Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
on itse alhaisemman kansan lapsia ja tietää
puhua oinasta kokemuksestaan, mikä tekee-
kin hänen kertotnukseiisa todellisiksi ja luon-
nollisiksi. Aitvan samoin on senkin tekijän
laita, joka on kirjoittanut "Mökin Maijun";
mutta hän on sitoinalaineit talonpoika, ni-
meltä P. Päiivärittta. Hänkin oit ivaatt
sisällisen haluti pakosta lähteiiyt kertoeletitaatt,
mitä häit elätnässään on koketiut ja näh-
iiyt, ja ennenkin ott häit jo jitlkaissut
"Elämän haivainnoita" kahdessa tvihossa
ja samoja haivanitoita lienee myöskin "Mö-
kin N"kitijii’". Teeskeitteletttättöutällä ja liiott-
tiollisella tawalla kuivaillaan tässä, kitiiika
tämä siiveä ja kaunis, mutta köyhä tyttö
saa tvarakkaaii ja hyivättliiontoisen taloti-
pojan itiiehekseen, kuittkct hywiti hän toitnii
iniitiätiä ja wihdoin saakin woiton appeitsa
nurjamielisyydestä häntä kohtaait. Kaikki
on siis hywin iitinen elämässään, tiiutta
hänen täytyy mieliikin tiäyttää jalouttansa
osoittamalla, tititikä uhrin äiti ivoipi tehdä
lapsensa pelastukseksi, ettii hän tvoipi oinatt
henkensä siitä antaa" Ia seit tekee "Mö-
kin Maiju", kun hiitten lapsensa on hukka-
tnaisillaatt tuon kauheasti tultintelewati joen
pyörteisin. Tätttä loppiikohtatts, ivedea
hiriveä tulwa ja lapsett pelastus, mutta
"äidin lopulliuen kitoleina, on kirjatt attsiol-
lisintpia puolia, joka enimmin kiinnittääkin
lukijan titieltä.
Lopuksi titaitiittakooti, että kaikissa nyt
ilinoittaiitissainine kertomuksissa wallitsee
puhdas ja siiveelliiten henki.
Pikkii Matin surkea surit.
Mitkaeltttn.
Woi pikku Matti parkaa! Häneit pää-
hätisä oli pistänyt lähteä jäälle luistele-
maan, kohta tultuansa koulusta, mutta hä-
nen äitiitsä pelkäsii jääit olewan heikon, ja
kitti Matti tuli liiistititiaan ottatiiaan, kielsi
äiti häntä menemästä. Matti heti itkeinään,
iittitta äiti kielsi häntä itketitästäkiit. Se
saattoi hätieti wielä kahta kauheaiitittiti par-
kittttaati, itiittta kun äiti pahaksi otttteksi
juuri seisoi littita kädessääit, ilmoitti hän
Mntilleeti, että hän heti saisi paremmankin
syyti itkullensa, ja sen hän sai kun saikin.
