Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1881.
isto 40.
ailiin.
’kiotoja ikuriin !saapungista "ja I-äiwj-Siwmesta.
ikat-jatiloina
balinana" 7 pitiki.
ii
Tilaiis- ja jakamapaikat:
Lehdeii painopaikka, herra A. W. Jahnssonin kirja-
kauppa, herra C. A, Rönnbergiii kauppapuoti, Lin-
nankittu 36 3 sekä Hj. Nydiiianiii ja kumpp. lamppu-
puoti Litinankatu 1.
Tilatiöliinta:
Tiirun posti" Mtiissa posti-
Turussa konttorissa konttoreissa
Koko wuodelta 2 ni. 2 iit. 52 p. 2 m. 82 p.
3 wuodelta 1 iii. 1 iii. 26 p. 1 iit. 41 p.
Lelideti konttari ja painopaikka:
Liiinankatu N:o 23 B.
Lelideii !vastuunalainen toimittaja:
Maisteri O. F. Borg.
Jlaioitiiksia
iii 15 petiitiä eitsi siwulla ja 10 penniä muilla
siwuilla pieneltä riioiltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssonin kirja-
kaupassa.
17 sunnunt. Kolininais. päiw. saarnaamat:
Tuomiokirkossa, suoni. aamusaarnan (k:lo 8):
w.pastori Steitströtn; ruots. aamusaarnan (k:lo
11): past.apui. Nordtiian; suoni, ehtoosaartiait
(k:lo 3223) ja ruots. ehtoosaarnan (k:lo 4): iv.pas-
tori Maliiiströin.
" Koileliti tulee tuomiokirkolle.
L i n n a n k i r ko § s a, (k:lo 9) ruotsia: linnaiisitarti.
Udelius.
Läii etus huoneessa Läiitisellä Alle’kadulla suo-
malaiiieii raamatunselitys k:le 4 j.p.p. ja ruot-
salainen k:lo 6 j. p.p. joka sunnuntai ja keskiwiikko.
Onko suonialaisessa kansassa
siwisttiö-tarwetta ilmestynyt?
Sekiu kysymys, arivelee Auran lukija.
Niin oikein! Se kysymys onkin aikaiiitnsa
herättänyt siiiirta huomiota ja tulee elikä
wielä panemaan iiioneitkiii aimot liikkeelle,
ennen kiiti siitä päästääit. Täinä kiisyiitys
on, iiäet, yhtä ioiiitliit kuiti suotiialaiiett
katisan waatimus siiada lapsilleen suomen-
kielisiä oppilaitoksia. "Kylläliäii ivaltio periis-
taa ja kannattaa suomenkielisiä oppilaitoksia,
jos waati siivistys-tarwettii löytyy. Sehän
on aiwan päiwän selkeää; muutoinhan ei
oikeutta olisikaan maailmassa" Näiii oit
ajateltu ja ajatellaan mielii nytkin jit keti-
ties monia aikoja eteeitkiiipäiit.
Tiio ktisiiittys oit siis aiwan tiirkeätä
laattiii. Etinen kuin siihen oii tiiiidiittäwä
wastaus saittu, ei siioiiiiiliiiiteii kiinsii saa
oppilaitoksia, jotka jakaisiw-.it opetusta siio-
men kielellä. Niiii talitintit kuin tiitiiä ky-
symys liikkiiti kansalaisten hutrilla, itiin
katiman saa suotiiitliiiiieti kiitisii poititistaii
kaikki iitoittiaitsa, woidakseeii iillä pitää iiii-
tä kotiliijii, joita seit ott täytiiitiit otiiillit
waroilliiiiit pirtistaa, saadakseen lapsilleen
kaswittiistii.
