Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
"46 tuomitusta Ruotsissa ja Norjassa 6,
94 tuomitusta Taitskassa 1 ja 484 Sak-
sassa tuomitusta ainoastaati 1 (Hödel).
"Korkein prosenttiluku ott siis Ranskalla,
Espaiijalla, 9iuotsillit ja Norjalla ja pie-
tiin lukit Saksalla.
Katiiitlaa kauppaa. Nykyjään ott
Bristoliit sataiitassa Englaittiissa kaksi itä-
waltitlaisttt laiwaa lastattuna ihiiiisteti luilla
täyteeti lastiin. Liiita oit ajettu ratittalle
"suuriin lääjiin, joissa wielä näkee koossa
pysyiviä kokonaisia luurankoja, rikkoontu-
tieita turkkilaisia piipptija, hewoseit ketikiä
ja rikkiitäisiä satuloita. :1tämä liitit oivat
Plewtiasta ja siittri ihmisjoukko käy niitä
joka päiwä katsoittassa. Näistä litistit
walmistetaan Englaniiissa ltiujaiihoja pel-
lon !voimakkuudeksi
Kirje annsta,
Wastatis Alille. —— anuti porwariston waltiopäi-
wätnieswaali.
Wiime kirjeessätii itiaitiitsin, ettii olin
saaiiitt kotvan !vastustajan :iilio Uiiderrät-
telser’in "Alissa", joka oli wiime maanwil-
jelyskokoiikseit iiiiiokkaitttpia ihailioita. Her-
ra Ali oit niitä iitiehiä, joista ruotsalainen
käyttää saitaa "tiaio", se ott: hän ei ivai-
ntaa päätäitsä asioita tarkennuin miettimäl-
lä, tvaatt punnitsee tiiitä kokonaan iiiidett
tunteiden titukaaii, jotka ulkonaiset tai sattitt-
naiset puolet hättessä waikuttatintt. Iohtit-
utista perusaatteista ei woi tulla kysymys-
täkäiiii. Kiin Ali ukko siis kiilki Kupittaan
kiiytäwiä ja ttäyttelypaikkojeti rakennuksia,
niin niio heiltitttat liput ja sotiiasti järjes-
tetyt näyttelyntwarat hänen itiiti kokottani!
wiehättiwät, että hän koko itäyttelyajati
tiäyttää käytteeii jonkinlaisessa ihastuksen
kstiriiioksec.tsa ja näki waati "rauhaa ja tyy-
tyioäisyyttii kaikkiallaIt Että tyytyittättö-
"myys talotipojissa oli jotenkin sittiri altista
alkaitt ja sekä kokouksen aikana että sett jäl-
keen tiili julkisesti ilmi, siitä ei Alilla ole
wihiäkäätt. Wasta sitte kun .ikärki pitkätt
aikaa jälestäpäin huomautti "tinttailija epä-
kohtia, :illi heräsi, tutitta huomasi heti, että
Kiirjett ptihe oli "raakuuden ja ajattelettiat-
tonttindeti" parjattsta, joiika tarkoituksena
tietysti oli "talonpoikain härsyttätttistii her-
roja itttistiiatt."” Miitta iiiitä Aii hiioiiiai-
sikaan — hän, joka ott tyytywäitteii tvä-
hitnpäiitt ttiäiiriiäii. Hänen tuielcstiiän toi-
mikuitta oli patitiiit suottien kieleii ltioittiol-
lisiin oikeuksiinsa. Häiiestä oit esiitierkiki"i
kyllii, että näytteltikapitteiden lipiiillit oli
painettti stioiiieii kieli ritotsiti alle. Miitta
ittitäpä siitä, jos yleiset päällysnimet oli-
toatkiii suomennetut, kuti ei kittttitiitikaatt
toimikunta olltit pitänyt waaria siitä, ettii
lippiiihiti oli mitään suotueksi kirjoitettu,
waati tiielkeiti kaikki oli ruotsia? Ios kohta
itäytteelle panija ei sitä tehnytkään, niin
oli se toittiikunttati tehtäivä, sillit tnitä se
hyödytti suonialaista, jos lipussa oli tutinet-
tti stioiiieksi sanat "iiiiytteellepaiiijan itiiiti
j. ii. e.," kun kiitittiiittkiii siinä oli kirj o i-
tettti itse uinti, sääty ja kaikki selitykset
ainoastansa ruotsiksi? §illi arwelee, ettii toi-
ttiiktittta ei kerjennyt teketttääit sitä ja
oit äärettötiiän tyytywäiiiett. Ja kan kati-
ptittgin päiwällisissä mitallisista puheista
yksi aittoa oli siiotiialaiiiett, itiin tämä ott
:illitt mielestä peräti tyydyttiiwii ja syyksi,
ettei useampaa pidetty, sanoo tilli, etteitvät
puhujat osanneet suomea. Ttirkti parka, joka
oit itiin köyhä, ettei ole tiinut-.i ktiiit yksi
ainoa mies, joka osaa suotueksi puhtia!