Mykkäitä, kantaen wihaa ja häpeää sydä-
messään, tvetäytyi Matti periittmäiseii ka-
itiariit perimuiäiseen nurkkaan. Sinne hän
kyykistyi istuntaan, tukka siltuilläätt, suu
ittokollaan ja kowin puristetut nyrkit hoit-
suiu taskuissa. Wilici kuohui Matin sydä-
inessä. Hän tiesi jääit olewan kylläksi tiuih-
ivau kattitattaitiaan waikka elehwantinkin;
hän tiesi äitinsä seit hywin tietäwäu; äiti
oli waan pahuuttansa kieltäiiyt häntä, sil-
lä waikka hän tarkasteli äitinsä tekoa mil-
tä katinalta hywänsä, niiu hän ei löytä-
nyt mnuta syytä siiheit. "Ios äiti häntä
rakastaisi, olisi häit kohdellut häntä toisella
tawoin. sllahoja ajatuksia syntyi Matin
pikkuisessa sydäinessä, hänen siinä istuessaan,
siksi että hätttärä rupesi peittäinään ikkunaa
ja yöit piineintä kokoontumaan !sitoneen
nurkat täyteen. Hänen silmänsä tirkiste-
liwät ikkunaan, näkeinättä kuitenkaan iiti-
tään: hän ei taitanut mitään nähdä siltä
wihan tuiskulta, joka häiteit sydätnessään
raiwosi. §isälistä tiousi hänen riittinstaatt
pitkiä huokauksia. Matti toiwoi kuolemati-
sa, hän toiwoi eläiitän kultaisen latiaan
katki-titaksi juitri tällä hetkellä. Jtis hän
olisi kuollut, pakahtuisi hänen äitinsä sydän
surkeasta suttista. Aiti heittäytyisi hänen
päällensä suritiisa ioiiiiiitassa ja oiiiatititii-
totisa polttaivissa syytöksissä, titittta hätt
makaisi siinä waan kakitettiin ja kuolleena,
ja se tuntuisi niin lystiltä. §vintti ei nyt
ajatellut ktivletttasta, itiitikuin pieiteti krii’-
tityn pojatt tulee tehdä: Matti ei tahto-
ititt muuttua enkeliksi, !liialti tahtoi totutit
kostoa. Hän tahtoi saada äitiänsä katu-
ittaatt, sillä Matin äiti oli noita oiitietto-
mia ivaitiioja, jotka tahtonuti lapsiansa tot-
teleniaait. :llittttit niitä piti Matin tehdä?
Häuen silittänsä kyllit tuijottiivat julmasti;
hän painoi kätensä ivasten laattia, sortttet
hajallaan; hän aittoi tuon sytikäti, tukan
peittäiuän otsati tiunpiin alnspäiu, hän pis-
ti huulensa pitkälle ja kiiyristi selkäänsä,
"niin että polwet nousiwat korkealle. :lkyt
olisi kiioletita saatiut tulla; mutta tuliko
hän? Mitä wielä; itkewän pojan kiiskyjä
ei se kowa herra tottele. Ilinan tahi titas-
toiti käskyjä se etiiteit tulee. Mutta Matti
tahtoi sittekin kostaa, ilman kuolemankin
apua. Häneit oitta sydäniettsä oli tuskasta
jää-kylinänä; miksi pitikääit siis hänen äi-
tinsä tuskasta pääsemäit. Ei, hänen piti
myöskin titskaa kärsiinäit, se häneit piti.
Hän ei ivoinut olla häntä tottelematta,
mutta hän woi hänen inieltänsä pahoittaa;
hän ivoi saattaa sitä sapen karwaaksi; hän
woi hänen sydäntensä murtaa. Mutta
millä tawoin? Olisiko kitkaan luullut, että
niin pienessä sydämessä woi niin kauheita
päätöksiä syntyä. Matti päätti, sen hän
wakawasti päätti — olla illallista syöntät-
tä! Hän taisi knulla astiain kalinaa ruo-
kahuoneesta, inutta joka kerta, kun kalina
kuului, painui tämä päätös lujeiumalle hä-
tten tnieleensä. Hän tahtoi tneiitiä maata
ilinatt syömättä ja omantunnon waiwoista
tuskastuneen äiditt huolet saattaisiwat hän-
tä ivanit hyinyilemään, kun äiti hiljaa hii-
pisi häntä katsotitaan. Ah, kuin Matti
nyt oli onnellinen, niin ilkeästi onuellinen !
Pian kuului askeleita etuhuoneesta. Ne
oliwat hänen äititisä askeleet, joka tuli
häntä kutsuittaan ruoalle. Tuossa hän au-
kaisi owen:
Mattii, Matti!
Mii-itä!
Tule pois ehtoollista syömään!
Minä en syö ollenkaan ehtoollista,
satioi hän mielenliikutuksesta ivapisetvalla
äänellä.
— Etkö huoli ruoastti?
—– Eii, iittttisi hän sortuneella äänellä.
