- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1882 /
23

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

wähäkin wihiä, ottaa uskoakseen että tuos-
sa päätöksessä totta puhutaan? Tietty on
että ulkoittailla iiseissakiti teatereissa, jotka
oloihin katsoett eiwät ole isompia eikit pa-
remmin iiiariistettnja kuitt meidän Uiisi te-
ateri. Siiiiä tiäytetäiitt joka ilta wiikossa, jopa
josktis kaksikin kertaa saittana päiwänä,
waikka ei ole erityistä teaterihtioitetta har-
joittiksia ivartett, tiiinkititi suomalaisella ja
ruotsalaisella teateriseiirall-;i olisi tarjona
olltit. Ja tietäähän jokainett suotualainen,
että ttiiiutattiia wiiosta takaperin, kiiti ei
Arkadiateateri tvielä ollitt suonialaisett tea-
teritt kannattajain hallussa, siittä pietiessä
teaterissii kaksi seuraa yht’aikaa tiiiytteli ja
tointeeti tuli. liuteen teaterihiioiieeseit, jokii
silloittkin oli ruotsalaisten wallassa, ei suo-
ttialaista teateriseuraa päästetty, ttiiitta
tttuukalaisten suosiollisella suosttiitiuksella
saitvat suotualaiset näytellä Arkadiateate-
rissa.

Tämäkin tosi-asia ett tvielä tuoreessa
tiitiistissa, ja kuitenkitt julkeaa ruotsalaisen
teaterit! takaus-yhdistys wäittää ettii käy-
tätitiölliset seikat tekeivät suostumisen
suottialaiseti teaterit! pyyntiilin mahdotto-
maksi. Suoraan olisi sett pitänyt sanoa:
puolueellisista syistä enint e sii ost ii; itte eiti-
ttie salli ettii siioiiialaitieii teateri on satitaii
katoit tilla kuiti tiieidäii ruotsalainen laitok-
semme; tiie siivutitte suottialaiselle teaterille

kitoleitiaa. Silloitt he eiwät, niinkuin nyt,
astuisi julkeina teeskentelijöinä yleisön
eteen.

—— Htippak. sanomia. (Kuopioit). Mää-
rä-ajait kiiluessa owat hakeneet kirtkoherratttvirkaa
Luodoit seurakunnassa kappalainen siellä N. B.
Nordlutid, kappalainen silliksi-tiittasessa 7. Fi. Foutila,

; ;

tv. t. kappalainen dliiiiitiolla N; .stat-isberg, ja kirk-
koh.—apulainien Kärsatiiäellä K. G. Ekfwing, sekä
kekä kappalaiseit wirka Saloit einiisi-urakunnassa
w. t. kappalainen siellä G. Juiiiieliiis. "

—— Tiilotipoitaissiiiidyti wapaiitiauiisesta
Wetnåjällii ott H. M. Keisari 28 p. jott-
lukuiita 1881 (wanha luk) johtamalle se-
natille antannt artti. käskykirjeen, jossa
Hänett Majesteetiiisti siiheit katsoen, että
helmikuun 19 p:nä 186l atitietitii armol-
lisen manifestin inäiiräyksiä ei ole koko-
naan toiitteeii pantu ja ettii joukko taloti-
poikia Jsossii ja Wiihässä Wenäjässä utie-
läkiti ott maanomistajain wallatialaisessa
tilassa, ja stitvaiiitiitt käskeä:

1:ksi että maanomistajain wallanalai-
stiudessti oleivat talottpojat Isossa ja Wä-
hässä Weiiäjässä oivat tvapaiksi ostettii-
tvat ja liiettatvat ntapaiksi talonpojiksi tatti-
ittiktititi 1 p. 1883;

2:ksi ettii tätä warten tarpeelliset tointet

" oivat tehtäivät titääräyksiett tiiiikaatt Hänen
Keis. Majestetittsa etisititiiaittitttitta päiwä-
nä antamassa ja käskykirjeesen liitetyssä
asetuksessa;

3:ksi että siihen asti kunnes kysymykses-
sä olemat talotipojat otvat lopiillisesti tul-
leet ostettiiksi tvapaiksi, pysytvät he tiinatt-
otttistajiett suhteen samassa tilassa kititi
tähän asti; mutta jos he ostetaatt tva-
paiksi etiiieti 1:ssä kohdassa tiiäärättyä ai-
kaa, ttiitt tulee sen, sattioiit ktiitt maati
omistuksen siirtymisen talonpojille tapah-
tua enttestääti tvoititassa oleiviett asetuk-
sien mukaan.

