- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1882 /
90

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

kaleita tarkasteltaessa hywäksyttiin 4 §
esityksen intiknait 1 § 6 pyhittiin kokonaan

pois ja takaisin lahetettiiii waliokuntaati
mutttettainaksi §§ 9, 10 ja 12. Muut

pykaleet hywäksyttiiit intr-tinniin inukaan.
Launtit. 18 p. t. k.

Edustajalipuii oli saanut hra K. Oker-
blom,

Kcskttstetatvaita oli talousmaltokunnan
tnietiiitii rokoituksesta, joiika stthteeii
keskustelu paansiallisesti koski rokoituksen
pakonalaisuutta. Tata puolusti eteiikiti
hra vott Wilebraitd, iliiioittaeit etta
meikein kaikki ttiaaititiie piirilaakarit oli-
wat katsoneet saaiiitölliseit rokotuksen tiiah-
dottoiiiaksi iliitaii pakoitalaisituttn. Pakkoa
wastusti taas erittaiitkiit hra Pippiitg-
sköld, niinkauan kitiit uteilta puuttuu
taitamia rokottajia ja puhdasta rokoitusai-
neitti tarpeeksi. Ptthttja nautti myös to-
deksi ettei iittjiiskaatt kutisti ulinaansa ollut
itiin rokoitttsttt ivastaatt,"etta seit tahden
"pakoitusta tarwittaisiin. Aattestaesstt pn-
koitnlaisutis kttiteiikiit kuiwaksyttiiit 34 aa
itella 26 wastaan. Ei"i pukali-ista keskits-
teltnissa hyinaksyttiiii ite ittietiiittöii iiitt-
kaan. Hra islippiiigsköld’iit ehdoituk-
sestti itiaarattiiii lisaki"i huolimattomasta
rokoituksesta 4—3() markan sakko ja piti
asetus ipahitellett pantaman toimeen.

Pavtiissiiaiy.
Keskiiviik. 15 p. t, k.

Kasiteltawaiia oli lakimaltokunnan iitie-
tiiitii kiiniiityksesta koite- ja teolli-
sit usltiito k sissa, joitkti ptippissaatykiii
lahetti takaisin iiialiokuiitaaii seltnitettattuiksi,
hra Kihlitiati’iit ehdoituksen mukaan si-
ten, etta toiset! maalla olewa teollistut-3-
laitos woidaan paitti-.i kiittiiitykseeii 1868
wuoden asetuksessa itiaaratyilla ehdoilla.

ilasiteltainaksi otettiin iiiiela taloustoalio-
kunnan iitietiuto artti. esitykseit johdosta
rokoituksesta. Asiasta yleisesti keskus-
teltaessa huomautettiin iiinliokiiiinati iitte-
tintöa wastaan, jokti ehdoitti pakonalaisen
"roko"ttuswelwollisttitdeit toittteeti panemista,
etta se ei wielä ole soweliasta itteidait
oloiss-.i etenkin suusta, että puitttittt taita-
wia rokottajia ja tarpeeksi rokoitttsaiiietta
iitit taittumissa sailyttispnikoissa. Setitah
deit ioantiivat hrat Steitliack, Grönlierg,
Roseitgren, ja Cie,tne etta itiietintö oli
lahetcttaiya takaisin iituutettamaksi siten, et-
ta rokoittts tulisi oleinaan wapaa, wattit
paremmalla kaittiatta kuin tahan iisti" Hrat
Runelierg, Fredrikss oii (8)eitliii ja
Lyra tahtoiwat kuitenkin pakonalaista ro:
koitttsta kaupunkeihin, jossti tnitaioia rokot-
tajiti sekit puhdasta rokoitusaiiietta oit saa-
tawissa. Pakoiialaista rokoitusta tiitolas-
tiwat hrtit ".Dahlliera, ilkordströui ja
Böök, arwelleit waarait ja !vaikeuksien ei
olewan siitt suittet kitiii luultiin.

