Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tui keskiwiikkona 14 p. t. k. ensimäiseen
kokoukseen tänä syksynä.
Jlmoitettiin seuralle tulleet kirjalliset lah-
jat.
Kiiten jo ennen sanoinalehdissä on il-
ntoitettii, on howioikeuden itlimääräiiien
notario Elts Holin omaisuudestaan seural-
le testaiiteitteeraitnnt 2,000 mk, ja "ott
korot siitä seitran punnitsemisen iiittkaan
käytettäwät seitran pyrintöjen edistäiitiseksi
jos mahdollista maikuttaen kansaunialistus-
settran katissa ja sitä auttaen"; testaiiien-
tin malmotita päätettiiti jättää joitkitt la-
kimiehen huostaan.
Seurati sihteri esitti, että täydellitien suo-
inenkielinen kertomus seuran jithlasta kesäl-
lä toimitettaisiin siten, että kaikki juhlassa
pidetyt esiteltiiät ja keskustelut, jithlaatt tiil-
leet adressit, sähkösanomat ja onneiitoiivo-
ttikset ynnä toht: E. G. Palmen’in toimit-;
tanni kertoittus settrait 50 wuotisessa wai-
kutiiksesta painettaisiin Suoini-kirjaan, jo-
ka kokoelma niinmuodoin tulisi tituodosta-
maan iitaiiiitttn kirjan 15 osan. Mitit tähäit
juhlakertomuksen suomenkieliseen laitokseeit
tulee, itiitt oli sen toititittatnisesta likemmin
keskusteltitiva tulewassa kokouksessa. —— Seu-
ra oli päättätiyt toittiittaa myöskin rans-
kankielisen laitokseit itiainitttta toht. Pal-
men’iit teosta, joka lyhykäisellä jtthlakerto-
muksella lisättynä oli lewitettäivä ulkoinaille.
Miten tämä laitos oli toimitettaiva, jätet-
tiin juhlakomitean ratkaistaivaksi.
Koskit filos-kandidati J. Castriin ei
ollut woinut seuran sihterille aittaa war-
maa wastausta siiheti, millä ehdoilla hän
lakisaiiaiit ainekokoelmaa rupeaisi toititit-
tainaan, päätettiin kandidati Castren’ilta
mitä pikemmin pyytää ratkaisemaa wasta-
usta asiassa.
Päätettiin tarita toht. Palmenille 800
ntarkkaa palkkiona juhlaksi toimittamastaan
kertomuksesta.
Ylioppilas J. Sjöros oli seuralle lähet-
tänyt matkakertomuksen satu-keräyksiltään,
" (11. S.)
— Kirjallisuutta. "B e g a n in at ka
Asiaii ja Europan ympäri. A.
E. iordenskiöldiltä, 3:mas wihko", ott il-
mestynyt ja sisältää siw. 145——224. Hittta
1 iit. 75 p.
Hra Werner Söderström’itt kustannuk-
sella ott ilmautunut:
"Ukko Striid ja hänen koi-
ransa. Kertomus Pehr Thomas-
son’ilta". Neljännestätoista painoksesta
tekijätt luwalla suomennettu ja yhdellä ku-
walla warustettu. Hinta 55 peitiiiä.
"Mökin Maiju. Kumaus kansan
elätnästä. Kertonttt P. P äim äritita".
— Hinta 50 p.
"Sairasten hoito perheissii.
Wanhan lääkärin kirjoittama. Ruotsin-
kielisestä käännöksestä suomensi Aatto
R." —– Hinta 55 penniä.
"Witsi tutkintoa 1 Moseksen
kirjan 2 luwun 15 wärsystäkir-
joittaniit tohtori J. J. Ramliach ja suo-
metttaiiitt pastori P. Martikaiitentt, on
ilmestynyt Bergdahl’in kirjapainosta Ou-
lussa suomentajan kustannuksella. Hinta
60 penniä:
Hra G. W. Edlund’in kustannuksella ott
ilmautunut: "Aidinkielen oppi-
kirja kansakoulujentarpeeksi
lyhyesti esitellyt E Tatnminen". "-
Hinta 30 peitniä.
— W. Churberg’in romanikirjaston
toinen wuosikerta iliitoitetaan tilattawaksii.
