Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1882.
in’:o ?.
älllåä.
’kietoja ’kut-un jcetujiuiist-ta "ja bänsi-Siiomestti.
’l’itSttiliiii
’l’iiniiiiiliiiiiii 24 junii.
Tilaiis- ja jakamapaikat:
Lehdeti painopaikka, herra A. W. Jahnssonin kirja-
kauppa, herrit C. A" Rönnbergin kauppapuoti, Lin-
nankatu 36 l; sekä Hj. Rydnianiii ja kumpp. lamppu-
puoti Linnankatu 1.
Koko wuodelta 3 ni. —
Tilaiishinta:
Ttirnn "sti- Miiiöla ooötl-
! n r a ; s a konttorissa konttoreissa.
4m.11p. 4m.29p.
3; wuodelta l m. 50 p. 2m.11p. 2m. 20 p.
Lehden konttori ja painopaikka:
Liiinankatit N:o 23 B.
Lehden !vastuunalainen toimittaja:
Maisteri Kosti Wehaneii.
Jliiioitiiklia
ii" 15 penitiä ensi siioiilla ja 10 peiiniä iiinilla
siivuilla pieneltä riwiltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A, W. Jahiissoiiiii kirja-
kaupassa.
KUKK.
Tietoja Turuu kaupungista ja Läiisi-Suoinesta
ilmaantui! tämän wuoden alusta kaksi ker-
taa wiikossa, nimittäiii joka arki tiistai ja
perjantai kello 8 aamulla, tai jos nämät päittiät
taitawat oleinaan pyhäpäiwiä, edellisen-"i päiwänä;
Tilaushinta on T n r ii ; sa:
Koko wuodelta. . . . . . . 3 markkaa.
Kolinelianeljän. wuodelta . . . 2 tii. 25 p.
Pnolelta wuodelta . . . . . l in. 50 p.
Reljännekseltä wuodelta. , . . . 75 p.
Turiiii postikonttoorissalaukuissalä-
hetettäwistä kappaleista:
Koko wuodelta. . . " . . . .4ni.11v.
Kolmeltnneljän. wuodelta . . . . 3 „ 11 "
Puolelta wuodelta . . . . . . 2 „ 11 "
Neljiinnekseltä wuodelta , . . . l " 1 "
Mnisla postikonttooreisla:
Koko wuodelta. " . . , . . .4m.29p.
Kolnieltaneljän. wuodelta . . . . 3 „ 24 "
Puolelta wuodelta . . . . . .2 " 20„
Neljänuekseltä wuodelta. . . . .1 " 15„
Turtissa saadaan lehteä tilata kii ii ka n d ek li
25 peunillä ja lehdet! jakamapaikat tulewat
olemaan: lehden painopaikka, toht. A. W. Jahns-
jon’in kirjakat-tipa, herrain C. A. Nönnbei-g’in,
"5. Ll. L-iindelin’in, J. A. Krieger’iu ja J. L.
Törnrotlj’in kauppapuodit.
.lkotiiitnoiiiisesta !naksetaan koko wuodelta 75 p,
tliciiolelta 50 p. ueljätsenneltä 20 p. ja kuukaudelta
; p.
uudessakaupungissa ottaa tilauksia
wastaan kouliin mahtimestari H yp ii n sekä Sa-
l o n ka u p p ala s j n kirjakauppias K. R. A ii-
raneu jn makiaa täten tilattuna lehden koko
wnosikerta 4 markkaa, kolnieneljännes 3 markkaa,
puoli 2 markkaa ja neljännes l markati.
!(9th II’OIUIne-I, 0. 1"" !kan-;-
iimstuiinalainen toimittaja.
Suomeu kieli asetuksissa ja käy-
taunosta.
Keisari Aleksanteri toiseii ikiiitiiistettitwa
asetits Suomen kielen asettaiitisesta sainiin-"
laisiitt oikeuksiin Riiotsin kieleii katissa wiio-
delta 186st säätäit, että Siioiualaisille ittii-
itteistäänkiti iviiodeit 1883 lopulla on
kaikistit tiiottiio-istititiiista jit tvirastoista
asiakirjitt atiiiettawat seit omalla kielellä,
sekä että keis. senatin oit pitäiiiine.n hitol-
ta siitit, ettii täitiä iiiääräys silloiit ivoi as-
tuit täytcen moititaan.