Tantmikiiutt 1 p:stä alkaeit w. 1883 on"

siis wapaaksi ostaminen" pidettiitvä todelli-
sesti toimeenpantuna, ja kaikki ne talott-
pvjat, jotka eiwät ole woineet ostaa tva-
paaksi heidäit wiljelentäiiiisä ttiaata,saatvat
todistuksen, jonka nojalla he saatvat tiiak-
saa ittaksiija, jotka wastaawat sitä weroa,
niitä. he tähän saakkii otvat maksaneet.
Maan wapaaksi ostettaessa noudatettakoon
sitä periaatetta, että tvaltio maksaa 80","0
siitä tiiäärästä, johon wapaaksi lunastettu
titaa oit artvatttt.

—–— skitsit-jauhojen hinta Pietarissa ott
yht’äkkiä kohonnut 15 ruplaati kuli.

— !illulta tiutisia Stiottiesta; Wal-
tuusmiesten pitheenjohtajaksi
Joetisuussa ott täksi wuodeksi ittii-
littu koitiu-opettaja A. Axelson. – Yli-
o pist o. Filosostan-kandidatitutkinnon
historiallis-kielitieteellisessii osastossa siio-
ritti eilen ylioppilas S. Manninen, sam.-

;

;

"jiillceeii — Siellii liäii 8)"Iei1i liiiiitii "ju —
siinteli liiintii.

?iijtjti tiitlci monesti ]erottomasti tztiiitiiiiii;
tiuitta joicii icet-tii, lciiii liiineit iiiieleeiieiijiili-
tiii liiiiiiiirin riittaiiS, jtiiili.sti liiiii t"38teiiiiiia—
liSeSti piilitiiiisii. liittien "oli iiialiclotoii ttja-
teiinlcattn, ettii" iiiiiiiiiiit taiturit itiisi, roisi
ranimilla ictiliiiieillu iitielclciiilitteiiiptiilliiiiii roi-
si puuhatatti itarastaan, jenica litin oli iintei-
iiiit iiäiielle.

kar. —— Kiiollut. Raahessa kuoli tä-
ttiän kuuti 9 p:nä kauppias Kaarle Na-
poleon Hedmanson 72; wuoden
läsiii.

Owerstiluutnanti A a d o lf v o n F i e-
attdt kuoli t. k. 12 p:nä Bertilatt talos-
sa Sintitiossa 71 wuoden ivatihatia. (U. S.)
——Stioitialaisettteaterinnäyt-
telijäiti eläkekassati perus-
tusrahaksi oit settranäytelniillä Ja-
nakkalassa koottu 100 ttiarkkaa, jotka rahat
on lähetettit siioittalaiseti teaterin johtokuti-
nalle" Lintulan lahjoitus;
maa s. o. se osa siitä, jota Suottienwal-
tio ei tvielä ole lunastanut ja johoti kuu-
ltiti howitila, §liiiitvolati tehdas ja suuria
ittetsätiiaita, ttiyötiitt wiime lauaittaitta Wii-
purin läiinittkansliassa ryöstöhuutokaupalla.
Suuriitiitiatt tarjouksen, 1 ttiiljona Suo-
ttieti itsiarkkaa, teki yhtiö Meyer ja Kiitnpp.
Niiii kertoo O. F. —Kolme karhua
on kapteni B. Höök, ktiten Karj. kertoo,
muutamain tttttiden herraiti kanssa ampu-
titit Möhkön ruukin tienoilta. — Wii-
ii asta ktiollftit. Wiiitte lauantaina
j.pp. löydettiitt Töölön puistosta — ker-
too S. W. L. —— pitkällä pituuttaanitiies,
joka sittemmin tuiiitettiiti työmieheksi Iohatt
Adolf Sundströin’iksi, tiiitt wähällä eloti
niierkillä että henki jtittri oli lähtemässä,
ja silloiti kititi löytäjät saitvat hänen huo
tieesett oli Sutidströtn jo kuolliit. Mies,
joka ettitestäätt oit tiitiiiettii juopoksi, oli
wielä wierestä löydettyyn miinaputeliin
jättänyt parin ryypyn paikoille hautajai-
sikseett. Näitä wiina tekee! —— W a l ittis
ott, kiiteit Pellerivo kertoo, tehty Satvou
liittiassa wiimeksi tapahtunutta waltiopäi-
wättiiehe:i maalia wastaan. — H ä ttt e ett-"
liiinati kaupungintvalttiusnties-
ten puheenjohtajaksi ott yliopettaja Er-
iv ast jit puheenjohtajan tvaraniieheksi leh-
tori Blom stedt tvalittti. —— Kuopi-
ott katiptinginwaltuusmiesteit
puh eetijohtajaksi walittiin tuomio-
kapitulin sihteri A. Herckmait ja warapu-
heetijohtajaksi w.tuoittari I" Castrsii, -—
Haitiinan kaitpuitginivaltuus-
miesten ptiheetijohtajaksi on täksi tvtio-
deksi walittti sotaprotvasti P. W. Liitd-
qwist ja ivarapuheenjohtajaksi kolligianeu-
tuos R. Ek. — Waasan kaupun-
ginivaltu ustniesteti puheenjohta-
jaksi walttiin hoivioikeuden-asessori Heikel
ja tvaraptiheeiijohtajaksi hotvioikeuden—as-
sessori Tegetigreti. R a t s a s t a iv a
p o lisi maantierauhan siiilyttäntiseksi Hel-
singiti kaupungin läheisyydessä tullee piak-
koin asetettatvaksi, altiksi tvaatt tieljäti tuie-

