Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
täiväksi, sillä niissä osissa Jtä-Suomea,
missä susia rattdoilla pyydetään, owat su-
det peräti häwiniieet, waikka ttiitä siellä
ennen paljoit on ollut tithojansa tekemässä").
— Koen tässä lyhyeen selittää millaisia
sudenraudat owat ja miten tiiillä pyydetään.
Sudeit raudat otoat tvarsitt yksinkertaiset
ja siis huokeahintaiset; ne titaksawat itoin
5 markkaa kappale ja painawat 8 tahi
eitiittäätt 10 naulaa. Muodoltaan eine
ole wähääkäätt ketitii rautojett eli saksiett
kaltaiset eikä niitä tarwitse ttiitikititt ketittt
rautoja puhdistaa :lie owat neliäu miio-
toisesta (kukin siivu ttoiii jalkiia pitkii) ke-
hyksestä sahahampaisien satikojeti marsia
pitkiti potkaisemalla kithdella teräs-wiwulia
eli tvieterillä warustetut. Sangat owat
neliön niastais-siwitissa keskikohdalla sara-
itoilla kiititii ja wiritettyitä kääntywät ne
toisia siivuja wasten, jossa niitä siwunlai-
dassa olewa koppi eli liipasiit ja haka kiiti-
iii eli wirityksissä pitää. Niin pian kiiiti
koppiiti asetettiin hakaa sisäätipäitt liikitttaa,
lattkeewat raudat hetikohta wipujen potkiti-
semina. Laul’aisemista warten onkin ke-
hyksen sisälle otiiineltit waate, josta rihmat
ineuewät hakaatt, kitit siis waatetta alas-
päin painaltaa, laukenivat raudat. Wielä
tawallisesti pidetään rattdoissit lyhyet pie-
ttellä aitkkiirilla eli raittahaarttksella ivarus-
tetiit witjat, että kuti sitsi ott raudat jalka-
hansa saaiiitt, ankkuri puihin inetsässä tart-
tuiitalla hidastuttaisi sett kulkua; ttiittta ei
tie ole junri tarpeen. .Tällaisilla raudoilla
pyydetään siisia ainoastaan talwella liitiieti
aikaiia ja seuranivalla taittalla. Iohoitkiii
lähelle teitä ja lakeita eli aitkeita paikkoja
(tiiitty, pelto tahi jiirivi) iiiiien töriiiäälle
iuetsistöön wiedäiin haaska eli raato, seit
parempi mitä aikaisenunin, waikka jo siilan
aikaitii. Kuit stisia kittillaait olewan seit-
duilla, kahlita mies teitiä tiseita litoin kol-
met neljät, jokii hitariiltii) askel-polkuja
haaskalle ja asettelee lititteen askeleensa alle
wiritettyjä rautoja ja peittää tie hywästi
hienolla lioitella, niin ett’ei se askel itiiytii
erinäköiseltä kititi toiset. "Ratitoja näin
patittani! useampia ttoiit 10, unihintaan
ehkä 5, ttoille poluille eri pitikkoihiii, tittttta
ci warsin liihelle haaskiia, titanit noin 5
ja aina 40:tieukiu sylen piiähäit; ja sait
panna wielä edeniiuäksikiit, sillä kitti sitsi
ei iiseitikitatt tule haaskalle asti, jiiisi se
saannitta, jos raudat haaskati innpärillä
olisiwat. Susi, haaskitit houkuttamana,
tultuansa pyytöpaikait tiettoiille, lähestyy
aina tawallisesti haaskaa askel askeleeltit
miehen jälkiä ja laukaisee siis iiiiltä raudat
jalkithaiisit. On tapahtitititt, että yhtenit
yöttä siiiiiiiltii pyydökseltä oit raudoilla saa-
tit neljäkiti hukkaa, kitti ne tiäet eri askelia
(teitä) owat lähtetieet haaskalle ttietteiiiiiiiti.
Jos susi oit itähttyt toiseit suden tarttuneen
rautoihin miehen askelilta, woi se tulla itiin
wiisaaksi, ett’ei titetie jiiljille, waan astittt
siittiin tityöteti, silloin pattitauti raudat hii-
ueit omille askelilleen, ja wiisas sitsi, joka
seitriiatoallit kerralla oiiiia askeliaan kiiypi,
petetään. .liitti sitsi oit raittoihiit käyttyt,
kokee se pyytää itiitii pois (mtttta tut-hiiaus
ja ei eititätä juuri pitkiä matkoja tehdä kitu
sen tappaa saa; werineit jälki ja rehnien-
itys lumessa osoittawat minne se ott iitat-
kaaiisa mitellyt. Ratitojeu heiskahdus lau-
etessa peloittaii toistit siisia seuduilta pois
pakenemaan.