Missä määrin keis. senaati tämän ott
tehnyt: edistänyt Suoniteti kieleit saatta-
mista tasa-arwoiseksi riiotsiit kieleti kanssa,
siitä oit satiomalehdistitssitiniue kylltn ollttt
puhetta"
Asetiiksesta, jouka iiykyiiiett sititririihti-
uaaiiiiiie keisitri 9lleksaitteri kolmas siilkiiisi
wiime kiiluneen toukokuun ;) p" huomaam-
me, mitenkä piikiille jo oit ehditty 1863
wiiodeti kieli-asetiikseit toteuttitiiiisessa. Täs-
sä säädetään:
"Toiniituskirjiy joka tvirastosta tahi niir-
kaiitieheltii asianoiiiistajalle annetaan, on
1882 wuoden alustit iilkaeii, allatititiiii-
tuilla poikkeiiksillii, kirjoitetttaiva sillä kie-
lellä, Riiotsin tahi Siionien, jota se, joka
wiritstolle oit asian esitti tuonut tithi wir-
kitiiiieheltä toimituskirjaa waatinut, siinä
kirjallisesti tahi siiiillisesti ott käyttäiiyt.
Jo"3 itsiait owat esitit tuoneet tiseaitiiiiat
hakijiit, jotka siinä tiiviit läyttäneet eri kie-
liä, taikka jos se oit wirkatietii wirititoinais
selle sisiiäiitnlliit, sititkoott wiraiioiiiainett
tnäiirittä, kiitiiiiialliiko kielellii, Riiotsiii
waiko Siiotiieti, toimituskirja ott atiiiet-
titiva.
Wiralliset kirjoitukset jit tiedonannot
maan kiititiille tuirastosta tahi wirkaiiiie-
heltii pitää kirjoitettaman sillit edellämai-
nitiiista kielistä, jolla iittinäktrja kititnan
julkisissa keskustelemuksissa laitdititati, sekit
yhtäläiset kirjoittikset, joita annetaan kir-
kossa kiiiilutettitiiiiksi, oleinaan kirjoitettiiitiit
tahi kiiäiiiiettyiiiii sille kielelle, jolla julkistit
juiiialanpiiliiieliistit seiiritkiitittassit toimite-
titaii, iiiiittit itiitiettiittiait sekii §ituotsin ettii
Suotiteii tielellit seurakunnalle, jossa yleistit
juitiiilaiipalweliista kuminallakin tielellit
wuorotelleii pidetään. Snotiteiiiiiaassa kiti)-
tettäniä passi ja tulitodistus owitt kirjoitet-
taiiiat sekit :liitotsiti ettii Siionien kielellä,
ja passi ulkopuolella iiiitittit olewaan paik-
kaan sillit nitistit kielistä, jota passinottaja
käyttiiit, ytitiit tarpeellisen kitiiiiuitkseii
kanssit siitä.
Mitit edellä on siiitdetty Ruotsiii jit
Suonien kielteii kityttittnise:;tii tyiriistoissa
ja ivirkiiiiiiehen puolelta, ei koske Siioineii
seiiaattiiiittiiie, joka iiiiiiiiitiissit suhteissa
saa sieltii iiieiieivistii toimituskirjoisiit initii-
inyöskään Honiioikeutta, Yli-sotaoikeutta,
Ali-oikeutta, Maistraatia tahi Iärjestis-
oikeutta, joista eriiiäiiien määräys ttilee
annettaniaksi".
Paljon siis puuttuu wielä, etinenkiiin
molemmat kotimaiset kielet tulewat tasa-
itrwoisiksi, kitteit yllit titititiititii asetuksen
poikkeuksista tiäeiitiiie. -Paljon ott wirka-
miestemme, erittitinkin korkeatupien, edisty-
iiiitieii sitoinen kielen taidossa täinitti jit
ttileiyitn wuoden kiiluessa, joitkit jälkeen
Aleksanteri toisen kieliasetus wuodelta 186:;
astuit täyteen tuojinaan" Settaitti, Hoivi-
oikeits, 2 [isota-oikeus, Alioikeus, Maistraati
ja Jitrjesttjs-oikeus eiwät wielä ole wel-
itiolliset käyttiiiiiääii näistä wirastoista läh-
tewissii asiakirjoissa Suoinea, waikka kohta
näihin wirastoihiii jo wuodesta 1863 al-
kiteit oit saanut jättää suoitialaisiit asiakir-
josit.
