Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1882.
altit 18;
llllliä.
l’ersitittitinii
tiinallekaan! 3 pittii.
’kietoja ’kurun IcaupunJ jStet "ja bänsj-Suomesta.
ii
Tilattö- ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, t:ri A. W. Jahassonin kir-
jakauppa, Hj. Rridinanin ja kumpp. lamppupuoti
Linnankatu 1 sekä herrain C. A. Niinnberg’in, H.
A. Lundelin’in, J. A, Krieger’in ja J. L. Törti-
roth’in kauppapuodit.
Tilattshitita:
Tmt- "sti- Mttissa posti-
T ii r ti ; s ; tontt-rissa konttoreissa.
Koko wuodelta 3 iti. — 4 ui. 11 p. 4 nt. 29 p.
35 wuodelta 1 in. 50 p. 2 in. 11 p. 2 m. 20 p.
Kuukaudelta —— 25 p.
Leltdeti konttori ja painopaikka:
Linnankatu N:o 23 B.
Lehden waötnuaalainett toimittaja:
Kosti Wehanen"
——
Jlmoitttksia
ii 15 penniä ettsi siwulla ja 10 petiniä muilla
siivuilla pieneltii rittiiltii !vastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssonin kirja-
kaupassa.
——
l:iiä tlitil’onspiiiwänii saarnaamat:
Tuoiniokirkossa: Suomal. piiolipiiiwiisaarnan
k:lo 8 e. pp. kirkkoh; apul. Olsou: ruotsal. pitoli-
päiwäsaaraan k:lo lle.pp. past. apttl. Nordntan;
suoni. iltasaarnati k:lo I/."; 3 j. pp. ja ruots. ilta-
saarnan kello 4 j. pp. iv. past. Malinström.
" Kvlehti tulee ivaimaiskassaan.
L in n a " ki r k o § s a: sitoutea k:lo 9 e. pp. littiiaii-
pappi Udelius.
Linnankirkossa koottaiva kolehti tulee urkurille.
Läbetyshnoneessa Liintisellä Allekadulltt fuo-
ntalaineit raamatunselitys k:le 4 j,p.p. ja ruot-
salainen 1:lo 6 j. pp. joka sunnuntai ja keskiwiikko.
Jlmoitetaan
että
Kirjapainontaituri
Axel Nordawist
pitkällistä rintatautia sairastettuaan rauhalli-
sesti nukkui kitolettiait ttiieeti tuorst-.iiua heittii-
knnu 2;; p:niä 23 tvitodeti, 7 kutikauden ja 27
päiwän ikäisenä: suruksi iiidille ja sisarelle sekit
sukulaisille ja tuttawille.
LIUekirjoittaneen ktinnallis-
pormestarin wastaanotto-
aika !virkatoimissa on joka ar-
kipaini-’ina k:lo 9—I/2111;
Ferd; Jnselins.
Wettäjätt kirkkokatti N:o 7,
sistiiittkt’t’ynti kadulta;
OTiiksi kilpa-ajoiksi, joissa täiniiit maalis-
kittiit 4 p. kl. l" e. p.p. sissinsaaren
rannallit Ttirun kaupuntiin liihellä pidetään,
ja joissa raiviirfa koetellaan, ott kilpa-ajo-
toimikunta säätättyt seuraawat ehdot:
Ratamakstt kiistakin hemosesta ott 4 ttiark-
kaa, tnitkä maksetaan tintattaessa, joti ittkit
ott kilpa-ajon edellisettä päiwänä kl. 10
e. p.p radaii litoita.
Jlntoitttksen jiilkeeit pidetääii koetusajo,
jonka tehtyä tarkastetaan ne heinoset jotka
kilpa-ajoissa ittiiärätyllä aialla stiorittiivat
radan.
Katseliaiu tulee maksaa 5l) petitiiä, jotit
paitse toittiikiittta wiieittuttgoti witlttiinmiseksi
radan luotta ott siiätiiityt 10 markan utitk-
siiti ktillekitt katselialle, jakit haltiaa päästii
radatt luona olewan aidotiikseti sisiiäit.