Se tulee sisältäniäätt kaksi sangen armo-
kasta teosta: Georg Ebers’itt "Homo
S u tii" (ihminen oleii) ja Alliion W. Tour-
geen "Narrin yritys, kirjoitta-
nut yksi iiarreistatt.
""e-uomett sotamäen marsseja pia-
nolle sowiteltttiiia", ott kauniilla niini-
lehdellä warustetuti nuottiivihoti nimi,
joka on ilinaittiiiiut hra (6. W. Edlitnd’in
kustannuksella; Se sisältää sekä kaarti-
pataljonait että kaikkien muidenkin ase-
welmollis-pataljottaimme marssit, ja on
siis olewa terwetullut nuottiwihko kodeis-
samme. —— Hinta 3 itiarkkaa. (U. S.)
Mtiistopatsas kaatuneille Suomen
sotilaille. Keis. senati on nyt, ktiteti H.
D. tietää, myöntänyt 5,000 mk. muisto-
patsaan pystyttäiniseksi Gorni-Diiliniatin
tappelussa kaatuneiden Suomen soturieti
ntttistoksi. "Patsas on tilattu Odessassa
ja ljihetetään sieltä Nikopolin katiptinkiin,
missä sitä wastaanottaa luutnantti kaartin-
pataljonassa A. Ehrnroth, joka tulewassa
kuussa matkustaa sinne.
—— Wääriä rahoja. Wääriä Suomen
pankin 10 markan seteliä on, kuten H. D.
tietää, Suomen pankin konttori Pietarissa
lähettänyt pääkonttoriin tänne. Setelien
satiotaaii olewan warsiti hyryin tehtyjä ja
eronivat oikeista ainoastaan hieman waale-
aiiiiitan wärittsä ja wäärien nimikirjoitusten
kautta.
Ne wäärät Suomen paiikitt 10:markan
setelit, kertoo U. S—., omat tiiitt hymästi
tehdyt, että ainoastaan tarkka siliitä woi
ttiitä oikeista eroittaa. Ne owat itähtii-
ivästi jossain suitressa, hywin waruste-
titssa tehtaassa walmistetut, ja pelättäivä
on, että tiiitä tulee liikkeeseit sitttret joukot,
Katselkoon siis tästälähitt jokainen tarkasti
kaikkia 10 markan seteleitä, enitetikuiit
itiitä wastaan-ottaa Oikeissa seteleissä
on kaikissa tiiissä kuivioissa, esitti. itse 10
numerossa, jotka märiltääii omat walkeat,
hywin pieniä ja hienoja piinasia pilkkuja;
ttiittta iväärissä nämä piitiaset pilkut puut-
ttiivat. Toineii huomattawa eroitus on
se, että siinä kaaren-muotoisessa pykitlässä,
joka ttotisee ylöspäin setelieit takasiivun
oikeanpuolisessa yliikitliitassa oleivasta ival-
koisesta kumiosta (siitä missä weiiäjäksi
ott: napai,) w arjo oikeissci seteleissä ott
oikealla puolella, ttiittta määrissä
maseiiiiitalla. Suontenkielisessä rait-
gaistttsmääräyksessä on sanan ".leisarill"
sijassa määrissä seteleissä: "Keifarill."
Muitt eroaivaisitttdet tuskin paljaalla sil-
mällä huomataan.
—— Stiotiialaisuus ja ruotsalaisuus Kuo-
piossa. Suhde nähdään siitä, että sa-
ittaatt aikaan kuitt ruotsalaiseen tyttö-
kottlituii otettiiti 4 oppilasta, sitoitialaiseen
otettiin 21. Kttininittkiii oit ruotsalainen
kotolii waltion kottlu ja sitoiualaineit yksi-
iitisten kustantama. — Samaan aikaan
oli suomalaiseen lyseoon pyrkinyt 53 ja
ruotsalaiseen 11. (11. S.)
— "Poritt sttoiiialaiueti klubi piti
perustaman kokouksensa 15 p. tätä kuuta
Osanottajiksi kirjoittihe ensi aluksi 19 jä-
seniä. elinheenjohtajaksi walittiin ittaisteri
O. Liliits ja ntarapitheeitjohtajaksi kollega
E. Seliit sekä iviisituiehiseett toimikuntaan
maisteri Ad. Malin, kirjakauppias O. Pa-
lattder, maisteri C. Bitddiin, pastori R.