Mietiitnön eri puttiloista keskusteltaessa
tahtoi saatti pidattaii ivapanta rokoititsta
wiela sekit iuaalla ettii kaupungeissa, sitte-
kuin hra §liittielierg’iii ehdoitus oli huijattu
16 aatiella 14 wastatiit" Asian lopitlliueit

kasitteleminen jäi toki seuraamaan koko-
tukseen.
Lauattt; "18 p. t. k.

Edellisessa koköuksessa keskeytetty keskus-
telit rokoituksesta saatettiin loppuun ja
ehdoitettiin eri pykaleisiii muutamia niittt-
toksiti, joita saadyn edellinen paatös wapaa-’-
ta rokoituksesta waati.

"’" Poi-warissaäty"
Keskiwiik. 15 p. t. k.

Eiisiksi tarkasteltiiit iittttitaiiiia edelli-
sesia kokouksesta jaljilla oletoia pykaleita
laki-ehdoituksessa, jokti koskee irtolaisitt
ju niideit kanssa iiteitettelemista
Maiiiittawampia muutoksia paatettiiii tehda
aitioasiaan §§ 8 ja 10, piihinnatta ino-
iiestti kieliinirheesta, joita löydettiiu seka
ruotsalaisessa etta suonialaisessa laintekstis-"
sa. .ikola joukko itiitutosehdoituksia jotttui
kititeiikiii linjatuksi

Lakiivaliokuniiaii mietintö kiinitity k-
sestä koite.- ja teollisuuslaitoksissa
huijattiin 24 aanella 22 wastanit ja sa-
ittoiii myös artitollitteit esitys, mtttta paa-
tetettiitt puutaa hallitusta antautaan etisi-
tulewille ivaltiiopaiwille wapaatiiielisetnpi eh-
doitiis satinista asiasta. Tata paattista
kannattiwat etenkin hrnt Litid liloin ja
Heiiitlicrger, jota wastoin hra Gröitwik
ja :liustiin puolitstiwat waliokuiiitat mietin-
töa
Muttttamatta hyttiaksyttiiit lakimaltokun-
nan iiiietiutö erasteti periiinaksi—ostoa
kosketvtiiii saatiiiösten lakkauttaiitista seka
iileiseii inalittiswalikuiitinii utietiiitii, jokti
koskee etasta pyydettya muutosta kait-
sukoultiasettikseii 14 §:ssii.

Lauant. 18 p. t. k"
Esille otettiin talouswaliokuiiiian mietin-
tö rokoituksesta. Keskttsteltt koski tas-
sakin saadussa paatisiallisesti rokoitukseti pa-
koitalaisitttttn, jouon saaty suostuikin 34
aatteila 10 wastaan. Sitteti huwaksyttiiii
ttiietintii ilmau itiaiiiiittainautpin titttittoksia.
Jlmaii keskusteltta huipaksui saaty:
Yleisen tuolitusinaliokuititan iitietinitöu
sitnituittaituöii jarjestantisesta rati"-
tiitoilla (jossti ehdoitetaati, etta joka kol-
mas tahi iieljas sunnuntai iiiuiitinettakiiiiii
wapaaksi rautatieti wirkaiitiehiile jti pulitie-
lijoille); ja
Lnkiwaliokuuuait iiiietiititiiii 9iiiiiuiskaa-
reti 2 ltitntttt 5 ja 6 §:it kuittoomisesta.
Piteuimau keskusteinit sunniitti yleisen
walititswalioktttttttiit ittietiittii kotititetitt aset-
tautisesta suomalaisen wirkakieleii ke-
liittiiitiisestii. Miettutiia wastus-tiinat"
joko wastalauseen ittttkaait tahi titttttttniiiiseii
tiihdeit stiinani! suuntaan, hrat Beriter,
.Liukkonety Jgiiatius, Erinnst :linder-
sitt ja Göas. Hrat (8;röiiwik, Clou-
lierg ja Hardh epailiinat tehtaittain tittii-
lieii hyötya. .ilttitenkht hywiiksyttiin tuie-
tintö,

"Yleiseit walituswaliokitttiian utietintö ritn-
sainit-aiti ivaratit itiyiititaiiiisesta Yliopistoii
yleiselle kirjastolle liywaksyttiiit silla lisäyk-
sella, etta kirjasto wastedes olisi yleisön

I"– " """ 4 "-———- -"— ) " "’"– y" —"

; )os ; ) ;
Kietlitsikiiiuueii.
(Jittlc.)

