Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
iios. Edellinen mihko”. — 304 sim. isoa
oktamoa. Hinta 3 markkaa.
Tässä tiudessa painoksessa on nyt, sanoo
U. S. keskiaikainen osuus tituodostettti
seuraamien aikakausien kaamaatt ja esitys-ta-
paait ja tiitiiitoinkin oit siihen paittti
niitä lisäyksiä ja muutoksia, joita inyöhetnpi
tntkiitiiis oit tehnyt wälttämättöiiiäksi.
Kirjan siwutnäärä ei kititeitkaaii ttile tiiai-
ttittaiitasti karttuinaan. Tärkeäksi lisäykseksi
oit katsottama se, että tekstiit alle ott lii-
tetty utiittatikset etemitttpiiit lähteisin, joista
miittattksista on ohjetta sille, joka tahtoo
itse lähteistä etsiä joko lameauipaa sel-
witystä taikka tvartnttutta tietojeti todett-
peräisyydestä.
Meidäii suositus-latisettatnttie ei tämä
suuriarmoinen teos kaipaa. Se kyllä
oitialla moimallansa pääsee ttiiden kansa-
laisteit kirjastoott, jotka isänmaan histo-
riaa rakastawat ja siitä oppia ja ohjetta
toimillensa pyytäwät. Eitsinimäineti pai-
nos tätä historiaa, 2,000 kappaletta, oit
jo joitkutt aikaa olltit loppuun myytytiä.
— Wirolaisen kirjallisuuden seurassa,
"Eesti Kirjameeste Seltsissä", on, kuten
"Eesti -Postimees" kertoo, syntynyt wali-
tettawathäiriö. Seuran perustajat ja ete-
wiiitiität jäseitet otvat siitä erotineet ja joh-
tajatta oit siinä nyt eräs puolue, jonka
päämiehenä oit hra Iakobseti. Seura oit
siitä saakka kun se perustettiin, jiilkaissttt
70 kirjallista teosta, joista yli 50 owat
toimittaneet juuri äskett eronneet jäsenet.
Niistä 52, jotka owat eronneet, ott 10
kutiliinitt toittiikuittaaii, itiiitittäin pastorit
Gurt, Jiiritiatttt ja Lipp, opettajat Bloin-
berg, Kapp, Wiihner, Bergmann, Stern,
Undritz ja Kallas; eronneet otvat wielä
titiiideti tiitiassa yhdistyksen kunnia-esiitties
toht. Kreutztttald, toimittaja Greuzsteiit, toht:
Rosettthal, toht. E. Iannsen, kand. "93.
Janiisen, toht. K" Herttianti, pastori Ei-
setischtitidt, opettaja Niggol, kyläti-opettaja
M. Wiihiier ja tilan-omistaja Kiipititz-
9iiiggett. Sattalla sanoen, Wiroit kattjaii
siwistykseti edustajat owat tätett seurasta
erotttteet.
Toitiiikunnasta erotineet 10 jäseittä otitat
"Eesti -Postittteest’ lehdessä julkaisseet seti-
raantaii selityksen:
"Noin 10 wuotta on "Eesti Kirj. Selts””
mentiestyksellä työskennellyt Wiroii kaitsati
hyödyksi, Puheenjohtaja, pastori I. Hurt,
oit lätiipimällä meljellisellä rakkaudella joh-
tanut tätä seuraa, ja hänen johdossaaii oit
itykyinen toituikiittta woitiiieitsa inukaan
ilolla edistänyt seitrau tarkoituksia. Nyt
ott lehti kääntytiyt. Kussa rakkaiis eittien
wallitsii, siinä wallitsee nyt kateus; eripu-
raisuus on astuiiut weljellisen yksimielisyy-
den sijaan, suunnaton epäluulo luottatttuk-
sen sijaatt. Salaiset wehkeet koettaioat nyt
synttyttää epäluuloa toiittikutttaa wastaan;
wiha ja kurja puoluekiihko tekee nyt tyyittä,
kirjallista työtä mahdottomaksi ja koettaa
solwaista yksityisten toititikunttan jäsenteii
maittetta. Me etttttie saa tässä olla kowin
hienotuntoiset; meidän tulee stioraan ja
todenmukaisesti todistaa, että tuo pitolue-
kiihko, tito hajaantuminen weljien kesken,
tuo yhdys-elämäii rikkoontuminen, niio kii-
hoittikset yksityissiä seuratt jäseniä wastaan
—– kaikki niio hankkeet omat saaneet alkunsa
Iakoltsetiiii "Sakala" lehdestä ja että mai-
nittu lehti ja sen joukkio kaikin woimin
niitä elähyttäwät. Me tiedämme hywin
ja näemute sen, että kansan tosi sydän sti-
rulla tuntee ja tuomitsee iitto yksityisten
wehkeet ja että se on niideit alkiiuiipatii-
jat sysääwä luotaait. Me oletniiie kärsiiteet,
odottaneet ja toiwoneet, waan turhaan.
