Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
— Tiiriiii keis. holvioikeus on wiime
tammik. 24 p. ttiotiiiiinut talollisen J.
Pietiii ja reitki Wilheltn Jokisen Alasta-
rolta seka rengin Matti Marianpojatt
Pöytyalta; metaiiiataii sakkoa huolimatto-
masta maitginkutjetuksesta, ensimainitun
"192 siit. ja iitiimematnitut 76 sin.
Telesonitaitos tvihittiitt toimeensa
"miitiie suttiiuntaiiin kello ","25 j. p.p. En-
sinita soitti Ficlttelbergeriii soittokuiitit kes-
kiasemassa Porilaisten marssin, jotit knt-
kin telefooiiin omistajat kodissaaii kutititeli.
Taman jalessa lausuttiin tiitintntiiat ter-
wehdyssanat. Tiiltait ivitstiittiiit ltiirraa-
huudoilla keskiasemaan. Sitte soitti soitto-
kititta "Mnamiite laittiin ja lopuksi esitti
wiiiliiiisoittaja hra Brassiii katiiiiin solo-
kappaleen.
— Paiiwwirhe. Wiime tinttierossn oli kirjoi-
tuksessit Turtiii kaupungin kunnan tulot ja uteiiot
wuonna 1881:
——
Rahastoli.
Lue: Rahastotili.
T u l o j a.
Ja toisessa paikassa:
S a ii ?; t ö.
M e " o j n.
Wiirfinaifia tuloja.
Lite:
—— Keisarillinett kiitos. Sitieiikuin h.
ylh. kenralikuwertiööri, kreiivi Heideii oli
Keis" Majesteetille esitti kantanut tie nla-
maiset onnentoiwotukset ivuosipaiivan joh-
dosta Hauen I.liitjesteetiusa waltaistuimelle
nousemisesta, joita ottivat esiintuoneet mat-
tiosaadttt, keis. senaatti seka ititiut sotilak-
ja siivitimirkakunnat, oit kreiivi Heidenillii
ollut oittti siiadn sahkatietii wastaanottaa
arittollisett wastauksen, joka suotueksi kutt-
lttit nain:
"Ilmoittakaa Suomeit kititsiiii edustajille,
senatille, asianomaisille sotilas" ja siivili-
iitirastoille, seka kaikkien tiskojeit papistolle
Minun wilpittinnat kiitokseni. Kiitiiit tiittas-
kiti teitii, rakas kreiivi, onnentoiwotuksis-
taitite.
:thiIILSle’VIOle
–— .stotikielett Seimt, jokii koettiin edis-
taa puhtaan ja tieteellisen stioittettkieleii
wiljeletitista, ittietti untosipaiwaitsa 14 p.
t. k., jotiii patiiniini jalo suotttataineii kieli-
mies M. Il. Castren telttiin eitsitttiitiiiseksi
Suomeii kielen ja kirjallisuuden professo-
riksi m. 1851. Esitetmau piti fil kand. K
Lindroos "Ilttitiskuitttaii kie.tteti jaostnlt ja
seuran esimieheksi walittiin uudestansa
Suoittenkielen prosessori 2!. Ahlqwist.
53;. M. .ikeisiirin !valtaistuimelle
nousemisen wuosipiiiwaa Helsiitgin suotua-
laisessii ktultissa tvietettaissa esitti kunnallis-
neuwo"o Meurmait, kiiteli jo edellisessa lett-
dessa mainitsimme, H. M. Keisariit mitt:
jan, Mainittuaiisa, tuiitka tahden tastia-
olijiit olitpat kakoon tulleet, lausui puttuja:
"Ei ole tartuis tuonitta siinoilla mirittaa
tunteita, jotka jokaisen riiiitassit jo kirkkaitta
patamat. Me utuisiamme kaikki mika sytikka
murheen itterho titskeutui yli Suoitten
maati, kun kuului kamala sanoina: Keisii-
riittitie, Sunriru[tiittaamme Aleksaitteri II
ei ole eilaan. "."Lotta oit: historia ei joti-
du radaltansa jaloimmankaan, sutirititinaii-
kaan ihmisen poislahdöit tahdeii. "Keisari
oit kuollut, etakaan keisari", niin kaikuit
eteenpain kiitaivait ajitn huuto, eika ollut
Suomen mattaistuin tiutkaan tyltjaiia.
