Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tymistä, sillä siitä paljon riippuu, tniitkä
tuomion hän on saawa. Ja jos prestii-
deittti tulee terweeksi, oit häneiikiii henki
luultawasti pelastettu, mutta sitä ei kansa
näy tnielellänsä salliwan, waan tahtoisi
oinaivaltaisesti antaa inurhaajalle kuoleniaii
rangaistuksen. Tälliiista wäkiwaltaisuiitta
wastaan oit jo kauan oltu waroilla, tiiutta
nykyääii oit kuitenkin tnurhaajaa ioastaait
murhayritys tehty oiiiituisella tawalla, josta
kerrotaan täten: Kersantti Mason, kittilit-
wa siihen osaaii sotawäestä, joka on inää-
"rätty Gtiiteau’ta iiiartioitsetiiaan, koitti siitt-
nuntaiiia iltapiiolella aitiniiita hänet-. Gui-
teau seisoi kopissaait ikkunan kohdalla, kiin
Mason ulkoa aiupnsi kiwäärillänsä häntä
Luoti lensi pari tiitiiiiaa "Guiteaii’n päästä
kopin seiiiään. Masoii joka on palwellut
19 intioita ja aina on käyttänyt hywin it-
seänsä, ilmoitti kohta itsensä kapteenin luo-
na, laitsiieii: "Miiiä attipiisiii, kapteeni.
Minä tahdoin tappaa tiioti konnan. Miiiä
eit ole tiillitt sotapalwelitkseeit warjelemaan
murhaajaa" Mason poittiin arestiin.
Guiteaii löydettiiii kaitheasti peljästyneenä
makaamasta kopiti laattialla, wäännelleti
itseäitsä ja ltikieti rukouksia. Hän ei tahto-
nut iioiista ylös eikä iiieitiiä maata rippit-
mattooiisa, ioaati istui kyyristyneenä kopin
iiitrkassa, siksi että hän wietiin toiseen kott-
piin. On hiiotiiattii, selittää eräs satioitia-
lehti, että sotatttäki, jokit wartioitsi Gtiiite-
au’ta, on heittäiiyt arpaa siitä, kitka hänen
ampuisi.
-s- Janies Abraliain (sai-field oii knal-
lut wiime iiiaaiiatitaiiia, kertowat wiiineiset
sähkösaitoiiiat Atnerikasta. Wiimeineii pa-
heiitititiiseii kohtaus häneii sairaudessaan
olikin siis waaralliseiiipi kitiii etisin woi-
tiin luiillakaaii.
Kipeästi on tämän murhayrityksen lo-
piillinen oniiistiiinitieii koskema sekä kaik-
kiin simistyiieihin katisoihiii että erittäinkiii
Yhdyswaltaiii kiitisaaii, jonka presideiittiitä
Garfield oli ollut tämän witodeii marras-
kititti 4 päiwästä asti. Häneii hallitusai-
katisa oli siis tosiaan lyhyt, tniitta häti
joutui kuitenkin herättäinääii kansassa war-
iitoja toimeita, että hän luonteensa litjitit-
della ja taidollaan olisi parantanut tiuil-
"takunnan itiaarallisitiipia ioaitiiiioja. §liäniä
toimeet owat nyt liittien kuolemansa katittii
ainakin ajaksi haihtuneen ja kaipaus oti
setitähdeii sitä sttttreiiipi. — Garsield oli,
niiitkitiii ttioiii iitaiiiio tiiies etinen häntä,
syntynyt alhaisessa säädyssä ja saannt ko;
wia kokea elätitänsä tiellä, ennenkuin se
wei kititiiiati kiikkuloille. Aikaisiii siti hän
köyhyyteiisä tähden riiioeta elatustansa an-
saitsemaan, etisiii päiiiiäpalkkalaisena, sitteti
kuskiini ja itieiieeiikitljettajana eräällä kana-
ioalla; masta 18 ittitotiaaiia pääsi hän
kouluun ja joutui kuitenkin paljori tietoja
kokoilemaan; sisällisessä sodassa otti hän
sotapäällikköiiä kiititiialla osaa; sitten rit-
wettiiti häntä walitsemaan korkeisiii litot-
taiiiitswirkoihiit ja wihdoin tiili hän wiime
muotitta itiiilitiiksi Yhdysitialtain presiden-
tiksi. Täiiiän ansiollisen ja kelwolliscti iitie-
heii kuoleitia kitrjait murhaajan kädeti
katitta ott olema ikuinen häpeä ihmiskun-
nalle
Kirje Titritsta.