Titiiii lyhyt selitykseni ei tuoi olla täy-
delliiteii, että sen awulla oppisi oikeaksi pyy-
täjäksi, oleit tiiaan tahtonut tätä pyytökei-
noii saattait yleisetntttiit, ja erittiiiitkiti .Liiit-
si Suoiiiessa, titititetitksi, jit esittelisin, ettii
hallitus kustantaisi muutamia raudoilla
pyytiijiii Länsi Suoiue.eii sekä susia häwit-
tiitiiiiiiit että sikiiläisille raudoilla pyytämis-
tapaa opettamaan. tliarhiiiiittitat raudoilla
pyytäjiit, joilta myös tiitiitt owat oppineet,
owat Riidyt Sortaioalassa (Iuhana) ja
Jaakkimassa (Sauittli), joille Suotnen tiiet-
sästysseura ott aatamit petoeläiittett häwit-
tämisestä taliapalkiitiiott.
Raudoilla susien pyytäjä – iii.
") §liitiidoilla susia pyydetään erittäinkin Sorta-
nuihin jii myös Iaakkimait sekä osittain Hiitoliin pi-
täjässä. Jos joku susi Sortatoalan seuduille siittiin
talwella saapumaan, jota ei ktiiteiikaaii ole titoniiii
muosiin tapahtuiittt, itiin melkein ivarina saa olla,
että se sinne tiirkkittsa heittää. Siitä oit jo toistit-
kyitimentii wuotta kiin eriis suuri susiparivi, yli
kymmenen htikkaa, itiin peräti wuutaiiiiiin miikkojen
kultilla paraastaan rattdoilla Sortaivalassa häwitet-
tiiit, että ainoastaan joku pakenemalla hetikettsä pe-
lasti.
Kaikellaista;
Se keitto anttaa. Rautatie-tvaimuissa sattui
kerran kaksi ättitttää istumaan ivastatusteit ikkunan
kohdalla. Toitten, joka on lihatpa, on satutetut
myöhällit ja hädissään hänen poskensa palaa ja riti-
tattsa hohottaa kuumuudesta; hän tarttuu kohta ik-
kunaan sitä awiitakseett, tnutta kas, sitä ei salli was-
tapäätä istuma iiiiiinä. Häii on laiha ja on jo
kauan istunut tuossa, kärsieii kauheata ilmaiiwetoa,
kun muut matkustajat owat yhtäpäätä syösseet si-
säätt aina jättäen owet auki. No, mitä muuta,
ruwetaan satiiinwaihtelooit, ensitt kohteliaasti, sitten
pistätväisesti, sitten koroitetulla äänellä, ja jota
enempi äiitti nousee, sitä enempi wiha paisuu. Ol-
liian kohta ilmi riidassa. Lihatva ätninä wakituttaa,
että hän heti paikalla tukehtuu ja kuolee, jos hän
ei saa awata ikkunaa, ja laiha tväittää, että kylmä
ilmanhenki ikkunasta tappaa hänen tuossa paikassa.
Onneksi astiiu nyt konduktööri sisään; häiipä riidan
ratkaisijaksi. Hätie:t oikeaait korwaansa huutaa li-
hawa pätewiä syitäiisä ja laiha kiljasee tv.iseinp etan
wastasyitänsä. Miehen päii menee pyörälle eikä
häit tiedä asiaa ratkaista, sillä hariva ihminen ott
joku Salotnon. Mutta tästä tieuwottotnuudesta
pelastaa hänen eräs matkustajista, joka neuwoo:
"Llwatkaa ikkuna, itiin tito laiha äitttitä kuolee,
ja pankaa sitten kohta kiittni, itiin taas lihawa kuo-
lee, ja tiie niitut saatuine olla raul)assa.””
