Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Luettiin myös hra L a g e r b o r g ’ i n
kirjoitus, jossa ehdoiteltiiii, ettii säädyt myön-
täisiwäi 50,000 markan lainait Suoitien
pankista muistopatsaan pystyttämiseksi I.
L. Rtiiieltenz’ille" Asiit lykättiiii pankkiiria-
liokuittaan. "
Patipissääty.
Tiist; 7 p. r. k.
Hra R ii n e li e r g i ii pyyntit-esitykseti
johdosta disset:teri laista lykkääiiiisestä iva-
liokiiittaait, syittyi ioilkas keskustelit jossa
herra Hjelt huotiiautti: jos dissenterit (eri-
uskolaiset) tahtoivat jotain tiiuutosta tilas-
saan, niin tulisi heidän itse esittiiä toiwo-
ntttksiaiisa hallitukselle. HerraLyr akatsoi
puolestaan wälttäinättöiitäksi disseitterilaiti,
koskit tämän lykkääuiisellä olisi laitsiittii
epäluottaiiiuslause totituden iooiiiialle. Her-
ra Kih liuait arweli, että esitystä tiili
puolustaa, jos iiiäärättäisiiit eri laki rotnaii
katolilaisille ja kreikan katolilaisille sekä pro-
testaiiteille erittäin. Esitystä wastusti pait-
si herra Hjelt, myöskin herra Lindelitf. Sit-
tektttt wielä iiiitiitaiiiat puhujat oliwat pito-
lustaneet ehdotusta lykätttiit asta toistai-
seksi.
Seiijälkeett esitti hra N o r d s t r ö ni
pyyntö-esityksen paitiowapaiislaista, jakit
pitkätt ja itiilkkaan keskustelun jälkeett 2
äänellä 13 wastaan hylättiin, hra G. Z.
Forsiiian’in ehdotitksesta.
G. 3. Forsiita ii katsoi esityksen niin
ntiiodott kitin sisällöit puolesta olewan sen-
laatitisen, ettei säädyu tulisi iityöiitää sil-
le sitäkään orivoa, woidakseen tulla lykä-
tyksi maltokuntaan. (Esityksessä iiäet sa-
notaan: "niitten waarallisten ja yhteis-
kutitiaii pysywäisyyttä turttielewien oppien
wasttistaiiiiseksi, jotka monissa paikoin til-
koiiiatlla owat lewiytyiieet ja j oist a j ä l-
ktä myöskin joskiis meidän
maassa walitettawasti wal-
litseivassa puolue-eripurai-
sundessa lienee keksittäwä
iitiitin muassa siinä suosiossa,
jota hurjain puoluemiestenja
kansanjohdattajain eksyttäiiiä
ivalistumaton rahwas oiiosoit-
tanut sytiiliseksi-todistetuil-
le lainrikkojille, lienee paitsi kris-
tilliselle pohjalle perustettua kansan-opetus-
ta, laillisesti sytityiiyt paiitowapaus- eli
paino-laki etewitt wälikappale".
Puhuja huoiitautti, että ehdotitksen tekiä
oli katsonut tämän tilaisuuden sopimaksi
antaa tituistutus painohallituksclle, jota se
ei ansainttiit, koskit censuria nyky-aikoina
nähtäwästi oli käytetty puolue-tarkoituksiiit
suotaaloista sattoittakirjallisuiitta wastaan,
kuteit puhuja useilla esiinerkeillä Morgon-
bladista, Suoiitettaresta ja Walwojasta
huomautti, eikä ruotsalaista ivastaan. Sa-
maan aikaan kiiti Helsingiti kirjeen Wal-
ivojassa ceiisuri hylkää, sopititattoiiiasti lau-
sutun kiitoksen johdosta hallitsijalle koulu-
kysymyksen ratkaiseiiiisesta, samaan aikaan
Ostrit Nyland saa wapaasti lausua kehoi-
tuksen, että säädyt tekisiniät jonkun mielen
osoituksen samaa asiaa wastaatt y. in. ——
Lisäksi huomautti puhuja määrää johtopää-
töstä esityksen tekiän ehdotuksessa, jostapi-
keiiitniit intti päättää ankaraa eeiisuria kuin
ivapanta paino-oikeutta, sekä wihdoin noita
loukkaamia lauselmia, joita esiiyksessä oli,
jotka aitioastaan mieskohtaisina wihanpur-
tituksina oliwat puh. mielestä pikemmin pi-
dettttwät salasyytöksinä, kuin todisteina.