Toitnikttttta
Ktiiiltittts;
Sattuneesta syystä saa uiajoiitiskoitiitea tällä ke-
hoittaa itiitii henkilöitä joitteit luona itsui äskei-
sitt täältä liihtetteett 19 Donilaisen kasakkarykymen-
titi upsieriä, ettii he, jos eiwät sitä jo etiiieit ole
tehneet, uäyttitutällii wuorokotttrahdit, pikaisimmin
sitä iliitoittaivat allekirjottaneelle taapikatteiui Ol-
sonille, asunta Jsottraahekadun mattisessa talossit
N:o 5. Turtu, heltuiluun 2—l p. 1882.
C. Olsoii i.
O. E. Ringbom.
Myytiiwiinii A, ist’s. Jahttssoti’iti
kirjakaupassa:
Pilkkalehdet Ylioppilasteii wiiittei-
sessä ttaaiitarihittvissit ii 25 penttiä.
) " ; ;-
C-. C. (iitiseen ttt
!viitiin-tiippa
N:o 1 Uudetitnaank’atu 29:o l.
tarjoo tiiteii hywiti warustettua tiutuista-
atisa suoraan tuotiin; wiini-iit, rout-
mia, iotijatkiaja ltitmriii paljottaitt
ja wähittäitt hiiokeihiti hiittoihiti
C. C; (Sttberg’illä.
S. S. kokoonnut hiio-
i;
tsiIUUIUlUI! metuta k:lo ½8 j. pp"
kamallisessa paikassa
KUKKK
saadaan Ttirussa tilitti! kuukaudeksi
25 penttillti,
Iutttalaiskysytttys.
I-
Kun joku epäkohta yleisissä oloissa oit
tiillut itiin ttiittuwaksi, että yleisön htioinio
siihett wakaivasti on kääntynyt, maatieit
asian ratkaistut jollakin tawalla, waati juti-
ri taivasta mielii ollaan eriinielisiä, on asi-
asta syntynyt "kysyiuys", johoit tietysti
wastausta saetaan. Se, joka oit itykyis-
teit waltiopäiwtett keskitsteltija settraitiitit
sekä ltiioiiiiooitsit ottanut, tititkä asiat etit-
päiissit otvat yleisön mieltä kiihoittaneet,
ei ivot kieltää, ettii titeilläkiit tätä nykyä
ott jiiutalaiskysyiuys olemassa. Mittta tä-
titä kysyttiys on ineillä ivarsin omituinen
alktttisa ja laatunsa ptiolesta.
Epäilemättä ittoitikiit löytyy Suoniessa,
joka ei warmaan tiedä, löytyykö täällä
laisinkaan juutalaisia, ja aittakin ott iitoiti,
joka ei tiitisukttista ihmistä ole nähnyt,
sillä kaikki eiwät ole joskus eläissään käy-
tteet Tttrussa 8;"iinteeitliiiuassa, Helsingissä
tai Wiipurissa katsomassa sitä ottiitiiista
elämää- ja kauppaa, jota näitten katiptiii-
kiett "narinkeilla" toimitetaan. Meillä ei
olekkaan enempi kuiu ueljä tahi wiisi sataa
juutalaista, jolkit owat iiiitaltaitttite ilmes-
tyiteet siteii, ettii hallitus oit suomit uttias-
sa majailemasta ivenitliiisestä sotawiiestii
pääsietyilleJaliiipseereille ja sotamiehille oike-
tideti asetttia titanit kaupunkeihin pientä kittip-
pa harjoittamaan. Täten syntynyt juutalais-
iviiestött alkit oit sitte tietysti kaswanut
sen kautta, ettii heidiin lapsensa ltioitiiolli-
sesti owat jääneet wanhempainsa luo, ivatk-
ka laiti ankarimman käsitykseit utukanit hei-
dittt lapsensa eiwät saisi hyiviikseett käyttää
sitii poikkeussääutöä, jottka tiojalla wanhem-
mat otvat asettuneet maahan, he kiin ei-
wät, asettikseii tutikaatt, ole maassa palute-
leivasta tveitiiläisestä sotawäestit saatteet
toirkaeroa. Ettii siis tällä tawoin ivasioin
lakia wieras wäestö lastoitit maassa ott
ivartiiaattkitt epäkohta, joka ei woi kaitait
jäädä korjaittiiatta. Tähän tulee wielä li-
säksi, ettii ivarsin epätietoiselta näyttää,
ottko hallittiksen antauta asetus, joka nyt
sito erityisille juutalaisille oikeuden asettii-
maan iitaahait, laiti kattttalta oikeutettu,
sillit ntäitetty ott ettii se oit ituiestynyt er-
hetyksestii ja mastotit sitii sitätyjett Ruot:
siti itikatta tekemää piiätöstä, joka kieltiiä
juutalaisilta oikeuden asettua Siioiiieeit.
