Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
toista siihen määrään kuin kuminankin
rahaston osuudelle tulee.
Ei mitään myllyjä eikä wiljasurmin-
laitoksia enää werolle panna. Uudet niitl-
lyt, joita ei wielä ole ennätetty werolle
panna, oivat oikeutetut tästä lähtien jau-
hamaan maksua mastaan; mutta kotitarme-
myllyjen oiketis siinä kohden alkaa wasta
wuodelta 1884.
Wastalauseita on tehnyt-3
jäsentä.
maliokiiiinan
Waltiopäiwät;
Ritarisio ja Aateli.
Tiist. 28 p. Helttiik.
Edustajalippu oli annettu hra K. A. N.
Tigerstedt’ille (Palittfelt’in sttivttn puolesta).
Keskusteltawaksi otettiin yleisen walitus-
malioktiiiiiaii inietintö iN:o 1) tehdyn aito-
muksen johdosta, että perustettaisiiit metere:
ologineii tarkastusaseina Kittilään tahi
Sodankylääii. Waliokiinnan wähemmistö
oli mietintöä wastaan paitiiut ivastalauseen,
jossa kehoitettiin säätyjä tnyöntätnään aino-
astaan maroja tähätt tarkoitukseen, määrää-
tnättä ollenkaan missä laiveudessa oli
asiaan ryhdyttäivä, jokit toitiii uskottaisiiit
tiedeseuralle. Wastalauseen ptiolesta puhui-
mat hrat Hisinger, W. Späre, af
Forselles, Mechelin ja "Pippiitg-
s köld, waliokunnan iuietintöä taas pno-
lustimat hrat K. Antell, K. A. Nor-
denskiöld, E. Hj Furuhjelm, ja
A. J ä r n e s e lt. Äänestäessä hywäksyt-
tiiii inietintööii liitetty ivastalatise 51 ää-
itellii 19 wastaan.
Lopuksi sääty ryhtyi, owet suljettuina,
keskustelemaan toimitusmaliokunnan ehdoit-
tatiiasta otinentoimotiis-adressista H. M.
Keisarille ja Suuriruhtinaalle. Waliokun-
nau ehdoitus hywäksyttiin.
’lsavvössääky
Tiist 28 p Helmik.
Walitusmaliokutiitatt tnietiiitö itietereolo-
giseit aseman perustamisesta Kittilään tahi
Sodatiktiläiiii antoi aihetta pitkään ja
wilkkaaseit keskustelutin. Mietinnön pno-
lesta puhuitvat hrat. :li e ii w a l l, S t e n-
bäek Geitliii ja Gröttberg, ja
sitä wastaan tehdyn !vastalauseen suuii-
taan hrat Rniteltera jaHirivineit,
tiiutta hra J. Fors man ja Donner
waatiwat inietiitnön lähettämistä takaisin
waliokiitttaan muodostettumatsi siihen siititt-
taan, että säädyt ilnioittaisimat hallitukselle
heidiin ittielipiteeitsä olewan, että hallittis,
noudattamalla mitä mahdollisiuta säästä
wäisyyttä sen iitttkaaii knin maamme tieteel-
liset edtit ja kansan kunnia maatitpat, ot-
taisi osaa tähän kansaitiväliseen yritykseen.
s]kiat-iitarissääty.
Toiinituskutiiiaii ehdoittatiia onnentoi-
wotns- adressi H M Keisarille antoi
aihetta keskusteluun, joka U. S:rin mu-
kaan oli seuraawa:
4jouka sääty jo oli hylännyt.
Puhemies ensiksi huomautti, ett’ei min-
kääiilaista keskustelua itse adressista woi-
nut tulla kysymykseen, maati ainoastansa
siitä, oliko toitnituswaliokuitiiait ehdoitus
yhtäpitäwä säädyn pääiöksen kanssa.
