Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kirje Tttritsta.
Turun porwariston waltiopäiwämieswiia li ja sii-
nä walitut jäsenet. –– Hiippakunnan koulumiesten
waltiopäiwiimieswaali. — Kansaittajuiset luettitot.
W.tltiopäiwämieswaali annssa oit jo
wanha asia ja ite aallot, jotka waaliti ai-
kana kohosiwat, owat nyt jo laskeitneet, jot-
ta ratthaa häiriiseiiiättä woipi tituiitaiiiia
itiietteitä sen johdosta esiin titoda. JlolIa
on myöntätitinen, että wireys joka taholla
oli entistä wilkkaampi, tttutta sittenkin ei
osatiotto waaliiti ollut sitä suttretiipi, kititt
että waati wiides osa kaikista waaliiti oikeit-
tetuista —— eikä täyteeit sitäkään — oli
lähtettyt äätiiäitsä atitatnaatt -—— neljäniit-
dettä osaa jäi kotia eikii pitänyt tarpeelli-
sena itseäitsä käwelettiiscllä waiwata. Eitim-
inät näistä poisjääneistä olitpat kyllä niä-
hä-äättisiä, iitittta kaikilla ott sama sekii ittel-
’wollisuus että oikeits itiin tärkeässä asiassa
woititaiisa tiitikaan osallinett olla.
Jos kaikki olisiwat liikkeellä olleet, ttiiti
käsityöläisten ainali-ehdokkaat litultawasti
olisiwat kaikki walituiksi titlleet, sillii otak-
sua sopii, että waaliitioiketttetttt työkansa
olisi näitä tuumittanut. Jos henkilumiin
inukaan olisi äättestettis — ttiinkuiti kalk-
kialla siwistyneissä nioissa tehdäätt –— olisi
nytkin jo kotitie näistä woittanut, jotta her-
ra Nönnbärk olisi jäänyt pois walittnjeit
joukosta, ja herra Olsoni astunut siaan.
Mutta tie, jotka ääitestiwät "liberaalien"
ehdoittainia, oliwat sunriinmaksi osaksi wa-
rakkaimpia säätyläisiiä, jottit yksi toastiisi
tttotita waratoiita. tliiinpä esittterkiksi aino-
astaan 99 hettkeä äänesti herra Ra
berghia; itiiitta waikka 167 — siis melkein
kahta wertaa sititrettipi litkit –– antoiwat äii-
nettsii herra Wikeströtn’ille, tiiitt jälkimäisellä
ei ollut enemmän kititt 13 äiiiteii ttioitto;
He.rra Olsotti, joka sai äätiiä 152 äänes-
täjältä, sai kitumiinkin 315 ääntä wähent-
ntäti kuin herra Rältergh. Mtttta tiliinkin
ollen olito.it .Tiiruti olot sittenkitt edulliseni-
titat ktiiit itseaitiitiassa iiittussa kaupungissa,
joissit kukin saapi koko ääiiilttkittisa äänes-
"täissä käyttää, jotta liiin satojeit iiiitiiett
hallitsiana saattaa waikka sata miestä ää-
nestäniisessä woittaa. Kun lisäksi sett tie-
tää, että sttiiriittntat pohatat meidän innas-
sa eiwät ole kansanmielisiä, niin helposti
ytiimärtää, iitiiikäntieliset ehdokkaat yleensä
owat woitolle päässeet. Sittenkin iiiiyttää
siltä ktiiit suomenmielisten joukko porwaris-
säädyssä tulisi olettiaatt lähes kahta wertaa
isompi kiitti wiime waltiopäiwillä — ja tä-
tiiäkin oit jo saitgeii kinttus woitto. Ja
hanskit ott, ettii Turustakiii, jostit setntttoi-
set miehet kuin heriut Juliu ja Hiiikert,
jotka oioat suonialaisuuden kiitoaitiipia wiha-
