Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.4
li lt.
’tiistaitta
’t’miinitttiiiiii 10 pittii.
’kietoja ’j’iirtin IceittjiiiiiFjSta ja I-e’insj-Siimiwstei.
Tilaiis- ja jakamapaikat:
Lehdeii painopaikka, herra A. W. Jahnssoiiiti kirja-
kauppa, herra C. A. ttii.iiiiibergin kauppapuoti, Lin-
"mtklltu 36 3 sekä Hj; Rydniattiii ja kumpp. lamppu- Kökö wuodelta 3 m- ——
puoti Liititaitkatii l.
Tilaiishiiita:
Tiii-iiii pesti" Mitissa paett-
T ii i- ti - s ; koitit-eissa konttareissa.
4 iit. tt p. 4 iti. 29 p.
!4 wuodelta 1 ni. 50 p. 2 ut. 11 p. 2 iit. 20 p.
Lettden konttori ja painopaikka:
Liitnankatu N:o 2313.
Lehdeu !vastuunalainen toimittaja:
Ntaisteri Kosti Wehanen.
Jliiioituksia
ii 15 peitiiiä eitsi siwulla ja 10 penniä itiiiilla
siivuilla pietieltä riivittä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Iahiissotiiti kirja-
kaupassa.
aun ii.
Tietoja Turun kaupungista ja Länsi’-Suoinesta
ilmaantui! tämän wuoden alusta kaksi ker-
taa miiko ssa, nimittäiii joka arki tiistai ja
perjantai ketto 8 aamulla, tai jos nämät päiwät
sattumat otemaan vyhätiäiwiä, edetiisenä päiwänä.
Aura tulee edelleenkin uoiidattaiiiaan samaa
ohjelmaa, kuin tänä wuonna, waan nyt, kun lehti
ilmaantuu kahdesti wiikossa ja toimitus oii saanut
lisä-woimia, toiwoo lehti, paremmin kuin tähän
asti, woimansa täyttää tehtäwänsä ja tahtoo wie-
läkin huomauttaa, niitä oit sen lähimpäuä tarkoi-
tuksena olewa.
Auran sitniäniiiäräiiä on etenkin edistää kau-
satlisuusaatteeu kehittäntistä, miten niahdoltista,
sekä walwoa ja kaikkialla, missä waaditaan, pito-
lustoa S n o ni en kausa " ja seit kielen oikeuk-
sia, tarkasti situiältä pitäen wirknwallan toittiin.
Leliti tutee woimieitsa mukaan waikuttamaan
kansakoulutaitoksen kehittäntiseen, jossa suhteessa
Länsi-Suoinen kartalta wielä löytmj paljon iii-
itieitä aloja, suomenkielisten oppikoulujen edis-
tämiseeu sekä kunnallisien olojen wireillä pii-"inti-
seen hankkiinatla tarkkoja tietoja kunnallisista
etoista eri paikkakunnilta.
Lelidessä tulee tulewana wuonna olemaan joka
nimierossa myöskin kaitnatirjaltinen osasto.
tiutisten suhteen on lehti tekewä parhaansa ja
hankkii toimitus sentähden, miten mahdollista on,
aniat kirjeenniaihtajausa joka kuntaan.
Tui-un-kirjeitii tulee "ktärki” !vastedeskin kir-
joittaniaan.
Tutewai’si wuodeksi, niiu katimiin kitin maallem-
iiie uiiii tärkeät wattiopäiwät kestäwät, tulee toinii-
tiikselta otemaan oma kirjeenmaihtajausa pääkau-
pungissa.
Apuansii lehden toimitukselle owat lumanneet
aittaa: lyseon lehtori, tohtori A. W" Jahns-
so n, suonialaisen koittiin rehtori, maisteri A u tii
Hetander
liiig"
ja kruunuun-oitti F. Wester-
Titausljinta on Tiiriissa:
Koko wuodelta. . , . . . :i markkaa.
Kolmettaueljän. wuodelta . " 2 m. 25 p.
Pnolelta ivitodelta . " . . 1 ni. 50 p.
Neljäunekseltä wuodelta. 75 p.