"Onko sitte ttiahdollista saada tuohon kii-
siitiitikseeii tyydyttäiiiää wastausta? Oitpa
niinkin ja se oii jo saittu. Wiiine waltio-
päiwillä oliiviit jo säädyt makuutettuina
siitä, ettii tätitii siivistys-tarwe oli olentas-
sa. Siihetipä iiiihdeti tekiivätkin he auo:
tniiksettsa koulii-asiassa. Io se kokettius,
joka wuoteen 1877 oli siiatii suonienkielis-
ten oppilaitosteti ivailutuksesta, oli riittitwä
kiitiiooiiiiiiiii kaikkien iijattelemaisteii epäilyk-
set tiissii suhteessa. Nyt on lähes wiisi
wuotta kiiluttiit tviiiiie ivaltiopäimit-kokouk-
sesta, ja tällä ajalla oii tämä tiivistys-tar;-
we häiiimästyttämästi kaswanut. Se oit
paisunut suureksi woittiaksi, joka ohjaa ja
siiuiitaii kiitisittt henkiset woiniaiii ponnis-
tukset. Wai eikit se osoita sutirta siivistys-
tarwetta, ettii itielkeiii sitiiiiiiiii itikitiiti yksi-
titisillii iiiiiroiilit perustetaan wiisi liiseoit sa
yhtii tiioitta tiittiikouliia korkeiiinpiia nais"-
siwistystä marten? Eikii täitiiiiöiiieii wiikkii-
Us siwistiis-rieiinoissa ole harmiuninen il-
tiiiö nummine historiassa; eikö se osoita
herätiiieeii kansallishengen potitemtiiitta ja
woimaa? Eikii se osoita, ettii kiitisit joka
woi nitriitit iviitiieiset ropoiisakiti hankkiak-
seeit lapsilleen ajanmukaista kasivatusta,
tuntee tiiiidelleen simistyksen tarpeellisuuden?
Wakuutuksemnie onkin, ettii jokainen kaitsii-
laitien, joka mähänkiiäii harrastaa isänmaatt-
sa piiriista, titiiöittää suonienkielisten kotilii-
jett tarpeellisuuden. Warinana iiioipi pi-
täii, ettii niititit säädyt, kitit he tulemiin-
iiiiioden iiliissii kokountuivat Helsinkiin
waltiopäiiwiile, astumat edellisteti raittiita-
tiiaa uraa jit tiiiidyttätität siioiiiiiliiiseti kait-
san maatiinukset jit itiin tekemät lopuit iiii:
kitajat! kiisiiiiiykselle, joka on: saadaanko
suomenkielisiä kouluja?
Pelko tässä siihteessii ott tiihäti asti
raskantui taakkana itiiiitiiiiiit suonialaisen
kaitsiiii iiiskoiiiii. Eiköliäii jo lillieni" se ai-
ka, jolloiti tätä taakkaa helliteiään? Wai
oitko se aikii ivieiä kaukana? Oiikit niitä
kansalitisiii paljon, jotka tahtoivat suoma-
Nyt tullut:
300 dosieli-palttoota jakappaa, mustia ja montio. willakankaita,
huonekalu- ia gardiinikankaita, huopa- ja hamppumattoja, dosseiia
ia trikoita, suuri walikoiina
G. A. Dammert’illa.
laisen katisaii pyhintiiiät oikeudet tallata
jalkainsa alle. Etiiuie tahtoisi luulla" että
Wikinki-puoiiiella titaassaitiitte olisi suurta
waltaa ja mahtia. Jos heillä oit ioaltii
tässä maassa, itiin silloiii on suonialainen
kansa liukassa; silloiii ei ole mitään oike-
uttii toiivottamiiiia. Tähän saakka on tä-
mä puolue ollnt jotensakin tuntemattomis-
sa. Nyt se on kuitenkin yhä eiteiiiiiiiii ru-
mennut astumaan esitit. Nyt se on hil-
jattiiin lausunut iitielipiteensii suonialaisten
waatitiiuksieit suhteen. Niiistä tiäkiiy ettii
riiotsalaiselle simistiikselle niaassaiiinte käy
suomalaiset oppikoulut pahimmaksi esteeksi.
Sanalla saitoen, Wikingit pitäioät mahdot-
toiiiaiiit iiiyöiitiiä suotiialaiselle kansitlle ini-
tääii kotiluja. Heidän mielestä ruotsalai-
nen siivistiis pujahtaisi tilos tästä maasta
kohta kiin siiotititlaiiieii käyiii suonialaises-
sit kotiltissii. Mutta heidäit titielipiteeiisä
omat itiin järjettötniit, niin kiiikkeii oikeii-
deii titiitoii mastaan sotimaiset, ettei tar-
mitine peijätii ettii se puolue mitään kait-
natusta saisi. "Lukijoillemiiie hiitoiksi tali-
doiittiie tähän paiiiattait itiiiiititttiiii otteitii
tästä merirosmojen nero-tuotteesta.