Niin, niksiä liäii ne olisikaan saanut? Eräässä
seuriikuitiiassa piti tiiollainen sitiim.ttott, mtttta it-
sestääit paljoa luulewaineii nurkkasaarnaaja kokouk-
sen. Hiiii bittisi ja pauhasi kauheasti ja liiitli itse
saarnaamansa tnahtiiwasti sekä kuulijansa olewatt
sywäii waikutuksen jii liikutuksen alaisina, ttiiii että
häit wiimein rohkeni huittaa:
"Miititlla on taiwaan waltakunnan awaimet"
Mutta piteittinälle häit ei päässyt, sillä siihen
wastasi seurakunnan toakawa kirkkowäärtti:
"Jos tie siiittlla oit, tiiitt olet tie, totta iviekööti,
warastanut"
Ja siiheti se saarna loppui, ja nauraen muiit
tiiumailiivat: ttiiit, ttiistä hän tie olisikaan saanut?
Kitrsfit;
Suomen Paitkki Lokak. 5 p.
Waihto—kurssi Disk. kurssi.
M. p. M. p.
Pietitri 7 p ...... 273 —— 265: —— 100:lta r.
Lontoo 90 p ..... 25: 17 25: — pun:ta st.
Parisi 90 p. 99: 20 98: —
Hampuri 90 p. . 123: 20 122: 50 ,
Amsterdatit ..... 207: 50 20t;. — 100’tta"
Tukholina 3 p" . . . 139: — 138: 40
Torihiittoja.
Titrnssa. Nisut 40 iti. t. Nisujaithot 4 iti.
leiw. Rukiit 30 tit. ttitiityri. Nuisjauhot 2
iii. 40 p. leitv. Ruisleipä :1 ni. keito. Ruisinaltaat
1 m. 25 p. kp. Ohrat 1 nt.60 p. leiiv. Ohra-
ryynit 1 tti. 30 p. kappa. Kokottaiset s:mat 1
tii. 80 p. kappa. Ohraset maltaat 1 tii. kappa.
.tlaurat 1 tii. 50 p. leiw. Kaurajaiihot 1 ni. 50 p.
Kaiiraryynit 1 ttt. 20 p. kappa. Surwoniattomat
sitiat 1 tii. 40 p. kappa. Heriieet: wiheriät 1 ni.
kappa. Walkoset 90 p. kappa. Ruskeat 80 p. k.
Sekitlaiset 75 p. kappa. Periinat 20-25 p. kp.
l: 20 nelikko. slleruttajaithot 25 p. naitla. Jiiu-
rikkiiat 1 tii. 50 p. tielik. Huitialiit 70 p. naul.
Heiuiit 1 iti. leiw" piiiitarpää 1 iti. 25 leiw.
Oljet 4 iit. ktiortii. Silppii 3—4 ni. kuorma.
Tiiore naudanliha 3—4 tii. leiiv. Pitlwattu
5 ttt. leiio. Ttiore lampaanliha 5 iti. leiw.
Pahvattit l; tii. leiw. Tuore siattliha 10 iti.
leiw. Wasikat, juotettit 7 iti. leiw. Juotta-
titiittoinat 2 iit. kappale. Jhra 50 p. naul. Tali
8 tii. leiw, Woi 95p.——1 tii. itatiia, 18——20 ni. leiw.
Taloitpojan juusto 20—40 p. kappale. Kuorinia-
toti titaito 50 p. kiittitti. Kiiorittu 30 p. kannu.
Piiiini 25 p. .tieriita 4t) p, kort. Willat 1 tii.
20 p. tt. Muttat l in.25 p.tiit. Kukko 75 p. kppl.
Katiat 50 p. kapp. Kanaitpojat 80 p. kapp.
91l."tsot4tn.piiri Teeret 2 iti. pari. Pityt 1 tii. p.
Jsott raawas-eläiitien kieli 1 iti. Tuore lohi
l ttt. 25 tiatil. Suoiattu lohi 1 tii. tiatil.
Ttiore siika 3t) p. tiaitlit. Hauki 20 p. ti. Ahwe-
net2) p. tiaulit. Lahnat l5 p. ttattla. Säy-
näät 5 p. natila. Ankeriaiuen 1 iit. tiaula. Kaittttela
15 p. n. Silakat 2 in. leiiv. 8 iit. ttelik. Tuoreet
hailit 75 p. kapp. Muikutiiiiäti 1 in. 50 p. tiaul.
Mäntyset laitdat 3——8 tii. toltti. 91lätityfetplatikut
90 p. kappale. Kuusiset laudat 3–7 tii. toltti.