Seittähden eroaa kokostoiiuikunta —– paitse
toht. Weske ja C. R. Jakobseii — toitties-
taati. Kumminkin tahdointne edelleenkiit
olla setiran jäseitinä ja mastedeskin toimia
sen hywäksi. .Waan jos seura walitsee
uuden toimikunnan jäseiiiksi sellaisia itiiehiä,
joiden johtatnitta me tulewaisuudessa etnttte
woi kiimata siunausta kansalletuiiie – ai-
otttiiie tiie, kuinka kipeästi se meihin miiu-
teit koskeekiii, tykkänään erota seurasta.’”
Siinä kokouksessa, jossa tämä selitys
seuralle luettiin, walittiin esimieheksi C. R.
Jakobseit ja muruesimieheksi toht. M. Wes-
ke, jonka jälkeen tnainitut 10 jäseniä seu-
rasta erkaniwat. (U. S.)
—— Kansaiiwalistusseiiratt haaraosastoa
aiotaan perustaa Itä-Suomeett.s’ Sitä
warten kuulutaait pidettäwän kokous Wii-
putissa tnarkkinaitaato-iltana eli ensi kun
4 p:ttä. Niin kertoo Jltti.
— Cygnaeus’en kuwasta, wainajan hu-
wilassa Kaimopuistossa H:gissä, ott. kuten
Hbl, kertoo, toukokuun lopusta saakka ollut
siellä koottuna. Siinä on 148 taulua ja
48 weistokumaa sekä tnuita taideteoksia.
yhteensä 200 nuuteroa. Kotitnaan taitei-
lijoilta on 128 teosta. Taiteilija Edelselt
oii tähän ktiwastoon äskettäin lahjoittanut
ison, "Palama kylä”” niiniset! tuuliinsa.
—— litisi kirjapaino-osakeyhtiö Tainpe-
reella oit perustumaisillaan. Ofakkeita sii-
hen kootaati paraillaatt. Tarpeelliseit osake-
tiiääräii kirjoitettua, on aikomus ttiota
pikaa hankkia Tainpereelle toittett kirjapaino
ja pantia siellä toimeen myös toitieit
sanomalehti. Miiistatutne, sanoo Satak,
että "Koi"-lehdeti kttoleuiaattTainpereella
ei ollut syyttä kannatuksen intitte, waan
haitkkaluudet kirjapaiiioit kanssa.
– Wääriä kymmenen matkitit seteleitä
kuuluu tawatuti noin wiidenkymmenen
paikoille Helsiiigissä olemissa pankeissa
kertoo U. S.
—— Painattts-ainia. Keis; settatin käyt-
töwaroista on iiiyönttetty w. t. kuuro
tiiykkäiitkoultin—johtajalle Kustaa Killiselle
150 markkaa hänen suotttetitaitiatisa "3u-
lttibba Blottikmistin 100 pientä kertoimista
kuuromykille" niittiset! kirjatt paiitatta-
mista ittarteii.
—— Waltion—apita kansakouluille. Sttos-
tittttawaroista on ntyöitnetty 1,000 markkaa
iouodessa kahdelle Heiitolan maalaiskiin-
nassa perustettamalle ylhiiiscttitiiälle kausa-
konliille, 600 markkaa itseknllekin Ltitttiatt,
Sideltyti ja "Paimion kuittiissa perustetuista
samanlaisista kottliiista ja 400 tttarkkaa
itsekullckin dliiiskealatt, Lapiti ja Oulitti
Saloti seurakunnissa sekä Wtiokkalan ky-
lässä Saittotiraititatt kappelissa perustet-
tawista ylhäiseuintista kansakouluista tyt-
töjä warteti.