Tiistä tiäeiiiiiie, että siis todellakin löytyy
epäkohtia olemassa Suouiessa astiivait jtiii-
talaiswäestöii oloissa, titiitta aiwan koko-
ttaati erehtyisimme, jos luulisimme sinita-
laiskysymykseu syntyneen meillä seittiihdett.
Piiiii wastoin otvat jtitiri juutalaiskysy-
iuyksen kautta tiieiidiitikiii ntaait juutalaiset
tulleet huomatuiksi sekit tte epiikohdat, sotkit
heidiin katitta ott maassa sytttyttyt. Ouiat
juutalaisemme oiotit koko kysymyksessä olleet
waati syrjiiseikkatta, sillit eihiiti täällä ole
kittiltti eikit itiihty, ettii joku olisi osoitta-
ttiit tiiitiiiiii wihaa jiuitalaisia kohtaatt,
wainosta olletikaan pulmitiattakaatt, eikit
iiiyöskiiiiit juutalaisten puolelta ole kuulti-
itttt mitään walituksia heidän alhaisen asi-
titaitsa tähden maassa ja wietit ivithetiitititi
iitiiikiiäulaisia toittiomiiksia saada asemansa
parannetuksi, saada tisiittyjä oikeuksia. .iltin
siis eiwät juutalaiset itse eikit myöskääit
tttaait oiitatt wäestöu tapa kohdella jtittta-
laisia ole aittaitiit mitään aihetta siihen
juiitalaiskysyitiykseeti, joka meillä toki löy-
tyy, tiiiii tulee selittitii, ttiistit se sitteti oit
alkunsa saattttt.
Lyhycsii woisi tähän toastitta, ettii tte
liberaaliset ttitilet, jotka ttiahtawasti ptihitl-
telewat Euroopan suurissa siivistysmaissa
ja myös meidän maassa paljori matkutta;
mat, owat tuotteet toko kysymyksen helitia-
lapsettansa wierailta mailta titeille. Iit
kyiitnietteu wuotta sittett, kuti säiidyt oli-
wat kokooitttitieiita 1872 wuodeit ivaltio-
päiwillä, oli juutalaiskysymys esillä "kai-
kessit laweudessaan", niitikttin sitä satto-
taait. Säiityjii waadittiin aittaiitaatt kai-
keti mailman juutalaisille oikeus asettua
maahan ja täällä saawuttaa kansalaisoike-
ittta. Pitkiä, liikuttawia puheita pidettiin
jo silloitt juutalaisten wuosisatoja kestänees-
tä hirweästi tvaitiooittisesta, jota tiyt ylei-
tiett ihmisrakkaus ei aittoa-staati waatiinalla
waatinut lakkauttamaan, maati ntyös jittt-
talaisiille korinaamaan sillä, että heille suo-
taisiin täydelliset kansalaisoikeudet kaikissa
kristityissä maissit; tähiin lisättiiu wielä,
että kiitollisuuskin waati kaikkia kristityitä
juutalaisille kaikkea hyittää siioittaait, koskit
juuri jtiittalaistett Palestiinassa §kristus
oli eliinyt ja waikuttanut ja koska heidiin
manhii-iestauteutilliiten uskonoppinsa oli
kristinopin jtiiiri ja alkit. Samassa tilai-
stiudessa ei myöskään puuttunut ylistys-
pitheita juutalaiskansan kaiketiiiioisista hy-
ivistä awuista, joilla he ivointat, kaitsalai-
siksi päästyiiätt, yhteiskiititaa rikastuttaa.