Piirut 30 p. kppl. Kattopäreet 7 tii. kuortit. Räys-
täskouriit 95 p. syltä. Terwa 22 iti. t:ri. Saitt-
mateet 7 ttt. kitoritta. Halot: .skottiittset l’i iti.
kuoritta. Mätttyset 5 iti. ktiortiiii. Kuusiset 4 ttt.
Pajahiilet 9 tii. kuorma.
50 p. kiiot-.
liitdessakaiiptingissa: Riiiiit 34 tii. tynnyri.
Ruisjauhot 35 tii. Niiisleivä 3 leiw. Ohraiset-
iiiiiltat 1 tii kpa. Kattrat 1 ttt. 20 p. leiw. Kiiiiranryynit
1 iti. kpa. Herneet, walkoiset l tn. kpa dliiiskeat 80
p. kpa Sekalaisi!t 75 p. kpa Perunat 2t) kpa Jttii-
rikkaat 5 p. kappale. Nattriit 20—15 p kap.
Titore naudan-liha 2: 50 ja 3 tii. leiw, Lampaan-
liha 4 tii. leiw. Tuore siian-liha 10——11 tii. keito.
Siiolattit 9 ttt. leiw Wo 85—90 p. naul Piitttii
20 p. kann. Hatiki 15 p. naul. 2lhtoenet 10 p.
ttaiil. Kainpela 10 p. naul Silakat 2 iit. leiw.
Tuoreet 1 iit. ättipäri. 6 tuiiiti. liiuditt 1 tii, 7
titititi l; kyyttr. 2 tn., 7 kyyti. 3–.5 iti. 7 kyyn.
Petäjäineti 5—8. 7 kyyti. Kiiusinen 5—7 in. Laii-
kiit 2–20 p. kappale. Kuiisiset 1–40 p. k., 8
tiitttit. 50 p. kapp. Waiw-.islankut 3t) p. kapp. Seh-
terit 2: 2.3 ja 2: 5l1 p. siiilkit, 4 slt. 4(;1 p., 5 slt.
08 p. kap., 6 slt. 8i) p. " tittitit. 4 slt. 1: 80 p.
l; ttiiitit 5 slt. 1: 50 6 tutuit. 0 slt. 1: 8t1 Tikka-
putinreidet 3 iit. lotti. Hiilot. Koitvuset 18 iti. sit.
91katkawiiorolista.
Höyrylaiwa ?! h k’ e r a
lähtee lokakuulla:
Tiirusta liitteenkaupunkiin perjantaitta 7 p.
10 e.pp.
Uitdestakaupiiiigista Raiiiiialle lauaiitaitta 8 p. kello
"126 2.31;9.
Rauittalta Poriiit satiiatia päiwänä kello 10 e.pp.
Porista §haunialle sitiittuittaiiia 9 p. kello 9 e.pp.
Raumalta Uuteenkaupitnkiin itiiiaitatititiiia 10 p. kello
0 e.pp.
kello
saniana päiwänä kello
3511 e.pp. "
L. Sihroder.
Höyrylaiwa A i n o ,
kapteeni M. Holtiiberg,
lähtee
uudestakaupungista Turkuun
joka maanantaina k:lo 10 e.pp, Turusta Saloon"
Karunan kautta,
" tiistaina k:lo 9 e.pp. Salosta Turkuun Karu-
natt kautta,
" keskiwiikkona k:lo 10 e.pp. Turusta Saloon Ka-
rutian kautta,
" tuorstaina k:lo 9 e.pp. Siilosta Turkuutt Kir-
jalkalan ja Saudön kautta,
" perjantaina k:lo 9 e.pp. Turusta Saloon, Kir-
jitkkalatt, Teijott, Matildedaalin ja
Strömtitati kautta,
" lauaittaitta k:lo 9 e.pp. Salosta Turkuun Ka-
runan kautta,
poiketen wälisille laitureille.
Höyrylaiwa S al o,
kapteeni J. W. Holinberg,
lähtee
joka maanantaina k:lo 9 e.pp. Salosta Turkuun
Saiidöti kautta,
„ tiistaina k:lo 10 e.pp. Turiista Saloon Sandön
katitta,
" keskiwiikkotia k:lo 9 e.pp. Salosta Turkuun
Kirjakkalati, Teijon, Matildedaalin ja
Strömman kautta,
" tuorstaina k:lo 9 e.pp. Turusta Saloon Kirjak-
kalatt kautta,
" perjantaitta k:lo 9 e.pp. Salosta Turkuun Ka-
ruitatt katitta,
" lauatttaiiia k:lo 10 e.pp. Turusta Saloon .Ka-
ruitatt kautta,
poiketen wälijille laitureille.