Atititksi apulais"naisopettajan palkkaami-
seksi ylhäiseiitttiässä kansakoulussa Suttd’in
kunnassa ott tityiinttetty 400 markkaa wiio-
dessa. (U. S.)
"Mittitama satta Stioinen moitt-
titalmistiii’sesta ja wieniiistä ttlkontaille"
iiiitiitteii arkki-kirjoitus ott tilanhaltija K;
I. Lönegren’iii toimesta ja kiistait-
itnksella ilmestynyt Porissa hra O, Pa-
lattder’iii kirjapaittossa sitotiieukielellä. .stir-
joittis, jota ilmaiseksi jaettaait, tarkoittaa
kaitsalle lewittää tietoja hywän titoin wal-
tuistamisessa, jotta t.itahdollisesti suurin
hiitta woitaisiitt siitä saada tilkoittaan
titarkkitioilla. (U. S.)
"Attkara pakkanett öillä wiime kes-
kimiikkoa ja torstaita wastaan tttei, ker-
too T. S., Tatnpereeu seuduilla puh-
taaksi kaikki leikkaamattomat ohrat ja kitti-
rat, joita satiotaaii olleeti wielä enin osa,
erittäiti titiitnetttainittttja, kaswutilassa.
— Tawattotitatt kyliitiksi owat iltttat
käytteet öiiohjaitttiaalla. Niinpä kirjoite-
taan U. S:lle Oultista, että aatiiulla tä-
iitäti ktiun 21 p. paksu jää paikoittain
peitti huoneiden ikkunat. Maa on tttyö-
häätt päimään kyliiiettyuyt ja jää pysyy
pitkiit päimää perunamaiden käytätoissä.
Pertinoiden ttiaasta ottoa joudutetaan
sentähden sutirella kiiruulla.
—— Halukkaita siirtolaisia.
kertoo: Luettuaan "Karjalatar"—tiiiiiisessa
lehdessä Wettäjän hallituksen antawati
uudisasukkaiksi Nowaja "Seitilja saareen
pohjoisjäämeressä muuttamille asutusapua
350 rttplaa kullekiit työhön kykenemälle
tuiehelle, owat moniaat talolliset ja loiset
Jlotiiantsin pitäjäästä §kuopion läättiti-
hallittikseeii toittiittaneet yhteisen atiotttiis-
kirjan saadakseitsa satiottiija matkustus-
rahoja sekä tiedoii milloin ja ttiistä katitta
matkustaminen titaitiitttiiiii saareen käypi.
–— Sjöltloinin rtittttiiinraist’aamisjiitttt
oli tutkittamatta 21 p. t. k. edeltäpttoleitpäimätt
Helsingin raastittuatt-oikeuden kolinaunessa
osastossa.Tntkinnossatuliilitii,ettäSjölilotit’-
in paltveliiksessa olema Dahlströtn oli se, joka
oli silponut riiuiitiin, jonka rutiko wiime
lattatttaiiia muutamasta haudasta liiteri-
laisessa hautausmaassa kaiiitettiitt. Niiit-
ikääit näytettiin toteen, että Dahlströtti oli
ennetikin rtttiiittita silponut, Asia otetaan
undelleen ttitkittamaksi etisi lokakuttu 15 p.
(U. S,)
— Hiilluinhuoneesta päästetty. Nuoru-
kaitten tk A. Munck, joka tiiitittaiitia tytto-
sia sitteit lähetti uhkauskirjeeit silloiselle
kenralikumernörille, kreitvi Adlerbergsille; ja
seitjälkeeit oltuatisa eitsitinä Lapwiikin sai-
rashuoneessa, patitiiii Seiliti hulluinhuo-
iieesett, on nyt sieltä wapaaksi päästetty.
(U. S.)
— Satoisa kaura, Sat. kertoo: Euran
kansakouluti pihassa oit yhdestä aitioasia
K. S:iuat
"
kauranjytvästä kaswanut 15 olkea, joista
kolmessa masta on ijäu alkuja, yhteensä
184. Jymänen on arwattawasti talwella
jäänyt siihen, kun hemosia on syötetty,
ja ruwenttut sittenäin suuressa tiiääritt
sukuansa kartttttaiitaatt.