— Jos et siitä huoli, iviedään ruoka
pois pöydästä ja titoitiiuoiiien herra jää
iltttaii, kuului odottamaton tvastaus.
Minä en siitä sittetikään huoli, sanoi
hän lujalla äänellä.
Mutta oivi wedettiin kiintii ja yksittään
jäi Matti, meidän jotensakin häinitiästynyt
ja neuwoiott Mattimiite. Ioka ääni ruo-
kapiiydältä tutiki sääliiitättöinästi hiitten
korwiinsa. Wiitnein hän kuitli, kuiitka as-
tiat korjattiin pois ja sitten oli kaikki ää-
netöntä. Pikku Matti parka! Onnetonna
hän heittäytyi wuoteellensa ja hänen pikku
rutiininsa oikeiit ivärisi itiistä sywistä hito-
kauksista, jotka tuontuostakin nousiwat hä-
tieti särkyneestä sydäinestään. Wiimein
kuitenkin huokaukset käiviivät leivollisetnitiiksi,
säännöllisemmiksi ja Matti tiukkui. Kuii
hän heräsi, oli huoneessa pilkkosen piineä
ja hän paleli että luut kalisi. Hän ttousi
ylös kuuntelemaan. Ei kuulunut mitään.
Häit löysi owen, jonka häit aukasi, inut-
ta yhtä pinteä ja äänetön oli etuhttonekiu.
Hänen tvanhetnpatisa oliivat wnrinaati läh-
teiieet leivolle eiwätkä olleet kertaakaan käy-
tieet katsomassa kuinka heidän pikku Mat-
tittsa kuihtiti pois, ja nyt he tiukkuiwat
leivollisesti ajattelematta häntä laisinkaatt.
Mutta Matin tiukkuessa oli kttiteitkin suu-
ri tiiuutos tapahtunut hänessä. Tito polt-
tawa kipit hänen sydätiiessäätt oli ittttutta-
titit alas hänen maisaansa. Sitä toki ei
tiiti woinut auttaa. TLäristen riisui hän
waatteet päältätisä, kätkeytyi peiton alle ja
painoi päänsä syivälle päänalukseen.
Seuraawana aauiuiia ci ketienkään tar-
ivittiiut kutsua häntä suurukselle, ja tuon
polttaivati kipunsa koitti hän paraittaa ah-
kerasti käyttämällä — tvellikuppia.
Knrssit.
Suotuen Pankki Syysk. 27 p.
Waihto-kurssi Disk. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7 p ...... 274: — 266: – 100:ltn r.
Lontoo 90 p ..... 25: 17 25: – puit-ta st.
!larisi 90 p. . 99: 20 98: ——
Hainpuri 90 p. . 12:3: 20 122: 50 "
Antsterdnut ..... 207: 50 201;: — 100"!tll"
Tulholina 3 p" . . . 139: —– 138: 40
Laiwalista.
Kiel, Syysk. 14. Aallotar, Haminerin, Raumalle.
T r n to e ni ii n d e ii, Syysk. 14. Eeralia, Stackel-
berg, tiiliuunilta; Antphion, Silfström, s:sta.
Kiel, Syysk. 15. Leiwo, LIileti, Turkuun.
J- olke 6 to it e, Syysk. 13. Liihellii: Wern, Matts-
soit, Suoiiiesta.
H e lsin g ö r, Svysk. 15. Ohitse pohjosesta: kuu-
itariparkki Ailo Uudestakanp:sta
Di"agöriii luotsipaikka, Syysk.12. Luot-
sin käyttänyt- Oiiiii, 2ludersson.
O. u e b e c, Elok. till. Rurik, Heine, Antwerpenista.
R o eh efort, Syysk. 15. Secundus, Ekholut, "21-
stnd’iiii.
(9 r a iv e send, Syysk. 15. Agio, Grandell, Kot;
kasta.
Bahia, Syysk. 22. Finlatid, Bergtnan, Bata-
ioiaatt.
