Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
hillin.
’kietoja ’j’in-im !ea
iijnmöjstei "ja Itiiiisj-Siittmestti.
l’erjitntii’niii;
llelitiiliuiiit "10 pittii.
!l
Tilatis- ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, t:ri A. W. Jahussvnin kir-
jakauppa, Hj. Rndnianin ja kumpp. lamppupuoti
Litinankatu 1 sekä herrain E. A. Rönitberg’itt, H.
A. Lundelin’in, J. A. Krieger’in ja J. L. Törn-
roth’in kauppapuodit.
"ws-
Tilansljitita:
Tn-ii "sti- "tiissa posti-
! - r " ; s a konit-rissa konttoreissa.
Koko wuodelta 3 in. —– 4 m. 11 p. 4 m. 29 p.
!/; tvuodelta 1 m. 50 p. 2 ni. 11 p. 2 m. 20 p.
Kuukaudelta 25 p.
Lelideii konttori ja painopaikka:
Linnankatu N:o 23 13.
Lelideii wastannalaiiien toimittaja:
Kosti Wehanen.
Jlinaitiiksia
ii. 15 peitiiiä ensi siwulla ja 10 penniä niuilla
siwuilla pieneltä riioiltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W.Jahtissonin kirja-
kaupassa.
"?
——
""”—"’–—”—2
6:iia sunnunt. Loiwiaisesta saarnaluvat:
Tuomiokirkossa: Suoinal. piiolipäiwäsaarnan
k:lo 8 past. apul. Olssoii; ruotsal. puolipäiwä-
saarnan k:lo 11 past. aittil. Nordnian; siioni;
merimieslähetystointeu saarnit k:lo 1,43 j. p.p.
"merimiespappi E. Beraroth ja kslo 4 j. p.p.
ruots. meriniieslähetystoimeti saarna merimies-
pappi E. Bergroth.
" Kollehti lankee aamusaarnoissa jumaliins-
opin ylioppilaille ja "iltasaarnoissa tiieriniieslähetijs-
yhdistykselle.
Linnankirkoss-a:
; saarimaja udelius.
Lähetyshiioneessa Läntisellä Allekadtilla suo-
malaineit raamatunselitys k:lo 4 j.p.p. ja riiot-
salainen k:lo 6 j. p.p. joka sunnuntai ja keskitosikko.
suomea k:lo 9 "linnan-
Ktiolltit.
Kuoletnan imeen nukkui Uudessakaupimgissa
maanantaina l; p. helmikuitta 1882
hellästi rakastettu tyttäreiiime
Kiita Ktiiia;
pitkällisen tandiii sairastettuansa, 3 wuoden iällii.
Herra autoi, Herra otti,
Herritii niini olkooii kiitetty.
Olga ja .Katl tiiusi. Silander.
"suttui-iituihin
ja niitten intiassa tiiuusi
pidetään työhtiotieeii riihiikassiiti hytväksi
lauantaina tämän helmilimu 11 p. kl.
7 j. p.p. etit. Tiirittt seurahuoneen tvie-
rassalissa. Arpajaisten toittiitnskuuta pyti-
tää yleisöä hyivänstioiiialla ja halitllisesti
edisiämään tätä toinia. " Ttioittokaluja
näihin arpajaisiin ottawat:
!jieiiuiiiiia Hoiteiisi" Creittz;
" Aiigustiiie tiiottirch.
Wendla Elfwing,
Adi’ile Jitdreiiius.
Sofi Reitig.
Eitielie Botiiiiorff;
s!liituista Stliotiltz.
Ainsore Niioii.
LlIi-t:inidra .fsahl;
Roiiwa
"
Llinia Tinigten.
Selma iliordliit.
Wendla Cattiit.
Maiilda Caireiiiiis.
Miinini Olsoiii.
Piiiilina Pettersson.
kiikaria Hellsten;
Matiii Dalilkiii.
Antta Sallini’in.
Paiiline Falrl’.
AIei-aiidra Gylling.
tikkarin !ilia-riiiimlan.
