt tahi muutaman
tuiiiiiti kuluttua. Kauppias paiti tvastaait,
tiiutta wiimein hän myöntyi ja otti hitikan
tiiietittyiitisä sormuksen esille, joiikit hän pai-
noi hänen soritteheiisa.
"Mntta nyt lähdetiiitiekiti kohta itiatkal
le!" satiot hän tarttuen tytön käteeit. tvie-
däkseen hänen ttlos.
Miiiä olin walmis rieiitäittääti sisitätt,
mutta huomasin tytöti häittärässä tarkaste-
letvait sortitiista.
"liskotko wielä petosta?" kysyi kauppias,
johoti tyttö toastiisi:
"Uskoti kyllä, tittitta sortiius oit oikeal"
ja hän lankesi poltvillecn ja suuteli sitä.
"Pian, pian," kehoitti kauppias.
Mtttta nyt minä astuin sisäitit ja tartutti
hänen kaulukseensa kiinni. Siitä iioust ittete-
li. Kauppias hutisi petosta, wiiki heräst
kaikkialla ja tuli huoneesen. Miitä rauhoi-
tin heitä selittätnällä, että minä kuitinkaati
niinessä wangitsin petturin ja ivarkaait, ja
tviihäit waiwaa itähtyäiti satti hänen sidot-
tuna heivosen selkään, jonka jälkeen itte kaik-
ki kolme aika juoksua lähdiniine Penkuttin
linnan kohdalla olemasta talonpoikaistalos-
ta, minun taluttaessani wangitun hewosta
ohjaksista.
Me ratsastitnme sisään Stettiniin aatnu-
päiioällä. Portin wartijoille jätinitiinä
wangin jonka jälkeen minä sekä itiiitutt
sormuksen löydöstä iloinen holhokkaatii läh-
diiiitiie suoraa tietä sotamarsalkin asunnolle.
Täällä seisoi hewosia satuloittnina piihal-
la. Yhden ttiistä minä tunsin siksi, jolla
sotamarsalkki tawallisesti ratsasti Ioukko
suotitalaisia ratsumiehiä seisoi kohta sisään-
käyiätvän kohdalla. Selwä oli, että sota-
iitarsalkkiii odotettiitt joka hetki tulemaksi
sekä että joku erittäiii tärkeä asta mahtoi
witwyttää häntä tulemasta.
Me astuimme hemosilta ja minä käivin
sisäänkäytäwää kohden holhokkaani seurassa.
Owella kohtasin palwelijan, jota pyysin
näyttämään meitä sotamarsalkin ltto. Hän
tuotvaitt kirjettä kttninkaalta, ja riensin iiäyt-
tämään tietä ylös portaista, kuitenkin niin
surullisett näköisenä, että se pisti iiiitiuit
sydämeeni.
Tultuamitie ylös portaista, kohtasimme
pari iitttita palwelijoita. "Yksi näistä itteni
stioraan seuraajaani ivastaan, koittaeit es-
tää häntä menetiiästä. Minä otin tytön
käteeti kiinni, mtttta ei sekään anttattut.
"Palwelija waan kielsi; hän ei saisi päästä
sotamarsalkin eikä rouwa Kristitnan silitiäiii
eteen, ei nyt, ei laisiiikaait nyt juuri. Mi-
nä huolin tvähäit siitä mitä hän saitoi,
waan työitsin hänen simulle ja tempasin
owen atiki ja käwinsisään, yhä pitäeii kä-
destii leivottotnuudesta ja pelosta märise-
wäiin iyttöä.
Mtitta ttiskin olitittiie päässeet sisään,
itiin jo Märta tiili meitä ivastaatt, taikka
paremmin sanoen, syöksi meitä tvastaaii,
sillä hän oli willin tiikerin näköinen. Hä-
tteit silitiäiisä kipinöitsiwät ja hän oli kas-
ivoistaan itiin kalpea ja kauhea kuin joku
tiitstä tveistellyistä takan kuivista, jonka
kohdalla itte seisoittittie.
"Sinitkö täälläl" hudahti hän, "mikä
ott sintin aikomuksesi . . . tahdotko tityr-
kyttäit iltitaa kuoletti-.itselle . . . sinä ilkeä
tyttö, onko siiititi rinnassasi mitään sääliä?””