Schlestvig, Syysk. 15. Nanny, (9i-iiiiqwist,
uinumalle,
Loiitoo, Syysk. 16. General non Döbeltt, Ke-
itutii.
D eal, Syysk. 16. Ainta (kotosin Turusta) Jtä-
iitereltii.
G ritnsby, Syysk. l5. Jlma, Mattiierströtn,
Turkuuii.
öirttivesend, Syysk. 17. Ainur, Eeikson, Tji-
riista-, Reito, Ahlsten, Aii-Calix’ista; Toiwo, Ait-
dersson, Oulusta.
D o v e r, Syysk. 18.
Singapore, Eiok.12.
diff"ista
Turku, Suiidell, Turusta.
Artvio, Osterlnnd, C-.tr-
Torihintoja.
anuösa. Nisut 40 in. t. Nisujauhot 4 in"
leiw. Nukiit 32 m. tynnyri. Ruisjauhot 2
iit. 50 p. leiw. Ruisleipä 3 ni. leiw. Ruismaltaat
1 in. 25 p. kp" Ohrat 1 m. 60 p. leiw. Ohra-
ryynit 1 in. 30 p. kappa. Kokonaiset s:mat 1
tii. 80 p. kappa. Ohraset mallitat 1 tit. kappa.
Kaurat 1 m. 35 p. leiiv. Kaurajauhot 1 ni. 40p.
Kauraryyitit 1 in. 20 p. kappa. Surwotnattomat
smat 1 iti. 50 p. kappa. Herneet: wiheriät 1 in.
iranpa. Walkoset 90 p. kappa. Nuskeat 80 p. k.
Sekalailet 75 p. kappa. Perunat 20—25 p. kp"
1: 20 itelikko. Perunajauhot 25 p. naula. Juu-
rikkaat 1 iit. 50 p. itelik. Huinalat 75 p, itaiil.
Heinät 1 in. leiw" putttarpiiä 1 in. 40 leiw.
Oljet 5 in. kuorin. Silppu 3—4 in. kuorina.
Tuore naudanliha 3—4 in. leiw. Palwattu
6 in. leiw. Tuore lampaanliha 5 in, leitv.
Pnltvattu 6 in. leiw. Tuoresianliha 10 iti.
leiw. Wasikat, juotetut 7 iti. leiiv. Juotta-
inattoniat 2 tii. kappale. Jhra 50 p. itaul. Tali
9 in. leiw. Woi 9.5 p.——1 iit. tiaula, 18——20 in. leitv.
Talonpojan juusto 20-40 p. kappale. Kuorima-
toit ittaito 50 p. kannu. Kuorittu 30 p. kannu.
Piintä 25 p. Kerttta 41) p. kort. Willat litt.
25 p. n. Muttat 1 in. 25 p. tiu. Kukko 75 p. kppl.
Kniittt 60 p. kapp. Kananpojat 80 p. kapp.
Metsot 4 in. pari. Teeret 2 iti. pari. Pyyt 1 in. p.
Jsoii raawas-eläiiiien kieli 1 in. Tuore lohi
1 in. 25 naul. Suolattu lohi 1 iit. naul.
Tuore siika 30 p. itaula. Hauki 30 p. n. Ahwe-
iiet 20 p. itaitla. Lahnat 25 p. itaula. Säy-
näät 5p.itanla. Aiikeriainen 1 ut. naula. Kampela
15 p. n. Silakat 2 in. leiw. 9 iti. itelik. Tuoreet
hailit 75 p. kapp. Muikuitinäti 1 in. 50 p. naul.
Mäntyset laudat 3—6 in. toltti. Mäntysetplankut
90 p. kappale. Kuusiset laudat 2—–6 in. toltti.
Piirut 30 p. kppl. Kattopäreet 7 in. kuortit. Räys-
tästourut 35 p, syltä. Teriva 22 m. t:ri. Sain-
maleet 8 iti. kuorma. Halot: Koiwuset 6 iti.
kuorina. Mäutyset 5 in. kuorina. Kuusiset 4 in.