Tiiriiii postikonttoorissalaitkiiissatä-
hetettäwistä kappaleista:
Koko wuodelta . . ; . . .
Kolniettanetjän. witodelta . . 3 „ 11 "
Piiotetta wiiodetta . . ; . . 2 „ 11 „
Neljänuekseltä wuodelta . , . . , l " 10
Muissa postikonttooreissa:
Koko wuodelta . . . . . , . . "’t- nt. 29 p.
tiotmeltaiietjän. wuodelta ; . , . 3 " 24 „
Puotelta wuodelta " . . "? 90 „
;"-„"
Netjäuneksettä wuodelta. . .1 "15"
Tiiritssa saadaan lehteä tilata ku ii ka ii d e k si
25 p enti iltä ja lehdeu jakamapaikat tulewat
olemaan: tehden painopaikka, toht. A. W- Jahiis-
soi-kin kirjakauppa, herrain C. A" Rönnberg’in,
tk; A, Litiidelin’in, J, A. Krieaer"iu ja J; L.
Töruroth"in kauppapuodit.
Kotiatuoniisesta maksetaan koko wuodelta 75 p.
puolelta 50 p. ueljäksenuettä 20 p. ja kuukaudelta
tii p,
uudessakaupungissa ottaa tilauksia
wastaan koittiin mahtimestari H yti en sekä Sa-
lon kauppalassa kirjakauppias K" R. Au-
ranen ja maksaa täten tilattuna lehden koko
wiiosikerta 4 markkaa, kotmenetjännes ?; markkaa,
puoti 2 markkaa ja ueljiiuues t markan.
0. 1". !ken-3".
.4ni.llp.
,0
tiileesi-k II ’OIUUU-U,
wastuutiataiiten totiuittaja,
Turiiii kotipuntiin liialtans-
uiiesteii kanslia
talossa N:o 1 Uusiiiaankaduit war-
rella pidetään aitki joka arkipäiwä kl.
9:stä 1l:sta e.pp. Turkit, tattimi-
kiitin 2 p. 1882.
Wirait puolesta:
Aiigiist Iuseliiis;
OIInrtowarkaudella oit yöllä tämän kitiiit
8:tttt päimää wastaait asiiiiiahiio-
iteesttt Kairisten miinapolttimossa wiety
seuraamaa tawaraa:
l uushopeainen kori, johoti piirretty "Minue af
Martha, Alba, Eliii och Lina".
hopeainen wirkkausneulan ivttrsi, merkitty Jo-
sefiiia.
hopeainen ruokalusikka, merkitty M. J. A.
hop. teelusikka, itierkitty W. F. H.
hop. sortitustiii.
uushopeainen satiiri-astia,
" teelusikkaa,
" kyiittitäjalkaa,
pari kuttasia korwiikelluttimia,
kultanen sydän, jossit piitiaitieti kiivi,
siipiiinahkaset turkit,
harmaan pirstaleitten kesä-päällistakki,
pienettipää trikoonuttua,
farssinen ituttit,
part mustia !verkasia housuja,
piikit (häiiitystakki, hoitstit, tiimi),
2 pakkaa puinvilla palttiitaa 100 kyyn. paikoilla,
l -t-kanniiit tiiatta-astia, rautaliikkittett sekä kai-
kenlaisia tiaisten koristetut.
50 iiiarkaii
kaistit tiedon"
p-
———;"”"’—————Td————
palkka annetaan sille,
joka toititittaa war-
Täuäpänä ilitiaaiititnut A. W. Jahns-
son’iu kirjakaupassa:
Bartholdns Siiuouis, historiallis-roman-
tilliiien uäytelmä kolmessa uäytöksessä, kir-
joitt. Ewald Ferd. Jahnsson. Hinin 3
iitarkkaa.
Ntaakaiippiaat huomatkaa!
til. .W. Iahtiesoti’in kirjakaupassa hywiii
lyijykyiiiä, joita tukuttain myydään ittel-
keiit polkuhintaan.