Wiiiiie tiniodeii asetitkseu nojalla oit jo-
kiiisellit ’Suomeit kansalaisella, ylli’tiiiainituillit
poikkeuksilla, wiritstoistit saitiitiiteit asiakirjitt
ilittittt erityistä pyyntiiä sillit kielellä, jota
hän suullisesti titi kirjallisesti käyttää. Ai-
tviiit tärkeätii on, että jokainen pitää tark-
kita waaria, mitenkä iotrkiiiitiehisttiiiinie al-
kaa noudattaa näitä säätitöjii. Sillä
etitisiii kokemuksia löytyy kosolta, sotkit osoit-
taiviit, mitenkä perit! wastahakoisia Sitii-
meit useimmille wirkamiehille oit tämän
kielen kityttitiiiiiieii jit omatpa wirkainiehet
iiiiiit tiioit tuostakin kaikkialla mitassa suo-
rastaan menetelleet titieliiiiitltitisestikiii ivas-
toiii seliiiiiit lakia. Niiiipä eräitlle henki-
lölle wielä wiime syksynä, pyytäessiiätt suo-
malaista kuittia postikonitorista täällä, pit-
kien selitysten jälkeen, että sitoiitalaiset kuitit
owat lukon tiitatta ja että awain oli poissa j.
ii. e„ ivastattksel’si heitettiin ruotsalainen kiittti
esille satioilla: " Iiillette linoli tuosta, itiin ol-
kiiitt itutatti" waikka asetuksessa, sisitltäivä
"Suoiiieu kieleit asettamista tiiitiiti oikeus jit
ivirkakuniiii:isit kiiytettäniäksi, atiiiettit Helsin-
göissii, 20 p. Heltiiikuiita 1867i, sitiidetiiitit,
ettii kuittien y. in. antaminen postilaitok-
sista siioiiiitlitiselle wiiestölle Suoitieii kie-
lellä kiitilitit wiilttämättömätiä welwollisuu-
teiiit titille, jolkit jälkeen taittiiiikiiiiii 1 p;
1872 oivat tähän tiiirkakuntititn asetetut
tahi siinä koroitetut.
Tälliiisia tapauksia siliiiissii, intiat itiie-
lestiiiniite tie liiiiiiiii kiiwerniiiirit kiisittiiitIet
oikein nielivallisuutensa, jotka, iiiitikiiiii esitit.
tiedämme lliideiiiiiititit jit "8;tiiineenlääniti
kitiiieriituireista, owat niirkiiiiiiehilleiisä lä-
yettäneet erityisen huomautukset! wiime wiio-
deii Siiviiieii kieltä koskentien asetuksien
iioudattitniisestit.
Iliillit huomaamine näistä iitaiiiitseiitis;
tititiiiie asetuksista, että S-uiinteti kansa, wer-
raten muutamia tiniosikyiiiiiieiiiä takapetin,
on pitässyt niilitkin pitkälle oikeuksissaan, kat-
rätit kiititkiit eri tapausta warten, eikit soeii iiiihiit ivastiiksiiii, jotka hallituksen
puolelta oivat kohdanneet sitä. Jlolla sa-
nottuine, jos ivot iloksi kutsua titttiietta,
joka sinttiin, kiin on saaitiit etuja ja aino-
astaait ositit eduista, jotkit ihtniskuiiiiaii
oikeuden iiiukaatt ehdottomasti kuuluivat
sille.
Yllä jo mainitsimme, että Suoiiien kiel-
tä koskewat asettikset näyttäivät olewan
wirkainiehistöllemme wälttäiiiättöinänä pa-
hana. Täinä tulee silinintiähtäwästi ttä-
kyiiiiin, kun käätiiiyittiiie yhdistyksiin ja
lititoksiiii, jotka eiwät ole siioiitetikielettase-
tulsiett iille suoranaisesti kuuluwia. Käätt-
nyittiiie tässä suhteessa tarkastaittaatt ittiin-
taiiiia Turitn oloja.