Hra Molander lausui, että ehdoi-
tuksen sekä sisällys että ulkomuoto ei
sttiiikaan ollnt yhtäpitäwä säädyn päätök-
sen kanssa. Se muistutti aiwan liika
paljon hrain Goos in ja Neppenström’iit
saniaa "asiaa koskemasta pyyntöesityksestä,
Ehdoitus
sisälsi sitä paitsi paljon korpuheita, jota ei
sopisi panna tällaiseent adressiin. Waati
sentähden adressi-ehdoituksen uudestaan
lykkääiuistä ivalioktintaaii, jotta sen muo-
dolliset miat poistettaisiin ja itse ehdoitus
saatettaisiin yhtäpitäwäksi säädyn päätök-
sen kanssa.
Hra Rönnliäck kannatti edelliseii
puhujan itiielipidettä.
Hra Santnark’in mielestä pitäisi
adressista stilkea pois lause kieltemme ta-
ssi-arwoon saattamisesta, koska Keisari siitä
moisi päättää, että kielikysymys jo oli
oniiellisesti ratkaistu ja että täällä tvaait
turhanpäitväisesti huudettiin.
Hra Nysten sanoi, että toimitusiva-
lioktiiita tyydyttämästi oli tehnyt tehtä-
ivättsä, jos kohta itse kirjoitustapaa ivas-
taan ivoitaisiiii tehdä monta muistutusta;
Täinä adressi-ehdoitus, joka oli tullut
toiineeit yhteensoivittiksen katitta, oli ainoa
jonka kaikki säädijt woisiwat hywäksyä.
— Sen uudestansa lykkääminen walio-
kuiitaatt olisi siis aimait hyödtttöti. Pu-
huja kehoitti säätyä hywäksyiiiään walio-
kiinnan ehdoitusta sinänsä.
Hra Berner hywäksyi malioktinitait
ehdoituksen, koska se oli alivoit sopusoin-
tiussa säädyn päätökseit katissa
Hra Fed erl ey maati asian takaisin
lykkääinistä waliokuntaa" maltiopäiiväjär-
iestyksen 77 §:ti nojalla, koska säätyjen
päätökset eiwät olleet iihtäpitätiiiä.
Hra Heikel myöitsi, ettii ehdoitus
oli eriäwä säädytt päätöksestä, maan pyysi
säädyti hytväksnä sen sillä muiitoksella,
että wiimeinen kappale, joka alkaa sanoilla:
""Pitäköön Jiiniala", jätettäisiin pois.
Hra C h y ?; e ii i it s’ en mielestä oli eh-
doitttksessa löytytvä laita "suwerän" (nutka
itseivaltaiiieti hallitsija) aiivati sopinut-
toti siinä, koska 1772 muoden hallitusjär-
jestyksen lopulla itiiiieiioiiiaaii saitotaaii,
että säädyt wihaawat kaikkea itseivaltai-
suutta. Sana ruhtinas olisi tässä kohden
parempi.
Hra Wasetiius
stent’iti mielipiteesen;
MiiJander’iit.
Aätiestykseii katitta (29 äätiellä 19
wastaan) sääty päätti lykätä adressi-eh-
doituksen takaisin toimitustvaliokuntaau
tituodostettaivaksi siihen stttintaan kuin hra
Molander oli ehdotellut.
yhdistyi hra Ny-
hra O hinait hra
Keskustelnpöytäkirjan piti seurata eh-
doitusta walioktttitaan. "
Hr"a Jgnatius pani" mastolauseen
päätöstä ivastaan, jonka tarkoituksena oli
ktitnota säätyjeii päätöstä. Tähän masta-
lauseeii yhtyiwät hrat Gö ös, Erm ast,
Liukkonen, Neppenström jv Pel-
konetu "
(Tiist. 28 p. Helinik.)
Kysymys itietereologisen aseman asetta-
tnisesta Sodaitkylän tahi Kittilääti nosti
tässäkin säädyssä pitettipää keskusteltta,
jossa iiseitimat pitiivät mastalauseeti puol-
ta. Siihen sunittaan käivikitt säädyn
päätös kttiteitkin sillii lisäyksellä, että niag-
neetiselle päätarkasttispitikalle annettaisiin
hra Neomins’eti edoittiksen mukaan, tar-
peellista aptirahaa, itiin että se moisi
ottaa osaa tämän ja eitsi wuoden katisait-
tvälisiin tarkasttiksiiit.
Talollissääty.
Tiist 28 p. Heliiiik.