Paitsi Forsiiiait’ia, wastustiwat esitys-
tä herrat Reiinmll, skililittati, Järwineii ja
Clewe, Nordströni’iu esitysta kitititattiivat
hrat Estlander jit Ruiielierg.
Liie.ttiint julki ja lykättiin toistaiseksi seit-
raawat pyyuni-esitykset:
litistit kotiluja: tehdaskouluja, käsityöläis-
koiiluja, seitsenluokkainen suom. lyseo Po-
riin, waltion kotiluksi yks. koulut Oulussa,
4 luokkaiiieit oppikoulu Hciuolaan siellä
olewatt realikoulun sijaan, itoriiialilyseoit
muuttaminen Hätiieeitlinnasta Helsiiikiiit ja
7 luokkaineii lyseo "L-Häiiteenliititaaii sekä et-
tä waltio syksyllä 1882 perustaisi ed.
siiättijeit ehdottamat koulut. "
Esitiis: 8liyhäpäiwien wietosta, "Oller.
Tarkastiistiialiokiiiittait asettattttsesta se-
iiatiit toimille, 3. Forsman.
Eriuskolaisteii kastamisesta, Lyra.
50,000 iit. laina Ruitelierg’in iituisto-
patsaait pystyttäiiiiseksi, Doutier.
Welwoitus eliiikeiitoharjoittajille kirkolli-
siin maksuihin, (stenberg
Jittitalaisteu oiketidesta, Estlander"
iliaitgaisttis kieliasetuksien rikkomisesta,
Stetibäck.
Wenäjänkielen litkkääiiiiiieit koillisissa 5
luokalle, Kihlman.
"tlirostitutiouin laillisuuden poistautinen,
Porwoon papisto.
söortvariss"äti).
Tiist. 7 p. t. k.
Hrit Beriier’iii esityksett johdosttt Mikkelin
lyseon itiiitittaiitisesta"siioittalaiseksi, syntyi
keskustelit, jossa hra "Ohtnau wäitti esityksen
sotiivaii oikeutta ja kohtuutta ivastaan, koska
tuhansilta ruotsalaisilta perheiltä riistettäi-
siiit mahdollisuus kaswattaa lapsiansa oinal-
la äidiit kielellä. Myöskin esiintoi puhuja
hithiin, kuitenkaan takaamatta setitodeitpe-
räisyydestä, että itse lyseonopettajat koitta-
wat kaikella tawoin wäheittää koulunoppi-
laisiitäärää. Hra Neowius hawaitsi
esityksessä yrityksen ruotsintielista siwistys-
tä ivastaan. Mutta kun hra .Beriier
tilastollisilla tosiasioillit oli puolustanut esi-
tystääit sekä herrat E r w a st ja J g ii a-
ttu s puhuneet sen puolesta, lykättiin asia
maltokuntaan.
Uusia pyytiili-esityksiä oli jätetty, joista
iitaiitittakoon ensiksikin, että tiitsia tahi iiittti-
tetuita koitlitja pyydettiin Joensuuhun (7
luokkaineii lyseo), Kajaaniin (4:luokkaiiten
lyseo), Raaheeii (4:luokkainen pohjakonlu),
Jywäskylääit (stiotn. tyttökoulu), Kuo-
pioott (suout tyttökoulu), Käkisaltiieen
(4:luokkaiiien lyseo), Heiitolaan (suout
lyseo), Taiiipereelle (7:luokkaitten siioin. ly-
seo), Häiiteenlittnaan (tyttökoulu), Mikke-
!iin (siioin tyttökoulu), Torniooit (3:luok-
kaitten pohjakoulu), Uuteen Kaarlebyyhyn
(pohjakoulu), Kotkaau (3:luokkainen pohja-
koulus, "liiikkeliiit(ruots; lyseo säilytettyitä),
Kuopioon (ruots lyseo) "— ja päälle päät-
teeksi esitteli hra C h y d eniiis koulujen
järjestäiiiistä sille katinalle kttiii koulukontt-
tea olt ehdoittaitut. Uusta rautateitä esit-
teliioiit: hra P elkon eit ijoka litki esi-
tykseitsä suomeksis Lappeenraninista Sitito-
laitii, hra Sii ellin a-ii, Ouluit kotipuit-
g i s t a Ouluit järwelle, hra Bj ö r ks te n,
.lkausalasta Loiiiiisaan, hra J it giiiati,
"Pohjaitiiiaan pohjoisosiin. Muista esityk-
sistä mainittakoon hra J g n a t i tt ?; e ’ ii
waltiopäiivätiiieswaalieu iituiittatitisesta, ja
hra Molaiiderin itäitieit rajoittami-
sesta kaupunkien wirkaiiiiesteit maaleissa"
Talonpoikaissääty,
Tiist. Heliitik. 7 p:tiä
Otettiin uudestaan esille pöydälle pantu
kysymys adressi" ja muistopatsas-asiasta.