sWaltiopäimätniesmaalit papistossa, talonpoikais-
säädyssä, portvaristossa, Porwoon koulunopettajis-
tossii. —— Ali saa odottaa.)
"Päiwäii tärkeiiiipätiä kysyiiiykseiiä owat
waltiopäiwäiiiiesteii maalit. Totta kyllä oit,
että meidän kaitsaiiiiiie ei wielä iiäidenkääii
kantta jotidit iiiiiikääiiltiiseeii kiihkoon, intit-
ta waikuttatoat tie ktiititiiiiikiii jonkunlaista
walppaiitta siinä yksitoikkoisessa waltiolli-
sessa unessa, jota iittiiitoiii siitiriii osa tiia-
keasti ioetää. Lohdtititksetta oii kutiuninkin
se, että joku aikii sitten iiiikitttiiii wieläkiii
sikeäniiiiin.
Pattisto oit jo kaikkialla äänensä anta-
tiitt ja itäiiiät owat jo suurimmaksi iisaksi
tiedoksikin ttilleet. Näitä tutkiessaiittiie eiti-
iiie kititiiiiiiikaati woi salata sitä iiiietettätn-
me, että sainien tiioiii walitsijoista wielä
taittaa waltio-opin aukkoisia. Näyttää usein
siltä ktiiii esimerkiksi kappalaiiieti pitäisi
welwollisiiittenaiisa aittaa ääneiisä omalle
kirkkoherrallensa ja naapuripapille, wähän-
kääti huolimatta, jos kohta hän onkin ai-
noa, joka näitä äänestää. Täten satalttkii
pappeja on saattiit ainoastansa yhden ää-
tieii, yhtä siiiiri iiiäärä kaksi tahi koline
ääiitä j. n. e. Kitti iiäiii papit iiäyttä-
wät arwelewan, että melkein jok’ainoa heis-
tä kelpaa waltiopäiwätiiieheksi, niin ei wielä
woi toiwoakaaii, että he tulisiwat siihen
ajatukseen, että olisi sopiwa walita tnuual-
takin joitakuita etewiä miehiä, kun heillä
kerta on oikeus lähettää niin itiotita mies-
tä waltiopäiwille. Senpätähden esimerkiksi
Yrjö Koskinen waan sai yhteensä kyinineit-
kunnan ääiiiä. Miiista tietysti siis ei ole
piihitittistakaan. Tässä äärettöntässä ha-
jiiiiaisiiudessa kuitenkin itiuutaniat henkilöt
owat saawuttaneet suuremmassa määrässä
walitsijain mielisuosion, itiiti että heille tu-
li osaksi jommoinenkin eneinniistö ääiiistä.
Erittäinkin Turun hiippakunnassa tuntuu
siltä kitin olisi kittitininkiii koitettit panna
maalilistat toittieeti, jos kohta suurin osa
onkin ääiiestänijt oitian päänsä inttkaan.