Bo)"c1 ontui etlaa tienosastaan, "jota hiin rii-
poisi tulitit-:tinattu olijaltSiStu, "set tetrltusteli tiet-
rottaötii "jalleja etetiajitiiii, "joilta eirat tipt- itien-
aatelistittelin paiti, riittit §noraan tilieilcott
SiSaiiii, "jn titeillii oli toIi-"ieitilcin tapsi ara
tuotteissamme eititte heitoJiemine heinona.
Rz"t hiin Set:ttti lcoirau liottu toiset! poriiöt.ii
jalleett jiiljille, 8ilc8i ettii tiitua "iintein litto-
inasi. niitti itte oiheaötittiii huituina, "ja etsii
nyi; jtSe jiilltiii. in; ntc; tilimme onniItunoet.

ILoira oli erinom-"tiuta rotua, 80 oli )ilesi
noita itiin onnittunut "i’itlcntttthulcijoitu", "joitet
joSlcnS tupita, mtttta tiinetilcunöalciit itutiu aiti
hui-rain. 80 niiot, ei SFOSSFt eteenpain, el-
lei sualis ]tilitetyt puhoon jutit-i Seii atlantit,
tiunti halii itiin ritltaitti piiliin lapijoki-)yit "jal-
liiii" ettii niien holpoSti roi Siti’ijallcaeiu aen-
rntii, liititte. tii-"iltoööa ei tiiuni ltuiteiilcutiu
allitt- tuiltaan helppo iisin, ja tnotSii-ihininen-
lciii oli siinti — lctttett pelttiteiiotii iti-"tantu
seli-aati ttiiitntiie —— naein tunlcettut oteoti-
piiiti neljin niiatuin, kliittoti piili-iitu hynni-
enoii "jaljiit olit-itt- tuottoaan palleoin SSIrithi
tiiilq’ria.siia hintta riinieiu nia "salleit tuliin-
ine )sienimalli1 "ju uuhettnuuullo tiinalle, josea
tautitila ja piihiciuiiptiitii, hautoi, "ju leonh-n
tilastoit titetniiihntinen nyis-eliin raitti pienia
orjantappurapeiioaitit, rotunne nyi; hanta 86n-
rtitu paljoo, nopeammin jo. helpommin.

Ilmaii hoit-tin olisi tiialla liotetuniallalcin
niitulla ollut- paljon ttuilceulcuiu, silla paljetit-
tea jallcaiii "saijat olit-ot morisee-altin pail-oin

"."J"—-""— "2" "

happeet. lee-lennuun itiilcz"tutittaniilcui. hiuttu
iilFltiiF eliitit piti ltiiouonSa tiinu inuneen "ja
noittasi ainit jalleja, "joita oitit seurauinti; utie-
het.lciit tutise; uelniiöti toistit; niihclii, lcuu tnl-
tiitt jiillee-ti pohjaosille j:i liiphiilla tiituille.

ahliisi ppaiihtji lioita eriiiiti puun tillo ju.
tuurini hiljaa 80 oli suitiin, oitIi tuiiiiiii,
ttiFt-Ichintii ja iltiilciioiunttötnutt "jo pt,tolelcui
hautuneena, tnnt,tti ltuiteitlcin lc)"llilc8i rahtia
auontaan Siöauöiiiitt .suopia jollelcitt ltarhtille
titi ihinieolle. lilatta j:iljet niuturat, letit-en
tiissa oli §telitauti nahkatauti, jiilloatt pois"
puulta ju; "joe iiitttui’tilitnitiot"t olilcin niolla pan-
Sii titaaniini, oli hi’in nyt ninnlciti lahtenyt-
otletnmiilcni, liotit-ion haitoittaan itselleott tiitt-
piiiiiiiiSt-ii piijeiilliIrut-lciiet.