iitiehiii, ow-.it titaltiopäiwille lähetetyt, tulee
suomenmielisille apua ja kannatusta. Her-
ra Wikestr "otii ott Turun suomalaisen
koulun ettsi ajoilta ollitt tämän koitltttt joh-
toktttittaii jiiseiieiiii ja hartaana ystäwänä,
ja tiie woimme olla wakaat siitä, että hän
toitltiopiiiwilläkiit ott tämän kotilitn ja sito-
iiialaistett oppikouluin parasta yleeiisä ival-
wowa, suitiassa knin tiedämme, ettii hänen
stttiri kokemuksensa kauppa-asioissa ott ole-
wa suureksi hyödyksi tiiotteit asian käsitte-
leiitisessii. .tkaiippaneuttios .L i n d li l o iti
ott tiiitii titiehiä, jotka tiitiitollisesti owat
koittaneet olla niin tasapuoliset kititt sitiitkiit
mahdollista kielikysyittyksessä, ja hän ott erit-
täiit Turitn sitoittalaiselle koululle osottattttt
suttrta mielisuosiota. Toiwoa siis woi, että
hän waltiopiiiwilläkin oit olewa suotualais-
teti oppikoulujen puolustaja. Howioikeu-
den assessori G r ö tt w ik on titttttettit sittt-
geti tiiuttolliseksi wirkatttieheksi, joka seisoeti
omatakeisella katittalla piiritunti yttitnärryk-
settsii tititkaatt koittaa kaikille arwonsa iitt-
taa, eikit ole kutilttt hiitten tehneen ittitääii,
joka siioittalaisutitta olisi suoraati loukannut.
"siiinestäkitt siis tooitttttte tointoa, että hän
oit suomalaisuuden oikeutetut waatiiiiukset
arwossa pitäwä. Tätä samaa etuine sitti
toastoitt woi sanoa herra :lköiitiltiick-
is t ii, jakti iti-armaan ott olewa siioittettttiie-
listet! ankarimpia wastustajoita eikä suitt-
kaan iskuja tttle säästätnään. P.thaksi on-
tteksettsa oit hän kitiiiiititikitt sidottanut kii-
tensii kirjoittamalla nitttettsä liberaalien pro-
grammin alle, ja tämä prograttimi sisiil-
tiiä koko jottkoii korupuhetta suomalaisuu-
destii ja sett oikeutetuista waatiitiuksista,
jotta hiin ei hywiillä otttalla titttitolla woi
kititttitiiikaau jyrkiittä wiikiugitiiisyyttä siil-
kisesti puolustaa. Jokii eläii, saapi nähdä.
Waalitawasta porwarissääoyssä ja sett
jäsettistä owat tviiitieiset tiutalit aittatteet
hywin tiioitta aihetta ttittistutuksiin. Mittta
nämät tulisiwat itiin laweiksi, ettii titiiiitti
ott tie toistaiseksi jiittiitnineti. Sitä toas-
toin inainitsett, kerta waltiopäiiväwaalista
puhuessani, muutaman sanan arkkihiippa-
ktttinatt koulunopettajain pian tehtätvästä
ivanlista. Niinkuin ennetikin woi warma-
tta pitää, otvat molemmat puolueet, sekä
suomenmieliset että ruotsiittnieliset, walin-
neet ttiäärätyt kandidaattinsa, jotta ei tar-
witse äättiett hajaantumista pelätä. Suo-
tttetttitieliset owat pääitäneet antaa äänen-
sä Hämeenlinnan normaalikoulun yliopet-
tajalle, tohtori J. G. Geitliinille ja pro-
fessori O. Donnerille Helsingissä, wasta-
puolite taas tohtori C. J. Arrheniukselle
Turnssa ja tohtori G. Lagukselle Wiipu-
rissa. W.iali tapahtuu tämän kuun 16:nii.