Muttn Suomi ei ollutkaan iiteitettaiiyt ai-
itoastaiiii hallitsijakansa, se oli tuettattaityt
ystamän; ja seitittioiseiiit hetkena eiwät
"woi parhaatkaan lohdutuksen pertisteet tuot-
taa lietvititstii. Oliko hallitsijan kanssa
myös patiitva ystiiwa? Liiottatuttsta oli
kylla Aleksanteri Il:sen poikaiin, toimeita
hauesta. Yiiitta luottamus jit toimeet ei:
ivat iviela ole warmttutta. Wuosi ott utu-
peeii kulttiini tuosta suruti hetkesta; itte
mieliimme tassa lietsari §aleksanteri IIl:iieit
cnsiiitmaiseii hallitussuuntien ittitistopaiwaa.
Mita sanoo meille tiima lyhyt aikakausi?
Hniiiasta ensipaiwasta on Keisari "kiieksiin-
teri jll esiintynyt meille letttpeattii hallitsi-
jiiitii, ja armollisessa mattaistuin-ptihees-
siinsa Suomett saaduille on hait ttttt sel-
ivasti iiostiiitut sen lipitti, jonka tillit ttaii
on eteenpain astunnt. "Kaikkh mita Suo-
iitett meuestystä koskei", oit sydainelleiti
kallistn". Mita !voisimme enempaa pyttiaa!
Luotatuus oit makaantunut ivarittuttdeksi,
taitneet kiittiieet tosiasiaksi. Undessa hallitsi-
jassii ou Suometla uusi ystaivii, ja itte
tiedaiitiite jo, ettii itieillii taas ott pitka,
30 ollitt- iitti:ietttj eileii tionlcet"j, "riitit riittiin
tiuin petoeliiiit, "ju retti-"aittojani jlitttist.ii .ea oi
nostattit otttiati alitti ajanut, tiili-nn.
(ilot-ic.)
onnellinen ajanjakso elettäwä, jos Iuma-
lait warjeluksen alla meidan rakas Suuri-
ruhtinaitiine saa ihmis-ijan rajoihin saakka
kantaa hanelle aitnetun tvaltikan. Har-
taasti, kaikesta sydamestamine rukoilemme
sita hanelle Kaikkiwaltiaalta, sillä syda-
tiiemtne on" taysi kiitollisuutta tästä ensini-
tnaisesta Aleksanteri lII:nen siititatusta
hallitusivnodesta.
Kaikukoon raikkaasti, alntiiaisttudessa
tyhjeiitaessattiiiie maljamme: "Elaköön Kei-
sari ja Suuiiruhtinas Aleksiinteri illi"
H. M. Keisarinnnit maljan esitti ival-
tiopaiivatnies Riihimaki, ja paljon iiiuitnkiii
puheita pidettiin. (11. S.
— Hiittu, etta professori L. Mecheltit
tnlisi senaatoriksi ja senaatori Hartman’iit
sijanii maltiotvaraitt-toimituskuiinan wara-
paallikaksi, on monella taholln mielipahaa
herattanyt. Seii tiiukiinii, iiiita nyt kuu-
luu, ei siina huhussa peraa ole. Naiii
kertoo U. S.
—— J. W. Snellniait’iti itiiiistottatsaaii
pystyttämisestii Kiiopiossii keskusteltiin siet-
la eittiseiia lauatitaiiia seurahuoneella pi-
detyssa kokouksessa. Paatettiin koettaa ke-
raysten kautta kaupungissa koota maroja,
jos mahdollinen oit, 10,000 ttiarkkaan asti.
Patsaan jiilkakiioi jit maskinen riittakitmii
ttilisitviit yhteensä 10 jatkaa korkeiiksi. So-
pimiitipana paikkana sille pidettiin Kustaa
Andolsiit tori kirkon alapuolella. Niin ker-
too K. S.
—— Pohjoismaideti osakepankin kertomus
tiliinne-delta 1881 on ittiiatttiitiiit tatvaii
ttiitkaiiit yksinomaisesti ruotsin kielellä.
