Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1880.
äl:ti 19.
llll
li 4.
’kiistaina
"laillisltyiiii ?" suitti.
’kiotoja ’ku
kun jcaujmiiöjsin jäi bänsj-Siiomostti.
ksl
A.
" —"uu" ; ""; ,;"—;.—— ","";—;" " ; 4 , —"""" " -.;—;. " ; " " ."-.". ; " . l , " "–" " "
Tilaiis- ja sakataan-iikat: Tilansbinla: Lehdeii konitori ja painopaikka: Jliii o itnksia
Lelidett painopaikka, t:ri A. W. Ja nssonin kir- Tin- niii- Mttiöl- wii- ?" - ; " – - - " -
ikikauppa, -Sj- Rindmllniin ii! kiititpv.hlainpvupuoti T-r-öla koitti-rm- k–itmi-t-" §’m"llni"a!u"N;o 233" 9; 1""’3 pennia e"nsi "siwulla ja 10 pennia mu;ltu
Linnankatu 1 sekä herraiii C. 2!. Röitiiberg’iii, H Kökö wllödkltll 3 m- "— 4 m" " p" 4 I1!"29 P- L d "i ; , t " .tt . " flniilllla. pJenel.tu muuuu "vaFtllZ’Iotekaa’i lek? ."
Liindeliii’iii, J. A. Krieger’iii ja J, L, TörjI; 1,32 wuodelta 1 m, 50 p. 2 in. 11 p. 2m.20 p. el! e" w" unun "men öinl "IU- Pllinöpllkkllslll lll hekka A- W" Ollhinslöinln inlll-
roth’in kauniminjodit" Kuukciudeltci —- ".’5 p. Koöti Weltcmeni, kaupllslll-
Maanaiitaina ntaalistuiiti 20 ja
tiistaitta sattiait kutin 21 p. antaa
wiuliiniekka
Miiuriee Dengreiiwiit
"" " "
Ft e ii s e l" "iti
lyseon juhlasalissa.
toja wastedes.
Llllekirjoittaneen kunnallis-
pormestarin wastaanotto-
aika wirkatoiinisfa oii joka ar-
kipäiwa’nä k:lo 9—!"/2171.,
Ferd; Jiifelins.
Wetiäjäii kirkkokatti R:o 7,
sisääiikät)iiti kadulta;
Knnlntus;
Sattuneesta syystä saa majoituskomitea tällä ke-
hoittaa itiitii henkilöitä joitten luona asui äskei-
siii täältä lähteueen 13) Donilaisen kasakkorykymen-
titi upsieriä, ettii he, jos eiwiit sitä jo emien ole
tehneet, näyttämällii iiittarokoytrahdit, pik:iisiiitiniu
sitä ilmoittawat allekirjottaneelle taapikatteini Ol-
sonille, asuma Jsonraahekadun io;trtisessci talossa
N:o 5. Tiirkii, helmikuuu "34 p. 1852.
C. O l s o ii i.
O. E. kilpailivat.
Tarketttpia tie-
Juntalaisl’tiiiititys.
11.
Juutalaisista wäitetäiiii, että he, pääk-
tyäiiii täysioikeittetniksi kansalaisiksi juhoit-
kin ttiaahan, käyttäwät täten saatuja oike-
uksiansa woittaakseeti juutalaisuudelle joka
alalla yhteiskunnassa jalansijaa ja maltaa,
josta oman maati kaitsallisuudelle ei woi
olla intiiita kuin iitahinkoa, jovti totiaraa:
kiti; myöskin otvat juutalaiset siellä, tiiissä
he owat siiiiretiipaaii iyaltaatt päässeet,
osoittaneet katkeraa wihamielisyyttä kaikkea
kristillisyyttä wastaati, jossa kohdeit he
owat !viisaasti hyioäkseeti käyttäiieet sitä
wäliiipitäitiiittötiiyyttii ja osittain wihamie-
lisyyttäkin, jota tähäti aikaait kyllitkin suu;
ressii itiääriissä tawataati itse kristittyjen
piireissii heidän omaa uskontoansa was-
taan. Titorimmat todistukset tiäihiii mäi-
töksiiii antawat nykyisetolot Saksanmaalla,
jossa tiiahtawa liike wallitsee katisassa jutt-
talaisteu ylityaltaa wastaan. Inntalaiset
itse ja heidäii puolustajansa ioiiittiiiyiittie-
tysti että se on syntynyt waan nmiihasta
rotu- ja itskonwiminasta jttiitalaisia iitas-
taan sekä koettitivat sen inerkitystii ja ar-
woa alentaa aiwan mitättötiiäksi, mutta
se, joka asiia pnolnettomasti katsoo, eiiyoi
olla tutinustaiiuttta, että tämä liike ilitioit-
taa iooiiitalliseksi paisuneet! saksalaisen kau-
sallisheugen yritystä iiiskoiltaait poistaa
wieraan juutalaisuuden painannat yliiyal-
tllll.