Edusm. Meurman lausui, että to-
sin on muodollakin oikeutensa. Mutta
kun tiiuoto itniuttitit kiiiiiiiiittelewaksi littt-
rangoksi, joka estää itse asian totetituttiis-
ta, "silloin oit lititrattko hautaan saatettawa.
Kaikki tahtoivat tässä itse asiaa, mtttta
niitaro-luuranko seisoo edessä. .ituinka se
siis oit paistettawa? Sillä tatuoin, että
kutsutaan pappissäätyä luopumaan siitä
päätöksestään, että kaksi säädyit jäsentä
laatisi joiikuti suunnitelman Majestetille
lähetettäwääit kirjoitukseen. Silloiit olisi
kaksi siiätyä, pappis- ja taloitpoikaissäädyt,
yksitiiielisiä siitit, että asia on toittiituswa-
liokiiittaaii lykättäwä. -Porwarissääty oii
lähettäityt astait yleiseen walitusivaliokun-
taait, ritaristo ja aateli taas yleiseen ano-
iiiusioaliokuittaan, jommoinen iitisi walio-
kunta tällä säädyllit siis näkyy oleitiait
aikomuksena asettaa. Sittekuiit pappissää-
dyltä oit tullut wastaus, olisiwat, jos
tämä wastaus oit inyöntywä, ritaristo ja
aateli sekit porivarissääty ktttsuttaiiiitt pap
pis- ja talotipoikaissäädyit yhdistymääti.
Puhuja ehdotti siis, että heti lähetettäisiin
lähetystö wietiiäätt pappissäädylle edellä-
inaiitittiit kutsumuksen.
Edusin. Costiattd er arweli, ettii
ritaristo ja aatelikin oli lähettäiiyt astait
yleiseeit walituswaiiokiiiitaati, tiuiikka sett
pöytäkirjan-otteessa jostakiit erhetyksestä
oli käytetty sanaa "yleinen nuotitus-wa-
liokunta", ja ehdoitti, että talonpoikais;-
sääty luopuisi päätöksestääit ja yhdistyisi
tähän ritariston sekä porivarissäädyn pitä-
tökseen. §liittoasiaan siten woitaisiiit hänen
inielestääit jotaitt sapiiitusta asiassa aikaan
saada.
Edusiit. Meurnian ivastasi tähän,
että ritariston pöytäkirjaii-ote epäilemättä
oli säädyssä tarkastettu eikä siis sisältäiie
mitään erhetysta, niitikiiiit edustii; Costi-
auder, iliitait waltuuskitjatta ritaristolta,
oit wakuuttanut" Ei soitit ajatella ettii ri-
taristo syyttä olisi luopunut eittien tattial-
lisesta, aiua käytetystä nititityksestä. Mitä
sithen tulee, että taloiipoikaissiiäty luopuisi
eniten tekeiuästä päittitksestäiiii, ei kukaan
sääty sitä wielä ollut siihett kehoittanut,
eikit se siitä syystä siis tnyöskään woi ky-
syinykseen tulla. Mutta jos otaksuttaisin!
kiti, että ritaristo todellakin atiomtis—ioalio-
" . .
eiikcllvl.