Woitto- ja tappiotilin tiiukaii.t tekee piilt-
diås woitto pankin liitkeestii 501,238 iiiiirk-
kan 6 pennia, joista 57,250: 18 pniiitnatt
lantarahastoon, 28,029: 59 menee palkki-
oksi, (;00,000 eli 7!,"2 "4; osakepaaomasta
jaetiiiiit osakkaille ja 5,349: 30 siirretaiitt
tiileivait tvuoden woitto" ja tappiotilille.
(U. S.)
—– Siiotnea satamaki kruunausjuhlassa.
Kruunausjuhlaan !llioskowassa tulee, kuten
":lioiooje Wr." tietaa, lahtemaiiti koko Stio-
itten kauriin tarkk’ampujapatatjona sekti so-
tilaslaitetystii kaikista Suomen armeijapa-
tiiljoitistii.
—— siit-jallisuutta. Hra G. W. Edtund’in
kustannuksella ott ilmestynyt kolmas osa
"Waapeli Lemminkaisen pai-
ioakirja Ttirkiit sodasta"
– :atitpetseeii juotualaisen yksityislyseot!
taloudellinen iisetita oii nyt joksikuksi aikaa
turmatiu, sillit kaupungin miiltuusuiiehet
tviittie torstitittii ttidetyssa kokouksessa luo:
ivttttiwat sanotun koulut! kannattamiseksi
sitittnt 25000 ttiitrkkitii, jotka oli ltiwatttt
waltion perustamalle oppilaitokselle ettdolla
etta koutun piti alkaa waikutuksensa syksttllii
1881. Naiii jitlostii isaiiittaaltisestit uhra-
uksesta oii — sanoo A:lehti — paikkakuit-
tamme ja crittaiii kaupungin asukkiiat lter-
roillc ivattuusmiehille kiitollisuuden melassa.
Waasaii suomittainen lyseo. W. L.
kertoti, ettii Waasann tulleiden yksityistie-
tojen iitttkaait olisi kouluylihallitus senatille
antamassaan lausunnossa puoltanut suo-
malaista lyseon Waasaan.
—— .ttoivetttiettit tiioitiio. Ham. kerroit:
illiarraskutissa 188t) tuomittiin pastori E.
Törmala Tampereen rnastuman-oikeudessii
ktiitttinn loukkamasta kirjoituksesta Tamp.
Sanomissa 120 ittarkiin sitkkooii. Nyt oit
.Turuii homioiketis, johon asia ott ivedottii,
korottanut sakot 200 markaksi.
— Myrttaitritys. Wiime keskitviikkoiia
illallii, kun työutiehen iviiittto Maria Lo-
miisa :lioseiiqwist työskettteli akkunan
luotia eriiiissii kotikissa pnitkinkoutisariukseti
lesket! ålialturotlt’in talossa Poi iii kattpittt-
gissa, aiutiiiittiiii haitta lapi akkunan ritt-
tiiiitt. littula, joka sarki riittatiitiii ja ittii-
ltau maltiugoitti keuhkojakin, poukithti luuk-
tii tiiknisitt jn löydettiiu tvaititoit tiutusta.
.Tutkittaessa huomattiin tauta oleman ta-
mallineit rewolttterin ktiutii. Tasta hurjas-
ta työstii epaillaiin edellii ittiiinituii witi-
itioii miesta, tttötiiies Frans "Piktor :lio-
sequist’ia, joka oitkitt :siasta iiiiiiigittti.
(Siin1 k")
—– !liiaita tiutisia Stiomesta. Wat-
tiopiiiwiimiehen mitali liitopi-
o ti lt i i p p a k tt ii n tt a s s it, kirkkoherra
Frosterus ivaittajiin sijaitii, tapahtuit ensi
lttthtikuitit 12 palmatta. —— il iisi kan-
s n k o n l tt. Porwoon eiuaseur-.ikuntalitiset
t. k. 13 p. pidetyssa kuntakokouksessa yksi-
mielisesti paiittiwiit perustettaittaksi suottia-
laiseii katisakoultitt, yhdessa pojille ja iit;
töille. .ikustiinuuusehdoitus sita
rakennusta warten, joka oit aiottu se-
ka taideyhdistykselle etta taideteollisuusyh-
dtstitkselle norisee, kuten Hfors tietää, enin-
taan 600,000 markkaan. —— Waasnn
rautatierakennuksen ensiminaisessä pii-
rikuiiitassa on rakennusmestarikoulu tviitne
kuluneeii Helmiknitn altistit olltit otemassa.