Näin kttuluiivat melkein hittien satiatisa
ja hän oli itiiit ilitiassaaii, että hän itäh-
tiitvästi olisi tehnyt mitä hyiväiisii, estitäk-
setisä syyttäjää astumasta kynnyksen yli hä-
iteii eitiäiitätisä luo.
Mtitta iiiittttti ei tehnyt mieli tarpeet-
tottuisit witwytellä. Mittä siirsin hänen
stunille pitin, titrtttiiti owen ltikktiun ja as-
tttitt hnoneesen, jossa rotitva -Kristiina ma-
kasi ktiolinwnoteellaan ja sotamarsalkki sei-
soi hiitten wieressään Ah, tämä oli stirtitt-
päiivä tässä perheessä, ja minä näin kyy-
tteleeii toisen perästä tvierimäii alas sota-
tiiarsalkitt poskilta. Häit katsahti ylös,
meidän tullessattiiiie sisään, ja tarkasti iiii-
tttia surtillisella katseella. Syditntätii tviil-
si, kiiti itiinttn täytyi tttoda kttnitikaan itti-
haiisaitat tämän jalon miehen huoneesen ja
laskea ne, itiitikuiit taitoaalta lähtewä ukon-
leimaus, häiritseiitään ktioleman puolisott
sairatisiviioteen niilpoisuutta. .skattki kysy-
titykset, joita hän oli tekemäisillään, ivaike-
tiimat, kiin hän likemmin tarkasteli iitititta.
Hän ttiiisi titinitn kyllä hywin sekä taisi
käsittää missä toimissa olin tttllitt ja ojett-
si kätensä ottatiiaan kuitinkaatt kirjeen, jonka
minä jätitikiii häitelle.
"Kuiiinkaaltako?" kuiskaeli sairas ja
Kiistaa herra ttyykähytti päätitätt hymyellen
ja kiiätttyi pois atvatessaait kutiinkaan kir-
jettä.
Minä jititt seisomaan oivelle ja minun
holhokas parkatti oli riutumaisillaan kyyne-
leisinsä. Kuitenktn hän toitittti ivähän,
kitti omi aukeni ja Märta pisti päättsä si-
sitäii. Kohta hänen takanaan iiäkyi pal-
welija. Tarkoittis oli tietysti tvetiiit tyttö
pois, siinä luulossa ettet täällä mitään
wastusta tietäisi. Mutta minä wein itke-
iväii tytön laattialle, uitit että hän ivot
ttilla rotima Kristiitiatt nähtäwäksi, ja nos-
tin hiiiteii kättäitsit, jotta sormus tuli nä-
kymiin.
"Suuri Jumala! . . . huudahti Märta
kohta takanani ja sekä sotamarsalkki ettii
ronttia Kristiina loimat siltiiäiisä tytöti kä-
teeti.
Sotatnarsalkki riensi wetäiiiääti soriiiuk-
sen hänen sormestaan, kysyen hyttiin ytti-
inärrettätvällä innolla iiiistä hän sen oli
saatiitt. Tyttö parka oli toki iititi mielen-
liikutuksessa sekä ilostii, että häitelle ivih-
doiitkiii oli oniiistuiittt tuoda sormus jälleeii,
ettii surusta, nähdessään rakkaati rotima
Kristiiitan kalpeat, hiwuttuneet kaswot, itiin
ettei woinut saada sanaakaan situstaait.
’koitti estellä, itttttta minä sanoin häitelle
Mutta minä puhuin hänen sijastaan, niin
että sen saiwat tietää sekä sotamarsalkki että
rouwa Kristiina ja hänen kalmankalpeat
kaswonsa hyinyiliwät, niin etten sitä iitil-
loinkaan woi unohtaa, kun häii ojensi kä-
tensä uskolliselle, wiattoinasti epäiltylle ty-
tölle, joka aikanaan oli ollut hänelle niin"
rakas. Häti ei sitten saanut lähteä hänen
wierestään niinä iituutaiiiina hetkitiä, jotka
wielä oliwat jäljellä rouwa Kristiinalle täs-
tä eläinästä, ja sitten jäi hän hänen tyt-
täreitsä luo, titin kauan kuin tämä eli.
