Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
kuin lautakunnan jäseitet. Kuntakokous
saattaa ktiitenkin tätä toimitusta warten
asettaa erinäisen komitean.
Weroäyrit panttaan niitten kiinteimis-
töit-arwojeii ja tuloutäärien mukaan, jotka
suostuntamero-lautakuitta wiimeiseksi oit
wahwistanut. Jos tässä syntyy weroäy-
rieti iittirtoltikii, olkooit se tiiäärä, joka ivas-
taisi tvähetitpää kuin kokonaista weroäyriä,
laskusta pois suljettu" Weroäyrejä kiin-
teiinistöstä laskettaissa, pannaan koko sen
takseerausarwo perustukseksi, siiheit kitiini-
tettyä welkaa pois wetäiuättä. Niinikään
ei siinä eroiteta pois mitä tverottalaiiieit
on saanut osinkona osake" tahi pankki-yli-
tiöstä, ivaikkapa samalle yhtiölle otikiit mää-
rättti kunnallistveroa.
Jttka ei tyydy suostitntamero-lautakun-
nait päätökseen, saakoon siihen tutkija-lau-
takutinan luona iittititosta hakea ja sitä
warten kirjallisen ilmoituksensa siihen kuu-
luwiiie asiakirjoineen li’iäninhallitukselle joko
antaa tahi pääliykseit sisässä lähettää itiin
aikaistit, että ne siellä owat saatawilla en-
neii sitä päiivää, jotta tutkijalautakunta
kokoontuu Ios weroitalaisen iitielestä tut-
kija-lautakunta titi wääritt sowitellut tämän
asettiksen sääitnöksiä, olkoon ltänellä oikeiis
lautakuntiaii päätöksestä holvioikeudessa wa-
littaa. Walitus annetaan etinen ensitule-
wan tamiitikuiin kuluttua Kuwernörille, jo-
ka lähettää sen howioikeuteen ynnä tutkija-
lautakunnan pöytäkirjan kanssa. Howioi-
keuden päätökseen ei saa muutosta hakea.
Sen, joka tutkija-lautakuntina luotia ta-
hi hoivioikeudessa ott woittanut mutttosta
suostitntawero-takseeraukseeit, tulee etineit
kuudenkymmenen päiwän kuluttua siitä ktiiii
päätös siitä oit atiitettu, näyttää se esiin
ktiiinallislautakuniialle, ivastaaivata oikai-
sua warteii hänelle pantujen weroäyrien
määrään.
§ 57. S-iten iitäärätyistä weroättreistä
tehdäätt luettelo, joka erittäin kutakin tite-
roitalaista warten sisältää luitten weroiiy-
riluktiitsa ja eri sarekkeessa, jos hän on
itiaattoiitistaja, hänen tilansa uttdeit tahi
tntiiitoiit woimassa oleivait manttaalin.
Toiseeti saarekkeesen paititan 58 §:it 5 koh-
dassa iiiaitiitiit alemmat tulonniäärät, jot-
ka eiwät ole tulleet näkytviiit suostunta-
wero-takseerauksessa"
62 8. Sekä welkomns- ja ylöskanto-
luettclo, että 57 §:ssä inaiitittti weroäyri-
luettelo annetaan kuntakokouksen esimiehelle,
joiika tulee kuulutuksella ktinnan kirkossa
tahi kirkoissa ilmoittaa, iitissä paikassit ne
kunnan jäsenet, jotka sitä haluamat, ivoi-
wat niitä tarkastella ja tutkia neljäiitoista
päiwän kultiessa siitä päiwästä, jona kitti-
lutus julistetaan. Tämän ajan kulutta
owat luettelot siinä warsinaisessa kuittako-
kouksessa, joka wuosittain talwella pidetään,
kaikkien tutkittamiksi esiiit pantawat, jolloiit
jokainen werollineit saa niitä wastaan teh-
dä ne mitistutukset, joihin hän puolestansa
näkee itsellään syytä olewan.