Ettei Alikaan mennyt apuun! Miitta titi-
tä hänen olisi tehnyt itiieli ittettnä, kiiti hitti
lisäksi tuiki tiioti kiitiiitiati, että, jos tiisiitati
ltikee pois, ttiitt kaikki ttitiiit kuulijat oliwat
r ii o t s a l a i s i a (stiienskar sie li. —— Sii-
tii, niitä jo olen ttiaittiiittiit, käytiee seliitäksi,
tititikätähdeit eit rupea pitempiin wäittelyi-
hiu Aliii katissa, waati jälän hänen iloit-
semaan monostansa.
Seii sijaati käiitttiyn ttyt tärkeätitpään asi-
itiin, joka tätä nykyä oit päiwän kysymyk-
seitit — tarkoitan, nijet, waltiopäiwäinies-"
toattleja. Ttio päiivä, jolloitt Ttirktt oit
osoittawa, iitittkä hengeti lapsia se suosii,
lähenee lähenettiistäitsii. Eitsi tiistaitta
tapahtuit, niinkuiu tittitiettti ott, itutali.
Miehissä silloiti kaikki iiätiitvaltaiset äänes-
täuiään! Sekiii, jolla ott waati pietti iiiiiärä
iiäitiä, älkööit jääkö pois titaait käyttäkööit
kerraiikitt kattsalais-oikeuksiatisa! Tiiriitt
herrat kauppiaat tarjoomat meille waltio-
päiwäniiehiksi kaitppaiieuwos L i ti d l; lo tii i ii,
hotoioikeudeiiitetiwos 9kälterghin, ho-
wioiketidetiassessori G rötiwikiti ja ta-
loiisseurait sihteeri Rönnbäckiu, kaikki inie-
hiä, joita heidän ei tarwitse epäillä jyrkiksi
suomenmielisiksi ja joista kumminkin kaksi,
howioikeudenneuwos Räbergh ja sihteeri
Rönnbäck, owat nurjaiuielisiäkin kaikelle suo-
ntalaisuudelle. Pitääkö meidän näihin tyy-
tyä? Siihen oit wastaus annettaiva eitsi
tiistaina. Kanpuugiii käsityöläisten omia
ehdokkaita wiime keskiwiikon kokous ei hywäk-
sytitit yhtäkääii eikä ottanut listaansa aitioa-
takaan käsityöläisten editstajita. Tyydyt-
tääkö täinäkin käsityöläisiä? Wastatkoot
ettsi tiistaitta!
Käsityöläisten ehdokkaat oliwat: kuittipa-
iteiitvos Litidblo in, raatimies Wik e-
strötti, kapteeni Olsoni ja ritnnttii-
wouti Westerling.
Mittuti ytutuärtääksetii owat käsityöläiset
noudattaneet kiitettäwää tasaptiolisutitta
maaliehdokkaita tehdessään ja on heidätt
ehdoituksensa kaikin puolin kauttatettawa.