Niiden ititnet, jotka walittiin, oliwat jo
Aiiran wiime numerossa, sillä sen jälkeen
tiedoksi ttilleet Lapitan ja Kokkolan pro-
wastikuntaiii äänet eiwät mitään muutos-
ta waikuttaiieet. Hengissä olewat waithat
waltiopäiwäiniehct owat kaikki uudestaan
walitut paitsi Iiigon kirkkoherra prowasti
Roos, joiika poisjäämisen sopii pitää sel-
ioänä todistuksetta siitä, että aniin hiip-
pakiitiiiaii papistoti etietnmistö ei pidä koh-
tttttlliseiia walita snomen kieltä taitatiia-
totita pappia waltiopäiwätitieheksi. Kuopion
hiippakunnassa ei tämmöistä pappia woi
olla olemassakaan, koska siellä ei ole yhtään
ruotsalaista pitäjää. Porwoon hiippakun-
tiassa tiiitä on ani harma, tiiutta näyttää
siltä kitin iiäistäkiit harmoista olisi löydet-
ty kitiiitiiiiikin yksi, joka sopisi tulla wali-
tuksi. Jos siis sääty ciisi waltiopäiwillä,
niinkuin sopiwa olisi, päättäisi ottaa suo-
ttien wiralliseksi kieleksensä, itiin tietysti tiioii
yhden tähden syntyisi ääretön titeln kaikkein
"lilteraalieii" puolelta. Jokci elää, saa
nähdä. —– Jonakiii iitttiseiia sopii wielä
mainita, että Kuopion hiippakitnta —— jos-
sa ääitet owat joutuneet eitittiiitäii hajalle
–— tiäyttää aikowan lähettää melkein koko
tuomiokapitulinsa Helsiiikiiit. Tuoiiiiotiro-
masti ja molemmat assessorit tulewat, ttäet,
marinaankin walititksi, niin että wanha
piispa ja sihteeri jäätoät yksitt asioita päät-
täiitään.
Kiin paimenet näin horjuelleti astelimat
waalin portaita, ei soioi järki paljon ih-
iitetellä, jos lampaatkin wälistä käyttäwät
itseiisä niinknin .— suokaa attteeksi päättö-
iiiät kanat. Mutta harinillista se kititiiiiin:
kiti on, kiiti saa ktiitlla, että sellaisessa tito-
tiiiokitiiiiassaiitissä on pari koliiiekyitiiiteiitä
walitsijaa, wiisi tahi kitiisi ääutä oioat ntää-
räiitieet waltiopäiwäinieheii, piihitiiiattakaaii
siitä, että lisäksi arpakin ott otettu ratkai-
sijaksi. Iti tulee sitte kitkit tahaitsa wali-
tiiksi, itiiti maalimiehet ja näiden walitsijat
owat siis tyweiicllä mielellä kttiii ei koko
asia koskisi heitä etisiiikääti. Ia kitit kiiu-
lee, iiiinkälaiset syyt iooiwat waikuttaa ää-
iiieii aittaiiiiseen, itiin wälistä olisi holtilli-
tteii tarttumaan – patukkaan.
tilarivarissäädyn waalit eiwät itiyöskääii
tähän saakka ole osoittaneet iiiittkääiilaista
wilkkaanipaa osaiiottoii. Useissa kaupun-
geissit ott waati pitoli tusitiaa walitsijoita
tahi wähän päiille saatii kokoon ja nämät
omaisitte kaikessa rauhallisiiiidessa anta-
neet ääneiisä jollekin, joka heille Helsitiais-
tä oit tieuwotttt tithi joka halivalla hiittaa
ott kauppaaii ruwennut. Niiiipä tiielkeiii
kaikki Pohjaninaan pikkukaupungit oioat
iiöyryydellä ottaneet wastaan, niitä "Dag-
ltladilaiset" owat heille tarjonneet jaonpa
senniminenkin kelwatinut, josta ivaritiaait
woipi päättää, ettii useimmat nialitsijat
etitieit eiwät tietäiieet, että seititiioista iiiies-
tä oli olemassakaan. — Iiis Dagliladilai-
set omat olleet walweilla, iiiiii intiat sitä
wastoin Helsitiiiiit siioiiietttitieliset iiiiiaii-
tieet, tiiiiikiiiit päiwäit olisiwat olleet kiwi-
työssä. .tiun waali tiili heidän omaan
nurkkaansa ja Dagliladilaiset soittiwat hä-
täkelloa, niiu että kuului kauwas iiiaiiseit-
ditllekin, tiiiit nämä wihdoin liieroiwat niien
silitiistiiiiii ja hekin pitinnit kokouksen. Wäii-
likandidaatteja asetettiin kiitiiiitallakiti piio-
lella ja siten tapahitti pääkaupungissa rat-
kaisewa tappelit eitsiiiiniäiiieii itutali
poriiniristossa, joka osoittaa tawallista enetti-
pää wilkkaiitta" Miint suuremmat kaupitti-
git eiwät wielä ole walinneet, tiiutta liitil-
tanta ja toiwottawa on, ettii näissäkääii ei
aiuoastaan jokit kymmenkunta mies lähde
liikkeelle ääntänsä iiiitaiiiaait. Turussa tii-
palttitu waali Lokakiinii 18:iiii ja itniriiiaan
tiedätiiuie, että kiniiniinkin se osa on ival-
iiteilla, jolle kaikki suomalaisuus titi pelkkää
hiillutitta. Olisitta jo aika niidenkin, jotka
suonialaisuuden asian rakkaatta pitäwät, as-
tua esille ja asiaaitsa walwoa. Oiipii Tiiritti
kaupittigilla tässä kohden omassa keskitii-
dessaaiikin tärkeä seikka walwottawaiia.