heti stitiritisetta. (Hltl.)
ONaafeitduilta;
— Jisetisä hirttänyt. Heikkotnielinen

torppari N. N. .lietola :liousiaisissa lopetti
tällä surkealla tawalla eläinänsä. Waitia-
jasta oli jo ttseat ajat pidetttj waaria,
koskit hän jo "monesti oli aikottttt itsensa
laitettaa. Wartijoita löytyi nytkin, waati
oliwat hetkeksi käyiieet ulos, josta tultuait-
sa he löysiwät Ketolait otttatt kamarinsa
pellittkahtvassa riippputvatt hengetönnä.
J. S. A.
—— Oltientuyijnti kielleliy. Nonsiaisista
kirjoitetaan 16 p. tätä ktittta. thnha
wuosi oit jo eletty ja tiusi taas alettu.
Waitljat otvat kadonneet, katso, kaikki owat
uudeksi tulleet. Niinpä on meidänkin kun-
taitiitte muutamissa suhteissa niitttttuntit.
Wiittte marraskumi 23 p:nä tvuotttta 1881
pidettiin täällä yleinen kutitakokous, jossa
oli kysymys, josko kaitppioilta kiellettäisiin
oliiett ttiyytttineti. Kokotis päättyi, niin-
kititt sen tointeensaattajat eli saattaja toi-
woi, että oltien tiiyytiiitien kiellettiin kaikilta
katippioilta kiitittassatttttie, joten ci tainitii-
kiinti 1:stä p:stä 1882 ole enää lupaa
tiiyydä pulloakaan olutta. Tästä kutita-
kokouksen päätiiksestä olitvat ttiiiutatttat iloi-
set, iiiitiitattiat taas hyttiin pahoillaan; sillä
ttio eripiiraisuus wallitsee yhä tiiriiteltu-
tteessa kansassa ja oit wallinut siitä asti
kun Balielin tarttia rakennettiin; ja useinki
pahaa enempi puolustetaatt, kun hytviiä.
"Sen saaiiiitte kyllä nähdä joka päiwii eläis-
säittttie. iitii tulee tiiott olueii myymisen
kieltooti, niiu siihen saitoti itse puolestani
lyhyesti, että se ott tiiittittt yhden tekeivä,
jos olutta sita eli ei; ttititta kumminki se
ott pikemmin turmiollinen toimi, että kutt-
ttassa myydään olutta. Mutta wieläkiit
ttirittiollisempi oit se, kun kitnttassainttie
löytyy salakrouiveja. J. S. A.
!yöllä Loppiaista wastaan koetti

——

kaksi tuntematonta ttiiestä tunkeutua Kii-

kait kappalaisen warapastori Colerus’en
talliin, waan eräs palwelustyttö huomasi
heidän wehkensä, herätti wäkcä ylös; iv.ir-
kaat tämän huomattuaan pötkitvät pakoon.
Myöhempääii jamana yönä mitrtautuitvat,
luultawasti samat miehet kirkkoivärtti Kiihls
ntan’itt kellariin, josta weiivät tttittttaitiia
pikku-kapineita.