"Sitä wastoin pidiiiiittie hywin
epäilyttäni ä ii ä, ’i kiiti wielä itiin
kehitttiiiiärtöniältä ja iiiiii tnähäii sitoisit)-
iieeltii kieleitä, kuin Suonieii kieli oii,
kielellä, joka koko historiaanne kehityksen
itikatta aina iviitiieisiiii itikoihin asti on
olltit ainoastaan wastaanottawaisetiii, waadi-
taan saitiojii muinaisuuksia korkeatupaa siivis-
tystä marten, sama kyky iiittitittaiiii korki-
ampaa yhteiskunnallista siwistystä, kuin
ruotsin kieleltii, historiii ii ni ii iiräii-
itiiiltä siwistys- ja lainsäätä-
kieleltä. "i "Jit juuri iiäiti on laitii,
sellainen epämiisas iiiaatiiiiits tehdään, kiiti
tahdotaan korkeampain suotuenkielisteii
koulujen perustatuista ja kitiiititttaitiistii,
maatien iiiiltä, että itiideit tuulee jakaa
satua tiiäärii kaikenpuolista simistys ii,
kiitit ruotsalaisten oppilairo-stenkin.
Siis tätä nykii ii ei niitiiäit
suomenkielisiä oppikoiiltijit. "i
:iie eiwät ivoi tiiottitii oppiiiiilleeit tuota
todellista korkeatupaa siwistystä, sellitiseiiit,
jollaista isiiitittiiii tarwitsee, — ellei näillä
ole ruotsi äidinkieleitä eli ellei niissä riiot-
siit opeteta siteti, ettii iiiiiiiät kouliit aitio-
asiaan iiiiiteksi pysywät suomenkielisiiiä. ———
Iit uie pyydämme herroja dagliladisteja ja
liberalisen ohjelman piioltistitjiii, sanioin-
kiiiii herrojii hallitukset! jäse-
ti i ä ja ylimalkaan kaikkia kiihkottomia
iiiitaiittiie kansalaisia, laskein-.ian kiiteiisii
sydiiitinielle ja suoritan mustaamaan etteko
te, kiiteti ittekin epii l ii u l o l l a, w a steit-
niielisesti, pelolla, ’i ajattele
noitit suomenkielisiä oppikouluja ja tuota
siwistystä, joka kerrau suuriite waatimuk-
sineen koittitit tunkeutua Teidäii piiteihinne
niäkimoiinaila. E ni iii e s i l iti ii ii r ä p ii-
tistiikiiiiii epäile, ettei suuri
enemniistö Teistä pidä näitä
kotiliijit tilitit epiiiliittäiviiiä
to deili selle siivistykseileiiiine ’i
ja seit kaiutit ko k o tii l e iv it i s ii ii d e !-
! e tii ni e, kuten ittekin; ivititti miks’ette latisti
suoritan, miksette ryhdit rehelliseen
iv a s t a r i ii t ii a ii, tässä ivattuaan
saisitte initii lujinta tuetta Suoinen siivisty-
neissä äideissii, joiden sydämen aamistukset
"i Meidäit allemiiwaitma.
kentiesi näkewät kaueittiiiaksi, knin teidiiit
ajatustenne pitkäsilmät. Saiioinakirjalli-
sundessa puoliistaiieiniite yksiiiääii tätä
ajatusta; titiitta me tiedämme, että löytyy
joukko erittäiti simistyiieitä, kunnia-armaisin
ja inahtamia henkiiöitä maassamme, jotka
eiwät kirjoita sititoiiiiilelitiin, waati jotka
iihtä hywin itiitä huolellisimmin seiiriiamat
kaikkiii eliii-kysyinyksiäiniue; jtiuri iiäiltä
pyydämme kannatusta ja apua, ennetiktiiii
on liiati inoöhäistä. Wielä ei walkea ole
heidäii oiiiissii nurkissaan, ivaaii warma
oit, että piait niiu käy. W i e l ä w a l t i o-
päiwä-jakso siimaan sunii-
titaii — jit oit olewa turhaa si-
wistyneen mielipiteen katitta
waikuttaa iiallitsijaan ja säätyihiit näissä
kysyiiiyksissä".
Kotiiiiaalta.