Huotti.l Malmiiäsiin ei poiketa jos ei tarpeeksi
lastia taikka matkaajalta ilttiaannu.
F’ ntojnt ; Höyrijlaitoa" Salon matka-
; " wuorot paattywat lokakuut!
!6 päiwästä alkaett.
Höyrylaiwa 92 y st a d ,
kapteeni E. R. Suttdströnt.
lähtee:
Joka maanantai k:lo 10 e. pp. Turusta Daalinteh-
taalle,
" tiistai k:lo 8 e. pp. Daalitttehtaalta Turkuttn.
" keskiwiikko k:lo 8 e. pp. Turusta Hakkalaan
Daaliiitehtaati kautta.
" tuorstai k:lo 7 e. pp. Hakkalasta Turkuun
Daalintehtaan kautta.
" perjantai k:lo 10 e. pp. Turusta Daaiinteh-
taalle.
" lauantai k:lo 8 e. pp. Daalintehtaalta Turkuuu.
Matkoilla Turusta Daalititehtaalle poiketaan Har-
jattiilaaii, Mutaisiiii, Owitjcian, Gunnarsnääsiin,
Terfsuiidiin, Attuun ja Skititiarwiikiitt, titenuessä ja
tullessa, sekä keskiwiikko-iitatkalla -Turusta Hakkalaan
paitsi ylläiitainittuihin laitureihitt, myöskin Söder-
hyyhyn, Bromarwiitt ja Fittbyyhyn sekä paluumat-
kalla Grägguiisiin, Siksalaan ja Westlahteen.
Höyrylaiiita L eitti u,
kapteeni G. R. Nordliit,
lähtee
Raumalta Uuteenkaupuiikiin lanantattia lokak. 8 p.
k:lo 5 e.pp.
Uudestakaupungista Tiirkuuii santana päiwänä k:lo
iki/2 !? pp"
Turusta Uuteenkatipunkiin itiaatiiititaiiia lokak. 10
p. k:lo 11 e.pp.
Uudestakaupungista Rautitalle tiistaina lokak. 11 p.
k:lo 5 e.pp.
Raumalta Poriiti saittatia päiwänä k:lo 9 e.pp.
Porista Rautttalle keskiwiikkoiia lokak. 12 p. k:lo 9
e.pp.
Rauiiialta Uuteeiikaupunkiin tuorstaina lokak. 13 p.
k:lo 5 e.pp.
liudestakaupungista Tiirkuuit santaita päiwänä k:lo
9½ e.pp.,
poiketen wälisille laitttreille.
Höyrylaiwa J lm a
kapteeni M. A. Nyström,
lähtee
Tiirusta liuteeiikaupunkiin lauatitaiita lokak. 8 p.
k:lo 2 e.pp.
iiudestakaupungista Ritunmlle lauantaina lokak. 8
p. k:lo 5 e,pp.
Ritiitnalta Poriiti saittatia päiwänä k:lo 9 e.pp.
Porista :liattiiialle sunnuntaitta lokak. 9 p. k:lo 8 e.pp
Rautualta liitteenkaupunkiin tiiaaiiatitaiita lokak. 10
p. k:lo 5 e.pp.
Uudestakauputtgista Turkiiitn siitit. päiw. k:lo 9½ e.pp.
Turusta Uttteetikaupitnkiin keskiwiikkotta lokak. 12 p.
k:lo 10 e.pp.
liudestakauputigista Rautnalle tiiorstaiita lokak. 13
p. k:lo 5 e.pp.
:liattiiialta Poriin siniraita päiwänä k:lo 9 e.pp.
"koristit :liitunialle perjantaitta lokak. 14 p. k:lo 9
e.pp.
§liitutttalta liitteenkaupunkiin lattaiitaina lokak. 15 p.
k:lo 5 e.pp.
Uttdestakaupungista Turkuutt satti. päiiv. k:lo 9½
e"PP-,
poiketen wälisille litittireille.
Muttttttu titatkawnoro.