1(oit";t lajini tupaa heti kuorot; jiiljetpt tiili-
toi niita taite eetit-sitti; mutta 1;0)"(l, "jolta
oli eritioiiti.tinan intituiiuiieo, linti ttuli piiasi-ii
"jotilcuii .saaliitt "salitila aelia nutitatti-iiii 80,
hutisi §ott tttlcuiöjit "ju §alitti titeille tiiuitta"-
sa. IIii.n ei, uitet-, luullutiiteiöiiihuiineu liiii"
totieeii leituttu titi-tiilisalia t"tutlcttupttilculi;ittt8a,
oilta niita noitit epiiillii, ettii me olititino eeti
helteitteot tiiuuii ouneen-ci puuosa. 308 Siiz
lcoiru hiitten untienttnisj, ehlc’ei ttiiulciiiiu hitu-
ltauit, itiiti hiiti purutauti pititeitiSijiilleeti t:t-
lcuiuin ptiiiliutiSit, ju !uiton nio uit-to esiinhuuto
siutila liiiitott tulemaan tiloo. !cplliiltiti itte
"ajojuttua 83min hauet-, tiiinlcuin liiteltiin uttu"
huttumalja lauhaakaan ulos; inuttu Sitte hiin
manini olioille ailia olisi niitut-i ehton haitt
tappaa. hauet. talti olilta !talitila piilteiittait.
haitti. hiin silloin, kairoihin santariutta, kaltiat,
sita emine taitteet tietaa, mutta. meille oli lcui-

kaytettäwänä useimmin ja kauwemmin kuin

ennen.
" "Talollissaökin
Keskiwiik. 15 p, t. k.

Lopuksi otettiiit keskusteltaivtiksi yleisen
walitttswaliokuiinaii mietintö Ritaristossa
ja Aatelissa tehdyn anomuksenjohdosta
asettaa komitea sttotnalaiseit tvirka-
kieleii kehittatiiista warten

Niinkuiit innstalatiseen tekijat oliwat
epailleet, laitsitiwat ittuös itseat saadtiii
jaseiiet peilaamansa, etta tauta komitea
oli aiotttt wastapaittoksi 186;; wuoden
kieliasetukselle ja woisi ehka seit toimeeu-
paiietitistn iniiinyttaa. Tiita evailystail-
titoittiwat etenkin edustit. Heikura, Möt-
tiila, Leppätteii, Hakli, Paiwariiita,
Kalli u. in. Muuteii artoeltiiti myös
koko komitea tarpeettomaksi, koska Stiouta-
laisett Kirjallisuudeit Seurn hallitukseu ke-
hoituksesta oli ryhtynyt satiiniilaisiu toitttiiit,
ja sitti paitsi ei sille uskotuistti toimista
suinkaan lahtesi sita hyötya kitiit siita
odotettiin, nimittain tahdollinen ja iitalliksi
kelpaawa suotnaltiitieit tvirkakieli. Tata
kolttiin esiintoi etenkin edustit. Meurman,
joka etisiksikin lausui sett johdosta, etta oit
muistutettu wirallisia kaattuiiksia tehtawan
huolimattomasti, ktiiiika se ei pattitie waikka
kuinkakin iiiotieii ylikieleiikaaiitajatt asetta-
intilla, ennetikuin hallitustiiiehet itse tnoitnat
aittaa suomalaisen, iiiittkttitt ritotsalaiseit
tekstiit alkuperäisessii iuuodossn, itttttta kuu
senaatorit walitettawasti eiwät nmmarra
eiwätka yleensa osaa sttoiitea, saattaisi heidan
awuksensa asettaa wnliokttiita ittiehiii, jotka
yiiiuiartaitiat suottien kielen asiaa. Tallnifeita
puhuja tahtoi tautiin kohdan niit-tiitasta
hyniaksua. Kaikeiiiuoisten kieli mallieii wal-
iitistaiuisesta arweli puhuja, ettei wirkakielta
woi siten luoda, wattit aiuoastaan sita
kayttaiiialla wirka-asioissa ja kirjoituksissa.
Taten oli ittttttit iiittasstt :liuoksin tarkka
tvirkakieli syntynyt wiimeisen wuosisadan
kiiluessa. Eikii Suomessakaan tarwita tuitu-
ta kuiu etta wirk-.iiniehet kasketiiati rupee-
maan suomeit kielta kayttautaaii. Lasta
ott watt-:itu oikeuden-waara syittyinatt, join
puhuja ei kuiteukaan uskonut, w.tan paiti
ivttstoiti luuli sett oikeuden-waaran tulewan
maitetuksi, joka todelltikiti tiukuaan on ole-
massa, totutit jostti ei tahdotti tiittaan tie-
taa, etta wieras-iinesten lnttsttiiitot ensin
kaauetaiiit riimitit-kieielle ja toastit tiiuun-öi-
sessa kaituökse-Jsa pöytiikirjaan kirjoitetaan;