Yleiseti walituswaliokuiinan tnietiutö
metereologillisesta tarkastuspaikasta La-
pintnaalla oli tässäkiti säädyssä keskustelun
alaisetta. Edusin. Duiicker ja Cos-
tiander puolustiwat mustalausetta ja
edustit. Ojaiien ja Aivellcin iirie-
tititöä. Asiaa ei ktiiteiikaan ratkaistti
kuttipaiseenjaan sutitttaaii, ivaan editstn
Meurman’iii ehdoitukseen intikaait. Eli"
doitttksen suhteen kysyi puhuja: itiitä tällä
oikeastaait tarkoitetaan? —— Että säädyt
atttaisitvat hallitiikselle littvan käyttätttään
niin ja itiin paljon tällaiseeii yritykseen.
Jos maltioiiieitot määrättiiisiin säätyjen
kautta, olisi tällainen menettely paikallaitsa.
Mutta sellaisessa maassa, jossa hallitus
lisää ttiiljoonalla ttiarkalla wirkamiesten
palkat, kysytiiättä ollenkaan säätyjä, oit
tuomoinen ltipa tarpeeton. Mitiä ptiolcs:
tani artvclen, että puheena oletva tieteel-
linen tutkimus ei saa jäädä ivaillitiaiseksi
Sttottietitnaan epäileitiiseti kautta" Lopuksi
puhuja teki seuranivan ehdoituksen:
Taionpoikaissääty, luottaeii siihen, ettii
hallitus moi arivostella, niitä käsillä ole-
mieit tieteellisiett kysyitiyksieti ratkaiseminen
ja kausattttne kuittiin tvaatii, toitvoo että
hallitus, karttaen liiallisia itienoja, tutitta
iltnaii sellaista säästäiväisyyttä, jok" pa-
nee ehdoitetttt tulokset alttiiksi, ryhtyy
niihin toimiin, itiitkä asianhaarat ivaati-
ivat”.
Tämän ehdoituksen hymäksyi siiättj 35
äänellä 15 ivastaan.
Kotiinaalta.
Tnoiniokapitiilin asessorit! maalissa
Mynättiäent prowastikunnassa sai kirkko"-
herra E. A. Karsten 5 ääntä, iv. pastori
H. A. Appellicrg ja kirkkoherra G. (83.
Forsman kiitiipikin 1 iiänen. —— Pietar-
saaren proitiastikuniiassa, sai kirkkoherra
Forstnan, läänin roivasti K. E. Steiibäck
ja w. pastori Appelberg kumpikin 2 ääntä
sekä kirkkoherra E. A. Karsten yhden ää-
nen.
— Hakijoiksi kirkkoherraivirkkaan Side-
byn kirkkoherrakuimassa omat ilmoittaneet
etinen hakemus-ajan loppua w. t. kappa-
lainen E Törtiiälä, w. t. pitäjän-apulai-
nen M. Elenius, w. t. kirkkoherra G.
Durchinan, kappalainen W Weeksell, L
Häggströtn, A. Troberg, F O Sandberg,
H Ostriitg ja J M Tallgren, kirkkoher-
ran- apulaitteti O. Forsiiian ja iv. "pastori
K. E Hohenthal.
Katittutigin mallitusmiehet oliwat
wiime keskiiviikkona kutsutut kokoukseen, kes-
kusteleiiiaati, mitä olisi tehtäwä rantaka-
diiille kokooiituneille jääjoitkoille. Waltiiits-
miehet päättiwät antaa näiden olIa pai-
koillaan, koska niideit jokeen ivierittäininen
tulemassa jäätilähdössä saattaisi tuottaa
mahdollisesti mahiiikoja ja niiden poisme-
tämineti taas tnaksaisi kaupungille tnelkoi-
sia sittiittiia, werraten siihen wahinkoon,
joiika ne tekeivät rttoholle ollessaaii pai-
koillaan. Kuitenkiii päätettiiit poistaa jää-
lohkareet puiden ytnpäriltä. Sitä paitsi
walitsi waltunsmiehistö waliokunttau por-
mestarin ja maistraatin katissa neuwotte-
lemaan. toitttista, joihin olisi ryhdyttiimä,
jos wielä sattttisi jotaiti sattiallaista tahi
pahetitpaa. Tähän maltokuntaan walittiin
herrat Ariiiselt, Stigzelius, Holtn, Wikan-
der, Olsoni ja Grönlund.