A. W; Jahnsson"iti kirjakaupassa myy-
tämänä kaikellaista suomenkielisiä kirjalli-
sittttta sekä kaikellaisia koulit" ja kirjoitits-
kapitteita. — tiatttayatieriii ja karttamerk-
lieit myynti oit myöskin yhdistetty kirja-
kauppaan,
G. G. Giiiierg"in
ittiiiitlitiitpiisla
N:o 1 uudenmaankatu N:o 1.
tarjoo tätett hywin warustettua ivarasto-
attsa suoraati tuotuja wiinejä, rotii-
iiiia, kotitakkia ja likööriä paljottain
ja mähittäin huokeihin hintoihin
G. C. Giiberg’iltä.
Katsaus iuuoteeii 1881;
I
Litodessainme silittäykseit nyt unipeeit
iiieniteen muodeit kotimaisiin oloihiit, astuit
sieltä silittäinime eteeit kirjaton joitkko ta-
pahtunna, tawallista tärkeämpiä: äskeit
peitettyjä hautoja, joihin kansaiiitiine ja-
loittttiiat miehet owat kätketyt, taistelita
elämästä ja kuolemasta suomalaisuuden ja
ruotsalaisuuden wälillä, pyritttöja eteeiipäiit
kaikilla aloilla, sanalla sanoen, — itte näent-
iite lehdeit historiastamme.
Tttoreesstt muistossa jokaisella Sitoma-
laisella oit hetki, jolloiit sanoina saapui,
että rakastettu Snitriruhtiiiaatttme, tieisari
:itteksand er toineit oli joiitiittitt
itkeäii salaliiton uhriksi kaitsansa keskeit,
joitktt hmoäntekijä hän oli ollitt. .fiatitta
koko Suoiiteit synnytti tämä siirtoina ääre-
töntä kauhua, sinirinta surua, itiin rikkaaii
rinnassa, kuin alhaisen mökkiläiseti poines-
sa ja syystä —– sillä tiesiniiiiehäit kaikki,
iititä iilleksander toinen oli ollut Suoiiteit
kansalle; hän, johott Suoiiteit kansa nii.nä
tiiaarait tietkinä, jolloiit ruotsalaiset wal-
lanpitäjät maassamme jo idttssaait tahtoi-
wat titkalmttaa siioittalaiseit kansallisuuden,
oli tottunut luottamuksella katintyniääit
—– oli poissa. Hänen iituistoitsa oit!
eläwä siunattuna jokaisen suomalaisenl
powessa ja hänen tekonsa, jotka isänmaani-
iiie hioimia oit kultaisilla kirjatititlla kir-
joittama tehdillettsä, saattawat wielä tule-
wat sukiipolwetkiii ihaileitiaaii S uotti eit
maltiolliseit wapauden syn-
ityttäjää ja Suoiiteit kaitsalli-
sunden suojelijaa.
Lewottomiii silmin katsoi Suoiiteit kanja
Aleksauder toisen haitdalla tulewaisuutta
kohden: Oliko Aleksander kolmas
jatkama isänsä siunausta tiiottawia toi-
mia?- Oliko Aleksander kotiiias osoittawa
samati leitipeätä itiieltä, sainaa huolenpitoa
iitaastaitime?
Menneeit wuoden tapaukset, asetukset
Suoiiteit kielen käyttämisestä, julistus ival-
tiopäiioäiii awaamisesta taniittikuun 19 p.,
koulukysymyksen onnelliiieii päättyminen,
mastotit senaatimme keinottelemisia, wii-
ttieksi koossa olleideii säätyjeii ehdottamaan
sttiiittaan, kaikki nämät kehoittamat meitä
litoittaan katseemme litottaiituksella keisari
Aleksaiiteri kolinaiiiteit hallitukset! puoleen
ja pyytäittään K’aikkeiit Korkeinta suojele-
maan Häntä niistä kauheista, kaiketi lail-
liseit hallitiiksen ja yhteiskunnan häiviöta
tarkoittamista salahankkeista, joideit iihriösi
hänen Jsä-waiitajansa oli joutttitut.