—— Wintalan kansakoulussa, jota eskoko
kutita kustanna waan ainoastaan 15 kiin-
talaista, oti iviittte syksyn kiiluessa käytiyt
26 oppilasta.

— Miestappo. Ojajärtven kylässä Ala:
järweti pitäjiiä otti eräs wiime joulukuus-
sa huonomaineinen ttiies, talollinen Matti
Haantiston pyssyn. Tästii syntyi tappelu,
jossa Haaivisto liii pyssyntukilla tvtistustci-
jaattsa päähäti, ttiitt, että kallo halkesi.
Meteliä kuullessaan riensi nyt paikalle Oja-
järiveti ijätitä, joka iiyt yhtyi Haawiston
kanssa piekseiitääit titota jo ettiteti pahoitt
haawoitettua miestä, Kun ttiurhaajat tiä-
kiwät hänen tainoksissa ttiakaatvati, lähti-
wät he pois. Herättyään tainnoksistaan,
itteni mies taioit sattitaatt, josta tvähäii
ajoit päästä palasi tupaan; sielläkuolihäit
saamista haatvoistaan kahden päiwän kii-
luttua. Haatvisto sai kumppaniltaanmyös-
kin haawoja, jotikatähdeit häntä ei ole
watigittu, ivaatt saa takausta wastaati
tiiaata kotonaan. Miesitiuistiin ei Winta-
lassa ole tv-"itigittu ketään titiirhasta, ivar;
kaudesta y. tii.

— Ei kehenkääu tähdätty, waali kelt.
teen faktumit liteli; Wiitite jouluaattona
tapahitti Pyhämaalla Ylikyläit kylässä kiilii-
mallinen tnaaliin-atnpumittett: eräs nuori
mies oli asettanut ittaalitaultitisa niitulle,
tniitta hänen (taipuessa tapahtiti, niinkuin
ufciti kyllä tapahtuu, että luoti osasikin
tnentiä ohitse ja sattui jäätytieeit tiiittyytt,
josta se kititetikin uudella tvoiitialla lähti
letitätttäätt ja löysi niityn toisellii puolella
entisen talollisen Benjattiiti Lauren’itt asun-
nott. Tässä tiesi se sattua akkititaati, josta
ttienikin niin sietvästi sisälle, että teki ettt-
rittttiutti ivaaii pietien luodin kokoisen lä-
tvett, ttiiitta sisättiäitien färklsi wähäit enetti-
ittän. Huoneessä seisoi eräs naitiett kolttie
kyyttärää ikkunasta, soivittaen utitta esilii-
naa pienelle tytölle, ja kitti ikkunalasi he-
lahti tunsi hän kipeätt pistoksen riuttas-
saan. Häti hitusi että oli saantit luodin
rintaaitsa, ttiittta torpati tititija joka aska-
roitsi tvähäii ittatkaa häitestä, iväitti että
hän sen olisaanutkyynärpäähäitsä. Mutta
kitti rutvettiin tarkasteletitaatt, ei löytynyt
ltioti rititiassa eikä kyynärpäässä, waan
ätttpärissä toisella puoleti htioitetta. Kui-
ienkin oli se tehnyt toisen sinisen jäljen
rintaati josta se oli luiskahtanut toisen
kyynärpäähän. Mitään hengetttvaaraa ei
tästä siis ollttt, mutta olkooti se ttiuistii-
tukseksi pyssymiehille käyttäitiääti tititä suu-
retttpaa warowaisuutta ampuessaan.

I. N:b.

— litisi kansakoulu. "Painiiolla tvihit-
tiin juhlallisesti tarkoitukseensa 13 p. tätä
kuitta. Wäkeä oli saapunut tähän tilai-
stititeeu paljon, jopa pitäjän fyrjäisitnmis-
täkitt osista, tvaikka tiet oliwat sangen
liukkaita. Koulusali oli soittasti kaunis-
tettu hakoköyttnöksillä, kuwataiiluilla ja pie-
ttoisilla lipuilla, tititkä kaunistukset pitäjän
herrastväki oli tointeeti pannut; Myöskin
ulkotia koulurakennuksen katolla liehui lip-
puja ja sattioiit tveriijäti pielissäkin, jossa
tie taitttiti koulutaloott, ttiitkä lipitt näin
kutsuiwat katisaa tulemaan jithlaan. Tä-
män alkoi herra prowastinntte jnhlallisella
atvaiisptiheella, jotika jälkeen ttiuitakin as-
ttti puhelatvalle selittätniiiin juhlan tarkoi-
ttisla.