Lopuksi ittitistntan Aitran lukijoita Tu:
ritssa, että kansantajuiset luetittot taas otvat
alkaneet tomullisessa paikassa. Tälläiset
litetitiot otvat jo Turussa ttittitttutteet ylei-
seksi tarpeeksi ja toiwomme, ettii tätniinkiti
talwen kuluessa lukuisa joukko on näissä
hitwitustansa hakewa. Isäntäwäki ahkeras-
ti itäistii muistuttakoon palweluswäkeänsä
ja otualla esittierkillänsä osoittakoon, että
yttitiiärtäwät näille ariooa antaa. Kärki.
ulkomaalta.
Jtaliatt kuningas saapui puoli-
soineen eittisettä tuorstaittii k:lo 74; eteläistä
ratttatietä Wieniiit, jossa heidät keisari, ark-
kihertucit Karl Ludwig, Wilhelm, Albrecht,
Iohiitt Salwator ja Eugen ynnä hoioi ot-
tiwat saitgett sydätnellisesti wastaan. Hal:
litsijat syleiliwät ja suuteliioat toisiansa.
Keisarilla oli tillä Itäw.tllan tuirski-itni-
wortttit, kuninkaalla Jtalian kenralipuku.
Kuuniawartiat soittiwat Italiait kansallis-
laitlutt. Esiteltijä ja kitititiawartijaitt pois-
titttita läksiwiit keisari kuningattaren ja pe-
ritttöprinssi kutiittkaatt kanssa litiitaait, joit-
ne heitä ittititt seurasiwat. Siellä ottiwat
wieraita toastaita keisarinna ja arkkiherttu-
attaret. Esittelyjen jälkeett menitvät korke-
at isätttätväki ja wieraat sisähitotieisin ate-
rialle. Asemalle tullessa ja matkalla sieltä
litittaaii oliwat tiet täytitiä riemuitsemaa
kattsaa.
Tämä Jtalian kuninkaan kiiyitti Itä-
wallan keisarin ltiotia katsotaan erittiiin
tärkeiiksi asittksi yleisen rauhan ylliipitäitii-
sett suhteett. litisi yhdistyneen Jtalian
kuningaskunta syntyi, tiiitiktiiti tietty, aluksi
sillä tawoin ettii jitttri itäwaltalaiset kitr-
koitettiitt ttohjois-Jtaliasta, ja wiimeinen
tuaanltiowiitus, jonka Itäwallan täytyi teh-
dä Jtalialle, tapahtui iioitt wiisitoista
wuotta sittett, jollotti Jtalia sai Wenetian
iitaakiittttan haltuttitsa. Silloiit oli Bik-
tor. Eitiattitel Italian kuninkaatta ja nyt
tianen poikansa käy ystäwyyttä osoitta-
massa entisen wihollisen litoita. Koska
laitetikin sttitri puolue Italiassa aina tä-
hän asti on kiihkeiisti waatinut wieläkitt
Jtäwallalta takaisitt tie italialaiset maa-
kutitiat, jolkit wielä owat sett hallussa, ttiiti
on Italian kuningas tällä tiiakallansa
selwästi osoittatittt, että ei hallitus aina-
kaan aio kannattaa tällaisia waatimuksia,
uttiini pyytäii eläii ttiahtaivan naapurinsa
kanssa hywässii soipussa. Miiöskin arwel-
laan, ettii Ranska käytöksensä kantta Tit-
tiis-asiassa ott wieroittatittt Italian luo-
taati ja saaititt sett nyt käätityittääit Jtii-
wallan pitoleeii, josta ehka unsia liittoja
sytttyy, jotka eiwät ole Ranskalle mieleen.
Kaikkialla ei siis olla aiwan titytywäisiä
tiiihitt keinuihin, joita nyt Wienissä wie;
tetäiiit.