Eiisiksikiit oliwat he walinneet katippasää-
dystä sett, joka entisilläkiii waltiopäiwillä
oit tätä edustaniit, ja sittett majistratista
yhden edtistajatt, käsityöläisistä yhden ja
loptiksi sett, joka rahatoimikamarin esititte-
hettä jo monta wiiotta oit nauttinut kati-
pungitt luottamusta ja kaupungin oloi-
hin tuiki ttittistuttut. Lisäksi tulee wielä
sekin, ettei yksikäiiin näistä ole
suoitialaisiiuden sitora wihaaja, jos kohta
ei myöskään suomalaisuuden jyrkin puoliis-
taja. Aitsioksi luett käsityöläisille settkin,
etteiioät ole listaansa täyttäiieet waltion
ivirkattiiehillä. Kyllähän ttiitä ittuuteitkitt
tulee liiaksikin waltiopäiiville, ttiitt ettei por-
waristoti tarwitse niitä walita. Miiiä puo-
lestani siis kehoitan, että !vaalitti oikeitte-
tiit antaisitvat iiätteiisä käsityöläistea ehdok-
kaille. Kärki.
Ktirssit;
Snoinen Pankki Lokak. 12 p.
Waihlo-ktirssi Disk. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7 p ...... 273: –— 265: —— 100:lta r.
Lontoo 90 p ..... 25: 17 25: — puinta st.
Parisi 90 p. . 99: 20 98: —
Hampuri 90 p. 123: 20 122: 50 "
Antsterdam ..... 207: 50 206: — 100"!ta"
Tukholnia 3 p" . . . 139 —— 138: 40
Laiwitlisiii.
Torrewieja syysk. 11. Naiitia Eriksson Kyö-
petthamiitaan; Rapid, Malmqwist. Libaii’hitt.
Kn iipetthatititia, syysk. 21. Ahti, 2litderssoti,
Uttteenk:kiin.
:1loiten, syysk. 21. Olga, Swanströtn, Tiirnska.
D r a g ö r i ii ltt o t s i p a i kka" Luotsia täyttänyt:
Hoppet, (siriinqtiiisk; Uiiion, Attder-öson; Ratimo,
(sirönbloin.
Helfi tig ö r. syysk. 27. Ohitse pohjosesta:
kotosiit :1lattmalta.
S h arpit ess, syysk. 26. Toiwo, Andersson Mi-
rainicliista.
ööiill, syysk. 26. Siiviä, Nyholitt, Turkunn.
Flinträ ntiait, syysk. 19. Ohikitlketiiit: 2lrivio,
Backlund, Ratitttiilta åvialagaan.
S e tv i l la, syysk. 22. Maria, Westerlitttd Ttirkiitiit.
Drag ö rin luotsipaikka, syysk. 27. Luotsia
täyttänyt: Jhatta Holtttberg; 28 Aura,Pettet-son.
Trii iv e itt ii tid e, syysk. 30. Pettu, Hafwerttian,
Reposaaresta.
Hottfleur, syysk. 21;.
Helsiitgöriin.
Loitdoti, syysk. 28, Amur, Erikssoit, Turkiiuti.
Batawia, Elok. 21. Aittto, Sinitslund, Cardisf-
ista.
S o ur u b a y a, elok. 19. Leitttätär, Lundgreti Car-
diffistit.
D e l a iv a r e .B r e k w ater, syysk. 16. Kalifor-
tiia, Blotn, Dttblitiistii; Lenniitin, Sjöroos, Lon-
donberrysta.
BaltitJan, Syysk. 2. Rurik, Heine, Anttverpe-
uista.
H elsingö r, Si)ysk. 30. Ohitse pohjosestit: kitii-
tiarparkki Doris kotosin Raitttialta; kttiitiarpriki
Carl. sattioitt. "
Jitutinratinta, Lokak. 1. Jlitia, tykittinerströin,
(siritttsbt)stii Turkiiitn.
urho,
Nordetiskiöld. Barkutaii,
Torihiittoja.
Tiirussa. Nisiit 40 in. t. :liisiisaithot 4: 50.
leiw. :litikiit 32 iti. tynnyri. :littiöjatihot 2
tii. -l0 p. leiw. Rtiisleipä ;; m. leiw. tliiiistualtaat
1 ttt. 25 p. kp. Ohrat 1 m.l;0 p. leitv. Ohra-
ryytiit 1 tii. :30 p. kappa. .tkokoiiaiset s:mat 1
in. 80 p. kappa. Ohraset iitaltaat 1 tii. kappa.