– Ltiiiltiopiiiwäiitiesivaalit. Taloiipoi-
kaissäätiiyii vii tviilittit: etit. waltiopäiwä-
inies J. H ii ii t i ii i ii e ii :iltiriipääit t:kuu-
nasta; kttiiiiallislautakutinatt esimies Pet-
te r A n w i ii e ii Sitlitiiii t:kiinitastii; tii-
lolliiteii M i k k o M o n o ii e ii Iloniaiitsiii
t:kiinitasta; kunnallisiieiimos Ed iviti A-
iv e l l it ii :kiliseti Satakuniiaii t:kunttasta;
kiitiiiallisiieumos A. Meurnian Pirkka-
litit t:kuniiasta; tiiloilitteit T a ii metti
Kalli Jkitlisti-ii t:kutinasta; rnsthollitri
I" d ä ii p ii ä — H e i k k i l ii Iiinakkaian t.
kutinasta.
tiiappissäätiiiiii oit ivaliitu: rehtori til.
Kihliiia ii ja prof. Yrjö iioskiiteii
"Pormooit hiippitkiiiiititii kouluopettajain
puolesta,
Pmrwarissiiätiiyii oit wiilittti: lakit.
kiitid. W a l d. E ii eli e r g Saiitotiliiitian
kutista, kiiiippiiiieiiwos K. Kurteii ja
assessori I. J. Stenliäck Waasitit
k:gi-Jlii.
—— Arkkihiippiil’uiman kouluopettajain
malmislama kokous pian tiipahtiiiiiaii
edustuiesiitaalin johdosta tulewille ivaltio-
iiiiiiiiille oli wiime perjantaitta.
.linkouksessa päätettiin:
i:ksi pitää iv a ii l i ii iv a lt a isi ii a
kaikki opettajat Turiin ruotsalaisessa liise-
ossii rinuakkaisosastolla sekit heidiiit kaltitt-
seitsii toisissa kouluissa kiiiti myöskin iiii-
rastaan ivapaiit ivakinaiset opettajat ja
lakkauspalkalla eliitvät.
2:ksi että walitiaisiiii
iit i e s t ä tiialtiopäimille.
:i:ksi ettii edellisessa iitaltiopäimiiiiiies-
iviiiilissii liiimitksytyt tiiäärätikset maalitaivas-
ta pidettäisiiti iiiiitittaniitttit.
4:ksi pititkie suostuttiin 20 tiiarkiiksi päi-
ioältä, siilieit luettuna niatkapiiitiiät.
jiiiseitsii pitää ipitlitiiii itse paikata.
— Tiitl’ititioii wiikiiiiiiseti-tiiiiansaaniis-
oikeutta toittieti suoritti t. k. ;; p. täkäläi-
sessä tnoittiokapitulissa m. t. kaupungin-
saarnaaja .sk F-. :ii etna li l.
— .siistittiiillineii museo Turiissa. Tä-
tii museota warten ivaliitu toittiiktiiitit,
jonka iisiitiiii oit rohtyä toittiiiii saadaksensa
tällaiseit tiitiseoii aikiiiiii, oit kiiiiittiititit ylei-
sön piioleeti, kehoittaen sitä suosiollisesti tä-;
hitti kokoeiiiiaaii iiiitiiiiiiiiiii sopimia esiiteitä,
jotki! ehkä löytymät yksityisten halliissit, jit
jos esiiteillä oit suuritupaa armoa, kiiiit et-
tii uiitä lahjaksi atiiiettitisiiii, tarjoutuu toi-
itiikiiiitit niitä riihitila lunastamaan. .Lali-
jojii jit tarjooiitiiksia initiistettaivista esineis-
tä wastaanottaa keiiriiiiiikoiisiiliii roiiivit
kaksi edus-
öl-
Wiwi Maiiti, asuipa 3soti Häiiieenkadun
warrella N:o 28.
Museooit sopiioia esiiieitä omat: Turiissa
telityjä iitaalöytöjä, kaikenlaisia, wanhem-
milta jit uudemmilta ajoilta; esiiteitä, jotka
owat jossakin yhteydessä Turiin linnan,
tuomiokirkon ja akiiteniiaii kanssa; muinai-
sitta aikoiita Turussa löytywien tälitiseurain
ja yhdistyksien tunnus-merkkejä, sikillejä ja
muuta omaisuutta; entisten käsityöläis-am-
mattikuntien kaikenlaista omaisuutta; kaup-
pias-, porwari-, höökkari- ja laiwuriseurain
oitiaisuutta, kuivauksia, karttoja, asemapiir-
roksia kaupungista tiihi sen osista ivanhent-
utilta ja uudemmilta ajoilta; kiiivaeltnia
Turussa sattuneista tapahtumista; Turus-
sii löytyjä ja eri ajoilla käytetyitä riihoja;
mitaleja ja muistorahoja, löiitiijä Turussa
taikka täällä sattuneitten tapahtumien joh-
dosta; wihdoin pukuja, koreuksia, talouska-
luja y. iii. jotka kuwailewat Tiirun oloja
ja tapoja eri aikoina. Kirjastoon, joka pe-
riistetitiiit yhteydessä museoit kanssa, oivat
sopitvia: kaikki Turussa ulosannetut sano-
malehdet, piiiiiotiiotteitii, jotka otvat yhtey-
dessä Turussii sattuneitten tapahtumien
katissa, puheita, runoja, hettkilöitten elä-
iitäkertojit, jotka oivat olleet Tiirulle suu-
reniiiiiistii armosta, teaatteriaffisheja, Turun
akatemian ja sen ivaiihiiiipaiit kirjapainojen
kirjallisuutta, käsiiikirjoitettuja muistutuksia,
sukuluetteloja ii. ui.