Jiititalaiskansan iviat ja tvirheet selitettiin
sillä, ettii ne oliwat heissit kaswaiteet ttioti
pitkälliseti ivaiitooiiiiseit katitta, koska he ei-
tvät ole ttiiiiita woineet kuiri tuihitta wai-
ttoojiattsa ja jos ioll-.tkiii taivalla heille kos-
taa, niitit itse sasivat kärsiii
Me etuine ollenkaan ihmettele, ettii itäittiit
täitkaltaiset syyt itiissä maissa, jossii jttti-
talitiskaitsaa oit elitnyt kowan sorron ja
matiton olla, owat waikuttanet kaikkiin, joi;
dett rittnassa ihmisrakkaus ja jaloitiielisyys
elää, sekit waatiiteet heltii iooimiensa tiitt-
kaatt taistelemaan sorrettujen puolesta;
mutta eitittte ntyöskiiäii ihmettele, ett’ei sa-
itiat syyt samalla tawalla waikuttatieet edus-"
ttiielteiiiiite etteutitiistöön. Tosiasiii kitu ott,
ett’ei meidän maassa löydy eikit koskaan
ole löytynyt mitään sorrettiita jtiutalaista,
joille meidän inaaitiiiie suora welwollisutis
waatisi entistä wääryyksiä korinaamaan, niin
oli aiwati luotinollista ettii rakkauden ja
jalotiiielisyydeit ivaatiutiikset eiwät kokonaan
ja yksinääti woineet olla ratkaisetviiia, kitit
oli kysymys juutalaisten kansalaisoikeudesta
ylimalkaan maan oli asia katsottanut toisel-
takin kaiiitalta, jok-.i jokaiseti tunnollisen kan-
saitsa edusmiehen täytyy myöskin ottaa lu;
kuitit. Oli katsottama ensiksikin, ttiitä jittt-
talaisiväestö oli waikuttanut yhteiskiiitital-
lisiitt oloihiit niissii maissa, joissa he kan-
ait tutuit astitieet sekit myös kansalaisoike-
titta ttaitttiiteet, ja koska iittiideit kaitsaitt
kokettius opettaa, että titoitta yhteiskunnal-
ista ivauuttaa on iltttestimyt juutalaisten
ivaikttttiksesta, itiin oli saatettawa selwille,
tnitkit omaisuudet itse juutalaisissa omitt
tähän olleet syynit, sekä olisiko pelättitwit,
ettii heidäit kansastuttautittett meilläkin
woisi satuoja pahoja seurauksia tuottaa titei-
diiit yhteiskuu!tallisiin oloilsiiiime. Ettit tiil-
laisia epäilyksiä piti ilutestyitiiiit, siiheti oli
syyttii ettipiiässii ttiitikitiit sanottu, tietyt ko-
kenutkset muissa itiaissa, mutta myös oi
seikatt luonnollinen asia, sillit se ei ole ivit-
sas mies, joka kohtii iiiihtyiitisit jottktitt sor-
retun ja tvaiitotiiti kanssa-ihtitiseit rieittiiä
ottamaan hänet perheesensä, omaksi per-
heensä jäsetieksi, kysyittiittii olletikaan ttiiit-
kiilaatttineu tuo itusi, wieras petheettjäsen
oikeastaan ott sekit ttiitii seurauksia hätteit
läsnäolostaan ivoi olla iittiille perheeitjä-
seitille, koko perheen ttietiestyittiselle. Täl:
laisessa tilassa oit myös Siioitieit kansa
jtttttalaistttäestön stthteeii. Suonien kattsaa
waaditaan tvaatimalla ottaiitaati omaan
kaitsaperheesensii tiiittiiti wieraan, itttitialla
kaitait sortoa kiirsitteeit ja tvieliikiii kärsi-
iviitt kattsatt, aittoastaatt siitä syystä ettii
se ott sorrettu, saaiitatta olleitkaait kysyit
ja punnita, josko sille itselle woisi tästä
mitään wahinkoa, jopa waaraakiit syntyä.
Koska kuiteitkin säädyt 1872 wuoden
waltiopäiivillä, samoin kuin pappissääty jo
nykyisillä waltiopäiwillä, owat katsoneet
näittät epäilykset juutalaiskansan waikutuk-
sesta yhteiskunnallisiin oloihintttte niin ar-
melttttamiksi, että he juuri siitit syystä ei-
wät ole tahtoneet suoda heille Siiomessa
kansalaisoikeutta, itiin tahdomme seuraa-
massa kirjoituksessamme esitellä, initkä koke-
tuukset tiiuissa maissa owat antaneet aihet-
ta näihin epäilyksiiii, sekä ittitä ivaaroja
erittäinkin Stioinessa pelätään ilmestymiin
juutalaisten kaitsalaistuttamisesta.