Bettij E,lfwiiig.
Vertha Osterblad.
Pääsylippuja ii 1 markka 50 peittiiä
herroiltit, 1 markka tiaisilta jii koulunuo-
risoltit sekä 50 petiniä lapsilta sitiidiiati
sisäänkäytäniällä. Arpoja iiiyydääit salissa
ii 25 penttia.
Humn ! "Pääsy saliiii on aitioas-
" taan sillä, joka oit liittas-
tanut itsellensä pääsyliputt.
Toimikutita.
Jiilia Swiberg. l"
Stioinen kansanivalisttisseuraii
haara-osasto Tiirttssa
pitää wuosikokouksensa lyseon rukoussalissa
ensi keskiiviikkotiit helmikiina 15 p:tiä k:lo
5 j. p.p., jollotti luetaan tviiosikertointis,
kassa" ja kirjasto-tili sekä tehdään tawiil-
liset maalit.
Pt:iorato (morsian wiiiii)
hieno espaiijalaitiett wiini, makea, maukas,
ei jiioivtittaiva, wallan sopiwa kaikenlaisissa
pidoissa. Tätä oti myytätvänä ainoasti
allekirjottiijan liioiiit ja sett hiitta ttiitt
halpa kuin 2 in. 40 p. kannit titi 60 p.
puol’ tuopia.
J" G. Nordfors.
Piitoihiii annetaan lasia ja posliineja
iitaksiittomasti lainaksi.
Laitliisetirat ja laulujuhla;
Tämän muoden altissa lähetti Kansau
ivalisttisseiiran tonttikunta setirati asiamie-
"hille kiertokirjeen, jossit se kehoittait perits-
ltamaati miiamme eri kunnissa laulu- jit
tityös soittokuntia, jotk-i sitteti kokoontuisi-
ivat yhteisillä lauluilla ja keskinäisillä kil-
piiiltiillit wiettäiiiääii yleistä sitomalaista
laulu" ja soittojithlitii, kiin kansainvalistus-
seiiratin jälleen wiettää jiillakokoiistaitsa.
Me einiite tiedä niitä asiamiehet asian hy-
wäksi tvoitvat saada toititeeit, ttiiitta arive-
lemme ett’ei itinitkaaii haitaksi lienee, jos
otamme tässä ehdoitetiiii asian likemmin
keskusteltawaksi.
Lanlnkiintia ott jo aikoja sitten ollitt toi-
messa tiiaamme kaiiptinki-kutinissa, onpa
tiiyös yksityisiä soittokuntiakin löytynyt,
witikka hitrivemiitsissa, iiitittit itiitiiiiiiiie titita-
laiskunuic:insa titskiii iiiiiieksikääti löytynee
kiitiipitiikiiaii lajia, jos eittiiie tähän lukuni!
ota tiiaiilla löiityivieii suurempien tehdas-
paikkojen ja opistojen laulu- ja soittokuntia.
Asia oti siis kansan suuremmalle enemmis-
tölle jotensakin ottto ja sen hyöty myös
ehkä arweltiiiitlaiiieii.