50 p. kuor. Pajahiilet 9 in. kuorina.
Höyrylaiwakulkn.
Matkawttorolista.
Höyrylaiiva A h !? e r a
lähtee syynki-nua:
liianmaita Poriiit perjantaina 30 p. kello 4 e.pp.
Porista Rauinialle saittaita päiiväitä kello 4 j.pp.
Lokakunlla:
Raumalta Uuteenkaupunkiin lauaittaiita 1 p. kello
6 e.pp.
Uudestakauptutgista Turkuun saittana päiwänä kello
33211 e.pp.
Turusta Daaliiitehtaalle tiistaina 4 p. k:lo 12 päiiv.
Daalintehtaalta Turkuuu keskiwiikkona 5 p. k:lo ½9
e. pp.
Turusta Uuteenkaupuiikiin perjantaitta 7 p.
10 e"pp.
Uudestakaupungista Rauntalle lauaiitaitia 8 p. kello
½6 e.pp.
Rautnalta Poriiit santaita päiwänä kello 10 e.pp.
kello
"Porista Rauinalle suitituiitaiiia 9 p. kello 9 e.pp.
Raiunalta Uuteeiikaupuiikiin ittaaitaiitaiita 10 p. kello
6 e.pp.
Uudestakaupungista Turkuun saittana päiwänä kello
!,§11 e.pp.
L. Srhröder.
Höyrylaiwa A i n o ,
kapteeni M. Holmberg,
; lähtee
joka ittaanaittaiita k:lo 10 e.pp. Turusta Salooit
Karunan kautta,
tiistaitta k:lo 9 e.pp. Salosta Turkuun Karu-
tiait kautta,
keskiwiikkona k:lo 10 e.pp. Turusta Saloon Ka-
runan kautta,
" tuorstaina klo 9 e.pp. Salosta Turkuun Kir-
jakkalntt ja Sandön kautta,
perjantaina k:lo 9 e.pp. Turus’ta Saloon, Kir-
jakkalan. Teijoit, Matildedaalin ja
Strömnian kautta,
„ lauaittaitia k:lo 9 e.pp. Salosta Turkuuii Ka-
ritiiait kautta,
poiketen wälisille laitureille.
"
"
"
Höhrylaiwa S a lo,
kapteeni I. W. Holiuberg,
lähtee
joka tnaattantaiiia k:lit 9 e.pp. Salosta Turkuun
Saitdön katitta,
" tiistaina k:lo 10 e.pp. Turnsta Salooit Satidön
kautta,
keskiiviikkotta k:lo 7 e.pp. Salosta Turkuun
llirjtitkitltiit, Teijon, Matildedaalin ja
Ströiuiintn katitta,
tuorstaitta k:lo 10 e"pp. Turusta Saloonlkirjak-
kalan kautta,
perjantaitta k:lo 9 e.pp. Snlosta Turkuun Ka-
rutian katitta,
" lauatttnina k:lii 10 e.pp. Turusta Saloon Ka-
runan kautta,
poiketen ivälisille laitureille.
"
"
"
kapteeni C. dii. Sundströin.
lähtee:
Joka maanantai k:lo 10 e. pp" Turusta Daalinteh-
taalle,
tiistai k:lo 8 e. pp. Daalintehtaalta Turkuun.
keskiwiikko k:lo 8 e. pp. Turusta Haklalaan
Daalititehtaan katitta"
" tuorstai k:lo 7 e. pp. Hakkalasta
Daalintehtaan katitta.
perjantai k:lo 10 e. pp. Turusta Daalinteh-
tlllllli’.
" lauantai k:lo 8 e. pp. Dctalintehtaalta Turkuun.