Ranskan editstajakaniari piti wiime
perjantaitta ensimäisen istuntonsa, jollotti
edustajakunnan entiselle puheenjohtajalle
Gainliettalle kohta osoitettiin se luottaitins,
ettii häti 317 äänellä 364:stä walittiin
kutittaa wäliaikaiseksi puheenjohtajaksi. Se
ott sitä htiottiattawanipi, kuin hän ott wä-
hiiii eitneit saatiitt kärsiii iititä torkeiutpiä
syytöksiä ja katkerinta wihaa niissä kansan-
kokottksissii, joita nuo hurjimmat ja leppy-
itiättätnät otvat wiititeisiiiä aikoina pitäneet
Pariisissa. Selwästi näkisy, ettii ttäittät
pitiiwät Gatnliettaa waarallisitnpana toiha-
iniehenänsii, jolla marinaankin, astuttitatisa
hallititksen etiipiiähäti, oit taitoa ja woitttaa
pitää heitä kurissa ja tehdä lieioän hurjat
tuuttiansa ittitättättiiksi. Jii kohta litallaan-
kiii (3atnbettan iiittodostawan tittdeit tttiitis-
terikitttttaii. Mitutoin ttiiyttiiä ranskalaisten
aseina Titttisissii olewan wähän parantii-
tttaaii pliin, aitiakiit otv.tt he wiime ktttttt
Ii; p:nä ilttiaii wastarintaa saatteet h.il-
titttiisa Keritanin kattpttttgiit, josstt litultiitt
arapialaisten teketvätt itiitii ttioitn.illisinta
wastustusta, koskit tämä kaupunki oit hei-
dän pyhin paikkansa koko pohjois-thifrikas-
sa. Mitä waikutusta sen wtlloittaminen
woi tehdä, ei wielä iiedetä, koska liketnpiä
tietoja puuttuu.
Kitrst tt.
Suouieit "pankki Marraeik. 2 p.
Waihto—kurssi Disk. kurssi.
M. p. M p.
Pietari 7 p ...... 271 — 263: — 100:lta r.
Lontoo 90 p ..... 25: 17 25: — pun:ta st.
"ilarisi 90 p. . 99: 20 98: ——
Hantpuri 90 p. 123- 20 122: 50 j00"lt
Amsterdatn ..... 207 50 206: — " a"
Tukholma 3 p" . . . 139 10 138: 40
Laiwatista.
K y öp e ii ha iti i tt a, lokak. 20. Aallotar, Ha-
matitt, Rattmalta-, C:riilia Stackelberg, s:sta.
H elsi tig ö r, lokak. 20. Ohitse: Muisto, kotoisitt
Rauttialta.
Trawemiinde, lokak. 21.
Turusta.
N i e uiv ed i e p, lokak. 20. John, Jsakssoti, Kot-
kasta.
L o ntoo, lokak. 11. Freden, Äberg, Turkuun.
Bareeloiia, lokak, 16. Eulalia, Bergström,
Rautnalta.
J ii u t i ii r a tt in a, lokak. 22. Expresi, Söderholin,
Turusta Malagaatt.
W a r it e iit ii ti d e, lokak.
Rautnalle.
M a l a g a, lokak. 14. Arwio, Backtund, Rauinalta.
?; al e ii c i a, lokak. 13, Turkii, S"undell, Turusta.
S a n F r ati c i ?; c o, lokak. 2. Agir, Wikander,
Antwerpen’ista.
Philadelphia, lokak. 12.
Hantipuriiit.
K y ö p e ti h a iti i it a, lokak. 25. Skuunari Toiwo-
tar, Wiikströin, kotoisiit Turusta, §kotkasta tänne
lattktiilla, ott eilen ajanut kiintii Middelgrundiiii
eikä wielä päässyt irki; Kastrupista on apua lä-
hetetty laiwalle.
Elpis, Fagerströin,
25. Jhana, Holinberg,
California, Bloiti,
Torihitttoja.
Turttssa. Nisut 40 iit. t. Nisujaithot 4: 50
leiw. :lkukiit 30 iti. tytitiyri. Ruiöjauhot 2
in. 40 p. leiw. iliuisleipä 7:’- nt. 30 p. leiw. Nuistnaltaat
litt. 2.; p. kp. Ohrat 1 tti. 60 p. leiw. Ohra-
ryynit 1 tii. 30 p. kappa. Kokonaiset s:mat 1
tii. 80 p. kappa. Ohraset maltaat 1 tii. kappa.