(siriinmall jakansakotilitit-opettaja M. .lianp-
pinen, sekä ivarajäseniksi sitittariinestari K.
G. Rosetiberg ja kaitsakotilitit-opettaja P.
Lindqwist. Niin kertoo Sat
— Kyydinpidon jiirjestäntisestä on il-
itiaitttitiut hallitukseit asettaman kotiiiteait
ruotsinkielinen mietintö, sanoo U. S" Täl-
lä kertaa inaitiittakoon ivaati että kotititeaii
ehdoitus näkyy olewan entisiä parempi, jota
sopinee pitää sen innokkaan toiitteti hedel-
iitänä, jolla etupäässä kunnallisiieumos A.
Meitrmatt wiime tvaltiopäitvillä puolusti
niaaitwiljelijäiit etuja kyydinpidon asiassa.
—— Fiyniölän settiittariin oit tämän kuun
7 p:nä otettit 24 utitta oppilasta mies-
ja 26 nais-osastolle, itiinktiin Ilm:lle Sor-
taivalasta kirjoitetaan.
—— Kuopiou lääiiin 2:sen piirin kuistitt-
tatoiiitisto kuultut, sanoo Karj, kokonaan
suotueksi kirjoittawatt pöytäkirjansa, litet-
telonsa ja muut asiapaperinsa sekä kun-
nille itteiteivät wirkakirjeensä.
Uutta ttloswietttitaivaraa" Tehtai-
lija Swahn Kuopiossa ott, kiiteti Samo
kertoo, ryhtynyt ostamaan puolukoita,
joita hän aikoo lähettää ulkoitiaalle. Tä-
nä wuonna titlikiii hymä pitolukkawttosi.
Toiwomme waati, että kaitppa hywin ive-
täisi.
— Rehujeit puutteen johdosta ott talous-
seuran toimikunta eräässii Rtiotsinmaan
pohjoisimmista liiäneistä julistanut settraa-
watt kehoituksen, josta titaataiviljelemä kaitsit
iiieilläkiit woi saada hymiä neuwoja, jonka
wuoksi sen S. W. L:n suomennoksen titit-
kaan tähän otamme.
Kuninkaallisen Taloitsseuran hoitoma-
liokitnta katsoo welwollisuudekseen tiitett
kehoittaa tiiitii iitaanmiljelijiiitä läänissä,
joille tänä muonna melkein yleeiisit ilina-
ittttivait rehumarain puutteen wuoksi käyttee
kyllit muikeaksi saada karjaelämänsä hädiii
ttiskiit eliitetyiksi tiilemanit keiviiiiseii saakkii,
rupeatnaan miipymättä kokoaiiiaait seurawia
hätiirehuwaroja, etiiteitkiiiit ne lakastuivat,
nimittäin haattiankuorict, koimitttlehtiä, le-
päitlehtiä, pähkiiiäpttittt lehtiä, pihlajan
lehtiä, pihlajan oksia, pihlajan marjoja,
seljapuun ja piilipuun lehtiä (kaikkia leh-
tiä otetaan parhaiten ttiideii kitttti ajalla)
katajanittarjoja, kittisen haipuja ja neulasia,
järiviruohoja ja kaisloja sekä itiitt sanottua
järwirehita yleensä, peuraitjäkäliä y. in.
Saadaksensa mainittuja kuiwia rehti-
aineita osittain inaukkaaitiiniksi, että eläi-
itiet niitä enemmän syöwät, osittain pa-
remmin sulawiksi ja rawitsewtksi, on san-
gen tärkeä, että niitä erittäin walmiste-
taan, ennenkun ne annetaan karjalle syö-
täwäksi. Tawallistett ivalmistitstapojen
jottkossa titainittakoon tässä niiden keit:
täiitiiien sekä itsestääii kuumentaminen eli
käyttäiititiett (kuumaksi appeeksi tvalinista-
tititieii).