Notitva Kristittta kuoli puolipäiivän aikaan.
"Pieni poikansa kuoli sitä ennen.
Mutta Märta ja hänen ntieheiisä saiwat
hywin ansaitun rangaistuksensa.
Palattuani takaisin kutiinkaan luo, oli
hänen wihansa jo lauhtunut, ja kun olin
hänelle kertonut kaikki, lausui hän:
"Jumalan tiet eiwät ole kuin meidän
tiet . . . minä luulen kohta tapaamani
herra Kustaait sekä woiwani auttaa häntä
unohtamaan sitä ainoata hairahdusta, josta
olen taitanut häntä moittia"
Tämä tapahtuikin heidän sattuessa yh-
teen Alt-Braiidenlturgissa. Ttllyii hyökkä-
ys Kuur-Saksiin, joiika katitta ivaaliruhti-
tias oli pakoitettu heittäytyitiään kuningas-
ivaiiiajati käsiin, karkoitti titon ahdistaman
epätietoisutiden hänen yitipäriltättsä ja sai
hänen käyttiiiäii eteeitpäiit taantumisen si-
jasta.
Loppu.
Kiirssit;
Snoinen Pankki Syysk. 134 p.
Wathto-ktirssi Disk. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7 p ...... 274: —— 266: –— 100:lta r.
Lontoo 00 p ..... 25 17 25: –— pun:ta st.
Parisi 9l1 p. . 99: 20 98: —
Hainpuri 90 p. 123: 20 122: 50 100"lt
Anifrerdatn ..... 207; 50 206; — " a"
Tukholma 3 p" . . . 139: —— 138: 40
Laiwalista.
I ii u tt n r a u ni a, elok. 30. Jotitse ii, Fogelberg,
Turtista Barcelonaan.
01 r"i in ?; by, elok. 28. Etnil, Holtiiströiii, Bathurst’-
iiii.
K y ö p e n h a in i it a elok. 31. Freden, Sundwik,
11ndestak:gista.
H o lte n a tt, elok. 30. Wäinö, Spitzöit, Raumalta.
R o eh efo r t, elok. 2t;. Secundus, Ekholiii, Hel-
singistä.
K y ö p e ii h a"m i n a, syysk. 1. Onni, Etiroth, Uu- "
destak:sta
C ragörtii luotsipaikka, Luotsia täyttänyt
elok. 30. Joutsen, Fogelberg.
Tratv emilit d e, syysk. 2. Harmoni, Flick, Rau-
malta.
T a ra g o ii a, elok. 26. Naitna, Eriksfon, walmis
Torrewijaan.
Torihintoja.
Ttirussa. Nisut 38 iti. t. Nisujauhot 4 in.
leiw. Nttkiit 34 iti. tynnyri. §linie-jauhot 2
tii. 50 p. leiw. Ruisleipä 3 in. leiw. Ruistnaltaat
1 in. 25 p. kp. Ohrat 1 tn.50 p. leiiv. Ohra-
ryynit 1 tii. 30 p. kappa. Kokonaiset s:mat 1
iti. 80 p. kappa. Ohraset maltaat 1 ni. kappa.
Kaurat 1 tii. 40 p. leiw. .iittiirajauhot 1 ni. 50 p.
Kanraryyttit 1 in. 20 p. kappa. Surtvomattomat
sniat 1 tii. 40 p. kappa. Heriieet: miheriät 1 in.
kappa. Walkoset 00 p. kappa. Ruskeat 90 p. k.
Sekalaiset 75 p. kappa. Perunat 25—30 p.kp.
1. 50 nelikko. österiitiajanhot 25 p. naula" Inu-
rikkaat 1 in. 75 p. nelik. Hnnialat 75 p. naul.
Heinät 1 in. leiw" putttarpää 1 iit. 40 leiw.
Oljet 7 iit. kuorin. Silppu 4—5 in. kuorina.
Tuore naudanliha :;—4 iti. leiw. Palwattu
i; ttt. keitti. Tuore lampaanliha 5 tii. leiw.
Palwattu 7 m. leitv. Tuore sianliha 10 ni.
leiw. Wasikat, juotetiit 8 ni. leiw. Juotta-
iitattoiiiat 2 iti. kappale. Jhra 50 p. naul. Tali
9 iti. leitv. Wot 95 p.——1 iti. ttaula, 18——20 m. leiw.