Sen suomalainen koulu on, näet, wielä
yksityisten kannatettamana ja apua ei kuu-
lu hallitukselta wähääkääii, waikka sitä jo
aikoja sitten oii pyydetty.
Ennenkuin maalipuuhat jätän, on minun
mainitseminen eräs kohta, joka sopii niitil-
lekin esitnerkiksi. Porwoon koulunopettajat"
näet, eiwät hajoittaneet ääiiiänsä, waan
walitsiioat melkein kaikki iiiäärätyt kandi-
daatit. Kutiipiko — suottien wai ruotsin-
mieliset — moitolle pääsi, sitä ei wielä war-
maan tttniieta.
Aioinpa wielä ryhtyä sananivaihtooit
erään wastustajat! kanssa, jonka wiimei-
neii kirjeeni iiiskoilletii saattoi — Alio
Uiiderrättelser’in Alin. Täiiiä oit, tiäet,
äärettöiitän innostunut inaanwiljelyskoko-
ukseen kokonaisuudessaan ja päiivälliset owat
maistuneet häiielle oiwalliselta. Mutta
kun kirjeeni nytkin jo on weuynyt liian
pitkäksi, jätäii tämän jutiin toistaiseksi.
Ehkäpä se onkin parasta, sillä Aliii kir-
jeestä iiäyttää siltä ktiiit kaikki hywät, niit-
kä hän on kokouksen aikana nauttinut, ei-
wät wielä oikeiii olisi sulaitut. Ehkä hän
wasta käsittää yhtä ja toista, mikä nyt
kokonansa on häneltä salassa. Kärki.
yin" K tirsfit;
Stiomeii Pankki Syysk. 20 p.
Waihto-kurssi Disk. kurssi.
" M. p. M. p.
Pietari 7 p ...... 273: — 265: — 100:lta r.
Loiitoo 90 p ..... 25: 17 25: — puti-ta st.
Parisi 90 p. . . . 99: 20 98: —
Hattipuri 90 p. . . 123: 20 122: 50 ,
Atntfin-dam ..... 207: 50 206: — 1001""
Tukholina 3 p" . . . 139 —— 138: 40
Laiwalista.
Kyöpenhaiiiiiia, Syysk. 5 Tiirku, Sundell,
Tiirusta Waleiicia’an.
P ernan, Elok. 25. Sowinto, Pihlinan, Hankö-
tiieniestä.
Holten au, Syysk. 7. Wäiiiö, Spitziit, Rau-
malta.
Koldin g, Syysk. 2. Lydia, Grönqwist, Uuiiia-
jalia.
Schleswig,
Nauitialta.
Wlie, Syysk, 6 Ortiatia, Johansson, inerellä.
Alicaiite, Elok. 29. Rapid, Malniqwist, Torre-
wiejaan.
Croiistadt, Elok. 28. Telegraf,
Hasle’stii Hankoiiienieii katitta.