2lleisesti ttititiettii on, että juutalaiset
aina hywin tiieitestyiyät kauppa" ja raha-
toimissa, joihin myöskin stiiiriii osa heistä
on antatitiiniit. Eikii itiitii harjoittele
ainoastaan tuo alhaisimmalla kaittialla ole-
iya juutalainen pikku-kauppias ja koron-
kiskoja, iyaaii iityös eititi osa ulailttitili
stiiirista raha-ruhtinoista owat jtiittalaisia,
joista itimet sellaiset ktiiti 7llothsehild, Er-
langet" y. in. aniat meilläkin waltion raha-
lainojeit kautta yleisesti ttiiinetiit. Woi-
niaatisa ja tiialtaaiisa kaitppa- ja taluttai-
meen hallitsijoina oiimt he etenkin käyttä-
neet saadakseitsa käsiinsä sittioiiiakirjallisuu-
den. Tiissii kohdeit löytyy Saksaiunaalla
inerkillisiii esimerkkia ja todistuksia: niin
on wiiitetty, iltiiatt että sitä on woitu kii-
ntota, ettii kaksi kolinaiitiesta Saksait puo-
liivirallisestii satioiiuikirjallisuudesta on juti-
talaisten hallussa ja tiinutkin lehdet owat
juutalaisesta raha" ja katippaittiehistä situ-
rissa itiääriti riipptiwat esitit. ilmoitustensa
tähden, joista iitoitenkiit lehdet! aineellitten
toimeentulo melkoisesti lähtee. Myöskin
inttiin kirjallisuuden ja tieteeit alalla on
juutalaisten malta- ja waikutus hywin
huomattawa; esimerkiksi olkooii maitiittu
että noiti 70 yliopistoti-professoreistitSak-
sassa owat juutalaisia, Lopiiksi nähdään
wielä melkein kaikissa kunnallisissa jamal-
tiollisissa toimissa juutalaisia etiipäässä.
Jiiutalaisten yliiooiitta Saksan nykyi-
sissä oloissa ei olekkaan enään kiellettii-
wissä, tnittta tawasta ja tarkoituksesta,
millä he sitä omat käyttäiteet ja mieläkin
käyttäwiit, kiistellääii junri parhaillaan.
Kun joku asia on riidanalainett, on hy.-
witi tietty että sekä sen puolesta että sitä
wastaan wäitetään paljon liiallista ja wal-
heellistakin, eikä simulta-katsojalle ole helppo
päästä asiassa selmille, tittitta ainakin woi
warittaiia pitää, että niin inahtama liike,
kiitti nykyään Saksassa wallitsee jiiiitalai-
sia wastaan, ei ole woittut ilitiaii syiiä sytt-
tyä sekä ettii siis osaksi ainakiit on peräii
niissii syytöksissä, joita juutalaisten ivas-
tustajat heitä wastaan teketoiit. :liäinät
syytökset owat piiä-asiallisesti kahta lajia"
Gnsiksikiii sutitetään juutalaisia siitä, ettii
he, warsinkin satioiiiakirjallisitiidessa, kai-
killa tawoin koettawat kansassa lewittää
wäliiipitämiittöitiyyttä ja ylenkatsetta kris-
tiittiskoa ja etenkin kristilliskirkollisia lai-
toksiit mastaait, johon tarkoitukseen he usein-
kiti käyttäwät itiitä törkeiitipää pilkkaa,
tniitta itse he waatiwat että heidiin tiskon-
tonsa, jonka umpinaisuudesta ja ahdas-
iiiielisyydestä he eiwät mitään ptihii, pi-
tää saaman nauttia rajoittamatonta tva-
iiautta ja siitoaitseiyaisttiitta. Tiitii samaa,
käytöstapaa, jota he melkein peitteletiiättä
otvat osoittaneet kristillisyyttä toastaati,
owat he myöskin, waikka ei itiin julkisesti,
kiiyttiitieet saksalaista kansallisuutta was-
taan. He eiwät ole woineet olla julkisesti-
kin lausumatta sitä salaista halweksiyiistä(
jota todellitiett juutalainen tuntee saksa-
laista kansallisuutta kohtaan otitaii kaitsal-