Rehitaineiden keittätititten elukoille oit
:liorrlaiinissa jotenkin tawallinen malttiis-
tustapa. Keitettämiksi soweliaat owat leh-
det, ruumeniksi leikellyt heinäit siemenet
(heinän korjitussa ramisseet osat heinistäs,
pihlajan kuoret, hienoksi hakatut pihlajan ja
piilipuun marmut, marjaiset katajait oksat,
haawatt kitoret, peitratijäkälät y tii. .iktttt
keitetty ruoka annetaan etiikoille, pitää
siihen hajoittaa wähän mäkiritokaa, esitit.
rapsin" tai auringonruusun siemenkakkuja
ttoin 1 tai 2 iiaitlaa elukkaa kohti kililakin
päiwänä, ivehiiäit liisiä ja tnitita sellaisia
aineita, joten rtioatt raivitsetvaisiius siitä
suuresti enenee. Liemi, joka jääpi keitto-
astiaan, sisältää useiti hywin raivitsemia
aineita, ja annetaan jitottiaksi elukoille,
jotka iitielellääti sen juomat. Keitetyit
ruoan ohessa oit tarpeellista antaa iitää-
rätyillä ajoilla kuiwaa ruokaa, heiniä ja
olkia sekaisin leikattuina silpuiksi (karjalle
annettakooit päiwälläkiit osattsa heittistä,
joita älköön säästettäkö aitioastaait hetvo-
sille), sillä keitetyllä ruoalla yksistään
ruokkiminen tveltostuttaa liian pajon,
jotapaitse lehiitiiin ennenaikainen poikiminen
y. ttt. hankaluksia siten ivaikittetaait.
Rehuii itsestääit kuuineiitaniisella eli
käyttäittiillä walmistaminen ott prosessori
Nathorstin neuwon mukaan paras keitto
ruokkia karjaeläiiiiiä rehujen puutteen ai-
kaita. Tämiitt mukaan sekoitetaan ittaitti-
tttt ritoka-aiiieet akanaiti ja pahnojen
kanssa heittiitt ja olkisilppuihin y. in. hy-
witi sekaisiit ja paititaatt sitte sammioon
tahi sitä ivarten tehtyyn laariiit (apeliin-
riinj, jossa ne kostutetaan hywin, eitsiii
tamallisella ivedellä, sitte ivähiillä osalla
rapsitvelliä, jossa rapsikakut jouduttamat
käyttiistä. Laari, joka on pidettämä jos-
sain läiitpiitiässä ja tttttlen käymättömässä
paikassa karjakartanossa, peitetäiiti kannella,
jonka päälle asetetaan painoja, ja sen
jälkeen ruoka-aitieet piati rupeatvat käy-
tttään suitialla syitnyttäett kohtalaisesti
läinpiiä. Noin ptioleittoista wuorokauden
(36 tunnin) kitlttttua on ruoka kylliksi
käynyt ja malinista jäähdyttyii jaettatvaksi
eläintille, jolloiit siihen ripittetaaii iitaitiittita
wäkiriiokaa. Silppulaari, joita oikeastaan
pitäisi kartanossa oleman 2 tai 3, pitää
useitt puhdistettaman ja sisäpitolelta ivoi-
deltatitan kalkkiliuotuksella, joka sitoo käy-
iiiisessä syittyivät hapot, jotka ivaikitttawat
wahingollisesti.
Erittäiii iituistettakooii tässä sangen
tärkeä seikka, että kiin rehuaineita on tvä-
hän, muistettakoon, ettei kttiitpaakaait tiiai-
nittuista hätäivara-rehuaiiteista kiiytettäkä
lannan sekoitusaineeksi, maati silloin otet-
takoot! siiheit tarkoitukseen kuiwia sattajal-
koja, sahajauhoja, ja kuiwaa mitraa, esitit.
sttoiuitraa, joket tässä kohdett tekee saittati
waikutuksen kuin ivanliat oljet, lehdet,
haivitt j. tt. e"
Tärkeä apuaine ja saittalla li’oyste oit
huonojen renujen aikana tarpeellinen kar-
jalle, ttiiitittäin keittositolat, joita elukat
silloin hywin tartvitsetvat, sillii sääittö oit:
kitta huonommat rehitivarat, sitä enemmän
suolaa. Keittosuola annetaan parhaiten
nykyään kattpassa taivaltamien nuolukimien
iitiiodossa, (muorisuolaa) jokit asetetaan
laariin elukkain eteett, jotktt ttiitii tiliotek-
siivat ja saawat siten tarpeellisen stiolait
tarpeensa tyydytetyksi —– ei eiteittpäii eikä
mithempää. Silloiii kiillotti katsotaan, et-
teiivät kiwet tulisi liiati pieniksi, ttiiit ettii
elukat woisiwat ttiellä ne, jossa tapauksessa
suolamyrkytys woipi siitä seurata.