Suoiiialaiiien lyseo ttiittttetaati tiy-
kyisestii paikastaan etitiseii Seurahuoiteen
puurakennuksessa tuleivaua luktttvuoitiia
ti. s. Becktiiarkiti hotellin ylikertaan.
—— Telefonilaukoja ripustellaaii
rasti kaupungin rakennuksien
toiwoniau työii malttiisttiivan tulentalla
iuiiikolla. Tähäti asti oit kaupunkianne
telefottilaitoksella 41 osanottajaa, ivaan
otaksuttama ott että ttiideti ltikutiiäärä pi-
ankin karttutt ja hinta siten osanottajille
tulee halmettitiiaksi.
—— Liiettelo !88! wuoden meroista Tuo-
ttiiokirkon seurakunnan rahastooii käsittää
maksuja
5,670 itiieheltä
7,322 tiaisilta
takscrattttja itiaksuja
iveroäyristä ii
ahke-
seinille jo
Il,340
7 ,32”2
17, (i46t–
2: 50. 44,115.
Yhteeiisä 62,777 iti.
Kaikiiansa on tvttodeit 1881 hetikilnette-
lossa oleivista henkilöistä ivapatitettti yllä-
tnainituista tiutksuista 26 iuiestä ja 30
iitaittioa, koskit eiwät ole lutherilaisia; sa-
ittoiii ott samati muoden takserausluettelos-
sa olewista tvapatitetttt 152 henkilöä ja
yhtiöä, yhteensä 3,964 tveroäyriä, ivapau-
tettti ttiaittituista tuoksuista.
– .tiiliin-ajoi, kttten iltitoituksesta leh-
temme eitsi simulla itäkyy, tulewat pidettä-
tväksi täällä huomenna kello 10 e. p.p.
jälillä Pikisaareii edustalla. Hewosieti tar-
mk"
mk 18, 662.
!seipo isoaiki.
(.Ietl:.)
Sitten tiietiin liitii pojs yeiilceiiteen "ja
I-eene. lestysi-i lyllerteli liotin olemaeii leainlci
lrnjlceeea ettii-talle, toteuttamalle tainiolle ja
lcolmelle pienelle lapselle.
.la Sen litin telii, iia-ilclca lisin oli §eitee-
inäiinenlcymmenennen ilciieiiotenea täyttänyt!
lilluttu litin oli nitornucleetaen annulin op-
pinut tiailcenlceiu reetuun taistelemauii. Uuo-
rena olleeeattit oli litin itsein eenrennut inje-
li"eiteii iylintenttiti ja silloin oli hänellä ollut
liyyii tilojentie liiirlcniete itseäiieii; tämä ai-
lcainen lcolceniue oli liiiiielle ityt liyöäylcei.
’kaneliii taimo I-iiSe" oli ljittii liipeä. taltattii-
eeneii tyätii. IIiiii oli lteilclco "ju liuono "jo
ennenlcnin liotti lcolitalo liiintii lcoltttiej. 0n-
nettoinuucleit jälteeii oli liii-i niinlcitin lietl-
inttii. IIiin malinei tiyt niiitlcitiit yiieynyt
lupei, "janica Syääittii autti iteli/titi, eilcä lisin
ponnietantttlceitn "olmiansa taistelemaan eitti
ruetaan. IITiit oli lielliieti liittynyt mielteen-
Sit "ju ’katteli oli ileiiiinlcujn lietttaiiut lillutti
yaliyoillii lcäöilliiii.ti "ja i"nlilieitt(lellat183 "ju liel-
15.llii huolellansa Suojelliit ltiintii eli-"tutkin !cett-
lcerieta liolceinulcejetu.
"le nyt; lctin ntielteneä rjjetettiin liiineltii,
laelcrtetui litin iilclciii, njittlcniit lcnlclcanen, jo-
ta ei milciiiin nurinlco tulitiSe.