Kaurat 1 ni. 40 p. leiw. Kaiirajauhot 1 iit. 50 p.
Kaitraryynit 1 tit. 20 p. kappa. Surwoinattomat
sttiat 1 iti. 40 p. kappa. Herneet: tviheriät 1 in. 10 p.
kappa. Walkoset 1 tti 10 p. kappa. Ruskeat 90 p. k.
Sekalaiset 80 p. kappa. )1"ernaat 20 p. kp.
1. iti. ttelikko. )perunajauhot 25 p. naula. Juu-
rikkaat 2 tii. 50 p. nelik. Hutnalat 80 p. ttatil.
Heiiiät 1 in. 40 p. leiw" Puittarpäiil in. 50 leiw.
Oljet 8 ni. kuortit. Silppii 5 in. kuoritta.
Tuore naudanliha 2–;i iti. leiw. Paltvattu
5 iti. leiiv. Tttore lampaanliha -1—5 in. leiw.
Palwattu 6 iti. leiw. Tttore sianliha 9 iit.
leiw. Wasikat, juotetut 8 iti. leiw. Jttotta-
mattoniat 2 tii. kappale. Jhra 50 p. tiaiil. Tali
0 tii. leiw. Woi tsiip. naula,17——18nt.leiw.
Talonpojan juusto 20———t0 p" kappale. Kuoritna-
toti ittaito 5t) p. kannu. Kitorittit 30 p. kaititu.
Piiniä 20 p. Kertttii 40 p. kort. Willat 1tn.
2.3 p. ii. Mtinat 1 iti.40 p. tipit. Kukko 80 p. kppl.
Kaitat 60 p. kapp. Metsot 6 in. pari.
Teeret 2 iti. 50 p. pari. Ptjijt 1 iti. 25 p. "
Iänikset 75 p. kapp. Isott raawas—eläiinen kieli 1 in.
Tuore lohi 1 in.J24 tiattl. Suolattu lohi 1 in. 10 p.
naula. Tuore siika 4() p. naula.Sttolainen siika
25-50 p. n. Hauki 24) p. tt. Ahwenet 15 p. ttaula.
Lahnat 2t) p. ttaitla. Atikeriaitten 1 tanttula.
.llatnpela 10 p. ti. Silakat 2 tii. leiw. 8 iti. nelik.
Mitikuntnäti ttt. 1 50 p. iiaitl. Miintnset laudat 3——7
iit. toltti. Mäntyset plattktit 00 p. kappale. Kuttsiset
laudat 6–—7 iit. toltti. Piirttt 35 p. kppl. Kattopiireet
8 tii. kuortti. Slkäystä-"Ikottrut :15 p. syltä. Terwa
22 iit. t:ri. Samntaleet 8 in. kuorma. Halot:
Koiwuset 6 tii. ktiortiia. Mäntyset 5ni.kuorttta.
Kuusiset5 ni. ktior. Pajahiilet !1 iti. kitortna.
HöyrIjlaiwakulkn.
Matkawttorolista.
Höyrylaiwa A b ? e r a
lähtee Vkarraskuitlla:
jos luonttoniesteitä ei satu,
Ttirusta uuteenkaupunkiin perjantaitta 4 p. k:lo
8 e.pp.
Uudestakaupungista Rautnalle; lauatttaitia 5 p. k:lo
"§i; e.pp.
Ratitnalta Poriin saittana päiwänä k:lo 10 e.pp.
"ilarista §lkaitmall-. siitittttataitia 6 p, k:lo :1 e.pp.
Rattittalta liitteenkatitutnkiin tiiaauatttaitia 7 p. k:lo
6 e.pp.
Uudestakatipunkista Titrkuttn sjamatia päiwänä k:lo
"511 e.pp.