Matkoilln :urusta Daaliittehtnalle poiketaan §iar-
jattulaait, Mutaisiin, Owitjaan, Gunnarsnääsiin,
Terfsttndiin, Attuun ja Skinnarwiikiin, iitennessä ja
tullessa, sekti keskiiviikko-iitatkallaTurusta Hakkalaan
paitsi ylläiitaiiiittuihiu laitureihin, myöskin Söder-
hyyhyn, Broinartviin ja Fiiibyyhyn sekä paluumat-
kalla ölriiggnäsiin, Siksalaan ja Westlahteen.
"
"
Turkuun
"
Tarkempia tietoja antaa Joh. Gust. Wikeströin"
Muntetut matkawuorot.
lokakunn tietä päiwäatä.
Höyrylaitva L e i m u,
kapteeni G. R. Nordlin,
lähtee
Naumalta Poriin lauantaina lokakuun 1 p. k:lo 5
e.pp.
Porista Naumalle sunnuntaitta lokak. 2 p. k:lo 9
epp. -
Raumalta Uuteenkaupunkiin maanantaina lokak. 3 p.
k:lo 5 e.pp.
Uudestakaupungista"Turkuun samana päiwänä k:lo
9½ e.pp.
Turusta Saloon tiistaina lokak. 4 p. k:lo 6 e.pp.
Salosta Turkuuti samana päiwänä k:lo ½2 j.pp.
Turusta Uuteenkaupunkiin keskiwiikkona lokak. 5 p.
k:lo 11 e.pp.
uudestakaupungista Nauinalle tuorstaina lokak. 6
p. k:lo 5 e.pp.
Raumalta Poriin santana päiwänä k:lo 9 e.pp.
Porista Raumitlle perjantaina lokak. 7 p. k:lo 9 e.
— pp-
Naumalta Uuteeukanpunkiin lauantaina lokak. 8 p.
k:lo 5 e.pp.
Uudestakaupungista Turkuuit samana päiwänä k:lo
972 epp-
Turusta Uuteenknupunkiin maaitantaina lokak. 10
p. k:lo 11 e.pp.
Uudestakaupungista Rauinalle tiistaina lokak. 11 p.
k:lo 5 e.pp.
Nauinalta Poriin samana päiwänä k:lo 9 e.pp.
Porista Rauinalle keskiiviikkona lokak. 12 p. k:lo 9
e.pp.
Raumalta Uuteenkaupunkiin tuorstaina lokak. 13 p.
k:lo 5 e.pp.
Uudestakaupungista Turkuuu samana päiwänä k:lo
9"/2 epp–
poiketen wälisille laitureille.
Höyrylaiwa I l m a
kapteeni M. A. Nyström,
lähtee
Turusta Uuteenkaupunkiin suntinntaina lokak. 2 p.
k:lo 11 e.pp.
uudestakaupungista Nauiualle maanantaina lokak.
3 p. klo 5 e.pp.
Raitmalta Poriin samana päiwänä k:lo 9 e.pp.
Porista iltauntalle tiistaina lokak. 4 p. k:lo 9 e. pp.
Rauinalta Uuteenkaupunkiin keskiwiikkona lokak. 5 p.
k:lo 5 e.pp.
Uudestakaupungista Turkuuit samana päiwänä k:lo
9½ e.pp.
Turusta Uuteenkauputikiin perjantaina lokak. 7 p.
k:lo 9 e.pp.
Uudestakaupungista Natimalle lauaittaina lokak. 8
p. k:lo 5 e.pp.
Raumalta Poriin samana päiwätiä k:lo 9 e.pp.
"Porista Nauinalle sunituiitaina lokak. 9 p. k:lo 8 e.pp
iltamaalta Uuteenkaupunkiin tiiaanantaina lokak. 10
p. k:lo 5 e.pp.
lludestakaupungista Turkuuii sam. päiw. k:lo 9½ e.pp.
Turusta Uuteenkaupunkiin keskiiviikkoiia lokak. 12 p.
k:lo 10 e.pp.
Uudestnkattpungista Rauinalle tuorstaina lokak. 13
p. k:lo 5 e.pp.
Raumalta Poriin samana päiwänä k:lo 9 e.pp.