Silloiit ennliu I-eentt Uett.leeoliip tunsi liitt-
Si.iintilceen tietue" perlieeit piitinijelteliej, IIiin
liotti "jo koliltasi eitiriietit esimon, litin liojti
"ja opetti lapein. I:liiii paiti pietien eliisio-
rttlietnSa liejiliin ltyyälceeiieti "ja letitti työ-885,
uneuitelieetteei kuuintoa" ikiteiinin namulla
meni liitii torille, oeti teeni-oitti "ja myi ne
taae pienellä teitolle. 7äeyntiittämillti pon-
nietulcSilla onniettii lii’inellii lietnlcliiu jteelleu-
Sii pietti joulclco oettijia etulciiupjngin tiilee-
täStii", joille litin iiiyi lteclelmiii, liiilclctieia ja
ruolcelceeyitt, je- lcitn oetajitt ljieätintyiiiät "set
littorniaiteit itiijti iiiiioclojn liiii/i liäiielle liinit
rnelcttulcej; toimitti liiiii tane jtselleiteti pie-
tien riiSlieitn emein, "jolca eeti bätieii rattai-
ttinen. ’I’alyellei "ju lceeiillii nouei liitii ytti"-
lteiiii :tontulla teltiliilceeiieii ostanen torilla, "ja
letitit-illit ilmoilla lcäyeli itiin peijriillii liustilla
inyyiliilieeneii tunaroiminen "ja !tuontitili-eetien
keinuton "ja astinten. ’knneljii raimolle "ja leip-
eille.
ItJi ollutlcnan niin ltelppo eelo. eemilit tulietu
riittämäiin, eillä ’kanelin rainio tareitei ptil-
"jon eeloita, "jotlcii alitat liullijtei, ejlcii boetta
injlloinleetetii eetlliniit lueten liiiyäii riiiiSijiSSii,
eli ltnonoieeu raatteitten.
dliiii lcnliijiiut tältitellen ne lealcSi enotta.
liepeet !tostoli/ut iilclciä, muttu. iitti ltilco.etuj
lunnetuinjetuiiit, liitolimatta I-eenuii ltellietii
huolleta, nijn ettii liiiii riimein riipeJi pel-
lcäiiniiiiin ettii ltiineit peilintien. linti riipiin"
ilen ltetlcj liiinelle lieri-uti tuljej, läytiiiej lap-
Seiiett iiiclittöntiitä.
hiuttu linti ’l’aitelin rapauttaminen ailin
lillieni, tointui ronyn. Uettleeeltip yiiliiijeen.
’koitie s:t-eilu "lilulii nijeetiineii, iiiiytti untu-
raii liiinelle itucleit elon, itucleii yoiiitein.
"ltijnii olen nälieiiii !tiinet eniienlcnjn leuo-
len", lituani liitti tiuiiliiilcuelle, "ju öilloiii
liitelen tyytyt"äieeiiii””.
l’iltcloin löi "ap-attilan lietlci ’kuneli )sett-
leeeltip’jlle. liieneeeii nitonee-Sen tuolla Soiitli-
taruissa melina iitinen sairi-te iti-tiittonen, liii.-
äet tietiesi-"i !alenit-iille, tauoin palteet ennne-
IIiiii
mielienIii eit-
ttiyn lielilcu eiluiieeeineii ja poelcilluiieti.
lctiitntelee, lciiiiiteäeti tieliitteen,
alini-"tieni itelceleitu.
kieneniniiit leipe-et otrat tiiniiän tiiran iii"t—
tieti; lie yartoyett jetin leot-latulan. ISoiiiti
on Suiionut lieille, ettii" lie tiittiipiiiyiiiiii ettit-
iiut niiliini jeiiiieii. lIe ttiiiterttt liitytit tiie"
lcjii. IIe olit/ut siritit pienet liitti jeiineii riie-
tettiiii heiliisi, eiriitlcii eiteinlciiiiii ytitiniiitii-
neet mitä tapahtui. ile. iiyt oilottuyitt lie,
piittlelcei pelojeeiiani, Sitä ujeraeta, jolsa 3a-
nottt.tiii olet/nn liejiliin jeiiiieii.
l’eulcilttitolceen portin tiilitina eejSoo yttii-
ltu I-eena. ja pilclcti .nuitti oäottaiune.ett ja
ityt tulee oilotettti iilclciii tiloa pot-tietit.
iturinlco puintiin liirlclcuuetj "jii paljo ilttiti-
tnieiii lcullcee oliitSe, inuttu liitii nuoren niie-
lien eilinät lioittaa t’aultiiSttt, uiilioittitrtit lie
leuilclci.