Talottpojan jutista 20——40 p. kappale. Kuoritna-
tott maito 50 p. kannu. Kuorittti 30 p. kannu.
Piitiiä 25 p. .tierma 35 p. kort. Willat 1 iti.
25 p. ii. Muitat 1 tti. 2"; p. tiu. Kukko 70 p. kppl.
Kanat 7" p. kapp. Kananpojat 80 p. kapp.
Metsot 5 iti. pari. Teeret 2 iti. pari. Pyijt 1 iii. p.
Jsoii raatvas-eläiinen kieli 1 iti. Ttiore lohi
1 ni. 2."; itatil. Siiolattti lohi 1 tii. naul.
Tuore siika 2.:; p. itattla. Hauki 25 p. ii. Ahme-
tiet 1;"; p. iiattlti. Lahnat 20 p. itanla. Säy-
näät 5 p. itaiila. Aitkeriaiiieit 1 iit. tiaiila. Katnpela
12 p. ii. Silakat 2 tii" leiw. 9 iti. nelik. Tuoreet
hailit 7.3 p. kapp. Muikuitniäti 1 in. 50 p. naul.
Mäiityset latidat ;—’-—7 iti. toltti. Mäiitysetplankut
00 p. kappale. ittinsiset laudat 2–6 iit. toltti.
Piirut 30 p. kppl. .liattopäreet 7 in. kuortti. Ritys-
täskourut 30 p. syltä. Tertva 22 ni. t:ri. Sam-
titaleet 8 m. kuortua. Halot: Koiwuset 6 tii.
kuorina. Mäiityset 5 iti. kuorttia. Kuustset 5 m.
kttor. Pajahiilet !i in. kuorma.
Höyrylaiivakulkn. -
höyrylaiwa ?! i n o ,
kapteeni M. Holmberg,
lähtee toistaiseksi
joka tnaanatitatna k:lo 10 e.pp. Turusta Saloon
Karnitan kantta,
" tiistaitta k:lo 9 e.pp. Salosta Turknun Karu-
itan kautta,
" keskitviikkotta k:lo 10 e.pp. Turusta Saloon Ka-
rutiati katitta,
" tuorstaina k:lo 9 e.pp. Salosta ankuun Kir-
jakkalan ja Saiidön kautta,
" perjantaina k:lo 9 e.pp. Tiirusta saloon, Kiv-
jakkalan. Teijon, Matildedaalin ja
Strömman kautta, "
" lauantaina k:lo 9 e.pp. Salosta Turkuuii Ka-
runan kautta,
poiketen wälisille laitureille.
Höyrylaiwa S a l " ,
kapteeni I. W. Holinberg,I-"
lähtee toistaiseksi
joka maanantaina k:lo 9 e.pp. Salosta Turkuun
Saiidön kautta,
" tiistaina k:lo 10 e.pp. Turusta Salooii Sandön
kautta, "
" keskiwiikkona k:lo 7 e.pp. Salosta Tttrkuim
Kirjakkalan, Teijon, Matildedaalin ja-
Strömnian kautta,
" tuorstaina k:lo 10 e.pp. Turusta Saloon Kirjak-
" kalan kautta,
" perjantaina k:lo 9 e.pp. Sakosta Turkuun Ks-
runan kautta,
" lauantaina k:lo 10 e.pp. Turusta Saloon Ka-
runan kautta,
poiketen wälistlle laitureille. ’
Htwm.l Malittitäsiin ei poiketa, jos ei tarpeeksi
astia taikka inatkaajoita ilmaannu.
Hoyrylaiwa L ei m u,
kapteeni G. R. Nordlin,
lähtee syyskuulla:
Turusta Poriin syyskuun 18, 22, 26 ja 30 p:nä
k:lo 8 e.pp.
Uudestakaupnngista Poriin samoina päiwinä k:lo 3
I-PP-
Rautnalta"Poriiii syysk. 19, 23, ja 27 p:nä k:lo
5 e.pp.
kapteeni M. A. Nyström,
lähtee syyskuulla:
Turusta 8Poriin syysk. 16, 24 ja 28 p:nä k:lo
e.pp.