F l i ii tr ä it ti a tt, Syysk. 2. ohi kulkenut: Laittetar,
Lillia, Nauitialta Malagaan.
Bergströiii, Nauitialta; Agio, Graiidell, Kotkasta
Loiitoosen.
; elsin ii ö r, Syysk; 7. Ohikulkenttt etelääii:
suoni. parkki Tiirkii ja skooiiari Attiia, molemmat
kotoisiti Titrusta.
Trawetti ii iide Syysk. 8. Jlma, Gustafssoit,
Reposaareeti; Siwiä, Bergiiiait, Skelestaiaaii.
Syysk. 4. Nanny, Grönqwist,
Karlssoii,
S:t Nazaire, Syysk. 3 W:ljekseh Eriksson,
tiierellä.
Gramesetid, Syysk. 5. Aiino, Iakobsson,
Oiilustii.
Dower, Syysk. 0. Ohikitlkenut: Ailo, kotoisin
Uiidestakaupungista.
Lissaboii, Syysk. 1.
tiiriin.
Dragöriii luotsipaikka, Syysk. 5. Luotsia
käyttänyt: Ahti, 2liiderssoii, "Aaiuiy Erikssoit, —
6. Aniia, E-kbloni; Neitto, Ahlsteii.
C alais, Syysk. 4. Kaitais, Triesseii (? Eriksson)
tss-elsingöriiii.
W i ?; b e a c h, Syysk. 6. Aid, Swatiströiii, Toriii-
ositti.
Nienii, Lundströin, Pie-
T r a iv e iti ii n d e, Syysk. 11. Laiiie, Aaltonen,
Heriiösandiin. "
F l etts b ii r g, Syysk. 9. Nikolai, Karlsson,
walmis :liitupuilla
Neustad, Syysk.
malle.
Hull, Syysk. 9. tirho, Eklund, Rautiialle.
11. Lyckati, Grönstedt, Rtiu-
Toribiiitoja.
Ttirussa. Nisut 38 ni. t. Nisiijauhot 4 in.
leiw. Riikiit 33 tii. tynnyri. Ruisjauhot 2
iti. 50 p. leiw. Riiisleipä 3 tii. leiw. Nuistiialtaat
1 in. 25 p. kp. Ohrat 1 iii. 50 p. leiw. Ohra-
ryynit 1 in. 30 p. kappa. Kokoiiaiset s:mat 1
iii. 75 p. kappa, Ohraset iiialtaat 1 tii. kappa.
Katirat l iii. 40 p. leiiti. .tkaiirajatihot 1 tii. 40 p.
ikituraryytiit 1 iii. 2l) p. kittiini. Sitrmoniattoiiiat
siiiat 1 iii. 40 p. kappa. Heriieet: miheriät 1 iti.
tapitti. Walkoset 90 p. kappa. Nuskeat 80 p. k,
Sekalaiset 75 p. kappa. Perttttat 20-25 p. kp.
1. 20 nelikko. "illertitiajaiihot "."5 p. iiatila. Jiiii-
rikkaat 1 tii. 50 p. itelit, Hinnalat 75 p. naul.
Lieiität 1 ni. leiw., piintarpää 1 ni. 40 leiw.
Oljet 5 iii. kiiot-iii. Silptiit 4—5 iii. kuorina.
.siiore naudanliha 3–"4 tii. leiw. Palwattu
i; ni. leiw. Tiiore lampaanliha 3 ni. leiw.
"llaliitattti 0 iii. leiw. Ttiore sianliha 10 tii.
leiitt. Wasikat, juotetut 7 ni. leiw. Jiiotta-
iiiattoiiiat 2 iii. kappale. Jhra 50 p. naul. Tali
8 iii. leiw, Woi 95 p.—1 iii. naula, 18——20 tii. leiw.
Taloiipojaii juusto "30-"10 p. kappale. Kiioriiiia-
toti titaito 50 p. kantin. .tkiiorittit 30 p. kaiutti.