—— Wa!tioviiimiituieswaali eriiiissä piikit
kaitptiiigissa. :lilla-olewa kertomus, jokii
ttäyttää kuitika iiteidiiii iitaassa waltiopäi-
itiäiitiesmaali iv o i, ivanit ei p i t ä isi ta-
pahtua, löytyy ":viorgtiitlilad"issa, joka sa-
noo sen todellisesti kuivaaman waalin itie-
iioa eräässä pikktt kaupungissa" joiika iii-
iiieä ei mainita:
— — Waalipiiiwä oli tiillitt ja sekit
maistraatti ettii tvaaliiitiehet oliivat kokoliit-
tiiiteet. ".Uiaistraatti käwi istumaan suljet-
titjeit oivien taka. Mitäiiit esiiti-hititdatits-
ta ei kutilitttitt, mutta etuhuoneessa kyllit
nähtiiit mahtimestari, joka tuontuostakin
kumarteli jollekulle odottamista ja pyysi hiin-;
tä astumaan sisähttoneesen. Kttit kinkki
ivaalisetelit oliwat jätetyt ja ylöskirjoitetut,
awattiin owet ja kaikki walitsijat kutsuttiin
sisään" Mttutamat lttuliivat nyt jo saa-
wansa kuulla tvaalin päätöstä, tutitta niin
ei kuitenkaan tapahtunut. Maistraatiti pu-
heenjohtaja, jota oli huomautettu, että kysy-
iiiys ivaitiopäiwäittieheit palkkiosta olisi ol:
liit ratkaistaiva ettneit tvaalia, ilmoitti nyt
sisään ktttsutuille, että h:ra N.N. X:it kau-
pungista kysyttyä oli ilmoittanut tahto-
mansa warsin helposta palkkiosta korkein-
taan —– (lirinlitu niinite.ttiiti) edustaa kau-
pttitkia tiilemilla ivaltiopäimillä. Etteinmis-
tö walitsijoista selitti tyittywättsä näin koh-
tuitlliseeii tarjooititikseeii. Muutaiitat wa-
litsijoista ittiiistuttim-.tt kuitetikiii, ett’ei nyt
moititit tulla kysymykseen hyiviiksyä jottkun
itiäärätyit hengen tarjooinitsia, ivaait piti
palkkio yleisesti iitääritttätitäit 000 ii 0000
itt:ksi (sutuitta niittitettiins. Yksi walitsi-
joistit maati, ettii kaupunki yhtyisi jonkun
toisen pietien kaupuugin kanssa, intitta hän
tuit tappiolle ääiiestäissä. Kttii wiimein
oli tultu siiheii päätökseen, että ivaltiopäi-
wäiniesvalkkio oli aleitta 000 mk. (määrät-
ty summaj, saiwat ivalitsijat astuit ulos.
Hetken kulitttua he kutsuttiin jälleen sisään
kuulemaan, kuiitka tvaalit oliwat päätty-
tieet". killitääii äiiitiltietteloa ei olliit näky-
misjä eikä mitään tietoa annettu, josko
joku jittetyistä maaliseteleistä oli hyljittty.