65 §" Ne weroninaksuun welwolliset
kunnan jäseitet, jotka siinä kuntakokoukses-
sa, jossa weroäyri- sekä welkotniis- ja ylös-
kaittoliiettelot owat olleet tutkittamina, owat
laituinlyöneet tehdä niitä wastaatt muis-
tutuksiansa, olkoot pitemittän ivalitusoike-
tidensa menettäneet. Ios joku mainittuja
luettelokirjoja ivastaan ott tehnyt utuisitt-
tuksen, jota ei ole hywäksi omistettu, wa-
littakooit hän kuiitakokotikseit päätöksestä
siinä järjestyksessä, kttiit tässä jälettipäiiä
sanotaan. Weltvolliiteit olkoott hän kuiten-
kin aina iverottkaiiiiossa suorittamaan hä-
neltä waaditttt iverot, intitta pysyy oikeudes-
sansa saada maksetut takaisin, jos hänen
walituksensa hywäksi katsotaan, ynnä pal-
kitiiton katissa itiistä kulungeista, jotka häit-
tä muutoshakemuksen tähden otvat kohdatt-
neet, jollei Kuwernöri ttäe erinäisiä syitä
olewan ktittttatt wapaiittatniseeit semmoises-
ta palkintoivelwollisuudesta.
81 §. Jos joku loitkkaa edelläiitainit-
ttijeit toimistojen esiiniestä, wara-esimiestä,
ivarsiiiaista tahi ivarajäsentä, taikka erittäin
otetttia pöytäkirjan-toiinittajaa tahi iiitttita
kunnan wirkamiestä heidät! toimessaan ja
sen tähden, olkoon edeswastauksessa yleisen
lain inukaan.
Jos kuntakokouksen, kuttaallis-waltuus-
miesten tahi kunnallislautakuitnan esimies
tahi myöskin ne iviranoiiiaiset, jotka kun-
takokous tahi kutinalIis-waltuusmiehet aset-
tawat, toimituksensa harjoittamisessa joutu-
ivat kiinni lakitvastaisesta teosta, johoit
syynä ott ilmeinen huolimattomuus tahi
puolenpito tahi muu semmoisen syy, pan-
takoon sillä tawoin rikkonut kanteesen ylei-
sessä tuomio-istuttaessa ja sakoitettakooti
wirhetyön laaduit inukaan. Palkitkoon
myöskin kaiken wahingon sekä olkoon toi-
tiiituksestaan eroitettu, jos asia siihen ai-
hetta aittaa.
Aitotniis-esitys suoitienkieliseit ttais-
konlitit perustamisesta Tiir-
kiinu.
Talonpoikaissäädtissä otvat edusmiehet
Kaarlo Wärt"i ja Juho Brtisilit esiintuo-
neet näin kuulatvaa aitomus-esityksen:
"Arwoisalle Talollissäädylle.
Uskon-oppi ja historian totuus ivakittii-
tawat meille että koti ja perhe ott se pe-
ruspohja, joka kaitsait elätiiän kannattaa ja
sen olemassa-olon koossa pitää. siansaita,
jossa perhe-elämä ott tosi-simeellisellä kan-
nalla, ott sett waltiolliiteu ja yhteisktiiiiial-
linen eläiitäkiit taattu. Waatt jos perhe-
eläiiiääit epii-siweellisyydeu turmio saapi
sijansa, ott sen kansan oleminen kansa;
n a myöskin aruieliittawassa tilassa.
Yleensä tutinustetaatt, ja tosi ott, että
itaiiten, perheen eitiäittä, ott se kodiit sydän,
josta etupäässii perhe-eiiämän kuittoisitiis
riippuu. Suuri on siis tiaisen waikutus
kansansa kohtaloon; tärkeä hänen tehtäwän-
sä yhteiskunnassa.