Kanrat 1 tii. 50 p. leiw. .llatn-ajatihot 1 ni. "10 p.
Kauraryynit 1 in. 20 p. kappa. Surivoitiattoniat
sitiiit 1 iti. 40 p. kappa. Heriteet: wiheriät 1 iti.
kappa. Walkoset 90 p. kappa. Rtiskeat 8l) p. k.
Sekalaiset 75 p. kappa. "lie-riinat 20——25 p.kp.
l: 2i) itelikko. Peruinij-.itihot 25 p. tiaiila. Jiiti-
rikkaat 1 iit. 50 p. tielik. Hiinialat 70 p. tiattl.
"s:teinät 1 tii. teitit, puntarpää 1 tii. 25 leiw.
Oljl"t :’- tti. kuortit. Sslppu 3–"4 iti. kiiorttta.
Tttoie naudanliha ;;–—l iit. leiw. Palutattu
5 iti. leiw. Tiiore lampaanliha 5 tii. leiw.
Palwattu 6 iti, leiw. Titore sianliha 10 tii.
leiw. Wasikat, jtiotetiit 7 tii. leiiv. Jiiotttt-
iitatlomat 2 iti. kappale. Jhta 50 p, itaiil. Tali
9 iti. leiw. Woi 95 p.—1 tii. naula, 18—–20 iti. leiw,
Talonpojan juusto 20——l0 p. kappale. ituorima-
ton iitaito 50 p. kaniin. tiiiorittii ::-1 p. kaiutit.
Piiiiiä 21) p. .tieriita -l0 p. kort. Willat 1 tii.
25 p. it. Munat 1 iit.40p.tiu. .liukko 75 p. kppl.
Kanat 60 p. kapp. Kananpojat 80 p. kapp.
Metsot 4 tii. pari. Teeret 2 in. pari. Pyyt 1 tii. p.
Jsoti raawas-eläimen kieli 1 tii. Tuore lohi
1 m. 25 naul. Suolattn lohi 1 m.
Tnore siika 30 p. naula. Hauki 25 p. ii. Ahwe-
net 20 p. tiaula. Lahiiat 20 p. tiaula. Säy-
näät5p.naula. Ankeriainen 1 in. naula. Katnpela
15 p. n. Silakat 2 tii. leiw. 8 in. itelik. Tuoreet
hailit 75 p. kapp. Muikuitmäti 1 in. 50 p. itaul.
Miintyset laudat 3—8 in. toltti. Mäntyset plantut
80 p. kappale. Kuiisiset laudat 3–7 ni. toltti.
Piirut 30 p. kppl. Kattopäreet 7 ni. kuorin. Räys-
tästourut 35 p. syltä. Terwa 21 iti. t:ri. Sam-
ittaleet 7 tti. kuorina. Halot: Koiwuset 6 m.
kuorma. Mäntyset 5 iit. kuorma. Kunsiset 4 ni.
50 p. kuor. Pajahiilet 8 iti. kuorina.
"Höyrylaiwakiilka
Nintkawnorolista.
Höyrylaiwa A h ? e r a
lähtee lokakuulla:
Turusta Uuteenikaupnitkiin perjantaina 14 p. kello
10 e.pp.
Uudestakauptittgista Rauitialle lanantaitto 15 p. kello
½6 e.pp.
Rauinalta Poriiu samana päiwättä kello 10 e.pp.
Portsta Rauittalle suunnittuina 16 p. kello 9 e.pp.
Ratimalta uuteenkaupunkiin ttiaanatttaiita 17 p. kello
6 e,pp.
Uudestakaupungista Tiirknun samatta päiwänä kello
1,511 e.pp.
Tttrusta Daalintehtaalle tiistaitta 18 p. kello 12päiw.
Daalintehtaalta Turkuuii keskitosikkona 19 p. kello
!? 9 e.pp
/2 .
Turusta Uttteeiikaupunkiin perjantaina 21 p. k:lo
10 e.pp.
Uudestakaupungista Rauitialle lanantattia 22 p. k:lo
7"" 6 e.pp.
"2
Naumalta Poriiti samatta päiwänä k:lo 10 e.pp.