(8nonieitnon.
l’unntinj riekit-iit :,"iieittttiSellä autiolla lioti-
liaalio" 0118)"liezt, Itttolijiiiiuäit eilittiin oli
uutinlio jtaietntitit uiin lätupimiisti, ettii 3o
!nellie-in liiiri"ettti —— nyt luoicetituj liztlttiii,
liesien Siittiti ttittiott senttiin Flj. Icnit oli
noueStit ju Sen unio uitti-tuntui littintnalliseeti
lioltoiniti Siiiiiujiiliiiii tuet-attu.
linnit minuti ei t’jeitiittäti)"t )tiilisen icein-
geemeiati lutnotte. lilluit" olin tiiutlitietantit
liolio piijetin poltjttttoinio teitti täristätiiteeti
tulonpoilitt-tuitttttt1382i. !ci/linttiin tontitti/ut
"jiiSe-ieI ti reteli-tiitu, iitiiti l)"i"j)"; olitt niitit/58)"-
njit. kliliii piijniituitiitiiti !liitimiisi-iiii, pieni
poiloliui-tiueu littupttulii BereSTUIIF, triolit nti-
liFttFt ltiiuttioitteiii:tniiitun.
"i’ieliiliä on pjtiiä raittiin iitinptitilciiu?"
lipetin tutuit pot-tulilialt- tientiiiiiSeltä ujomie-
lteltiittj.
Ittttt lietit-altti ttititiilttiiIeStuen, liitteet eitJiit
ailio-sille, eittett ines-niinalle, riittiini liottanen"
ttittSttta "ja rusettini tittelein:
””Iltttti"ili;t.—:t—a; tuolla ott
uiteta-ci, "intoili-iti iiei"tii!””
l’ielti eeit.eeitiiiii teittisiin uitetun, liuiiöi
.ettii-ettii jteiiiiiultntta! "ju itiiiitttijiieeneiiiolleet
jo tiitun ltei"tuot.tottint,
"ille etuine ettii.i’t ttintiiu.ettt lleieeuettiji’yn
iisti, Itiuit"", — ItiitSititi tiijitii. –– "löisistliilii
liiiiitnpiiiiit liiti-i:utttu’itn (iiFliiIaj)uiilie), "joiilcit
olti uienettttne."
tsielii" seitsemiin
lise jioii:lieeintnie ttittuutieltii. kiitti eroitin
liitytit-aleesi: pienet oliiiliitttoieet initiiit, liii"-
iiott ja lietteisiittrtuitoit pietieSSii ii)"1ii;882i, "jo-
lioti ajoimme. I’FSiiliilFituuie linju-tiittu etine-
tttlle. l-ieiiittttt tuliiiFttttilii liiiiieSIii tuli teitit-
ti’t moitit tastoon, rauhanpuolinen, liFttFrii"
seiliiiiiieii, pieni utien, ltioitnolliseeti "juutit-
liiineii, uiiitlittitt ttiellieiti iittiiiiii linnuliati
ieiiitiiiit l’euiijiiiiii ju ?itolttsstt,
IIiin näijtti liFititt iloiselta. minuti tulon-
tani "ja roi tniuitt, tiliuomaa lintuni-tellen
raliennulieoeu entiteen ruuintoltnotieeeeii.
"liliuttlle oit eritiliin !tanelitta ettii. aituol-
liSiu liemi taittoa i"iettiit"t )sitteki luotiani/"
— toiSti liitit "i"ltti"titiitttttt. "lilluit oieti iloi-
nen tiitiicieJSiini tirntoliiöitninuu lieri-nii nilin
raittiitta "ju teri"eetiti.""" — IIiitt niilit minut
ettei liemin oittiset-tiiti. "lillutut ltuoneoö-
siitti iitillit,eee tuitit §uurin pulitaus" ja intt-
iittiit,it18."”
lintin eitti. nimittelisi ett ettitunt ittioueeStn,
"soitettiin itiiit iiiitittt toi. 8e oli suitti, lioilt-
lii) titjt:i lintinuitie, iiaSteiue .seinineen "jit li-
ttminue, suulento lattialttttteinoett. ISriiiieeti
tiut-lineen letni neoita talonp-"iiliin "ju joitet
liititttteti ju riiilelleu. lyhyitten" itujii tiiFtti
ltuoueeit" laistoin tiilit-uitti siijtsiiltilitt.
"l’ieliiiil itiittttt tttttiiuttlitioueeeetti !" uunoin
isiinniilie.
’l’iituii liitteet ltiiiiitniintjnieettii minutin, ——
"likeillii ott uittouetuttti lisiisi imoitettu liöiilieitt,
entisti itiitt tiilitien. ’l’oieeSSit ttiitlitiit itiittutt
8eit3ettiiii"t luet-aiti "jtt lioiiiiiii ojtettajtiiieit "ja
toiSeSStt jettiu lierrä liteini, iuoiiliin tii-atolli-
Siminttn ]teir-tiuine eiio ju juo.