Nais-siwistykseit kohottaminen onkin sen
wuoksi ollut kaikkein siwistyneiden kattsaiit
pyttimpiä tehtätviä. Niittpä ott wiiiiieisittä
aikoina meidänkia tiinassa huomioon otettu
tämä tärkeä weltvollisuus; waan wielä ott
meillä tässä kohdett paljon tehtäwää: olein-
tiie wasta alulla. Tarpeellisteit oppilaitos-
ten puutteessa ivarsiitkin ttiaatnine suomea
puhuwalla naisella ott sangen harmitiainen
tilaisuus saadii korkeatupaa siwistystä. Niin-
pä puttttuu wielä Turkukitt, tuo wanha
ttiaatiiine pääkaupunki, oppilaitosta, jossa
suotnea puljutpa Suoiiien iiaineit ontalla
kielellääii saisi korkeampaa tietoa ja taitoa
welwollistiuksiinsa, korkeaitipaa siivistystä,
seurataksensa aikansa waatimuksia. Sen
wuoksi rohkenemme arwoisalle säädylle eh-
doitclla, että alamaitten anomus tehtäisiiu,
jotta täydellinen oppilaitos nais-siwistystä
ioarteit, suoitii opetuskieleiiä, waltion wa-
roilla perustettaisiin itiin piait kuin tiiah-
dollista Turkuttii, jossit se epäileiiiättä tit-
lisi täyttämään siwistyksen todellista tar-
wista”.
Kotiinaalta.
Tuomiokapittilinassessorin maalissa
Ahwenanmaan protvastikttitnassa saiwat
kirkkoherrat E. A" K arsteii ja G. G.
Forsiitan kumpikin 3 ääntä. —— Sa-
itoitialehdissä löytijioicn ilmoituksien iitit-
kaatt ott Kaiistisen settrakitnitatt kirkkoherra
G. G. Forsman saanut papiston kutsu-
iituksen Turun tuontiokapitulin asessoriksi
heinäkiiun 1 p:ltä 1882- satnaan päi-
ivään 1885.
–– Nimitetty; Läänin kuivernöri ott
tämän ktiuit 3 psnä niinittäityt maankaits-
listi A. Th. Mörnen ja A Wäinö
Nyström’in, edellisen kruununnimis-
mieheksi Natiwon ja jälkimäisen kruunun-
iiiitiistuiehekii Häineenkyröu piirikuutaan.
K; Tiiruit howioikeus ott wiime
helitiikuuit 28 p:nä iityöntänyt kihlakun-
itaittuoiiiarille Halikon tuottiiokunnassa E
G Palmgren’ille wirkaitiapautta ny-
kyiseti ttiaaliskuuit 7:stä päiwästä tule-
ivait htihtikuuii 15:teeii päimään sekä seit
ohessa iitääräitnyt howioik.auskultautin K.
F. Weitdeli’iit ttiaiititttta tuomariti-
wirkaa sillä aikaa hoitamaan,
— Siuiri haaksirikko. Stiiiituittai ilta-
tta tänne tulleen sähkösanontait tiutkaan
ott parkkikaima Aura, kapteeni P. W"
Petterssoti, joutuitut hylyksi TLillitittiotvitti
litoiia (lähelIä Barcelonaa). Perämies ja kol-
iite laiwaitiiiiestä hukkiiiitiat aaltoihin, Tar-
kempin tietoja puuttuu. —– Laiutau oinis-
taja oli raatimies J" G. Wikeströin Tu-
rttssa, jolla yhden wuoden kulliessu oit
hukkunut wiisi laitoa. Aura oli ivakitti-
tetttt Suotiieu Meriwakuutusyhtiössä 60,000
markkaan.
— utitta sauotiiaiehteä ktiiiliiu puuhat-
taman tänne. Sen tarkoituksetta tulisi ole-
maan edustaa ruotsitiittielistä eli kentiesi
oikeammin wikiiigipuolueetta paikatunnal-
latnine, koskit nyxyiset ruotsalaisuudeii ää-
iten kannattajat Abo Uitderrättelser ja Äbo
Posteit eiwät itäet tarpeeksi edistä ja puo-
lusta tätä kallista asiaa. Otaksuntiue kui-
teiikitt, ettei se ivaait mahtane tihtyä kol-
mimieyistöksi (triunttviratiksi) Oetin- ja
Westra Nylaitdille, jolloin syntyisi luja etu-
ivarusttts koko etelä Suoineit rantamaille
pohjastit päiit tunkeuivalle suotiialaistiudelle.
—— Suomenlahti ja Jtämeri" suojelemat
heitä seläit takaa. Tätä saitoiitalehteä pu-
haa täällä oletva seura nitneltä "Swenska
bildningens wännet:".
—— Ouiuu teatteria warten lähetettiin
tältä wiime wiikon loptisstt joukko tunne-
tuit korisiustnaalaajainme K. K. Hellsteit’in
pajassa ituilmistettuja teaterikoristuksiia.