.siielläiuätöutä oit että ensi ajatus ylei-
sen laulujuhlan toiuieett panemiseen meidän
maassa oit saitiiiit iilkiiiisa Wiroitmaalta"
jossii ivelje—:;kansamme Wirolaiset suureksi
huivikseen ja myös hyödykseeu jo oivat
iviettäiieet kolme siiiirta laitlii- ja soitto-
juhlaa. Kiitsokaantme siis, kuinka itsiit
heillä etisitt saatiiit toititeeti sekä mitä hy;-
ioää siitä on ollut —— Witoiina 1869 oli
kiiliiiitit täyteeitsä iviisikytitnieiitä tvttotta
siitti ajasta, jolloin Wiroit kaitsit päästet-
tiin monia wuosisatoja kestäneestä orjtiii-
destaiisii. Täuiä iiiiiisto oli juhlallisesti
wietettäwä; tiiiittii millä tiuvoin woi se;
kansa juhlita toititeett saada, jotikii tiilitili;
kyiitiiietitä wiiotta wanhemmat jäseiiet oli-
tviit orjuudessa syntyneet, jollit ei ollnt
tviirojii loistiiivia keiiiitjii pitää, stillit ei
olliit oppitieita iitiehiä, jotka olisiwat ivoi-
tieet loistamia opinnäytteitä juhlan kitiini-
aksi sepittää? Jit kiiiteiikiit oliwat juhlat
wietettämät, joissa kiitisait tuli tiäytti’iä että
se, ivavitiitetttiiia orjiiiidett kahleista, oli
heräiiityt ttitteeii eloon. Wiron kaitsit teki
mitä se taisi: se päätti opetella litiiltiii ja
soittoit sekä itse miehissä saapua ivapii-
utensa juhlaan ottiiii litttltijaiisii kitiiiitele-
ttiiiiiit. Näiii peritsttiiiuiit Wiroit laulu-
seiiriit ja siteti ivietettiiti eitsiiiiiiiäinen liiii-
liijiihlii. Molemmat olitvitt tuotteita ja to-
distuksia :isiton kansitit henkisestä elämästä,
mutta molemmat oivat sittemmin niyös ol-
leet saiiiaii kansallisen hengeti ja eläntän
kannattajina ja herättäjitiä yhä laitieaiit-
missa piireissä.
Olisikt; lauluseuroilla jit laitlitjnhlillasa-
tiia merkitys Suomessakin? Paljotikiian ei
tarwitse asiaa ajatella, etinetiktiiti siiheti
epäileinättii wastaa: yhtä luultatvii on että
niiit olisi, knin myös on suotawa. Hajal-
laitsa asini kansa meidän aniarassa innas-
satiiitte, harivoiti yhteen yhdytään tiloissa,
jolloin yhteisen asian harrastuksessa opit-
taisiin toinen toistit ttititentitan, toineii toi-
seett liiottaiiiaati, waan päinwastoin wetä-
ytyy jokainen ttiieliiitiiinin otitati piirinsä,
otttaii ttiirkkitittsii sisääii, toitiiiellen tviiait
oiiiaiti asiainsa kanssa, hiioliiiiattit wähää-
kääii tiaiipitristaiisa, jos waan saa heiltä
rauhassa olla jit elää. Mittta se ei ole
yksityiselle suinkaan terweellistä jit ivielä
wähenintin kansalle kokonaisuudessaan Seit-
tähden ei ttile laiminlyödä eikit wähäpätöi-
setiä pitää niitä keinoja, joideii kittittii titoi-
ditatt saada toimeen enempi yhteyttä ja
enempi yhteisia harrastusta kansamme kes-
ken, jotta se yhä seliitennnin rupeisi tunte;
maati itseään yhdeksi, yhteiseksi kititsiiksi,
joiika setiinioisetta ttilee jotakin totiuittaa,
josta näkyy että se elää.
Tähäit siittiitiiiiit waikiittaisiwitt epäile-
iiiättä laulu- tahi soittokiiitiiiit. Sen he
tekewät jo itse asian katitta, jotit niissa
harrastetaan. Tnskiit löytyneekään joku
ttittii tvälikitppale, joka suuremmassa tiilili-
rässä kitiii liiiiltt ja soitto ivoi kohottaa
ihmisen mieltä noista jokapäitväiseii ahke-
roimiseti murheista jit waitvoista korkeam-
malle tiaiittimaati lepoa ja wirwoitusta sekä
jalostumaan, kitti kiittitiit jit ylentät titti-
teet ja ajatukset syntywät hänen titielessääti.
Laiilun ja soiton sttiirta mointaa ja ylen-
täivää waikutusta oivat kaikki kiitisat aina
tntinitstatteet. Miti’i ihnieitä kertoivat mei-
dätt ikiiiinisiettaivat .lkalemalau riittot iki-"
laulajan Wäiiiäniöisen tehiteettkääti, kitti
hän rupesi soitolle ja laululle: koko luonto,
kaikki metsitti, tvedeii jit iliitait eläimet tit-
liwat ihastuksissaan häntä kitiinteleiitaan.