Porista Raninalle suitittiiitaitia 23 p, k:lo 9 e.pp.
Ratuualta Uuteettkaitpttiikiitt tnaaiiatttaina 24 p. k:lo
6 e.pp.
uudestakaupunkista Turkuiiii saittana päiwänä k:lo
3411 e.pp.
L. Schrödei-.
Muutetiit iitatkawiiorot
lokakuun 16 päiioästä alkaen,
Höyrylaiwa A i n o ,
kapteeni M. Holniberg,
liilitee
Sunituiitaina lokakutut 16 p, k:lo 10 e.pp. Turitsta
Salooii Karuttan kautta.
Maanantaitia lokakuiiii 17 p. k:lo 9 e.pp. Salosta
Titrkuun Saitdön kautta.
Tiistaitia lokakuiiti 18 p. k:lo 10 e.pp. Tiirusta Sa-
loon Sandön katitta.
Keskiwiikkona lokakutut 19 p. k:lo 7 e.pp. Salosta
Ttirkiiuit slirjtikkttlati, Teijoit, Matil-
dedaaliit ja Strömttian kautta.
Tuorstaiita lokakunn 20 p. k:lo 10 epp. Turusta
Saloon Kirjakkalati kautta.
Perjatttaina lokakuiitt 21 p, k:lo 9 e.pp.
Ttirkun Karunan kautta.
Lanantaiita tokakiuiit 22 p; k:lo 10 e.pp.
Saloon Kariinaii kautta.
Hitout.l
Jos jäät tahi tnatala wesi Saloti
joessit estäwät, on Fiilkkila höyry-
laitvan wiimeinen pysähdyspaikka.
Tarketnttiat tiedot antaa Joli. Gust. Wikestriitii.
naul.
Turusta
Höyrylaiwa S al o,
kapteeni J. W. Holmberg,
lähtee
joka ttiaaitatttaiiia k:lo 9 e.pp. Salosta Turkuun
Sandön kautta,
" tiistaitta k:lo 10 e.pp. Tttrtista Saloon Sandön
katitta,
" keskiunikkona k:lo 9 e.pp. Salosta ankuitn
Kirjakkalatt, Teijott, Matildedaalin ja
Strötitiiiait katitta,
" tuorstaitta k:lo 9 e.pp. antista Saloon.liirjak-
kalan kautta,
" perjatitaitut k:lo 9 e.pp. Salosta Turkuutt Ka-
rtiitaii katitta,
" lanantaimi k:lo 10 e.pp. Turiista Salooii Ka-
ruitatt katitta,
poiketen ivälisille laitureille.
Huoiii.t Malmnäsiin ei poiketa jos ei tarpeeksi
lastia taikka titatkaajoita iltttaaititti.
"F’ 110111 ; Höyrylaiii-"it Salon matka-
; " wnorot paatehivat lokakunn
17 päiwästä alkaen.
Höyrylaitoa N 1; s t a d ,
kapteeni C. R. Sttiidströiit.
lähtee:
Joka maanantai k:lo 10 e. pp. Tiirusta Daalinteh-
taalle,
" tiistai k:lo 8 e. pp. Daalintehtaalta Titrkuun.
" keskitosikko k:lo e; e. pp, Tiirustit Hakkalaan
Daaliiiiehtaan kautta.
" tuorstai k:lo !46 e. pp. Hakkalasta Tiirktiuti
Daalintehtaan katitta.
" perjantai k:lo 10 e. pp. Tiirusta Daalinteh-
tatille.
" lauantai k:lo 8 e. pp. Daalititehtaalta Turktttin.
åliiatkoilla antts:öta Daaliittehtaalle poiketaan "Oar-
jattulaaii, 91kutaisiin, Owitjaait, (siunnarsnääsiin,
Terssiindiin, Oltttitiii ja Skiniiarwiikiiii, tiiennessä ja
tullessa, sekä keskiioiikko-iiiatkalla !urusta H.tkkalaati
paitsi ylläitiaitiittiiihiti laitiit-etisin, myöskin Söder-
hyyhyn, Broiiiariviin ja Finltyyhyti sekä palttuiuat-
kalla lsiriiggitiisiin, Siksalaati ja Westlahteen.
söuontls Lokiikttttii 1:; p;",j,jjj ajkacjl
lähtee liöyrylaiwit Ntitind
§takkalasta Tiit-kiiiiii k:lo 7,2"; 0 e. pp.