Edusut" Eostiaitder koetti selittaa etta
anomuksen tekija (pros 91keel)eiin) oli taittan
ehdoituksen tehnyt rehellisista peritssuista
eika suinkaan tuhtotiut saada aikani! niitattu
wiiwytti-ota 186;; wuoden kieliasetuksen
tayttäntiiiin panemisessa.

.tkeskustelun piiatettya huijattiin nuotitus-
esitys ja waliokiiitiiaii tuietiiitö 38 aatteita
10 wastaan.

Lnkiwaliokutitian uiietiiitö orasten p eriti-
iiöksi-ostoii koskewain saaunöstcii lakka-
uttamista hywiiksyttiitt ilmau ka; tisteliin.
Mittta satiinit itialiokutinait ittietiiitö kiiti-

nityksesta koite- ja teollisuuslaitok-
sissa joutui" tassakiit säädyssä santain
muistutuksien alaiseksi kuin iittiissakiii saä-
dyissa Etenkin iitoitittiitt, että mietiti-
iiössa, esitysta wastatiti, ehdoitetaan etta
teollislaitoksia kiiitnitettaissa myöskin fe
titaa, jolla laitos oli rakennetut, oli kiinni-
tettawä. Edusiii. Costianer, Dttncker
y". "iti. tahtoiwat sentahden jattaa koko asian
iikseeit"iiailla kunnes wastaisiksi waltiopaiiniksi
saataisiin uusija tyydyttawaiitpi ehdoituö" tä-
hati ei saatti kttitettkaiiti suostunut eika myös-
kaaii edustit. Ros e;ii lierg’iit lisaehdoitukseen
ettii saman lniit iitttkaait santtiin myös kiinni-
tysta lainioihin, waan patti saaty 26 aaiiella
21 wastaan patina artti. esitys keskusteltta
perustukseksi. Esitukseu eri pykäleet liywiik-
syttiin sitten, paitsi 1 §:tt toistit kohtaa,
joka 18 aanella 17 ivttstaatt hyljättiiii.

"Yleiseii walitttswaliokttititait mietintö-
koitltijeii peritstnutisest-.i sokeita, kuuro-utuk-
kia ja tylsäittielisia w.irteit huijattiin yksi-
mielisesti, sittenkuin eteukiu edustit. Meur-
iitaii ja Awe la ti oliivit selittiineet asian
kokotinan kttulutii.in hallituksen toimiin ja
hoidettawnksi.