"ilkuttu tniSSii Sutttt mliiii tunata )iätti?"
lij"8)"in miitti.
".lituri Siiiiii huoneesen, "joesa liettu iii-ei-
tti nFt jetiin. l’iitn tulluun !inunet-et noutu-
mtto,u ltäntii"". "lilutttttt — "jtttiioi liitii jutteli-
littt-tati, —— "minä siistitin liettu liri-itiisi etto-
intt:ttt, ettii to uit jo Sii-iitto tietue ituottee-
Seti, 86 ott liietto liitutuin liitotie, tii-tuolit"
Sii: liet"i"it.””
’l’iiuSöieu metti liitti voie ju tiili pittii iloi-
Seitti tttiiaieiii.
"80 ]tukittiin "suuresti liettu liteiniii,ii ——
ilmoitti liitit tuittuile. — "33", —— "j:ttlioi liitii
tiittiöti littiSlititett, — "itiin on ltJuiii, ]tytit
liet-ta, )tiet-ii lieri-ii, )ilpoit liettu, l:reiiti lilit-
äielittte. lIiiti oli iietritii iii-titi tilitie, niitt-
tit oratiu "liii-jurit" (itjrii3itiieltet) ottiit ottit-
neet littiiiiii ltiiiieltii. liiteli-"i liitii oli "nutit-i
puolaluinen" (li)"i"iit pitoluu ttiieiinett). liitti
ott liiiiujtt;"t liisein jttiljoti, §illit uijiisiiin itii-
noit riuttatien, lit"eii"iiinti lieien:t . . . . Se
oit 3iii"tillitteit lierioiuue, tititioiiieiii liet"t”n."”
Uiiiti littiöitett ttuli-"iini ltiiti tuutuluu oeett
tuuliot! "ltieitooii ltiiotiee,eeii", "jittttiiiiinutititt
aistille.
§täällä t""i""i")i""i"ili jtitii.stt titjittiiitustirt.u ’l’tt—
luisuttiin jiitttjiiiziiiiiilii tiieiiitt siilitiet olioit-
liititit ituotteita. l’ttttit jiis""i"iiii;ti i.ii’ireeeii .sinu-
teti, jtitaielioi t)"ii"jettitet)"ii jitiiloti tiilit-"7433i i5"-
ttti !toruen-iitiöitnineii ttiieS, "jalia uotini eei-
kunnalla on tarkoittanut walituswaliokun-
taa, niin tulisi kuitenkin kaksi fäätyä seiso-
maan kahta wastaan. Ia silloiit oit pim-
nittawa tie syyt, joita kuminallakin pito-
lella esiin tuodaan, ja iiiille syille etusija
aittiettaioa, jotka pätewitniniksi hawaitaan.
Puhujan mielestä oliwat pappie- jata-
lonpoikaissäädyit sylit, joiden mukaan asia
ott lähetettäwä toimitus" eikä walitus-iva-
liokttiitaait, pätewäiitttiät. Pysyi siis eh-
doituksessaait.
Edusin. Aw ellan esitti toi samoja
itiielipiteitä kuin Meurman.
Edusm. C o s t i a it d e r, tultuansa hito-
itiaiitetuksi siitti, ettei mitään kutsumusta
olltit tullut taloiipoikaissäädylle päätökses-
tään liiopiiiiiaatt, perämti tähän stiiiittaan
tehdyn ehdotuksensa, iitittta katsot suota-
waksi, että asia pantaisiin pöydälle siksi
kun saataisiiii tarkka selko siitä mihinkä
ioaliokuittaan ritaristo oikeastaan on asian
lykätitiyt.
Edusin" W ärrt wastusti asian pöy-
dälle panemista, sitä kuu jo iittiiitetikin,
surkea kyllit, oli liiaksikin wiitvytetty.
:iihdistiji Meurman’iit ehdotukseen.
Edusiit. Aiv e llait huomautti, että
waltiopiiiwäjäriestyksen 53 §:n kolinaunen
kohdait mukaan asiaa ei enää käy pöydälle
paitetititieit, jotenka Costianderin ehdotus
itsestääit raukee.