"lilluttu poiltani, injitttn poilcttui! ltiinteitt
I-eenti eylejllen iiijeetii. "ju iloit lcyyneleet yit-
luyett alue liittien uurtuneille poölcjllonea.
’kuneli Uettleeeliin .suittelee liitiinioitiilc-
eella, niili-"ei itjoeti ytiitltutt äitiiineii. IIii-
tteet-:i tititttiu liitin seuraisi liiiiitii yielii riiti-
lcetiilen liitotie "ju !iiii-linju ltiiiteii liiiiilenSii
ennetuttuieiyat yanliuu, reliellietii eotttiitielieii
ettittioa, "jolcn ott synnyttiinyt liittien !tiituil-
iiiitiin ju jolle ltiiii oit itiin paljo ltiipei’itii
anuttuitttt. Sitti-ii lcitteelee liiiit epiiilleii pien-
tii. tyttiin, niinlcuin oilottuin ltiin ettii tiiiitii
jiellciiiei ltiintii.
lilatta ninni panee liytiiiillen pietien liii-
tettöii, ltiinen liitteeneii, tai-"joen lilittello litin-
liuneu 5iiit(loltiiytili8i. IIiiii noetun lopeen
eyliiueii "ju suittelee ltiinti’i niouta monistu
lcertuu.
8itteti luSlcee litin liii.net y:troyaeti aloe, ja
.etuna yetää ltiiittti toleista "ja lie lcullceyät
nonapänn
"1859"
"dliiii tyttäeeiij".
"."äitii tittrtoo eittiin lietona.g "liiti lta-
lnjttti itiin einiin ttiiliilii, "ja litin on niin iloj-
iteii ettii einit tiilet liotin tiiuiipiiiyiitiii".
""Jntniila eitiniitlcooii I-iieit rattlclcunjl" 83-
noo ll’aiieli. "liustilta iiiclin on lit;ittt?”
steena Uettleeoltip sanoo ltänelle, liinalia-
aeittii luita oit, tyyiieeeti, inuttu leot-seteleiititt-
ttt. 0li8i tarpeetoiitttt lcoettitu pettiiii liäntii.
biisit on lciioleinaieillatieii
"IIiitt ori yttiin eliinyt niiliätilceeiteä einiin,
pollen t—:tulclcutti". sanoo litin.
’kuneli tieclueteli ittiiolclciinöti niouta eteliin
äjililtiineii. i’iiltitelleii ltonlcitt-telee liiiti liitti-
tii !eeit-)iituun lcolco lieiiliiii eliiniiilcertuiieu
iiiiuii. liiiliteiiu tuotetiu. lIiineit liiteeonea
"lietit uitiin yttiileat; liitilclci lciiiiltiittneu, "ju
ajatellen niitä" liiiinimylceiii; jojta liiitteii talc-
lcitatte:i oli tiiytyiiyt liiii-etit "ju leniniin ]tiitien
lcelpo ratilta iijtiitnii oli lionneen tyttö-§ii tuie-
tellttt. nillii. :tilitin linn ltiiit lestisi !tingitte-
ttilieeitöii.
1’tiolelcei iteelceeneii, piioleliei kiielllleneii.
ullitta ltiiit, puolitetun" iteeiineii. IIiiii lceitoo
lenitilcit lcttilclcj aliteta oli liiiynyt, leitittlcti lisin,
railina lttlij oli liiinen eyyllieelcei liat-aininit,
lcniteiilcjii oli ollnt aineellisesti syyt-"iin
"80 oli ttiotiittri, jolin oli Iyypiiii onnet-
toiiiiittteeni”, ennoi liitii. "lli’in eeitti :teittit
niin itiiitlcitllinoeti, ettii jtsestiii ollein pitsi-
nyt itsesini eyyllieenii, "joS olisin lcnnluniit
"jiirylttntalcitiittiuii"".
1’tilielleeeatin oljettt lie lciirulitaiieet liul-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