Uudestakaupungista Poriin samoina p:nä k:lo 3 j.pp.
Raumalta Poriin syysk. 17, 21, 25 ja 29 p:nä
k:lo 5 j. pp.
Porista Turkuun samoitta päiwinä k:lo 5 j.pp.
Rautttalta Turkuun syysk. 18, 22, 26 ja 30 p:nä
k:lo 7 e.pp.
Uudestakauputtgtsta Turkuun samoina päiwinä k:lo
11 e.pp., poiketen Naantaliin, Merimas-
kuuti, Leittpiitsaareen, Hakkenpäiihän, Ka-
htluotoott, Friisilään, Kiwimaahan, Ly-
pertöön, Lököön ja Reposaarelle.
Tarkeininan tiedoti antaa
Joh; Gnst. Wikeströiu.
Höyrylaima N y f t a d
kapteeni C. N. Sundström,
lähtee
Perjantaina Syysk." 16 p. k:lo 8 e.pp. Turusta
Hakkalaatt, Atun, Skinnarivikin, Daalinteh-
taan, Gräggnäs’in, Söderbyn, Bromarfin
ja Finbyn kautta.
Laiiantatna Syysk. 17 p. k:lo 7 e.pp. Hakkalasta
ankuun poiketen kaikissa wälillä olemissa
laitureissa.
Maanantaina Syysk. 19 p. alkaa laiwan warsi-
naiset ivitorot.
Höyrylaiwa N y f t a d ,
kapteeni C. R. Sundströtn. "
lähtee:
Joka maanantai k:lo 10 e. pp. Turusta Daalinteh-
taalle, "—
" tiistai k:lo 8 e. pp. Daalintehtaalta Turkuun.
" keskiwiikko k:lo 8 e. pp. Turusta Hakkalaan
Daalintehtatn kautta.
" tuorstai k:lo 7 e. pp. H.tkkalasta Turkuun
Daalintehtaan kautta.
" perjantai k:lo 10 e. pp. Turusta Daalinteh-
taalle.
" lauantai k:lo 8 e. pp. Daaltntehtaalta Turkuun.
Matkoilla annsta Daalintehiaalle poiketaan Har-
sattulaan, Mittaifiin, Owitjaan, Gunnarsnääsiin,
Terfsundiiti, Attuun ja Skiiinarwiiktin, mennessä ja
tullessa, sekä keskitviikko-niatkalla Turusta Hakkalaan
paitsi yllättiainittuihin laitureihin, myöskiit Söder-
byyhyti, Bromariviiti ja Finbyyhyit sekä paluumat-
kalla Gräggnäsitn, Siksalaaii ja Westlahteen.
Tarkempia tietoja antaa Ioh. Gust. Wikeström.
Matkawiiorolista.
Höyrylaiwa A h k e r a
lähtee syyskuuna:
Turusta uuteenkaupunkiin lauantaina 17 p. kello
8 e.pp.
Undestakaupungista R.iumalle samana päiwänä kello
2 j.pp.
Raumalta Poriin sutinutitaina 18 p. kello 4 e.pp.
Porista Rauttialle faniaita päiwänä kello 4 j.pp.
Nautitalta Uuteettkaitpunkiin tnaanantaina 19 p. kello
6 e.pp.
Uitdestakaiiputtgista Turkuutt samana päiwänä kello
34 11 e-pp-
Titrusta Daalititehtaalle tiistaina 20 p. kello 12
päiwällä.
Daaltittehtaalta Turkuun keskiwiikkotta 21 p. kello
10 e.pp.
Turusta liitteenkaupunkiin perjantaina 23 p. kello
8 e.pp.
Undestakaitpuitgista Raumalle samana päiwänä kello
3 jpp
Rautnalta Poriin lanantattia 24"p." kello 4 e.pp.
Porista Rautitalle samana päiwänä kello 4 j.pp.
Rautiialta Uuteetikaupunkiin sunnuntaina 25 p. kell;
6 e.p .
liudestakaupungista Turkuun samakta päiwänä kello
" 3,11 e.pp.
Turusta Daaltittehtaalle tiistaitta 27 p. kello 12
päiwällä.
Daalintehtaalta Turkuun keski-viikkona 28 p. kello
10 e pp.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