lisiiiitensa riitiialla, ja wielä wäheittiiiiit
owat he huolineet peitellä sitä juutalaista
kansalliskopeutta, jokii heissä aina on asu-
ntit tunila kansoja wastaan ammoisista
ajoista asti. Me tiedämme myöskin hy.-
ioiti missä tämän katisalliskopetideti jtiuri
ja alkit löytyy" He, jotka aikoinaan otvat
olleet Ittinalan walittu katisa, owat aina
jokaisessa sorrossa ja kukistuksessa toiwo-
neet sett ajan koittaman, jolloin heidän
inessiaksensa tnlisi heitä auttaiiiaati, ja ko-
hoittatiiaaii heitä tuikkieli katisojeit hallitsi-
joiksi. .siristityt sattoivat, ettii Messias jo
on tullut ja ettii hänen waltansa on ai-
noastaan hettgellistä laatua ja täyteeti woi-
itiaaiisa astuma wasta tuolla piioleit elii-
inäii rajaa, tutitta juutalaisten messias,
jota he wielä hartaasti odottawat tule-
itiaati, oit perustatpa waltansa jo täällä
ttiaait päällä ja juutalaiset tulewat silloiii
hallitsemaan iiiailtiiaa; Että tiillaiset toi-
weet tulemasta iiiahtaioiiudestn woimalli-
siiia eläiyät tiieidiinkin ajan juutalaisissa,
siitä on tawallansa tiiyös todistuksena eräs,
iiiitiitaiiiia wiiosta sitten perustettu yleinen
juutalaisliitto, jota kaikkien maiden ete-
wimmät juutalaiset kannattawat ja jonka
tarkoitus, tiiitikiiiti he itsekin omat wälistii
lausuneet, ei ole ainoastaan uskonnyllista
laattia, ivaat! myös iiiaallista.
"Ios nyt käännyittme näistä ttlkoiiuiatt
umroittaiyista toteutuksista tarkastelemaan,
mitä seurauksia juutalaisten katisalaisttitta:
itiisesta titeille ivaisi olla, niin eittiiie tuoi
toinioakkaan, ettii meille olisi iiiiihemtiiät
epäkohdat ja waarat tarjotut kititi esimer-
kiksi Saksassa, päiii ivasioin on tneillä
monta syytii otaksua, että ne tulisiwat ole-
ttiaan wielä paheititnatkiii. Meitä on kyllä
lohdutettu sillä tosiasialla, ettii juutalaiset
eiwät ole Englaiinissa eikä ttiyöskääii Rans-
kassa päässeet inihinkään mainittamaan
yliwaltaaii eiwätkä ole moitteet erikoistar-
koitiiksiansa ajaa. Mutta tästä on meille
ivarsin hitono lohdutus, sillä kun he kiti-
tenkin Saksassa owat ylimaltaan päässeet
itiin se todistait waan, mitä yleisesti myös-
kin tiiiiitetaan että Englantiissa ja Rans-
kassa iiiahtawatiipi kaitsalliiieti henki kuin
Saksassa kannattaa yhteiskunuallisia oloja
ja laitoksia, jotta wieras katisalliiteii hetiki
ja sett pyriittiöt eiwät tooi saada sen riii-
ttalla iititääti jalansijaa" Mutta itte uin:
iiiistaisiinme silmiimme kokonaan jokapäi-
iyäisiltä kokemuksilta omassa innassamme,
jos liiiilottaisimine itseäyiiiie ja iittiita, että
meillä kansallishenki ja yhteiskunnalliset
olot otvat toarttitiieeitiiitalla kannalla kiiitt
Saksassa. Meillä on kyllä ivauhat yh-
teiskiiiiitalliset liritykset, mutta in.thtaiya
kansallishenki, joka niitä kannattaisi, meiltii
marinaankin puuttuu, sillä sehäii juiiriny-
kyiiäti ott iiiaaiiiitte heikkoin kohta, että
wieras kansalaisuus niiu kaitait on saanut
pitää maati iitarsiiutista kansaa kukistettu:
tia alhaisessa tilassa, jostii syntyneet epii-
kohdat ja eripuraisuudet eiwät wielä toiw-
sikyitiiiieiiiiii itiiij onnellisesti poistuiociii.