Waliokuittaiii mietintöja.
Is’.
Suosttitttaivaliokuniiait niietitttö N:o 1
seit artti. esityksen johdosta, joka koskee
stiostiintaweroutaksoa tupakasta.
Waliokuttta ehdoittaa:
ettii säitdyt tahtoisiwat alamaisessa was-
taiiskirjoituksessa Keis. Majestetille ilitioit-
taa, että säädyt, joilla on se luottamus,
että tullimaksoja tupakasta ttiäiiriittäissä
pidetään tarpeenmukaisesti silittällä nyt
otaksuttua korkeaa sttosttiittaiveroa, niin
ettei tvaltiowaraston etua liiati rttnsaan
toerotukseit kautta saateta waaraan, otvat
tahtoneet puolestansa iiiyötttyä artiiolliseen
kitsillii olemassa kysymyksessä ja hywäksyä
siinä oletvait asetusehdotuksen siteit uttin-
tettttita, että aika, jotta tämä suostunta
ott maksettawa, ott tnäärätty Totikokuun 1
p:stä 1882 tai jostakiti muusta ajasta
tämän wuoden kuluessa, jonka Keis; Majeä-
teti näkee sopimaksi iitäärätit, wuoden 1885
loppuun, sekä että sana "inaahatitnojalle"
asetukseu suottietikielisen tekstitt 2 §:n 2
kohdassa on tvaihdettu sattaati "maahan-
tuottajalle".
7.
Lakiwaliokttnnan mietintii N:o 1 arm.
esityksen johdosta, korotitniiärästä melaksi-
aittantisessa wissiksi ajaksi ilman ilntan
ivakuudetta kiinteässii omaisuudessa.
Waliokunta kehoittaa säittyjä hywäksy-
ttiäiiti armollista esitystä, kuuttiiiiikin sillä
iittititoksella, että asetus ttilisi ktiuluinaan
itiiiii:
Asettis K. K:ti" 9:nneii luioitti 6:nnen
§:tt tiiuttttaiitisesta.
Miitittatitalla tititä K. K:ti 9:ntteti lu-
ivttii 6:s §säätäii, tttäärätä tätett, että
satiottissa lainkohdassa oleiva kielto otta-
masta tahi kirjoituttamasta suurempata
korkoit kuitt kitusi sadalta wuodessa, ei ole
iiottdatettawa melaksi-annossa, joka tapah-
tuit tiiiiiirä-ajakst, korkeintaan kuudeksi kuu-
kaudeksi ja joille ei panna mattiudeksi kiin-
nitystit kiititeiiiitt omaisuuteen eikit pantiksi
sellaiseen outaistiiiteeti kiittititettyä ivelka-
kirjaa.
Wastalauseita oit tehnyt d’ tvaliokitititan
jäsetttä.
s’I.
Waltioivaliokiitiitatt tiiietititö N:o 2 arin.
esityksen johdosta ittyllyweroti lakkauttatni-
sesia.
Walioknitta ehdoittaa:
ettii siiädyt ilttioittaisiivat, ettii siiädyt
owat hyiväksyneet ehdoitetutt asetuksen
uututautilla pieneiiiiitillä ituiutoksilla, joii-
ka tithden se ttilisi itäiit kuuluittaan:
1 §. Se tvero, jota nyt iityllyiverott
tiiiitellä suoritetaan jatihotityllyistä ja tvilja-
stirmiit-laitoksista, tulee, siihett katsomatta,
owatko laitokset itsetyisiii tahi ivero- tahi
kottiarme-myllyjä, lakkaamaan wuodesta
1884 tilkiten.
2 §. Saman wuodeti altista ottaa kruu-
tin toimittaksensa weropalkattsaajille heille
edelläittaiitituista laitoksista tulewat ioerot,
jotka owat puhtaassa rahassa heille suori-
tettaivat yleisistä ivitliio- ja sotilasrahas-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