Edusiitiehet K y a n d e r, R i i hiin äki,
-Hoikka ja Hegerströms piihuimat
myöskin sen pitolesta,settä asia piteiiiinittä
mutkitta heti ratkaistaisiin. Njinikään
P ii h akka, joka lausui, ettii jos asiaa
tuonneiitinaksi lykätääit, siitä syntyy sein-
iiioiiieit sekasotku, joka säädylle tuottaa
ivaan "häpeää Koska jokaisella säitdyllä
lienee oikeus joko yhteisesti taikka yksityi-
sesti toimia täiniiiöisessi’t asiassa, jääköön
ktiitkiit säädyit häpeäksi tahi kunniaksi siinä
tiieitetellä itiin tahi uitin. Kallista aikaa
ei enää pidä turhiiti ttiutkisteluihiit kitliit-
taa, jonka tähden puhuja waati heti äänes-
tettäwäksi, onko sääty yksiniitin tässä asi-
assa toimiipa titatko yhdessä muitten sää-
tyjeit katissa.
2lleiseit äänestyksen katitta päätettiinityt
heti lähetystöit kautta kutsua pappissäätyä
yhdistymääit talonpoikais-säädyu katissa
adressi- ja niitistopatsasasiassa, joiika jäl-
keen, kiiti wastaus pappis-säädyltä oli
saatu, olisi päätettäitiä, owatko molemmat
iittititkiit säädyt kittsuttawat saittaitlaiseen
yhdistykseen.
Edusiit. Me urtitait’iit ehdotuksesta
jiitettiitt puhemiehelle walta iitäärätit lä-
hetystöii jäsenet, ja walitsi tämä täiiiiitöi-
siksi jäseniksi åliieuriitan’itt, Riihi-
iitäen ja Hoikan, jotka kohta lähti-
ivätkiit tehtäipääiisä toittiittatuaaii.
Noin ttiiiiiiit kiilittttia saatiiti jo pap-
pissiiitdyltä wastaus lähetystött katitta,
jota prowasti (sstöitlierg johti ja joka il-
moitti pappissäädyit luopuneen päätökses-
tiiäit ja yhdistyneen talonpoikaissäädyn
päätökseen, että piiheettalaiiteit asia oli
stioraa päätä toimitusivaliokuiitaan iite-
newä.
Täinäti johdosta päätettiiit lähettäit sa-
ittat lähetystitn jiiseiiet kutsuinaan ritaris-
toa ja aatelia sekä porniarissäittyä taloit-
poikaissäädyu päätökseen yhdistyiiiääii, mikä
heti tapahtuikin.
Seit jitlkeeit esitettiin uudestaan edellisessä
istunnossa pöydälle paittii, edusmiesten
Leppitsen, Heiktirau ja Laiti-
———— -
§oalleii, miuun ejoätiit aöttteeeuiti. IIiiit ojeiiei
uiiiitilie iiiitoneii.
"’l’erito tullut! " — eonoi itiin iioiiteliaaz-
ti, tuitti "joiieeeniiiti innollisesti.
"illinki ett tosin ttoi tarjota teille
uinutit iiuitt Sijutt litijitilio.SStt tieteeni; tauti
etitieiiit tiilioiititt ett oliut sallitittt ’l’eiili’itt
tiettää- )"iitiintio tiliillii, ett teliliiii eiiliii iie-
neuiiiiiiu !tiunniiniin Sii"i8t)"iieeii tietuttu. illi-
ttii ollein jttzitittiFt teitit oietun-iiii pietanne"
annieen ittioiieeeeutii. linnit öe tiilin ott nyt
"iti "
llle löi-titiclttitnttie" KFttttiliiuiittiaeöet itelit
teit-liiemmin iititeelln tuielteu lietet/ojit. Uiiöeii
oli "jotain Siiittitllii ottiituietit ju rioltiittiiitiiii"
dioieea tai-inutiuliiit liet-tan iililieieett, lintt-
iiiiöeti piirteissii oli littritiitititii tiittua, itie-
ttemiiieti "ju liiit”5itti)"8 uutimiin lieri-itu. 0ii
tutiton utrat-ii ltiitieti iliiiiiitett. lumeton piit"-
teet riitttwitnt uotit neljiisi"ic"i"tutiieueott tito-
iouti, tii-"tii ttiiiiiit oli liuttuja liitimiin" liiii"-
liettlitt otetilltt ju tuitti-tieu eilittieit "i"ittjtiit"illii,
"ii esi/iii rutjoja. l’liiiiit tiuton i-"t ojitit
titieiitieilut. tiimit tuiee oli malttunut liiii-eili
tiitisiin. (-]tttic")
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