— Rikosjuttisia wainioihitiistä Augus-
tii Wiilheliiiitta Wahlgren’ia ja keneraali-
iiiiijooriii Fritz Bureiistaniia wastaan, jotka,
ttiiiikiiiii tuttiiettii ott, omitt ivaitgittuna
siiiitettiiiitä hiiolitiiitttoitiuudesta matkaatt-
saattaiieeii seit lapsen kuoleiiiati,joiika wii-
meksi mainittit sitteit oli polttiiitiit, ott
wihdoin Tiirun homioikeiis aittiiitiit tiio-
itiioiisa, joitkit tiutkaan Wahlgren tuomit-
tiiii yhdeksi wuodeksi ja yhdeksäksi kutikau-
deksi kuritushuoneesen ja Bureiistiiiii iilitä
pitkäksi ajaksi wankeuteen, jota paitsi he
sitiivat sakkoa rikoksesta siweellisytittä ivas-
taan, edelliiieit 76 ni: 80 p. ja jälkimäi-
iteii 307 iii. 20 p. Howioikeuden päätös
oit wiipynyt, kitit oit täytyityt odottaa asi-
aitottiaiseii iititiiiiilääkäriii lausuntoa Bu-
renstititiiti mielentilasta.
— Markkiiioita pidettiin toissa päiwänä
täällä. :iiäniä olitpat itoitii uiisiii eläin-
iiiiirkkiiioitii, joihin kaupitsema kitiisa ei
ivielä tiäiitii olewan oikeiii tottunut,
sillä wähän oli elukkain sekit iiiyyjiä "että
ostiijiit jit hiitiiat olitpat huononpuolisia,
kiiteii edeltäpäitt woi arwatakiii. Muuta
tiiiviirit oli myöskin kaupaksi tawallista
enempi.
— 100-wiiotias. Jokii päiwä sitte täyt-
ti Ketteiisteii Hitrniooii etit. etiiiiiitii Regi-
iia Aiitintytär Pyhäinaan saariseurakun-
nasta 100 wuotta, hän kun oli syntynyt
syysk. 25 p. 1781, kuteti häitellä wielä tal:
lella oleivii liitiititit kielinen lukuseteli osoit-
taa. Wiiiihiius, jokii ivielä oit jotensakin
kepeli ja jolla oit täiidet heitgeutiioiinansa
jiiiellii lisäksi, oit ollut 60 iv. talon takana
ja nauttinut itiiioiiait. Häii on sititiiitt itäh-
dä jälkeisiätisii aina neljänteeii peltueen, sillä
häitelle ott jo sytitiiiiyt hiitten poikiinsa tyttären
pojan poika. 1809 oli aikatullut naitaisiin.
Hyiitästi sanotaan hänen wielä itiiiistatviin
1808–—18()9 wuosien sotatapauksia. li.
—— .kiiwaloisinis kaupungissa. "llieniteellä
tviikollii sairasti: 27 h. matsa- ja suoli-
köhää, 8 h. rintaköhäii, 5 h. ivilutautia
jit 4 li. ilio-ruusua.
Tiiaskiit sitsi iapseii syönyt. Kiikolan
kylässä Nitiitätiiiieii pitäjää joutui titit
kiiluman lokakuun 1 p:nä lapsi siideii
saaliiksi. Jtsellistiiiehen poikii Kiiile Sautala,
8 muoden ja 4 kititkiiiideii ikiiiueti, oli
äitiiisä käskystä lähteitiit meitä noutamaan
eräästä kaimasta, iioiit 35 sylen päässä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