Sisilisko lapsen maltassa; Seu-
raawan kummallisen uutisen on Karj:lle
lähettänyt luotettawa henkilö:
"Liperiii pitäjän Mattisen laljden ky-
lässä oii ästettäiti mennyt sisilisko kol-
titett kuukauden ivanhan lapseti ttiahaait,
josta wuorokauden kiiluttua tiili eläwänä
ulos. Lapsi oli täinäit ajan komissa tiis-
kisstt, joideit syyti wanheuiittat wasta sil-
loiii tuitsiwat, kiiti sisilisko tuli ttäkymiin".
—-—-
— Rooiiialaiuen pappi kääntytiyt pro-
testanttiseen uskoon. -Pietarin kirkontuotuio-
prowasti kreiwi Heiirik di Campello oit
kiiätityityt katolisesta uskosta protestatttiseeit.
Paatoi oli kyllä koettanut saada häntä
luopumaan päätöksestäätt, mutta hätt ei
ole siitä hitolititit. Watikaattissa ollaan
peloissaan seit tapauksen waikutuksista iil-
kotitailla. —— Htihu kertoo, että wielä kaksi
uinutakin ttiotnioproittastia aikoo Rotttassa
seurata Catnpelloti esittierkkiä.
——— Aaltojen korkeus. 11sealla ihmise.llä
ott jotensakin wäärät käsityksetitieriaaltojeii
korketidesta, johon runoilijoilla ja rotitaa-
tiitikirjoittajilla myös oii suuri syy, sillä
komealtahan ktitilitii ja jätiuittäähän se lu-
kijttiit mieltä aikit taittalla, kiin kerrotaati
että "tortiinkorkiiiset aallot" iityörimät lai-
waa wastaan. Muitiaisajan riittoilijat titi-
mittitvat kiiitetikiii niiii että !jetposti hno-
itiasi "ruitollista wapautta" oletttatt käy-
tettyitä, sillit esim. Wirgilitis sallii aalto-
jeti kohoaman ylös taimenille iiiiii että met-
tä tippui tähdistä"
.storkeatt kalliott kohdalla, joka oti siiti-
retttpaii selkiiä toastaatt, woi aaltojen tyrs-
ky nousta itielkoiseit korkealle —— onpa huo-
tiiattii aitta "100 jalkaan asti —— tiiutta
atikealla tiierellä ott laita toisin. 2)leisesti
ltitillaatt aaltojen korketideit enetttyittäti jota
ulommaksi ttillaati rautiasta. Se woipi
tosianti olla totta erityisissä tapatiksissa,
ttititta kitti ott tultu ulos itiin kauas että
aaltojeit läikky ratinasta ei moi mitään
waikuttaa, omat aallot melkein aina yhtä
korkeat, tietysti itiin että ne omat korkeain-
ttiat myrskyllä ktiiit mulloin.
Eitglantilaineti Tuomo Steweuson, joka
inoiieii wuodet! kiiluessa ott tarkastellut
aaltojeit korkeittta ja moititan, mainitsee
isoimman aaltokorkeiidett Atlantiit merellä
oketttaii 43 jalkaa sekä stitiritiitiiait aaltole-
weydett, sen oit, ttiatkati toisesttt aalloii
huipusta toiseett, oleman korkeintaan 5t;0
jalkaa. Aallon lyöittämoittia oit hirwittä-
wätt stturi. Iokaiiieii, joka oit ttähiiyt
haaksirikon, oii saatitit siitä jonkinlaisen kä-
sityksett, mutta tietysti ott sen ittiirtawa
woima suurempi jyrkkää ratitaa wastaan
kuiu aukealla itterellä, Lähellä Skerryit
tulitortiia Skottlaniiissa irroittiwat aallot
kaksi kallionttiöhkäretti’i, joista toijien pai-
noi 11,000 itatilaa ja toitien 27,0011 tiati-
laa, itiidett olessa 73 jalkaa ylettttnällä itie-
ren piittaa, ja onpa samalla merenrannalla
nähty aaltojen siirtätteeit kaksi mökkärettä,
2,700,000 ja 5,200,000 naulan painamia.