— Merkillitien !valtiopäiwättiies-waali-
tapa. U. S. kertoo: Sääksinäenkihlakutt-
niissa pidettiin edusmiehen waalin talon-
poikaissäiityyii titleiville waltiopäiiitille Koi-
wistoti aseman litheisyydessä tiimiin, kiitin
7 päiwänä. Tämä waali-tilaisttus ott
kuminallisen maalitanian tntioksi, jota tuo-
niari siinä käytti, itiin merkillinen, että
on syytit tvetää se julkisuuteen sttitren ylei-
siin artvosteltatvaksi. Walitsijauiiesten kokoon
tiilttta, ja sitten kun maltiopäitoiiittiehen palk-
ka oli tttllttt yhteisessä kokouksessa iitäärätyksi,
itieni titoitiari erinäiseeit siivithtioiieesett ja
kutsui sinne yksitellen kuttkitt malitsijaitiiehen
aittatitaaii ääiteitsä. Tällä tawoin koko ivaa-
li tiili tapahtumaan siten, että jokainen
walitsijainies äänesti kahdett koskeit titoma-
ritt kanssa, koska tuomari ei katsonut tar-
peelliseksi edes pitää mitään eriiiäistä sih-
teriä tässä tilaisuudessa. —– Kun waali
näin oli toitititettii, kutsui ttiotitari ivalit-
sijaniiehet jälleen kokoon ja ilmoitti heille,
kutka oliitiat saatteet äättiä. Mutta kuinka
kiikiti walitsijaiiiies oli äänestiinyt, sitä ei
tiioittari ollenkaan katsonut tarpeelliseksi il-
ittoittaa, niin että siis ei siiottt mitään ti-
laisitittta tarkastukseen, josko titoitiari mah-
dollisesti olisi jollakin tamalla erehtynyt;
Ulkouiaalta,
Wenäjän ja Saksan keisari-
en yhtyminen Danzigissa ott uittanut ai-
hetta kaikenlaisiin artvelttihiii sekä siitä,
tititä suostumuksia keskustelujen katitta tääl-
lii e.hkii tehtiiti, että myös siitä, mitä feu-
raiiksiit tämä yhtyminen ott tuottama Gtt-
roopati yleisissä, waltiollisissa olvissa. .ikos-
kit ei kuitenkaan mitään ivariitaa tiedetä,
owat nämä tititiitat waati pelkkiä armeluja,
jotka waan iiättttiiiviit mitä kitkin kansa
toimoo tahi pelkiiii tiistit uudesta Saksait
ja Wenäjän ystäwyydestä. Saksassa on
tietysti asiain titeito heriittänyt yleistit tyy-
tyiväisyyttä ja sama itäyttiiä oleman laita
Jtäivallassa, Saksan likeisessä liittolaises-
sa. .lkitrsaiii silittitt oit sitä wastoin tätä
ystäwyyttä katsottit Ranskassa, joka tietys-
ti soisi Wenäjän seisoivait uhkaani-.iita itaa-
ptiriiia Saksan itiiisellii rajalla, kitit kerta
tito §liititsktitt ja Saksait suuri ottelit on-
itiidistettawa, jota ranskalaiset eiwät woi
[ii-)tina odottaittasta ja pelkääitiästä. Mut-
ta olkooit ttiitett hywiiiisit, niiu oit kititett-
kiit joka tapauksessa sutirella ilolla katsele-
iitiiien, että mahtamat iiaapitriuutllat ystä-
ivytidessä litljeitewät toisiaatt, sillit se ivaatt
wahwistaa yleistit mailman rauhaa ja ait-
taa kansoille tilaisuutta !rmollisesti paritti-
taa sisällisiä olojattsa.
7!; h d y s iv a l t a i it presideittti (siarsield
sairastaa yhä ivaaii iiiiirljaqnieheii, ampu:
itiin haawoja, ja waikka hän ttykyään tiitut-
tettiiit pääkaitptinaista pois teriveellisem-
ittälle tieitolle, eiwät parantumisen toiiveet
kititeitkaait tiiiytii ttiinkäiiii piait toteutttwan,
sillä miiiiteiset tiedot pithitivat jälleen uit-
desta pahetituniisen kohtauksesta, ehkä ei
kititeiikaaii niittiin maarallisesta. Mittta
sillä wiilin kttiit kausa hartaasti toiwoo
kunnioitetun ja rakastetttii presidenttiitsä
jälleen tointumista, ttäyttiiä wiha ivaan
kasivaivan hänen kurjaa ttiitrhaajaa, (iitti-
teau’ta, wastaan, joka wangittuna odottaa
hititkiit presidentin sairauden lopullista päät-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