Höyrylaitoa L ei tn n,
kapteeni G. It. Nordlin,
lähtee
11titeenkaitpunliiti
latiatitaiita lokak. 15
p. k:lo 11 e.pp.
iltidest-.ikaitpungista kiinniall- sunnuntaitta lokak 16
p. k:lo 5 e.pp.
Ra tti.ilta P.ti-iin sainina päitvättä k:lo 9 e.pp.
Titrttsta
Salosta
Porista Raumalle maanantaina lokak. 17 p. k:lo";
e.pp.
Raumalta uuteenkaupunkiin tiistaina lokak. 18 p.
" " k:lo 5 e.pp.
Undestakaupungista Turkuun samana päiwänä k:lo
9½ e-pp..
Turusta Uttteenkaupunkiin tuorstaina lokak. 20 p.
k:lo 10 e.pp.
"Uudestakattpungista Ratimalle perjantaina 21 p.
k:lo 5 e-pp.
Ranmalta Poriin samatta päiwänä kello 9 e.pp.
Porista Nautiialle lauantaina lokak. 22 p. k:lo 9
e. p.
Ranmalta Uuteeitkanputikiin su:niintaina lokak. 23
p. k:lo 5 e.pp.
Uudestakauptiitgista ankunn sam. päiw k:lo 9;;
e.pp.
Turusta uuteenkaupunkiin tiistaina lokak. 25 p: k:lo
10 e.pp.
uudestakaupungista Raunialle keskiwiikkona lokak.
" 26 p. k:lo 5 e.pp.
Raumalta Poriin samatta päiwänä k:lo 9 e.pp.
Porista Rautnalle tuorstaina lokak. 27 p. k:lo 9
e.pp.
Rauitialta uuteenkaupunkiin perjantaina lokak. 28
" p. k:lo 5 e.pp.
Uudestakaupungista Turkuun samana päiw. k:lo 9;;
e.pp.
Turusta Uuteenkaupuukiin sunnuntaina lokak. 30 p.
k:lo 10 e.pp.
Uudestakaupungista Rauitialle ja Poriin maanau-
taina lokak. 31 p. k:lo
5 e.pp.,
poiketen wälisille laitureille.
Höyrylaiwa I l m a
kapteeni M. A. Nyftröni,
lähtee
Turusta Uuteenkaupunkiin maanantaina lokak. 17
p. k:lo 10 e.pp.
Uudestakaupungista Ratmialle tiistaina lokak. 18
p. k:lo 5 j.pp.
Raumalta Poriiii saittatta päiwänä k:lo 9 e.pp.
Porista Naumalle keskiiviikkoiia lokak. 19 p. k:lo9 e.pp.
Rauttialta Uuteetikaupunkiin tuorstaina lokak. 20
p. k:lo 5 e.pp.
Uudestakaupnngista Turkiuin satti. päiw. k:lo 9l/ e.pp.
Turusta Uuteenkaupnnkiitt lanantattia lokak. 22 p.
k:lo 10 e.pp.
Uudestakaupuugista Nauinalle sunnuntaina lokak. 23
p. k:lo ; e.pp.
Raumalta Poriin saittatta päiwänä k:lo 9 e.pp.
Porista Raumalle titaatiatitaiita lokak. 14 p. k:lo 9
e.pp.
Rttumalta Unteeitkaupunkiin tiistaina lokak. 25 p.
k:lo 5 e.pp.
Uudestakaupungista Turkuun satti. päiw. k:lo 9½
e.pp.
Turusta Uuteenkaupuitkiin tuorstaiita lokak. 27 p.
k:lo 10 e.pp.
Utidestakaupuiigista Rauttialle perjantaina lokak. 28
p. k:lo 5 e.pp.
Raitnialta Poriin santana päiwänä k:lo 9 e.pp.
Rauiualta uuteenkaupunkiin suunnittuina lokak: 30
p" k:lo 5 e.pp.