—— Tulipaloja; Maaiiantaina, tämän
kuitti 16 p:wää tvastaisetta yötiä paloi
Paimiossa 5;)erraitkartanoksi ktttsiituti tor-
pan riihiraketttius. Paitsi riihtä tuetti myös
karjanrehukin poroksi. Riihessä ei sanottti
olleen walkea sitte syksyä. Se ei ollut
iitissiiiin makuutuksessa – Joulitaattotta
syttyi Kaistilati taioit saittia palattiaatt kes-
kellä piiitvää, ttiiitta saatiin santittutetuksi.
Sauna tuli kititeiikiti kelivottomaksi.

— Aitl’ara myrsky wiime jotiltikuiui 19
p:tviiä tvastaisetta yiinä kaasi Paimiolla
tiiiiliiityllyjä ja heitti kattoja hitotteista.
Iäät iiiitrtuitvat lahdessa ja joessii, wesi
ttotisi tawallista korkeatttmalle ja syyti jäi-
tii rannoille. Hiidenalan latitta, joiika
paksu touwi katkesi, joutititvesiajolle. Myrs-
kyti kanssa oli ratikkasadetvettä lisääitiässä.

—— Tulipale; Tämän kuitti 11 p. aa-
mulla tioitt ktiitdeii aikatta, paloi Mas-
kussit torppari Matti Raiidun tiawetto ra-

kennus, ja siinä 6 lehittä 2 tvasikka y. ttt.

Tämä oli kyllä suuri tuho köyhälle mie-
helle, joka oli saanut eläinänsä niin
sanoakseti juuri alkuun. Wartnempia tie-
toja tiileti irtipääseitiisestä sekä wahingon
suuruudesta, eit ttyt ole tilaisuudessa an-
tainaan, itiiitta toiste jos eletään.
Maskuii Matti.
—– Wäeiiittuiiloksia U s k el a ti kutinassa:
wuotena 1881. Wiiodett alkaessa oli wä-
kiluku 1229 tnp., ja 1296 tip. eli yhteen-
sä 2,525. Syntynyt oli 35 mp., ja 34
awiolasta sekä 9 äpärälasta eli yhteensä
78. Kuollut 23 tnp., ja 15 tip., yhteensä
38. Pitrkatuita aivioliittoja miehen kuo-
leman kautta 4, tvaimon kuolemin katitta
5, yhteensä 9. Poismuuttatiut 77 mp.
67 tip. yhteensä 144" Sisälle uinuttanut
93 iti 61 tip. yhteensä 187. Seiirakuntit
lisääittyttyt 4l:llä mp. 47 tipslla yhteensä
88. Koko wäkiliikit siis ivuoden lopulla
1,270 ttip. 1,343 np. eli yhteensä 2,613
henkeä. Asewelwollisia 13 kotonasyntyneitä
ja 13 ulkoseurakunnissa syntyiteitä,
Laiti lan kitiinassa syntyi wiime wiion-
na 234 hetikeä, joista 12"") ntp. ja 112
tip.; sytttyneissä oli 4 kaksoskiiinppania.
Kuollut oli 135, joista 64 tttp. ja 71 np.;
siis 09 useampi syntyiteitä kuin kuolleita.
Aivioliittoon tvihittiin 43 pariskuntaa ja
kuoleman kautta taas eroitettiin 41, joista
miehen kuoleman kautta 19 ja ivaiinon 22.
Seitrakutitaao tttiiutti 95 henkeä, jota was-
taan 128 lähti kuittiasia pois, joten seu-
rakunnan kokos; wäkilitku lisäätttyi waan
66 hengellä ja teki siten wuoden wiimei-
seiiä päiwänä 6,666 ltenkeä.

llliieiiiiiiiltit.