Paitsi hallitsija-inuutosta oit ioiioiiiia 1881
myöskin tapahtunut keitraalikiiio er-
it ö ö r i n iit ii iit o s. Entisen kenraali-
kitwernöörintnte kreiioi Adlerberg’iii sijaan
olemme tähän tärkeääii toimeen saaneet
kenraalistoa päälliköit kr eimi F. L. voit
Heiden’in. Mitääti warinttudella tie-
tysti eittitte wielä iooi sanoa tästä muii-
toksesta, koska kreiwi Heiden itiin wähän
ajan toastit on ollitt mirassaan Kititen-
ktn oit jo nyt woittitt huomata, että häii
todenteolla tahtoo titlla tititteniaait kansani-
iiie oloja. Tätä warten matkusteli hän jo
ahkerasti wiime itutautia etelä-osisstt ntaa-
tamme ottaen selkoa puutteista ja tarpeista
kaikkialla. Luullaanpa yleisesti, ettei hän
ollttt ioaikttttantatta siihen, että koulukysy-
mys sai sett oiinellisen lupitti, joka miittie-
wuodeii lopulla kaikisstt kansallistiiielisissä
herätti itiin yleistä rietitita. Melkein war-
iiiana woinee pitää, että H. K. M. oit
hänen katittansa saanitt tarketupia tietoja
Suoiiteit sisällisistä asioisttt kiitti pitkääii
aikaan oit ollitt taita. Niinpä hithut jo
otvat tietäiteet kertoa että otettaisiin myös
muittantta kaitsallis-mielisiä iniehiä senaat-
tiimme. Tämä ei sitinkaait olisi liian ai-
kaista, sillä otihaii hywin omituista, että
ntaatitnte korkeimmassa hallititksessa istuu
niiehiä, jotka jarjestänsä kaikki kuulumat
pitoltieeseit, joka yleisittitiiästt oit tiiiitiettit
epäkansallisen puoliieeti nimella" Toiwoiii-
itte siis että iiäitiät hithiit jo etinen tämän
wiiodeit loputtua omat tositapahtitiuia, sillit
mitään kansa ei toot iiiititteit sääitttöllisesti
edistyit ellei seit korkein hallitus olekaiisan
elämäksi tittliitta tahtoa wastaama.
Entiseit Mitiisteriwaltiosihteriit wapa-
herra Stjernwall-Walleen’iit sijaati, joka
omasta pyyitnöstäätt oit saanttt erott mi-
rastaan, oit nimitetty Salaiiettwos Bruun.
Mitä tämä iituiitos watkiittaiiee oit wielä
peitettii tulewaisuuden htintiiuit.
Paitsi keisariamme oit kuoleman kowa
koura tetttiiiaiitiitt eläwiett joukosta siiu-
ritttttiait Suoiiteit pojista — Iithana
W ilheliit S ii elliit an’in mahtama
ääni oit iäksi päiwiksi laannut kaikumasta.
Harwoille kuoleiiiaisista oit snotit miii-
kiittaa kansansa editksi itiin paljon kititt
häit. Eusiminäiisenä hän .itallaweden ran-
noilta korotti äiineiisä sorretun Suoiiteit
kielen pitoliistiikseksi. Hän eitstittiiiäisenä
näytti, että Suoiiteit asukasten kieli oli
kohotettawa maan siwistyskieleksi. Häti
ensitiiiitäisenä laustit makuutuksen tiedoitti
iitto tenhosanat, jotka omat saattaneet sa-
tojeit tuhansien riitttat kalmamaan jalosta
innostuksesta o ni a ii isänmaan hywäksi,
S ii otit eit kir li oit saatettawa tiiaam-
me wirkakieleksi korkeammassa hallititksessa,
!virastoissa ja opetuksessa, etiiieitkiiiit Suo-
inen kansa woi kansana kukoistaa. Häittä
jälkeen keisari Aleksauteri toista, on meidän
kiittäinineit, että waltiopäiwillä
kansa taas saa laustia mielipiteitään inaan
tärkeiititiiissä asioissa. Hänen ansionsa
on keis. asetus iottodelta 1863
Siioinen kielen oikeuksiinsa saattamisesta.