Uiisia kirjoja,
litisin kirjoja iliiioitetaatt kyllit ltikijoile
täiitäiikin lehdet! melkein joka numerossa,
ttitttta tilan punte estää tiimallisesti tiioita
antamasta iiiistä mitään tiittita tietoja
kniiii waati kirjan tiimi ja hinta sekit
kustantajan nimi. Liikijait täytyy siis
useiitkiii ivanit kirjan nimestit arwata
ttiinkä arwoinen se tttoisi hänelle olla, ellei
tekijän tiimi ole hättelle ttittii ja häit siitä
moi titäärätii kirjan arwoa; ja kiiti hän
sen ott tehnyt, katsoo hätt tietysti wielä
kirjan hiittaa ja päättää sitten, rupeeko
hän sett ostajaksi. .niittenkin häit mieliikin
ott sangen epätietoitten kauppansa hyödystä
ja perästäpäin häit ehkä monesti hiiotttaa
ostaneensa kirjan, joka ei sisällä mitä hän
luuli ja jota hänen ei siis ole halii litkea
taikka jakit ehkä on hänelle liian waikea
käsittää. Mtitta tällaineit hukka katippa
tekee hänen ehkä wastedes haluttomaksi
tai liiati matomaiseksi kirjain osto-ssti, ttiiit
että titoni hyödylliiten ja huwittatoa kirja
jää häneltä ostaittatta ja lukematta, ja
jos me siis allaolemilla muistutitksillaiiime
muutamista äskeii ilttiestyneistä kirjoista
moitititte olla lukijoilleintite aatuksi heidän
kirjakaupoissansa ja ehkä toitnittaa hei lie
jonkuit hywän kirjan, niin olisi näitten
riittieit tarkoitus saawtitettu.
Meille nyt iittioitettatitaksi lähetetyistä
kirjoista otamme etisin puhuaksemme eräästä,
joka aittoastaan pyytää hyödyttää liikijoi-
tatisa eikä saittalla htimittaa, sillä kirjan
tiittii oit: Sairasteti hoito per-
heissä; Wanhatt lääkäriti kir-
jo.i t t a iti a. Niiiikuiii niinikitt ilmoittaa,
annetaan tässä kirjassa neuwoja, kuinka
sairasta tulee kotona hoitaa, sekä etittettkitiii
lääkäriä tarwitsee tahi taitaa niituksi kutsua
että myös sittenkin, kuu lääkäri ott kut-
stittn ja saatu, tiittiittäiti kuinka hänen
käskyjänsä ja neuwojiiiisa on oikeiit yin-
titärtäiiiiiieit ja toitiieett paitettiiiteii. Jos
wiimeksi mainittit kohta onkin sangen tär-
keä, lititleittitte kuitenkitt paljott tärkeäin-
utäksi saada tietää, tititä oit teketninen,
kitit joka perheessä sairastuu eikä kohta
tahtoisi taikka ei matsikaan saada lääkäriä
anniksi. Tamallisesti tällaisessa kohtauksessa
haetaan apua jostakin yleisemmin käyte-
tystä lääkkeestä, ktiitetikiit yttittiärtäiiiättä,
iiiitä se lääke waikuttaa ja jos se olletikaan
sopii parannettuinaan kipuun, ja seuraus
ott, että sairas siitä joko paheiittiti tuhi
ei ole ttiillänsäkääii ritikka sattumalta
ehkä parantuu. Mutta että tiie tälloin
sairasta hoitaessauittie taitaisimme ymmär-
ryksellä menetellä, sitä pyytää tämä kirja
etenkin toititeeii saada ja ott siinä sitä
titarteit liieteltti koko joukko tamallisimpia
kipuja sekä selitelty, ttiiteii ne sytitymät,
tiiistä tie tunnetaan sekä mitä niitä wastaan
iitoi tehdä ja käyttää, ettitetiktiiit lääkäriit
apua tarwitaan tahi saadaait. Santaa
tarkoitusta warteti oit myös lueteltu paljon
kotona tawallisesti löytymiä lääkeaitteita,
joista selitettiiin ttiitä ne waikuttawat ihtnis-
ruumiisen sekä tititeit tie om-"tt käytettäwät.