Täniä oit tosin ivanit runollinen ivertitiis-
kutitit, tiitittii siitä ttäkee mitikä armott pa-
kittiiillisetkiii esi-isiimme paniivat laitlulle ja
soitolle. Miitta todistukseksi ei tarwitse tve-
tää ainoastaan pakatiaiii niielipiteitä, kris-
tityistäkiti me löydäiiiiiie tiioitta wiiitrinotet-
tatvaa esinterkkiä. Se joka tuntee oppi-
isäiitiiie Ltttheritksen elämäkerran, tietää hy-
iviii kitiiikii sutitessa arwossa hän piti lan-
liia ja soittoit sekä millä iiiiiollit hän itse
niitä harrasti,
Kiiitetikiii woipi joku mailman kowassa
koulussa ityrkästyttyt "totinen ukko" was-
titta tähän pitheeseiiime: turhia lorujii tvaiitt,
se jokit tahtoit soittiiit ja liittliia, ei se tiiuit-
tit tee kiitit hakee omaa hiiwitustaaii. No,
olkooti witikka tiiittkiii. :illulta huwitusta
ilwiiuen wälistä tiirivitseekiti mielensä tvir-
woittikseksi ja iittoreita ollessaan hän ei
woi olla sitä hiiketiiiitta jos milläkiit titiviil-
lii. Iii kitit häneltä ei ole wiattoiiiia,
puhtaita huwituksia sitatawaiia, itiiti hän
iiseiiikiti antiiiitiiit huonoihin jii turmiolli-
siin, ja kuinka silloin meillä tawallisesti
nteitetellään, on surullisesti kyllä yleisesti
tunnettu: tuskin tiiititiiii huwitusta jit iloit
muulloin tunnetaan ja ttatititaitii, kitin
koska itiäkewäin juomain ivoiiiia oit nos-
tanut mieltä liitelemääti ylipuolella iiiitil-
inan iitiirheita. Eipä siis haittaisi, jos
saataisiin nuiita "wäkewii’i", joilla olisi
ivoititit wiattomalla tawalla kohottaa ihmi-
sen mieltä tiiuittiiiiiiiiti ivirivoittiiiva hiitoi-
tiistit.
Miitta jos tiiyöntietääitkin että laulu-
jit soittokunnat olisiwat liyivät olemassa,
millä tawoin tie sitten owat toimeen saa-
taiviit, kuka rupeisi niitä opettamaan, niitä
johtamaan? Siitiäkin kohdeit ivoiivitt Wi;
rolaiset olla meille esimerkkiini. ’Siellä
omat kaitsiikouluopettajat iiielkeiti yksitioiiiiii-
sesii olleet laitsiisetiriiiti perustajat ja opet-
tajat. Woisihaii iiieilläliti käydä siimoin.
Monella paikkakiinnalla oti kiiitsiikotiltt jo
niin kauan ollitt oleiitassit, että nuorem-
massa täysi-ikäisessä siikiipoltvessa löytyy
tiioitta kansakoulun läpikäyiitiyttä. Kään-
tyköön opettaja ensiksikin ttäitteti, hänen
etitisteit oppilaittensa puoleen ja iltiiaii siittr-
takaittt wastusta on epäileinättä piati alku
saatu. Ja jos opettajalla itsellä ei ole lah-
joja eikä taitoa soittoon ja lauluun, itiin
löytää hän warmaan ttiiiitii, jotkit otvat
siihett sopiwia ja halullisia. Etupäässä
oivat siihen tietysti oniittisa liikkiirit ja ur-
kurit eikä nuoremmat papitkaan kieltäne
apuansa, jos he itse asiaa harrastamat.
Näihiii käytänitöllisiin erityistoiitiiiit ei kui-
tetikaitit tarwitse eiteiitpi wiitata. Yksi
seikkii waan sietänee wielä iitttistitttaniista.