Hän ineille toimitti ottian rahan" Häit
wiime siiitrina katowuosiiia helpoitti katt-
heaa nälänhätää; Wielä wiime wuosikytn-
ineiteiiä, kun hän jo oli luopunut julki-
sista toimistaan, on hänen ääiieiisä tar-
peett tullessa kajahtanut yhtä todistamana,
yhtä selwänä, yhtä inahtaioaita ja muser-
tamana, ktiin koskaan eniien,
Waan ilittan kiitoaiitta wastarintaa, il-
man kowinta taistelua ei tällaista tehty.
Wastustajiiia häiiellä oli koko wirkamalta
maassamme sekä yleinen mielipide, piio-
lustajiita ei ketääii. Tätä walaisee
erittäiit hywin tnuutaiiiat seikat wiittie edel-
lisen wiiosikyiiiineiieit alkupuolelta: Iokai-
tien, joka tahtoi olla isänmaan ystäwä,
herjasi ja syytti Snellman’ia isänmaan
taivaltajaksi ja koottiinpa suuri joukko iti-
iniäkin ympäri maata erääii kirjoituksen
alle, jossa häntä pahimmalla tawalla par-
jattiiit, ja tämä kirjoitus sitten julaistiiii.
:ittenipä herjausten sitkein letoittäjii niin
pitkälle, kokoitaait iitiirtaakseeii Snelliuait’ia,
että hän juhlallisesti saitoinalehdesiääiijul-
kaisi: Jos löytyy Sitotiiessa edes koline
tiiiestä, jotka puolustamat Sitelliiian’ia,
niin minä iäksi päiwäksi lakkaan kirjoitta-
masta ja jätäii kiittämättöitiän isäniitaani.
Kaikista wastusttiksista hitolitiiatta, saa-
matta mistään kannatusta, mistään puo-
lustusta moitti ktiiteitkiti hänen terämä,
säkenöiwä neronsa, hänen rautainen tah-
toitsa, hänen palama intonsa ja ntiksikä —
hän taisteli oikeuden puolesta.
Sttloiselta mahtoi tuntua Snellinan’ille
eläiitänsä illalla, raskaaiipäiimätyönsä pää-
tettyä, nähdä, että hänen waitoaiisa eiwät
olleet hukkaan tuenneet ja tyytywäiseitä
hän marinaankin juuri eittteit lewolle iite-
noansa wiimeiseen uneeit, kiin kaittta koko
Siioineii mietettiiit kansallisjuhlaa hänen
kunniakseen, hawaitsi, että Suoiiteit kansa
tunsi hänen työnsä omakseen.
Kuka oit täyttäioä Iuhaita Willjeltn
Snellman’in jälkeen tyhjäksi tulleeit sijan?
Kiika oit astuma Suoiiteit kansallisuuden
jo oraalle tulleelle wainiolle peltomieheksi?
Siiouieu sotamäen warawäestä
eli reserwistii;
Wiiine nuuterossa tätä lehteä mainittiin
jo lyhyesti resermin jakamisesta piireihin
ja seit päälliköistä. Paitsii tätä on mai-
nitussa asetuksessa säädetty:
Reserwiu harjoitukset.
17 §. Reserivikomppaitiain harjoitus-
kokoustett ajatt määrää erittäiit joka muo-
deksi Settaaati ja Kenralikitwernöri, Suo-
iiteit sotamäen Päällikön esityksestä, siinä
noudattanialla, että eri mnosilitokkia äl-
kiiöu yhtä aikaa harjoitukseen ktttsuttako.
Tieto inäärätyistä harjoituskausista atine-
taan Senaatin huolenpidosta asianoinai-
sille Kumernineitle, jotka owat welwolliset
eriitätseii kuuluttikseti tautta, joka koliite
kertaa läättiii kirkoissa julistetaan, kolmas
kerta toähintään kuukautta eittien määrä-
tyit harjoitusajan alkua, innoittamalla sa-
tiottii aika, komppanian kokouspaikkoihin
kokoonkutsumaan jokaiseit siitä muonita har-
joitusweliootlisen ituiosiluokan.
18 §. Määrättynä päiwänä pitää iiar-
joittikseeti kiitsiitutt resermitniehistöit saa-
pua kokouspaikkoihin, itsekunkin siiheit koinp-
paitiaaii, johon hän kuuluit, ja esitit näyt-
——
täcn kutsuntatoimiston aittaitiait sotilasta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