!orista §liimatalle perjantaina lokak. 14 p. k:lo 9
epp
Rnumalta Uuteenkaupunkiin lauantaina lokak. 15 p.
k:lo 5 e.pp.
Undestakaupungista Turkuun sain. päiw. k:lo 9½
2"PP-,
poiketen wälisille laitureille.
Tarkeiiitiiaii tiedoit antaa
Joh. Gust. Wikeströttt.
Olktiittetttt iuatkawnorot.
Saloit markkinain johdosta
-nie-.a ; i5; lähtee "
Ihöyrylaitoa A i n o ,
"k-"t kapteeni M. Holmberg,
Maanantaina lokak. 3 p. k:lo 8 e.pp. Turusta Saloon.
Samana päiioäiiä k:lo 4 j.pp" Salosta Turkuun.
Tiisttiitta lokak. 4 p. k:lo 9 e.pp. Turusta Saloon.
Sainana päiwänä k:lo 5 j.pp. Salosta Turkuun.
Keskiiviikkoiitt lokak" 5 p. k:lo 10 e.pp. Turusta Salooti.
Tuorstaina lokak. 6 p. k:lo 9 e.pp. Salostu Turkuun.
Perj-antaina lokak. 7 p. k:lo 10 e.pp. Turusta Saloon.
Lauaiitaina lokak. 8 p. k:lo 9 e.pp. Salosta Turkuun,
poiketen ivälillä olewiiu pysäyspaikkoihin.
Maanantaina lokakuuit 10 p. alkawat laiwan ta-
ivalliset inatkawuorot.
Höyrylaitva S al o,
kapteeiti J. W. Holinberg,
lähtee
Maanantaina lokak. 3 p. k:lo 9 e.pp. Salosta Turkuun.
Tiistaina lokak. 4 p. k:lo 7 e.pp. Turusta. Saloon.
Sainaiia päiwänä k:lo 4 j.pp. Salosta Ströinmaan.
Keskiwiikkona lokak. 5 p. k:lo ½6 e.pp. Ströntmasta
Salooti.
Sainaiia päiwänä k:lo 10 e.pp. Salosta Turkuun.
Tuorstaina lokak. 6 p. k:lo 8 e.pp. Turusta Saloon.
Sainana päiwänä k:lo 4 j.pp. Salostit Ströinmaan.
Perjantaina lokak. 7 p. k:lo !,"26 e.pp. Ströinmastt
Salooti.
Saiitniia päiwänä k:lo 10 e.pp. Salosta Turkuun.
Sainana päiwänä k:lo "26 j.pp. Turusta Saloon.
Laiiantaina lokak. 8 p. k:lo 10 epp. Salosta Turkuutt.
Sunnuntaina lokak. 0 p. k:lo 10 e.pp. Titrttsta Saloon,
poiketeit wälillä olewiiu pysäyspaikkoihtn. "
Maanaittaiiia elokitttit 10 p. alkawat "laiwan ta-
ivalliset inatkaivitorot. Joh. lisiisi. Wtkestrdin.
Knulntuksia.
Kuiit keisarillinett Suoinen Senaatti, "maanwilje-
lys"toimituskunnan tämän kuun o p:na mi"-
nulle lähettäinäu kirjeeit iititkaait, on aittanutiin-
iiulle luwan susien hätvittiiittistä warten "Noustais-
teit, Mynätiiäen ja itaapuripitäjien iiietsissii" asettaa
tottuneita sudentappajia suostuttamaa päiivapalkkaa
wastaan, kuin tulee täkäläisestä lääninrahastosta
ulosinaksettawaksi, sekä sadan iitarkait eri palkintoa
ivastaan jokaisesta sudesta eli sen penikasta, joka
iiäiltä sudentappajilta tapetaan, niin saati tästä
yleisesti ilmoittaa kehoituksella niille, jotka tahtowat
ruweta semmoiseen fadeit-ajoon, täällä"maankansli-
assa ilmoittamaan itsenfä, warustettuuia todistuk-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