Turusta Daalintelitaalle tiistaitta 8 p. kello 10 e.pp.
Daalitttehtaalia Titrkiiun keskiunikkona 9 p. kello
35!; c"pii-
Tiiriistit llitteettkaupitukiitt perjantaitta 11 p. kello
8 epii"
liudestakattpungista Ranmalle laitaittaiita !? p.
kello !96 e.pp.
:lianneilta "ikariin sainina päiwänä kello 10 e.pp.
Porista :litanialle sunnuntaina 1;’- p. kello ".1 e.pp.
:litanialta liitteenkaupttnkiitt iti.tauantaina 14 p.
kello 6 e.pp.
liiidestakauputtgista Tiirkuttn satti. piiiw. kello "7411
e.pp.
tiistaina 15 p. kello 10
e.pp.
Daalintehtaalta !urkuun keskitoiikkott.t 16 p. kello
!29 c.pp.
L. Sihröder.
.surusta Daalintehtaalle
Häyrylaiitta J l iti a,
kapteeni M. :’l. stystroiti,
kiirusta kliite;"nk.itt",iitnkiin sunnuntaitta marrask. 6
p. k:lo 9 e.pp.
llttdestakaiipungista Rauttt alle ttiaaitaittaittamarrask.
7 p. k:lo s/26 e.pp.
Raumalta Poriin samana päiwänä k:lo 7/2 10 e.pp.
Porista Raiimalle tiistaina marrask. 8 p. kello 9
e.pp.
Naumalta uuteenkaupunkiin keskitviikkona marrask.
9 p. k:lo 6 e.pp.
Uudestakaupimgista Turkuiin samana päiwänä k:lo
10 e.pp.
Turusta Uuteinkaiipunkiin perjantaina marrask. 11
p. k:lo 9 e.pp.
Uudestakattpungista Naitmalle lauantaina marrask.
12 p. k:lo 6 e.pp.
Naunialta Poriiii samana päiwänä k:lo 1/210 e.pp.
Porista Rauinalle sunnuntaitta marrask. 13 p. k:lo
!49 e.pp.
Raumalta uuteenkaupunkiin maanantaina marrask.
14 p. k:lo 6 e.pp.
Uitdestakaupungiska Turkuuit saniana päiw. k:lo 10
e.pp.
Höyrylaiwa L e ; m u,
kapteeni 6;. R. Nordlin,
lähtee, jos luonnonesteitä ei satu,
Uudestakauputtpista Raunialle sunnuntaina titat-rask.
5 p. k:lo 1/26 e.pp.
Raumalta Poriin saitiatia päiwänä k:lo 1/210 e.pp.
Porista Rautnalle sutittitntaiiia marrask. 6 p. k: ko
9 e.pp.
Nauinalta Uuteenkaupunkiin itiaanaiitaitta marrask.
7 p. k:lo 6 e.pp.
liudestakaupuitgista Turkuun sam. päiw. k:lo 10
e.pp.
Turusta Uuteenkaupunkiin keskiwiikkona marrask. 9
p. k:lo 9 e.pp.
Uudestakaupungista Naumalle tuorstaina marrask.
10 p. k:lo 26 e.pp.
Rattmalta Poriin samana päiwänä k:lo ]/210 e.pp.
!orista Ritumalle perjantaina marrask. 11 p. k:lo
p.9 e.pp.
Nauinalta Uuteettkaupunkiin lauantaina marrask. 12
k:lo !/26 e.pp.
liudestakaupungista Turkuun samana päiwättä k:lo
10 e.pp.
Tiirusta uuteenkaupunkiin ittaanantaitia marrask. 14
p. k:lo 9 e.pp.
Uudestakaupungista Raunialle tiistaitta marrask. 15
p. k:lo 3326 e.pp.
Raumalta Poriiii santaita päiwänä k:lo 3410 e:pp.
Porista Rautttalle keskiwiikkotjia marrask. 16 p. k:lo
"29 e.pp.