Yleisett walitustaaliokttiiiiatt iiiietiiitö,
jossti ehdoitetaaii liyljattawaksi eras pyy-
detty muutos knitsakoitiu-asetuksen 14 §:ssa,
hyinaksyttiiit

Kotiinaalta,

– K. Titrttti hoioioiieits ott nykyisen

kttitit 16 p:na inuöntannt kihlaktitoutarille
Jautsan tuomiokunnassa (3; Swinhits-
witd’ille inirkawapautta huhtikuun 11:sta
patinasta sita seuraawan toukokuitu 23
pahnaan seka sen ohessa iitat’irauiiyt w.
ttioutari I" Leopoåd’iit sill-xi aikaa hoita-
maan ittniiiittitta tuoniarinwirkaa.
-— Satnnpaiiititau tsatnitiio:n tarjottiin
eileii pidet-.issa hutitoktttptt-Jsa if-.ihntoiutika-
tiinriit edessa wuokr.ille koitueksi unioniksi,
lukien ensit-ilettixtii toukokuun 1 p:sta :ikor-
keiuiui.tit tarjootttukseti, 3,850 tuurikan, teki
rainititolatipitiija Frediik tkttrlsftiii. Einelli-
sessa huutokaupassa heluiik. 20 p:tia tar-
jottiin 2,900 markkaa.

—— .liitytit-"iitti rtt:iiiitiolaliitoiteet yiiita

yhteydessä seit kaussa olettiit entiset saittia-
huoneet osti eileit huutohinnat-sa rottina
Oltiderseii inniunjatt toelkojiitn" ratit-.itien ho-
tekiit isanta öterrit Tiirquist" Hiiita oli
27,00" markkaa"
—— tikitettiin-:taidin johdoitti issikkaliit-
kissa, soistit tautiin piitin-"iisassa Lurun kir-
jeessa jo oleiitiite huouiauttaiieet, pii-:irti ra-
htitoimikamari eilett !aljettaa kaupuugin
arkkitehdin ttitkiut:iait asian

—— Titeiiit työiitiesteii sait-its- ja littu-
lauorahastou jaseitet oliwat wiime lainnatt-
taiiin kokoontuneet wuosikokottkseeu. Tar-
kastajain kertomuksen utukanit oli wuoden
lopussa sasenia 1112; saastaa rahastossa
3,209 iitk. 251peiiitia. "Iaseuiksi johtokun-
taatt walittiin herrat uteitta, Röuttliaek,
Ptil:ttroo-s, Hultgrett ja Roth.

-in-" "." y-"ex-" "w ni-"in "- "

tetilciti piiaitIiet niit-"clii haitot eliirana hiieiii"ti—
nio. Boycl ohiloitti soittiilttleti, ettii hiileni
uteista piilotit-uisi pieniin pensaisin putiit
"jutti-ello "ja niinki orlottolioi hiitten tuloansa.
308 hau painoi ialcainiit, itiin ei uitt-Jttututtit
lioita, eau-i tupsis it’toletttmat; i"at8it3tajat oliöi
aitialciti leoitta hanoit porassaan, "ju piiloti-
ttttteet tioiöinitt .sitte eetiiii. haitta puttit 3i-
öiillo jiiiiiuettiiiötii "ja ehlcapii niiailu haitot
lciitini "ju lcolcouuitn tultuunsa, "joa hiin hoet-
taisi puuhun hiiret-ii.

’kuittiin oli hyi/in ntiotit-ty "ju tiie aito;-
ttiituute pian uita tiontlitttuintutti. illinki jtt
oriin itu-apurini, niinalla Julto, titiiiiiiittiijti,
tilleet/immin, littu oljitiute, (ilontunti piitiujan-
relln piilonsa i’iiijjuitiiöoii, "ja boja soltit
liaanisi, uoljiiö utuisiisi-tiputti rupesin-tit- riit-
nityineu "jalleott jiiljillo. illo inoleutumi; hiit-
lciuiuie herneemme lihallemme tilieiiiitt 8:is-
Iitktttupeitunutoott, liteli-intitte poin peittotunto,
j))"u:;)"nitito "sn luatipuööjiutna, olluissa-initio titi-
toit !nahanhinta tupuni; liilctitinojas-tiiuine, "jtt
puintiitttuio siti-on, niiu lipein liutu raittiina,
"siina tiliaiiSti !tuurattiin tatuuiit’euojou ulla.