Näistä inaiititsetitttie erittäin wiehättämän
iitetsäseitdttit ja puiston, komean juhlasalin,
tuott aistikkaan kabinetin ynnä ttiott iiiuh-
keait, erinomaisella waiwalla ja taidolla
tehdyn piitiertaioan, kullalla ja hopealla
kirjailin, esiripun. Satiia teaatteria war-
teit tulee wielä inaalattawaksi muutamia
teaatterikoristuksia.
—— Maiuiet totiset-iit. Halki iitailtitan
tiitinettti ituori witilttniekka Maurice
D eitgremont antaa Maaliskuuu :20
ja 21 konsertin Turussa lyseon juhlasii-
lissa: silloiitpa wäkeä kosolla kokoontunee
tuota harmitiaista nautitttoa hywäksi käyt-
tääkseiisä.
— !italiatoimikamarissa eilen pidetyssä
hittitokaiipassa huusi totttin N:o 3 kahdek-
santiett kaupungin osait 1:ssä korttelissa
nikkarimestari N" Bonian 2,750 markan
hinnasta.
– Maistraati ei ole hywäksytitiyt touok-
ra tarjomuksia hiljakkoiit pidetyssä Samp-
palttinan huutokaupassa, jonka tähden itusi
urakka huutokauppa tulee pidettämäksii t. k.
10 p., jossti iiiaittittit raivintola tarjotaait
eitimmän maksamalle.
— siiliin-ajat pidettiin täällä wiime
lauantaina mitä sopiwammalta iliaalla.
Ajoihin otti osaa 23 heinosta. Eiisititäi-
seit palkiitnoit oriista sai kaupias Fr.
Kiiituti jo ennaltaan hywäksi juoksijaksi
tuiiiteitii "9" eikko", joka täliii kertaa juoksi
itopeatiiuiiii kuin yksikään Suomen lietoo-
tieit, kttlkieit radan 5 minuutissa 41 sektin-
nissa (":iLiipuriit painaus" 5. tii. 45 sek.);
toiset! palkititton sai kauppias A. B. :liord-
fors"iu, Turusta, oris "Polle", 6 itiin.
6 sek.; koltti-:iittien palkittiioit otti taloit-
poika A. Anttilait, Orihwedeltä, oris
"Pikku", 6 mitt. 8 sek. ja tteljäniteit pal-
palkiitnon kaupp, J. W Iohansson’in,
Turusta, oris "Jalo", 6 iitin. 12 sek. ——
Etisiniäistä palkintoa tammoista ei ivoitu
aittaa. Toiiieit palkiitto tuli tuttukauppias
J. Toiivoselle, Akaalta, jonka "Liutu"
jtioksi radan 6 miii. 24 sek.; kolinaunen
palkinitoit sai I. Wäissiii, Mouhijärweltä,
taitiiita "Wirma", 6 min. 25 sek. ja ttel-
jäititen talonpoika Kustaa Martiin’iu, Lein-
2"
. ... .
Keijio iinatti.
(Jat1;.)
IIiitt eaisi rielii icerran eriejilä Iiiiea ratti:-
IaanSa, ja lie unitettaiSirat icailteu surun,
jolta tiri; oli oititee. IItitien erlieeiiiitt eaiSi
I-iiiia riettiia ne päiriit, "jotlca rielii alirat
niinelle saeta. niattit ei lii’at saisi liuolla!
I-iiSa" oli mureittinut liiatta ja itua iisu ttjst
Sai tieinen taicaiejtt, nijn liiitt icrliii toiutitiSi
ja Saiei uueia roimia. Iiän oli njin tiirit-
nii teiraa, icuin rapaaicei pääeert iitttit, ja
icun ite icaiicirat eritiiliii auiceaiia puitteilla,
"joesa lart-)ii !naittamia puolelcei lcuiruneita
puita, ja itiitt lcuuii linnuit laularatt ja niitti
autinFou paietaran, niiu !taljo liitin Se paii-
Si tuniceaniaan naruterriett räljtee, raitaei,
itänet niin tuittia ile icun iti-iti jo usein oli
saanut rapaateuea, ettii itiin alli-ai riitt-liiati
iloista laulua, "ja ajattelematta mita itiin telci,
siitti iiätt rattiiuicsen "ja rttpeSi "juelieemaan
piitietäiceensii ltotja nijn plati ittiin !nalliloi-
iista.