Piiiiiä 25 p. tieriita 40 p. kort. Willat 1 m.
25 p. n. Miitiat l ui. 10 p. titi. .siukko 75 p. kppl.
"il-tiiat 75 p. kapp, tiitiiatipojat 8t) p. kapp.
:ilk-isot 4 iii. pari. Teeret 2 tii. pari. "kyyt 1 in. p.
Ison raawas-eläimen kieli 1 iit. Ttiore lohi
l tii. 25 tiaiil. Suolattti lohi 1 iit. naul.
Tiiore siika 25 p. naitta. Hauki 20 p. n. Ahwe-
tiet 10 p. naula. Lahuat 15 p. naula. Säy-
iiäät 5p.itaiila. Aiikeriaineii 1 in. itaula. Kainpela
10 p. ii. Silakat 2 iti. leiw. 9 iii. nelik. Ttwreet
hailit 75 p. kapp. Muikuiuitäti 1 in. 40 p. naul.
Mäntyset laudat 3—6 iti. toltti. Mäutysetplankut
4. Gulalia,—
90 p. kappale. Kttttsifet laudat 2-"6 tii. toltti.
Piiriit 30 p. kppl. Kattopäreet 7 iti. kuot-ni. Räys-
täskoitrut 30 p. syltä. Terwa 22 in. t:ri. Sam-
mateet 8 iii. tuomita. Halot: Koiwuset 6 m.
kuorttia. Mäntyset 5 iti. kuorma. Kiiitsiset 5 in.
kuor. Pajahiilet 8 iti. kuorma.
Höhrylaiwaknlkii.
höyrylaiwa ?! i n o ,
kapteeni M. Holmberg,
lähtee toistaiseksi
joka maanantaitta k:lo 10 e.pp. anusta Saloott
Karunan kautta,
" tiistaitta k:lo 9 e.pp, Siilosta Turkiiuti Karu-
iiati kautta,
" keskiwiikkoiia k:lo 10 e.pp. Turusta Saloon Ka-
runan kautta,
" tuorstaina k:lo 9 e.pp. Salosta Turkuun Kir-
jalkalaii ja Sandön kautta,
" perjantaina k:lo 9 e.pp. Turusta Saloon, Kir-
jakkalan. Teijon, Matildedaalin ja
Strömnian katitta,
„ lauantaina k:lo 9 e.pp. Salosta Turkuiui Ka-
runait kautta,
poiketen tvälisille laitureille.
Höyrylaiwa S a l o,
kapteeni J. W. Holntberg,
lähtee toistaiseksi
joka maanantaina k:lo 9 e.pp. Salosta Turkutm
Sandön kautta,
" tiistaina k:lo 10 e.pp. Turusta Salooii Sandön
kautta,
" keskiwiikkona k:lo 7 e.pp. Salosta Turkuun
Kirjakkalan, Teijoii, Matildedaalin ja
Ströinman kautta,
" tuorstaiiia k:lo 10 e.pp. Turusta Salooii Kirjak-
kaliin kautta,
" perjantaitta k:lo 9 e.pp. Salosta Turkuun Ka-
runan kautta,
" lauantaina k:lo 10 e.pp. Turusta Saloon Ka-
runan kautta,
poiketen wälisille laitureille.
Hiwiii.t slktilittitäsiiii ei poiketa, jos ei tarpeeksi
astia taikka inattaajoita ilmaannu.
Höyrylaiwa L e i m u,
kapteeni G. R. Nordlin,
lähtee syyskuulla:
Turusta Poriiii syysk. 20 ja 30 p:nä k:lo 8 e.pp.
Uudestakaupimgista Poriin samoitta päiwitiä k:lo 3
kpp-
Raumalta Poriiii syysk. 27 p:nä k:lo 5 e.pp.
Porista Turkuuii saittana päiwinä k:lo 5 j.pp.
Nauitialta ankuun syysk. 24 ja 28 p:nä k:lo 7 e.pp.