Niinpä on kaupunkimme waltuusmie-
histössä, joka edustaa Titrun kaupunkia,
jonka niäestö kiittenkiit etieiitiiiäksi puoleksi
ott stiomalniiieii, yksitioiiiaitien keskustelu-
ja pöytäkirja-kicli ainoastaan riiotsitt kieli,
seit pöytäkirjat luetaan julki aittoastaaii
ritotsiii kielellä. .llaitpungin suotitiilaiiieii
eueniiiiistö täteti ei sait tietää, tiittä seit
niinessä toimitetaan, mitenkä seit warat
käytetään ;—waan se tyivenellä mielellä iitaksaa
kun saa werokiiittia. Täinä wääryys
on todellakitt tiiiii sititri, että se täy-
dellisesti häpäisee koko kaupungin suo-
malaisen wäestiiu, joka ei patenttiini ival-
ino oikeuksiaan, jotka sille ehdottamasti tu-
lewat. "Tuskin iitiiuiilla kitit Suoniessa woi-
daatt tällä tawallit rallatit eneniiiiistön oi-
keuksia jalkoiii alle, kansitti tiitriseinatta, nos-
tamatta päätätisä ylits. .ttaiipiiiikiinme pa-
losaiiitiititiiskitiita oit kokonaan riiotsalaineti,
yleistit iliiioitnksia, joista suomalaisetkin
owitt oikeutetut saaiiiaait tietiut, lyötyy cii-
noitstaan riiotsiksi,ttto sitiiriylettkatse, iitil-
lä kohdellaan suomen kieltä puhumaa tääl-
lii – kitikki tämä todistaa, mitenkä tito wiio-
sisatoja kestäiiitt sorto täällä perinpohjin
oit iitaseiititiiiit siioittalaiselta wäestältä kitt-
keii itseettsä luottamuksen, kaiketi tunteen
arwostaan Suoinen kansalaisena, kaiketi tie-
don oikeuksiensa todellisuudesta.
Tiimiin tähden pidäittiiie jokitisen suo-
iiialaiseit ioeltvollisuiiteiiit, kykyiisit tiiiikaati
kaikkialla rtthtyiiiääii totittiitt näiden epäkohti-
ett poistautiseksi, sillit motita iiiotiitiiistit ker-
tiiit ihiitistä ylentäiiiäiiipää, sille sopuvam-
pita oit itse etisi tilassii hiittkkiit itselleen
oikeittensa, kun palit pitlalta kerjitteti ottita
niitä ivastitait armolahjoina; täitiit iir-
iiioillit oleminen oit kansiimme aitieelliseii
edistymisen hämmentäiiiinen, seit henkisen
eläiiiätt tiikahiittaitiiiien, seit kansallisuuden
perikato.
Kotiinaitlta.
——— Siioiiialaifelle yksityislyseol-
le Tiirussa oii H K. Majestetinsii ie-
uitaiiti alaitiiiiaisesta ehdotuksesta tiiviin-
täiittt waltio-iittiin 3,000 mk. joka wai-
kiiltiksessa oletit-ille litokalle, laskien syys-
kuun 1:stä pitiwästii 1881 ja siksi kunnes
waltion kustanuuksella periistetiiaii suonia-
laiiieti lyseo Tiirkutiii.
—— Arkkipispa Bergeiiljeiui oit saanut
itiitstitanottaa pappissäädyltii "sdelsingissä
seuritiiiiiitn terwehdys- ja oittieittoiivotite-
sanoman:
.tliiiiiiiotetitlle piihei-ttjohtitjiilleeti wiimeksi
kttliiiieitiit neljäuii wiiltiopäiitiäiiä lähettää
"Suoinen 5luttipissääty nykyisten waltiopäi-
wiiiit ensi kokotiksestit läinpiniiniuiiin, sy-
iiiiisti kunnioittamiin terivehdyksetisä. Iii-
iitala sitokoon iiiiitihiiksellc tvielit montit
onnellista jit rauhallista wiiotta!
188! wuoden tutkimiisiautokuntaan
Tiiriiii kaupunnissa, joka kokoontui 2(i p.
tätä knutit, oli 25 tiiiilitnstirjaa annettu;
nitistit tuottiwat 15 iiyrieii alennusta,
witan 10 eiwät ivailuttaneet muutosta
tiikseeriiiislaiitiikuunan päätöksistä. .ilaik-
kiaati alennettiin 52 äyriä tahi 3 talosta,
29 ammatista ja 20 palkasta, joten äyrit"
"uurun kaupungissa siis nyt tekeivät 3,154
talosta, 9127 ammatista ja 9,329 pal-
kasta eli yhteensä 21,610. — Tutkiiiius-
laittakiiittiatt istuessa pyysi eräs takseera-
tnista saada suullisesti tuoda csiiii wali-
titkseiisa, waitn kiellettiin häneltä syystä
että 11 päiwä tätä kuitta oli wiimeinen
walitiispäiiwä.