T";lliineiiä (iii raulia tapa tareta jaoltaa-
maati, isun lii’at ali oiiceett iloineit. iikatta
"juuri lctttt liitit ali piiaeert tirri-"tiiu rauittiin,
tuli joulelta iltatieiii lcuimaeta. lie ajoirat
"sotaisitta taitaa, nilla monesta euaSta icaultti
italtta: "0tt-aitaa isiinni ratani"
lletlcea eittett ali erite tuiee ailca raulitta
"juossut iitinen aatteensa. Itlnttettlcain itiin
eli "joutanut aniaa tniettiii ali riiicijouiiicoiciu
!riimitit liittien oltiteettea" )liitien jonteessa
löjtri eri-"te paliieilcin. IIiitt jtreiiittrj itet-
itelcei ja ltateeii ’kanelia
"jolta se tuli siitä, ettii itiin tiesi ltiljan
tulleenne raniceucleeta, talleisa ltäneilii oli
entituinett icauiiietue näitäeIeaatt tätä utti-
rorntua, "j0ta itiinett oli itiitt ilciirii 8)""r muis-
taa, mtttta ’I’attelia rupeet riikierttiiutiiiin.
1)oiii8i tarttui iti-itten icäeirarteeuea, bee-
tta "ja Iiilcicu anua olirat silia ailcaa joutu"
neet Itailceiie ja iitinetteliriit mitä peilini tait-
tuisi teit-iti ianeiilie. Sett iia lirlla pian
eairat tietää. ’kattaneella tarttila piti po-
liisimies )sitti iciinni ’kaneliti icaeirarreeta,
pieti lciitenSii ltiineit taiclcinöa sirutaSlcuttit
ja reti sielta taitaicuicicaron.
8ili’aiicaa eli riitteli icolceontunut. Iiiij-
"sotiisansa oli turise nuori rallaeuainen, "jaulia
lcaerot lteiilcuirat "ja "joita oli airan ]tanz-iie-
trurt.
"0uii0 tiima teittiin raitaicuicicaronne, nei-
tj? Iaitoi poliiSitnjeS, ttärttiieu icuiclcaroa toi-
Selia niitiellii "jit jiitiiett lciittni ’kanelia toi-
aelia.
"011", Ieanei nuori ttaineit, ”Se on tnintttt,
mtttta tuaei ale Se tuiee, "joita Sett ritt"a3ti””.
"14;i, mutta tiimii lseijiaa riitti tirrin; iiiiit
Saanut Seti littiitpjtaniltauea. Uiiti ne
Searaa tt"rt, einit !tiittua
ett
aina inenetteleriit.
raittilsout"t00t—iitt”i.
Kiiiit "sanoen lcini itiin tiirlceiiati
’i’aneliitt sii reti liänot tuitliaanöa.
Kaiinan icaipeatia, iiiituiniistrtteenii "sa ra-
ris-teit, leiletti ’i’aneli Seiittiiii ettii iiiitt oli
ajtrtiiu, ettii lcuicicaro r’arinaanicia oli pistet-
tr iitinen tueltansa.
roirotellett "ja raj-inttien ltiieianeii aeieoi
lie-ena Uettleeiiiji lioicoantuueossa riiicijott-
leimea, "ja tiiulta unita Iiiti leijutti iitinen ita-
tneeetaaea ja icreri niitä isti urt oii teltit)"t.
liituni
"ia icatona aattgjtSSTtUSTi taaltaei ’kaneli
diettleeeiiip’in lcuoleraineu raimo, oriitttaett
ja ilcaröit,en itiintii. ja litlcieu liet-icet, jatlcit
lcuiairat.