Huonni Höinyiaiwa J I ni a iiii;-
lee täältä liitteenkaupun-
kiin, Ratimiille ja Poriin lauantaina lo-
kakutut 8 p:nä k:lo 2 e.pp.
Tarkemittatt kiedoit iititiia
Ioli. Gust. Wikeströitt.
Höyrylaiwa S a l o,
kapteeni J. W. Hoiittberg,
lähtee
Perjantaina lokak. 7 p. k:lo ½6 e.pp. Strömmasta
Saloon.
Satnanii päiwänä k:lo 10 e.pp. Salosta Turkuutt.
Samctita päiwänä k:lo ½0 j.pp. Turusta Saloon.
Lauaittaiita lokak. 8 p. k:lo 10 e.pp. Salosta Turkuutt.
Sunnuutaina lokak. 9 p. k:lo 10 e.pp. Turusta Saloon,
poiketen wälillä oleiviitt pysäyspaikkoihiit.
Mrianatitaina elokuun 10 p. alkawat laiwan ta-
walliset inatkawuorot. Ioh. Gtift. Wikeström.
Muutetut matkamuorot.
Salon markkinain johdosta
lähtee
höyrylaiwa A i n o ,
kapteeni M. Holinberg, "
Perjaiitaitta lokak. 7 p. k:lo 10 e.pp. Turusta Saloon.
Lauantatna lokak. 8 p. k:lo 9 e pp. Salosta Turkuun,
poiketeit tvälillä oletviiti pysäyspaikkoihin.
Maaiiantaitta lokakuuii 10 p. alkawat laiwan ta-
walliset ttiatkawuorot.
Kiiiilittuksia;
"uin keisarilliiien Suotnen Senaatti, maanwilje-
lys-tointituskuntiiiti tämän kuun 5 p:nä mi-
nulle lähettätiiäti kirjeen mukaan, on antanut mi-
niille luwati susiett häivittämistä warten Nottsiais-
ten, Mynäinäen ja naapuripitäjien metsissä asettaa
tottuneita sudentappajia suostuttamaa päiwäpalkkaa
wastaan, kuin tulee täkäläisestii läätiiiirahastosta
ulosmaksettowaksi, sekä sadan ttiitrkan eri palkintoa
wastaan jokaisesta sudestii eli sen penikasta, joka
tiäiltä sudentappajilta tapetaati, tiiiii saati tästä
yleisesti iitnoittoa kehoituksellit niille, jotka tahtoivat
ruweta semmoiseen suden-ajoon, täällä maankansli-
assa ilmoittamaan itsensä, warustettiiitia todistuk-
sella siitä, että todetiperäisesti owat itiin taitamia
ja tottuneita, kuiti setittttoisett petoeläitiien—ajon har-
joittamiseen ott tarpeellitteti. Turun maankanslia
11 p. elokuuta 1881.
C. M. C- r e u t z.
H. N. Schliiter.
Urakka-lnuitokauppa.
Urakkahuiitokaupalla, joka iverotointikamarissa pi-
detään maanantaitta tiykyisett lokiikitttn 10 p:nä k:lo
5 j.pp„ tarjotaati wähititiiiäii waatitvalle !viisikois-
ta kyynärää pitkiin ja kahdeksan kyynärää
leweän, lantaisen ulkohuone-mitjanristikkora-
kennus Riiissaloti sillanwartian asumuksen likelle;
ja on piirros ittainittuuti wajaankatseltawana alie-
kirjoittaneeii Westerlittg’iii luotia. Turuit tverotoi-
itiikaiiiari, lokakuun 3 p:nä 1881.
Werotoimikantaritt puolesta:
cs-
ö" Westerlitig.
Johii Liiidström.