Warsin helppo asia olisi sentähden juuta-
laisille pysyä täiillii eri kansana sekä wä-
hitelleti woittaa kansallisiiiidelleen mahtama
aseitta sekä aineellisella ettii heukisellä alalla.
Eikä inyöskäiin heillä täiilliikokonaanpuiit-
tiiisi heidiin wehkeissään kristillisyyttätvas-
taati sitä myötiiwaikutitsta, jonka heille
muiialla on stiotiiit ttio höllä mapaamieli"
syys, jouka mielestä kristinoppi on yhteis-
kiinualle toiilitipitäiitiitöti asia taikka ei ai-
tiakaati suuremmasta arwosta kuin iiiikääti
itiiiii uskonto. —— Mutta kun on kysymys
juutalaisten kansalaisoikeuksistii ineillä, löy-
tyy wielä eräs seikka, joka tekee näitten
oikeuksien suomisen ioieläkiiiarweluttamatti-
maksi. Me woimme iitelkeiti taattuna pi-
tää, ettii jos juutalaisille suodaan kansa:
loisoikeudet, rientäwät näitä oikeiiksitt tiaiit-
titnaaii etttpiiiissii Länsi-Weniijässii asiiioat
juutalaiset" Wiime wuoden tapaukset to-
distawat kiiitetikiti seliitästi, ittinkälaatuiset
ttiiittät otvat. He owat saattaneet kansan
sellaiseeii wihaan itseäiisii wastaan, että se
itseat kerrat ja useissa paikoissa hyökkäsi
heidän päällensä ryöstäen ja tappaen heitä,
Tiillaiset toihan puuskat kyllä toiselta puo-
len todistawiit että itse kansa ott raaka ja
hywin alhaisella kaittialla, tnnttamyös että
se on saatiitt paljon juutalaisilta kärsiä,
jota kaikki tiedotkiti sieltii piiiii tekewät
epäileniättöiuäksi asiaksi.
Iits nyt kuitenkin, kaikista näistä wa-
roitiiksista huoliunitta, iiieiiitiiiiii tarjoo-
maan jiiiitalaisille kansalaisoikeuttaaitioas-
taati siitä syystä, ettii se olisi uiin loistii-
wa todistus Snoiitea kansan jaloinielisinij;
destä ja "liberaalisundesta", itiin eiitiiie
woi sitä katsoit ttiiinksi ktiiii siirknteltamaksi
waltiolliseksi ketoijtmielisyydeksi.
Mutta waikka woisikin sentähden taat-
ttiita asiatta pitää, etteiiyiit ainakaan kaikki
siiiidyt suostu aittaiiiaati jtiiitalaisille yleen
sii eikä inyöskääti samoista syistä, maassa
siintyneille juutalaisille kansalaisoikeutta,
tiiitt ei ole sillä kuitenkaan tiiaamme oma
jutitalaiskysyiiiys ratkaistu, sillä, kuteit en-
iten oleiiiuie titaiitiiiiieet, kaipaawat juuta-
laiset, aiiiakin osaksi, täällä laillista asu-
misoikeutta. Hallitus ati jo sentähden aset-
tattiitkiii koiniteati, joka tietääksemme juuri
oit koettama poistaa tätä epäkohtaa. Mutta
koskit hra :ilkeiirinan’tn esityksestä sama
asia wielä ttilee myös waltiopäiiiiillä esille,
saawat säädytkin, niittkiiitt kohtuullista on,
tilaiiiiudeii esiintuoda mielipiteensä tässä
tärkeässä asiassa.
Keis; Gsitykset ivaliiopäiwille,
)(17.
Muutoksesta asetukseen6p:ltä
helmikuuta 1866, kuutiollis-
hallituksesta itiaalla.