Jois laiilitsettraiii perustamiseen ryhdytään,
itiiti tehtäköön se [sistoissa ajoissii, että
woidaan ottaa ositit siihen yleiseen laulu-
jtihliian, joiika "liittisiinwalistiisseura panee
toimeen kewäällä w. 1383. Osanotto tä-
hän laulujuhlaan ei tietysti ole laulusen-
riiiti lopullinen pi’iätarkoitus, tiiuttit kieltä-
tiilitili oit se olewa stiitreksi kehoitukseksi
setiraiti työlle, iiiiiikitiit se niylis toiwomme
niukaati ott olewa syy iuoneii liiuln- ja
soittoktiitttim perustautiseen rakkaassa isän-
iiiaiissaimne.
Waltiopäiwät.
Ritiirislo ja Aateli.
Laitant. 4 p. t. k.
Unsia jäseniä tullut: 3 edustamaan ri-
titri- jit aatelissukua; edustajalippunsa jät-
täiiyt takaisin hra W. v. Fretickell.
Uitsia pyytttöesityksiä jättiwät:
hra H isi tt g e r asemapaikan perusta-
misesta Stioiiten Lappiin iltitaii-tviiiheideti
waariitottaiiiista warten;
hra M ec h elin tväliaikaiseti waliokun-
naii asettamisesta Suomeii kielen muodos-
tamista warten wirkakieleksi;
hra R o s e n b r ö j e r kupari" ja titta-
weron poistautisesta ja toiden järjestämi-
sestä tvaiikihuoneissii sekä pantti-oikeuden
muuttaittis estit ;
hra K. A. Nordenskiöd kruunun
putistelleiii ittyyiitisestä;
hra L. (siripeti berg ehtojen ntää-
räämisestä, joilla niyöiiiiytystä annetaan
riiiititteideii raketitaiiiiseeii.
Kaikki esitykset pantiin pöydälle.
Tiist. 7 p. t. k.
Ediistajalipputisa olitviit jättäiicet takai-
sin wapaaherra J. O. Wrede ja hra L.
E von 5;)aitrtmaii.
Pöiwälle pantuja esityksiä lykättiiii asian-
omaisiin maltokuntiin.
Hra Mecheliii’iti esityksen johdosta tvä-
liaikaisen maltokunnan asettatitiseöta ’Suo-
itien kielen iiittodostamista tvarteiiwirkakie-
leksi, latistit hra Palnii’iti, hywäksyett ehdoi-
tusta, ettii koskit nykyinen Riiotsiti pitkä-
iveteiiieii ja kankea lakikieli on wallait so-
piiitiitoti Suomen kielen luonteesen ja wiia-
titiitiksiiti, myöskin ruotsalainen lakikieli olisi
parannettaiva. :vihiis talsitti piihitjit, koska
yhtälliisyys lakikielessä oit wälttämätön, et-
tä walioktinta hankkisi mitallisesti hywäk-
sytyii kääniiöksen niin hviviti laista kitin
myös kaikista ivauhoista asetuksista. Hra
(8; o d ett hjelm katsoi Ranskati lakikielen
paraiten sopimiin iii-.illiksi stioitialaiselle la-
kikielelle.
litistit pyyntöesiti,iksiä oli jätetty, joista
mainittakoon:
hra M o ntg otti ery’n, oikeudenkäy-
titiskaaren tarkastatitisestii jit piirittitanii-
iestit;
hra :ii e i ti’i ii tarkastitsivalioknntiaii iiset-
tautisesta ivaltiopäiivillä, jonka toinienit olisi
tin-kastaa hallittikseii totitilit edellisten niitl-
tiopäitväitt ajasta alkaen;
hrit M e e h c l i tt ’ i ii tiiaatitueroii iiittiit-
tautisesta tarkaksi rahaiiiääräksi sekä halli-
tusivirastojeti uudesta-järjestätnisestä;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