Awoiiaisia sairaanhoitajatar-
wirkoja;
Sittekun Turun kaupungin :valtuusmiehet owat
päättätieet, että kiertäwiä sairaanhoitajattaria,
jotka tulewat olettiaati kaupungin teriveysliiutakun-
tiauwalwoiitiaii alaisina, Turun kunnan tarpeeksi tulee
asetettawaksi, welwoitettiiina sairauden tapauksissa ko-
deissa oletitaati sairaan hoidossa apuna ktittttait jäse-
nille, warsinkin ivariittoinille kansanluokalle, kehoite-
taan täteii halukkaita hakijoita tieljäätt sairaanhoitaja-
tartvirkaait wiimeistäiin tulewan lokakiiutt 25 p:nä
allekirjoittatteelle, terweyslautakuiinan puheenjohtajal-
le, lähettätitään tahi jättämääii hakijain omakätisesti
kirjoittamat, latitakitittialle osoitetut hakemukset mai-
tiittuihitt wirkoihin, joita titlee seurata todistiis sii-
tii, että hakija oit hywäinaiiieiiiett, osaa auttaivasti
maamme molempia kieliii ja kirjoittaa jottipaakutitpaa
niistä, omaa lääkärin todistamaa tottutttustii ja tai-
toit sairashoidon eri haaroissa sekä sitä paitse sellaisia
oitiaisuukjia, joiden katitta hän ott sopinut pitämiiätt
heikkojett ja herkkätunteisten sairasten hoitoa, ja tiiuu-
teu tiedoksi aiittetitatt, että joka sairaanhoitajatar, joka
otetaan kerralta yhdeksi wuodeksi, alkaen tulewan inar-
raskiiuti 1:stä päiwästä, saa paitse ioap:iata asuntoa
ja poltinpuita, 000 ttiart’kita wuotuista palkkaa, sekä
ettii siiiriiaiihoitajiitiir ei saa ottaa mitään palkkiota
sett yli, olkoottpa millä ttitiiellä tahi missä muodossa
tiihaiisii. Tittku, syyskuun 20 p:nä 1881.
Terweyslaiitakutttian puolesta:
Oskar Engblottt.
Htiittokanppoja;
:siistiiiiiii 11 p. ttilewaa lokitkittttii, k:lo 9:stä ed.
in- ja :l:sta j.pp. myydään kauppias A. A. Bergitt
talossa N:o 15 Arseniikiiduii warrella jtilkisella hiitt-
tokaupalla erityisiä kauppatiiwaroita, tupakkateoksia
ja huotiekaluja, joiden muassa byroita, kaappeja,
sohivia, pöytiä ja tuoleja, ruokakaappeja, sättkyjä,
1 wäli—sjärttii, kttitark-, tii-essinki" ja rautakaluja, la-
sejit ja posliineja, seittä" ja taskukelloja, lasten jal-
kitiiia, ttiiistett käyttö- ja päijllyswaatteita, tiiuun
ninassa sjitalejii, liinoja ja kappoja, joitkko meren-
tuulta-piippuja, käsimankeli sekä kaikeitlaisia talous-
kaluja ja puuastioita y. tii Ttiruti huittokiiuppaka-
inari, 27 p. ftiyc:ikiitita 1881. C. A. Lindaren.
aitatttaiita tulewan lokakutut 15 p:nä k:lo 10 e.pp.
"8; inimdään julkisella ryöstö-huutokaupalla, joka
pidetään n. k. .tiitsiikkain Kupittaalla, siellä sijaitse-
wa itselliswaiino ()tehtiin Aiiialia Piiniiwroti omis-
tittiin puurakennus, jossit on 1 asitiiihtiotte, 1 saittia
ja 1 puiiwaja, joka oit ryöstööii patitu kaupp. J.
W. GorsClielnik’in s-.iatawien peittäniiseksi. Turuti
htiiitokauppakatttari, syyskituii 30 p:nä 1881.
C. A. Lindgren
Kartanou-mhyuti:
Edesnieuneeii kauppiaan A. E. .Bloiu’in
kuolinpesiin omistama Buotilatt yksityi-
iieit perintörustholli, sitiirititdeltiiiiti 1
mantaali, ynnä sen alle perinnoksi lituas-
tetitt sekä Kitolatt jit Sittiulatt aitk-
tiietittitalot, kittiipikitt "5., manttaalistaan,
Piillilait kylässä, ettii Koilttodon itikoita
iiteressii löytywät saaret ja wielä Hätt-
dilätt § tttaitttaalitieii periiitätalo, Piiostatt
kylässä, kaikki We.htitaan pitiijiissii, myy-
däiiit julkisella wapaaehtoisellii huutokau-
palla, jota toitititetaaii fatiotttlla pai-
kalla utaaitatttaina lokakuun 10 päi-
wänä kello 11 e. pp. Buotilan rusthollilla
ja Häiidiläu tilalla, joita tähän asti on
wiljelty yhdessä, iiiiiikutsutiissa kolmijaossa
—–
ja joista matka uusikaupunkiin on 3;; pett
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