Rautnalta Uuteenkaupunkiin tuorstaitia marrask. 17
p. klo 6 e.pp.
uudestakaupungista Turktiutt saniana päiwätiä k:lo
10 e.pp.,
poiketen wälisin pysäyspaikkoihin.
Höyrylaiwa N y ft a d
kapteeni C. N. Sundström,
lähtee
joka maanantai k:lo 10 e.pp. Tttrusta Saloon,
" tiistai " 31 " Salosta Turkuun
" keskiwiikko" 8 " Turusta Daalintehtaalle
" tuorsttti " 8 " Daalitttehtaalta Turkuun
" perjantai " 10 " Turusta Daalintehtaalle
„ lauantai " 8 „ Daalintehtaalta Turkuun
; ntojnta ; Joka toitteii keskitosikko eli 2 ja
; k ; 16p.Marrastutttajatketaan mat-
ka Daalitttehtaalta Hakkalaan, poiketen wälifille lai-
tureille.
Höyrylaiwa A i n o ,
kapteeni M. Holitiberg,
lähtee
maanantai k:lo 9 e.pp. Salosta Turkuun Sand-
ön katitta,
tiistai k:lo 10 e.pp. Titritsta Salooii Sandön
kautta
keskiwiikko k:lo 7 e.pp. Salosta Turkuuit .ikir-
jalkalatt, Teijon, Mathildedaalin ja
Ströitnttatt katitta
tuorstiii k:lo 10 e.pp. Ttirusttt Saloott Kirjak-
kaliin kautta
perjantai k:lo 9 e.pp. Salosta Tttrkuun
" lauantaina k:lo 10 e.pp. Turustit Saloon,
poiketeti ioälisille laitureille.
.liituinaan poiketaan ainoastaan sek-
HIIVI1Is! wiiii tiierkkiii annettaissa.
" Jiiii-esteideit sattuesstt tahi mata-
1821101110! lalla wedellii Salon joessa tulee
Fulkkilii olettiaati laiwan wiimeinen pysäyspaikka.
Joh. (iiitst. Wikeströnt.
"
Ktttilntnksia;
9 e henkilöt, jotka wiime kiiluneella hei-
1 nätttttlta tapahtuneessa kunnallis-we-
rojen koottaissa tältä wuodelta owat sito-
rittaiteet pitelet tahi sitä enentinän makset-
tawistansa, saawat maksaa koptit siinä ylös-
kanttossa, joka sitii warten pidetään kait-
pitttgin werotoiinikatttarissa seuraamitta päi-
witiä:
ttiaanantaina tulewan marrastutin 7 p:nä
k:lo 10——1 e.pp. 1:stä kaupunginosasta sekä
k:lo ’4—ti j.pp. 2:sta kaupunginosasta:
tiistaina 8 p:nä k:lo 10—1e.pp. 3:sta,
4:stä ja 5:stä kaitp.osista sekä k:lo 4——6
j.pp. ti:sta katin-isasta:
keskiwiikkona 0 p:itii k:lo 10—1e.pp.
ja 4—ti j.pp. 7:stii kauppiasta;
tuorstaina 10 p:nä k:lo 10—1 e.pp.
8:sta ja ti:titä kaup,osista sekä 4-1; j.pp.
Eteläkortterista ja
perjantaitta 11 p:nä k:lo 10—1 e.pp.
Lttostari-, uudenkaupungin-, Pokijan- ja
Kirkkokorttereista sekä k:lo ’4——6 j.pp.
Ruissalosta ja Pikisaat-elta sekä kaikilta
kaupungin titllieit ulkopuolella asuwilta
mtttta kaupungit! henkiluettelossa olewilta
ttenkitäittä: joka asianainaisille ilinoitetaan.
Turun kaupungin werotoimikantari, loka-
kuun 24 p:nä 1881.
. Werotoiinikantaritt puolesta:
F. Westerting.
Joltit Lindströin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