Eriitäisessii esityksessii muutoksesta ase-
tukseen 8 p:ltä joulukuuta 187;;, kuittial-
lishallitiiksesta kaupnngissa, ott siinä esiin
tuoduilla syillä ehdotettu, että suostunta-
meron-takseeraus laskettaisiin perustukseksi
kiinnallis-weroäyrien iitääräämiselle kaupiin-
gissa, Koska yhtiiläiseit toittieupidon kaitt-
ta oikeampi ja tasaisempi perustus wero-
äyrien iiiiiärääiiiiselle myöskin maalaiskun-
nissa, kuin itiitä tähän asti on tapahtunut,
tooitaisiiti saamiittaa, on .iteisarillinen Ma-
jesteti tahtonut armossa ehdottaa, että ive-
roäyrit maalaiskunnissa pantaisiin niitteii
kiinteittiistön-iiriitojen ja tiiloiiiiiiirieii ittii-
kaan, jotka asianomainen sitosiuntawei:o-
lautakuitta on tiiiiäriinnyt. Täiiiäit joh-
dostii syntytitiit muutokset woimassa ole-
waan asetukseen kuntiallishallitukfesta maal-
la on pantu alla oleiyaan asetusehdoituk-
seeti, olleti ne piiäasiassa yhtäpitäwät sen
kontiteati aittaitiaii ehdotuksen kanssa asi-
asta, joka on ollut asetettuna tekemään eh-
dotiiksia eriitäisistii meroitiiskysymyksistä;
ja on puheetta-olewa ehdotus, joka täten
arinassa annetaan maltiosäätyjen käyteltä-
iväksi, näin kituliima:
Tiiinän kittiini säädetään, että 18, 56,
57, 62, 65 ja 81 §asetitksessti 6 p:nä
helmikuitta 1865, kunnallishallituksesta
maalla, oiotit seuraamalla tamalla toisin
kuulumiksi tiiuiitettamat:
18 §. 2""arsinainen kuntakokous pidettä-
kööti arkipäimänä kolme kertaa wuodessa
ja tnieliiisitiiiniii seiiraawilla ajoilla: yksi
itiaaliskiiiissa, päättämään siitä edellisen
muodeti hallinnon wiiosikertoinukses a ja ti-
listii, jouka kiitinallis[aittakunta antaa; yksi
syyskuussa, wahwistamaan toeroäyrit kiin-
iian ioeroiialaisille jäsenille, sillä tawoin
kitiii 56 §:ssä sanottu on, määräämään
kuittiaii metto" ja tulo-arwiota tuletoaksi
wuodeksi, walitsemaan toititittajia niihin
kutinan wirkoihin, jotka iviiodeii lopulla
joutuwat awoiiaisiksi sekä päättäinään, on-
ko tilinwapatis kniinallislaiitakiiiinalle an-
nettatoa edellisen ionodeii hallinnosta; ja
yksi joulukuussa, tutkimaan ei ainoastaan
57 §:ssä iiiaitiittiia weroiiyri" eli äänilu-
etteloa, waati myöskin siksi wuodeksi teh-
tyä welkomiis- ja ylöskantoluetteloa, sekä
tilintutkijoita walitsemaan. Ios wielä intii-
takin kuntakokouksessa esiteltäwiä asioita
löytyy, owat nekin silloiii esiiti otettawat,
54"; § Suostiitttameron suorittamista
warten maltiolle toimitettu kuiittati toerott-
alaisteii jäsenten takseeraus pitää, 54 §:n
mainitseiitassa suhteessa, laskettaman uusiis-
kin maalaiskunnille maksettaman iveroii pe-
rustukseksi; ja on heille patttawat wissit
meroäyrit etnieti mainittin takseerauksen
miikaan.
Yleineti kuntakokous päättää, kuinka siin-
ri määrii kiinteimistön armosta ja tulosta
on yhtii weroäyriä nuistaama,
Ios se tiiloniiiäärä, jonka kokous on siiä-
täitttt tekeittiiän yhden weroäyrin, on aletii-
pi kuin pienin tiiloyiäärä, joka waltion
siiosttintamerolle takseerataan, tulee sitos-
inntaiiieio-laulakunnan, weroäyrien patie-
mista marten, erikseen ariyata itiitteii hen-
kilöideii ttilo, jotka sen johdosta eiwät ole
siiostiiiitaiyeroii luetteloon otetut,
"literoäyrien paiieiitisen toimittaa kittinal-
lislaittakiinta, ollen sille apitiia tilitit stiiiri
lukiiittäärä kokouksen ioalitsetiiia henkilöitä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