Tässä kohdeti löytyy kuitenkin se pietti
tttaiketis, että aitteitteii ttiitat otvat usein
ttiaitiittit aratuineissu, jota paitiotiiäärää ei
juuri tiiutialla yttiitiärretä kuin apteekeissa
ja siis sieltä ostaessa tvoi käyttää. Miitta
eipä tiittiii kirja neuwo ainoat:ttaait tautia
parantaittaatt, tvaitti myöskin kuinka ttiitä
paraiten iooi wälttää, se ott termeenä py-
syä, mikä tietysti on jokaisen ettsiii tiedet-
täwä ja tehtäwä. .tiirjan tietiiviit otvat
myöskin ylipääiisä sekä lyhyet että selivät
ja ytititiärtääkseinttie hywin paikallansa,
niin että syttllä moitititte kehoittaa sitä,
joka kirjatt tietoja ja iteutitooja kaipaa,
ostamaan täiiiä kirja, jouka hiitta sitomatto-
masta kappaleesta oiikiit maati 55 penttiä.
Mtiiit kirjat, jotka oiotit meidän ilitioi-
tettamiua, tarkoittani-.ii ettipäässä toimittaa
lukijoillensa huwitusta, tiuitta tietysti ttiyös-
kin fitä hyötyä, joka aitta lähtee hywän
kirjatt ltiketitisesta, Etisitt tiiainittakooit
"Wääpeli Letnminkäiseti Päi-
iv ä kirj a." Se sisältää kertoiiiiiksict Suo-
itieti kaartin retkestä aina .tkoitstatttitiopoliin
asti wiitneisessä Weuäjäu sodassti ankkia
wastaan muosina 1877—1878. Tekijä,
jokit itse otti osaa tässä retkessii kaartin
kolmannessa koittppaiiiiassa, kertoo maati
mitä häti itse ott koketttit, iiähtiyt ja kitul-
ltit sekä soditti yleisestä ttiettosta käsittiinyt.
ikiin ei hän titiiuta pyydäkään, owat hä-
tteii kertottttikseiisii yksinkertaiset ja suorat
ja teketoät lukijoissa seit hywän wai-
kutuksen, että he luottawat kertojaan ettei hän
liikoja latele, tttaatt piihitti asiat niinkuin
tie olitpat. Ja sangen wiehättätitiä owat
hänen kertouniksensa tttyöskin, sillä iiiissä
saa lukija tietää, mitä itse sotamiehet sekä
soditti komieit maititojett ja rasittiksieti allci
että tappeluksen merisissit otteliiisstt ja ko-
ittatt kuoleman kielissä ajattelititat ja ktiiiiktt
he toittieeii tuliwat. ökieleiisä puolesta on
tekijä tiiyös teesketiteletttätön ja seit katitta
kattsatttajitisetitpi. "Päiiväkirjasta" oit nyt
wasta eusitttäitieit wihko ilmestynyt, joka,
oti 80 simulla saannt lopptia lauseen kes-
kellii. "Se ei ole hanska seikkit ltikijalle, jo:
ka ehkä wielä kaitait saa jatkoa odottaa.
.Wielä kaksi ttitiiita, sekä kieletisä että si-
sältönsä puolesta stiinoin kansantajuista
kertonius-kirjaa ott tällä kertaa meidän
tiiait:ittaittattm Toiseii tiiitii oit: ilkko
Striid ja häueti koiransa, jatoi-
sen: YkiikitiPkaiijti. .tkum atis katt-
satt elättiiistä. Edelliueu oit rttotsiti-
tielestii käännetty ja kertomuksen tapahtu-
tttat owatkin kiiwaeltnia kansanelättn’istä
Ttikholiiiassa. Luontiollisella ja milkkaitlla
tamalla tekijä tässä kuwailee, niiukuin hä-
tteit tapattsa oit, alhaisetttttiait kansan suru-
ja ja riemuja sekä" heidän eläinätisä taiste-
luja toimeentulonsa puolesta ja heidäti pa-
hoja tapojansa ja hintojansa wastaan. Te-
kijä, joiika niitti ott Pietari Thotiiassoit,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