Uudestakaitpintgista Turkttnn sain. päiw. k:lo 935
e.pp.
poiketett wälisille laitureille.
Höyrylaiwa A i n o ,
kapteeni M. Holntberg,
lähtee
Perjantaina lokak. 14 p. k:lo 9 e.pp. Turusta Saloon.
ölirjakkalati, Teijoti, Matildedaalin ja
Ströintttan katitta,
Lauantaiiia lokak; 15 p. k:lo 9 e.pp. Salosta Turkuun,
Kartitian kautta,
poiketeti wälisille laitureille.
"7" Kiiulntiiksia;
Kiiiii keisarillineu Suomen Senaatti, maanwilje-
lyö-toituitiisknitnati tämän kuuti 5 p:nä mi-
ttulle lähettäittäti kirjeen tiiukaatt, ott antanut mi-
itnlle luwan stisiett häwittätnistä warten Nousiais-
ten, Miittätitäeii ja naapuripitäjien itietsissä asettaa
tottuneita sudentappajia suostuttamaa päiwäpalkkaa
wastaan, kuitt tulee täkäläisestä lääninrahastosta
ulosmaksettawaksi, sekä sadan ttiarkait eri palkintoa
wastaan jokaisesta sudesta eli seit penikasta, joka
näiltä sudentappajilta tapetaan, niin saan tästä
yleisesti ilmoittaa kehoituksella itiille, jotka tahtowat
ruweta semmoiseen fadeit-ajoon, täällä maankansli-
assit ilmoittamaan itsettsä, murustettuina todistuk-
sella siitä, ettii todenperäisesti otvat" ttiiit taitamia
ja tottutteita, kuitt semmoisen petoeläiineii—ajon har-
joittamiseen ott tarpeellitiett. Turutt maankanslia
11 p, elokuitta 1881.
C. M.
Creut;
H ai. Schniier.
Awonaisia sairaanhoitajatar-
wirkoja;
,Jittekttit Turnn kaupungin tvalttittsmiehet otvat
i päättäneet, että kiertäwiä sairaatthoitajattaria,
jotka tulewat olettiaatt kaupungin terweyslautakuti-
intit ivalivonnan alaisina, Turun kuiiiiaii tarpeeksi tulee
asetettawaksi, toeltvoitetttiiiia sairauden tapauksissa ko-
deissa oleitiaatt sait-aati hoidossa apuna ktiitttatt jäse-
itille, warsinkin !varattomille kansanluokalle, teliotte-
taatt täten halukkaita hakijoita iteljään sairaanhoitaja-
tarivirtaan tviittieis:iiätt tulewan lokakiitiii 25 p:nä
allekirjoittatteelle, tertiteyslatttakiiiinan puheenjohtajal-
le, läliettäniään talti jättätnään hakijain omakätisesti
kirjoittamat, laut.tkiiniialle osoitetttt hakemukset mai"-
iiitttiiliiii wirkoihin, joita tulee seurata todistus sii-
tä, että hakija on hywäinaiiieineii, osaa auttatvasti
ittaaitiitte molempia kieliii j-.i kirjoittaa joittpaakuntpaa
niistit, oittaa liiiikäriti todistamaa tottumusta ja tai-
toa sairashoidoit eri haaroissa sekit sitä paitse sellaisia
ottiaisttiiksia, joideit katitta hiin oit sopiwa pitämäätt
heikkoset! ja herkkätunteisten sairastesi hoitoa, ja iituu-
ten tiedoksi atinetaan, että joka sairaanhoitajatar, joka
otetaan kerralta yhdeksi wuodeksi, alkaen tuletvatt inar-
raskuuit 1:stii päiwästä, saa paitse totipattia asuntoa"
ja poltinpuita, 600 tiiarkkaa ivitotuista palkkaa, "sekä
ettii sairaanhoitajatar ei saa ottaa tititiiäit palkkiota
seit yli, olkoottpa ntillii itiittellä tahi missä ttttiodoösa
tahansa. Turku, syyskuun 20 p:nä 1881.
Tertveyslatitakuntiaii puolesta :
Oskar Ettgbloni.h
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