IrlriniiiSSti ati poliisille onnistunut
saittia ictiSiiaSä erite niistit i"0570piiälliicöi8tä,
"jotica iniirliieii "ja monenlaisien iiiiltitiultaj-
öiiulcSioii !catitta aitat lierättäneet pellcou
:teuroissa piireiSJä "ja estäneet !tullituli-ian
parantumistoiiiiju. ’Iämii mies oli yleisesti.
tunnettu niinellä icajtteeiii hjoonliglit i-ILuiiii-
7310), !tiutta liäneii oilceei, itiinenSii 0n 00n-
iiell, eräs 80tajoitlcosta liaanein tapainsa.
tiilitien eroitettu sotainieS. kupereista, "jetien
otettiiit liiiiieltii iiitugittaiösa, oit saatu tietä-5,
ettei oleicicunii, nijnlcuiii on Iiiitltii, taitamis-
tii uiitouStiit-iii )"ic3it"i,"iSiett roseajoiiicicojeu
learissa, tiiuni ettii tarlcaeti järjeStetty ros-
i"ol"iitt0 oit olemassa, "joita "riiseichettt- 13-
lciaiiaa rastaan lausuit tuomioita ju panos
iio inäiiriitz"llii, tiiralla toimeen. Kuinlcu iia
öilloiii inenetteleiiiit, !tilly-)i arkitie-tii piiperien
"sauliossa elerasta asiaini-jaeta, jossa. miii-liat-
tinilcSi iiiiitirättiin lcaicsi läliellii asutuet ruois-
ritajari, "joista tietysti epäiltiiii, että lie oli-
eeit inachaiieet ruoicraiiSä; "ja paitsi sitä piti
toiseii tuolit-iimieiieii tyttäreiltii leilesti-"tiinun
liiiiicSet pois, isosien toinen deistit oli puliu-
telliit eriiötii !toliiSiicoiiStquteiia "ja toinen
tehnyt ]tuuppa joniciiii patittaan "julistetiin
liaitSSu. äSi-aicirjiiJSu löytyi myös kuritut
iiiiiiiriizilceet, l:iiinlca tiiut-liattetiiieit päälle oli
liFiiiclctiiimiiieii, eelcä ilmoitus, että tittelitu-
inieSten aeuiitojen liiliellii 01973383; lietti-:isua-
t";i38a löytyi lciitlcettnitti icaiicenlaisiii apul-ej-
iiojii iiiiiilcuin irtaiiitia ttilciciu "ju partoja,
nautitut-in ja muita selluista, "joilla niuriin-
iiiieltet roinat muiit-taa itsensä tuntematto-
iiijlch, seltsi aseet. joilla lteiiläii tiili iitiirliut
teniisi, "ja rieläpä siiliseticjii, "jojlla tulclc:i oli
Ieiiceittaeu. —— ’kinniin icuttuoii seiti-ati pää-
iitieS Ooiiell istuit "th räitlceiiciesea ju, niitt-
iciiiii riittieiSet tieilot icertoiiat, oii liiiii rii-
iieiiiiiit tiirlceitä iliiioituchiei aittaniitun, itiin
ettii poliisi roi eliitti, Saeiiia muiitlciii näistä
itsees-iltaisista lieri-oiotit luotatti-titanit pail:-
lcaaii, jotta les-tiisti pitsiset; lieiäiiii tuontioi-
tansit jielliiiiiiniistii.

—" tkäynti aseweltvellisteu kasarmissa
Tiiriisfa. Joku aika siiten päätin huwit-
seiti kiiydä katsottiassa kasarmia. :litin-
kuiti tiedäittme käytetään tänä nyt "ivali-
aikaisesti entistä kehrtitihtiotieiitta ja laittiin
sairashuonetta, jotkii sitä "warten oivat lat-
tetut tarpeellisine ittiiiitokiitteen. yliotteet,
joisjit asetuelwolliset asuwat, otvat" neiti 8
syltä pitkiit ja 5 syltä letveat. Tallatsessa
liuotteesjii asuu 22 miestä, 1 pilttona; nia-
kiiusijat sijaitsetvatpitkin "seinia kakit "aina
ivieretysten, piiät seinästa kiinni; tahan
käytetään rautaisia sänkyjä, joista ott olki-
matrassilla liinahursti ynnä l)ttopapette"ja
pari tyynyä. Kaikki ott puhdasta ja siis-"
tiä. .tiurikin huoneen kulmasia on alaup-
seria warten eri, lautaseiiiillä warustettu
koppi. Miesten tulee pari kertaa patwasJ
sä puhdistaa ja siiivoiti huoneensa, pestit:
kasivotisa korwiinsa, niskansa ivielapa suutt-

sakin joka aamu; tätä ivarien löytyy et:

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:27:08 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1882/0023.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free