1880 wuodeii takseerauksesta alensi
saman wuoden tutkimuslautakunta 124
äyriä ja tekiivät äyrit sinä wuonna yh-
teensä 20,739.
—— linsi lauluyhtiö perustettiin täällä
iviiiiie siintiiintaiita siinä kokouksessa, jos-
ta iviitiie nuuterossa tiiainttsiitinie. "Ioh-
tasaksi tulee herra Bergholm ja näyttää sil-
tä, kuitilaulukunta tulisi hywinkin !tikiti-
saksi, Ensiinmäinen harjoitus on ensi tuors-
taina k:lo 7 j. p.p, Beckmarckin hotelissa,
jolloin tiitsia jäseniä wielä otetaait was-
taan ja toimikunta walitaan käytöllisten
toititeii hoitamista warten
— Elinkeiuoweroa maksoiivatwuonna 1881
ulkomaalaiset Turiin kaupnngissa:
22 kauppiasta ja kauppapuliveli-
jaa ii 120 S.in . 2640:——
13 iiäyttelijää, silmänkääntäjää,
, soittoniekkaa, y. iii. ii 10 iit. 130:—
Sttiiiiita 2770: –
" —— silat-ikinamaksuja talioiinitrkktnoilla
"surussa tattiinikiiitn 19 p. 1882 suoritti:
19 kauppiasta, leipuria, y. in; iituualta
ii 15 . . . . 285 in.
9 Turusta a 10 . . . . 90 "
26 tiiuiita eliitkeinoharjoittajaa
titiiitalta ii 5 ni. 130 "
15 Turusta :i 3 ni. . 45 "
75 lippaista ja pöydiltä tnyyjää
ii 1 in. . " . . . 75 "
Stiniuta 625 m.
Kuten tiedetään maksettiin ensikerta tiäil-
lä inarkkitioilla kaupungin ivaltiiusiniesten
wiime syksynä koroittainat ttiarkkiniiiitaksut.
— liskollisuus ja alainaisunsiiialaii teki
Ruotsin alamainen, iltijöwäriniemen omis-
taja Parasilta, Carl (3ustafsson iviiiiie lau-
ivitiitaiiia Turun ja Poritt läänitt kuiver-
nöörin wirastossa.
– Miiiirätty. Lääninwirasto oit tä-
män kiitin 20 p. niääränityt maakanslisti
til. Tlt. Möriie’n wastaiseksi hoitaiititan
kitiiititit itiiitisitiieheii wirkaa Nantou pii-
ristit.
—– ostoivioileitden auskultantiksi wastaan
otti täkäläinen hoioi-oikeus tämän kuiin
20 p. senaatin yliin. kopistin K Nyinan’in.
"Atiran pitittarha-hstiiwiit" niinisen,
täällä perustettawan settraii malmistaivas-
sa kokouksessa piiätettiiit hakea keis. seitaa-
;ill;a wahwistiista seuran sääntö-ehdotuk-
e e.
—— Kuniiollisest käutöksestä oppi-ajalla
aitiot kiiltaseppii täällä W. .ssiettersson ivii-
iiie sunnuutaina oppipojallee.n Edivard Hid-
strttin, oppiitjatt piiätyttyit kultaiseit ankku-
rikellon kultaisitte perineen,
—— Welier’iii historia suomeksi, Har-
ras suomalaisen kirjitllisititdeit edistäjä,
kirjankustantaja B. SiiderströinPorttiiwssa
oit titeille lähettäityt tilauslistan Welier’iit
iiiaiiitott historian sitotttentiostit ivitrten.
Täiuä kirja josta "Saksassa ott ilttiestynyt liki-
maihin parikyiiitueutä painosta, oti pit-
raiiitpia, tarkiiiipiii, jit sisältörikkaimpiit te:
oksia, mitä löytyy, ’Se ei tee selkoa aitto-
astaan waltiollisista itsioista, waan ihtiiis-
kiitiiiait koko aineellinen ja henkinen edis-
tys, tieteet, taiteet, kirjallisuus, keksinnöt,
sanalla sanoen kaikki, mikä kuuluu inhi-
milliseen edistykseen jit wiljelykseeti, oivat
siinä sitaneet itiisaitiiit sijansa" Kaikki ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