hleitliiti tuulettunut lcutuppituituuio olit-iit,
"jo tiili-"iit nii-teit liitti-)uueet tiiotöiiiitt ju itte
olintuto noin ltoliut.in tteljiiiiueötutiuiti ruihuil-
lti tutintiut-"ot .siinti "iloit-lituinaan, hun iilclciii
liutilituuio ]leisahti iituioahtititlatt. Baptl tui-
.Si huutaa "thun leitiu int-iittini, "ja 30 ltitilcui
liijii titetsiiit, tiesi lcttittlcit leituttu, IlIo utii-
lciihtlzituuiu, littitt oliöi ulcotittuoli miehin
sattunut; uilla nyi- tioziniiite, ettii !nataliilt-
niinett oi uitto-antauu ollut; la)it10ttj", ranit

nijsöoltitt ettii itiin, niitun ttiiiilcuin olimma

tuttiliitteet. telci palton nioita lcohclen. 1146
ainina hiinicuitoet eniinolcii liilclcuneeii puiltak-
taiutno, riittit jiiimuto, liilclcuniut,iiotitiiia lcuiti
liitot, i’iij"j)"l;5"i"tu.

kielii oli laniinout-tt niiniinkin atleettia hii-
"juu hiljua, niilli lioita noittani" Suitliutiiiiaä,
t";iltii;iilcii.iitt ilautti :iittiini-.titin tililila tiutahti
"soltti pottsaiSuu –— ai .sinulta-nu hoti-etzii, eetun
tuollceiu liitin pantterin 11)"j)iiltt-ii088ii hallas-
tuuoittou lahtien riilietii, "ju ltolitu :toti jal-
lcoeit iiiiiuiiito tuun litit-jitii, lcnitltizinittuuet,ii
olotiuou pit,lcillii ltitrpttttlcuilltt titleriiit "juuri
tuitit-ii lculitle-n.

"hiitta ott olo luottu-)utit "juuri ttiilciiiiti pol"
lctii"i”” "jutlctii tiiaisiiatitjii liotlcoti taiti oli-tittiin,
"jolloin hiin iiiiuoti leitteni etsattua, "intit-ta
litin tiiiiit ttioii liittikit.iriitt alennuit — inol-
lceiit liititt ihuii.qeu "j:t. uinuttuun taite iiiellceitt
liitin rillit! peiliin juhline-tuit tut-"iiii lcolitleii,
tiiiit tupeui t,olii apatiitti-iii nopeutumin 8)"lc-
liittitiiiii. öitii liusti toujtt ittiin öjliniiitriijiii-
"75", .sillit tue uit-lentiirat, "jotlcu oljiniuo pii-
loönii, kipattuina turuin 11)"7iti, ettii littilclci
tipi riippui niitit, ltuinlcu t)")"tteeui"tjii hylittii"
lciulcoiöeuit taituin-"i ollit.

!liitittoltseittttio "li hoit-ii kausti ]taltattaan
poistuit, uilla lipein tue roimine liipi tilitiu-
lcoii tiithtlii uuu titotöiiihutiuon "jiiljizuii hulha-
intu, riiun liititeultin iielcttlt,ttnutttn nutiltaka-
pii.iilla kallion oi ne tiinultaan ollut, lcoirttti
puuleilit; .stilla !iilcasiiuniiin harlin-i, "saltti
iiiiiuaii "toistunti "jiillciii "siit-ii, aliai 59 tuotit
piltun uit-.inut- pj":i)"ttii"iiitt pailculltiuuit "ju ui-
iittlciu pellciiiiuuittii uitit tthtliItnitni. hlutt,u
tiistit ihmeesi-ii. 80 tii piiaesyt neleille. ItJi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:27:08 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1882/0090.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free