’i’aneli ajatteli raimoonsa ja iiiinett pet-
trnjttii toiroonea, lcun ailia icitlui, eiicii itiiit
tullut" Iiliicö tiimit tappaiei ltiinet? ’kaatti
ajatae telci iitinen milt’ei tuielettömiilcei. ItJi
litin talitonni; autaa rietta iteeatteii peliini-
lconttoriin nyt, icuu itiin melli-ein 01"!8aarut-
teinttt lietonsa iiruttrlcaen –— tirti, icun itati,
lcaliciett ruotien icatlceran eron jailceen, juuri
Saiei !tiilitili raimenea"
kituutetaan icailcici roimiansa, tempasi itiin
iteenSii irlci poliieitnieiteetii. ’i’iiniii tarttui
iitinen littrlcuunea lciiitni "ja lie tiippelirat.
’i’aneii oli riiicerii tuiee ja rairo teiti luinen
lcaltta riiiieriitnmiilcei. ini.n ritij" raan löi
raetuetajaattea lietet-oiliin, itiin ettii reti rite-
ti tiitttiiti tienasta "ja öttueta.
liititt:t eitteiciiiin ei tiimit piitietiiit)"t ltätttii
irici.
dlrt tuli toinia iltatieiii astuttu "ja ’i’aneli
reitettijti.
8uu raaitiioSSa ja raji-"eten taeliieiia rie-
tiin listit tiirlceällii riilcintiiaila Iieiö palliaita,
"ja jieliieitnieltett itarat aorinet ijlciatiriit liii-
uett littrlticuanea, itiin etta icaJrottSa tuiirat
aittieeicai.
l.titelcaalia eriliinteliii itieni ratilta I-eena
liotta lajteeii linnasa, tiumittamaan enint-"tiie
raittiolle aurallista tajttittSt it, ja tempaise-
maan liiiueltii !niis eitti ilaitjiilcaria, "jota liii-
ttett iiitalenea titteliin rieiii olirat isoeiceiieet.
’katteli Uettleeeitiji’iit aeiaa tuticittiin; itiin-
tii 8)""j-tettiiti nealliettuiieeta icalcicarau ratae-
tamieeeea "ja rairaiclcneieta ramat-innasta jia-
ljieia lioittaan.
IIiiuett raulia iiitiueii tttli ltiintii icatSamaan
lcojijtiinea "ja toi iiiitteilo tietesti raimonsa ti-
liletti. Ii’ara ]taittane oli nteiiceitt tappanut
liiittett, mtttta raulina oli raiti-’aleent- "ja lait-
ättttiittttt iiiintii icaiiceila taralla.
iitinen oli ettiiietuunitt" Saailit I-iiSaa eii—
ltett neitoon, ettii ’kaneli !tiitiSiSi rapaalcei,
ettei iitinen tarritSiSt oäottati lcuiii pari riiic-
!colt ja ettii lcajlclci aSiat eillein olieirai; itr-
rällii icaitnalla.
iitin ei alitti; !talitintit Sanaaicaan ’kattelin
itarjaeta iiriiiclciirlceentii stoliiSia lioittaan, eil-
iii ltiinellii oli sialta aiti-jettie ettii tastii roi-
"ei tulla tuit-ii attlcaraiujiia nauriitticeia. I’ilc-
lett anaaliin oli teetiitjneii iceiloit-ulcaeöta"jiit—
tiittjt tiimiin aeiati lieri-oinaita; tiiutta itöeic-
eeeit oli liiitt t"aicutitett"tt ettii ojitittajittt en-
nustae n"rt liiiriei toteett "ja ettii ltiittett isiin-
Sii iiri; ali titat,icalla tuulion icauiteaatt Iiailc-
icaait,
icatt ratilta lieettit tttli leat-ecunaan swi-
lcaattea ratilciltttaneaaeni, niin roltlcaisi litin
laitit-ii raittiansa jiiilcectit. IIiin lupaat teittit;
raililta tuitti rajiattt,taaiceettea ’katteli-li, "jotca
luotti luineen riitti tiirtleiiieenti, lcttitt icajlc-
lci titutttliiii liiittett tattariinsa.
]taetta oli "saanut jiiiiiltiitteii, ettii "jae 80
aniattnjaja, jolta antien ali ailut poilcauea
retuutat-aja, iiri; saataisiin ltiiiiett puoluetajaic-
seeti, ttiiii ’i’aneli icFllii t’ajixttttettaiöijit. Sjitii
ei ollat epiiilentietiiiciiiiii. i’ailceata oii raan
itaiiiciiia iteelletteii liiiitett annattaa,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