Uudestakaupungista Turkuun samoina päiwinä k:lo
11 e.pp., poiketen Naantaliin, Merimas-
kuiin, Lenipinsaareen, Hakkenpäähän, Kahi-
luotoon, Rahiin, Lököön ja Reposaarelle.
Höyrylaiwa J l m a
kapteeni M. A. Nyström,
lähtee syyskuulla:
Turtista Poriiit syysk. 24 ja 28 p:nä k:l08 e.pp.
Uudestakaitpungista Poriiii saitioina p:nä k:lo 3 j.pp.
Rautiialta Poriin syysk. 25 ja 29 p:nä k:lo 5j.pp.
Porista Turkuun sanioina päiwiiiä k:lo 5 j.pp-
Rautiialta Turktiuii syysk. 26 ja 30 p:nä k:lo 7 e.pp.
uudestakaupungista Tiirkuuii samoina päiwinä k:lo
11 e.pp-, poiketen Naantaliiii, Merimas-
kuuti, Letnpiiisaareen, Hakkenpäähän, Ka-
hiluotoott, Friisilään, Kiwiinaahaii, Ly-
pertöön, Lököön ja Reposaarelle.
Tarketntiiaii tiedoit aittaa
Joh. Gttst. Wikeströtn.
Höyrylaiwa "N y f t a d ,
kapteeni C. R. Sundströin.
lähtee:
Joka ttiaatiaiitai k:lo 10 e" pp. Turusta Daalinteh-
taalle,
" tiistai k:lo 8 e. pp. Daaliiitehtaalta Turkuun.
" keskiwiikko k:lo 8 e. pp. Tiirusta Hakkalaati
Daalintekitaaii katitta.
" tuorstai k:lo 7 e. pp. Hakkalasta Turkuun
Daalintehtaaii katitta.
" perjantai k:lo 10 e. pp. Turttsta Daaliiiteh-
ttillllt’.
" lauantai k:lo 8 e. pp. Daaliiitehtaalta Turk-utin"
Matkoilla ; urusta Daaliiitehtaalle poiketaan Har-
sattulaan, ivattaisiin, O.tvitjaam Giitinarsnääsiin,
Terfsundiiii, Attnuii ja Skiiiiiariviikiin, tiieiiiiessä ja
tullessa, sekä keskititiikko-ttiatkalla Turusta Hakkalaan
paitsi ylläiiiainittuihiii laitureihiit, myöskin Söder-
hyyhyn, Broniarwiin ia F-iiibyyhyn sekä paluumat-
kalla (intiaanit-siin, Siksalaaii ja Westlahteen.
Tarkeitipia tietojti antaa Joh. Gust. Wikeström.
aitaiiitvttorotista.
Höyrylaiwa -A b ? e r a
lähtee syyskuulla:
Tttrusta Uuteetikaupunkiiii perjantaina 23 p. kello
8 e.pp.
Uudestakauputigista Rautiialle saniana päiwänä kello,
3 ipp"
Nauitialta Poriiii lauantaiiia 24 p. kello 4 e.pp.
Porista Raiiitialle satiiaiia päiwänä kello 4 j.pp.
Nauitialta liitteenkaupunkiin stiiiiiuiitaiiia 25 p. kello
6 e.pp.
Uitdestakaiipungista Tiirkuun samana päiwänä kello
3411 e.pp.
Tiirusta Daaliiitehtaalle tiistaitta 27 p. kello 12
päiwällä.
Daalintehtaalta Turkuuii keskimiikkona 28 p. kello
10 e.pp.
Turusta liitteenkaupunkiin tuorstaina 23; p. kello 8
e.pp.
Uiidestakanpuiigista Rautiialle saniana päiwänä kellit
3 j-pp-
iltamaalta Poriin perjantaina 30 p. kello 4"e.pp"
Porista :lkauiiialle samana päiwänä kello 4 j.pp.
Lokakuiilla: "
Nauitialta tiuteetikaupuiikiiti lauantaina 1 p. kello
6 e.pp. " " "
Uiidestakaupiingista Turkuun samana päiwana kello
!411 ettp-
L. Schrödei-.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