Täman koulun, joka perustettiin Oiiitistai-
pateen kittaait .Nuoivedella lahelle sutirta
sillanrakennustn Yrösjoen laakson yli, kits-
tantaa kokoitaaii rautatie-rakennus. Oppi-
aika ott inaaratty 1½ wuotiseksi ja opetus-
aineet owat luivuiilnsku, fysiki, geometria,
ohjekuivaus—oppi, liitjaitt- ja kasipilrustus,
alkeiskasitykset rakennu-;- ja aine-opissa,
yleinen rakennustaito seka tamallisia itiit-
taus- ja puitiiitustöita Kouluuit haki-
joita oli toiiiett sett iverta mita tilat niita-
ten antoiwat mastaan-ottaa. Alkutietoua
waaditaan ylltaiseuiiuan kansakotiluu lapi-
kattnti. (2lrlehti) — Mntkarahoja nlko-
ttiailla kaytttistii tvarteit on sitotu tohtorille
A. L. Krohn’ille seka laketieteen lisensiait-
tille I. A. Backmann’ille. —— Wapau-
tusta uuden ivaitiiskirjaii toittiittntnisesta
matematiikin prosessorin wirkaa warteit on
suotu yliopettajalle toht. E. Boiisdorff"ille
" Kuollut oit taittan ktttiti 13 paiioaita
Hiitoliin kitppnliiiiteti v" kirkkoherra Knnrlo
Fredrik Kockström, 71 iottodeii ivait-
hana.
—— HH. MM. Keisari ja Keisarittna
kamiinat t. k. 13 p., H. M. keisari Alek-
santeri II:sen kuollon iviiosipiiimaita Pie-
karissa rukoilemassa korkeain esi-isieusa ltait-
doilta. Aamu eli pilwinen; paimiiit
rahti, joka oli edellisiita paimitia loistiiitut
kirkkaasti, ei itayttiiytyttitt tuona surullisteit
muistojen paimaiia. Suurin ihmisjoukkoja
olitpat kiidttt kuiteiikiit tiittuna, kaikki mat-
katlii kirkkoihin, joissa ei etiaa tilitit olltit.
Waikka titti oli unhotuksissa, nakyi kuiten-
kin knikkieit niiden tuhansien kaikensaa-
titisteit ihtnisteit kasivoista, jotkit hiljaa
ktilkiniitt jalkakaduilla, ett’ei se ollut mikaatt
riettiujtihla, tviiaii pikemmin piikaperjantai.
Waeututtgos oli sttitri kirkkojen ymparilla,
wiirsiiikiit Sowinnon-kappetin edessa Katn-
riiiiitt kattaman warrella. Wiraltiset piirit
uteitiivat jo aikaisin aantusitla kirkkoihin,
joissa sielttttiessuja pidettiin miirttyri—keisa-
rin edesta, ja sitte k:lo 2 paikoilla Pieta-
ri-Paamatin kirkkooii linttaan; stittri yleisö
pysyi sillit waltti inaiitittiii kitppelin ja
Kasaiiitt kirkoii tiioita Newskitt prospektin
ivareella.
K:lo 1 ajoiwat HSH. MM. Keisari ja
Keisnriitiia automatinuissa itutati saatto-
joukkoa pitkin Nemskia Soiviitnon-kappe-
lille, toimitettuaan eitsiii ritkoukseitsa tiitiian
kirkossa. Sieltii iiieiiiivat he talwipalatsiiit
ja palasimat k:lo 3 (83iitshiiiaan. -–– Kaik-
kialla, missa HH. :ttiajestetinsa itayttait-
tyimat, termelttimat ihmisjoukot heitit rie-
inulln ja iititokkaillii etakaanhuudoilla.
—— Eliiwiiiiii hniidattit. ktltrginiiissa A-
tiierikassa tapahtui tainala tapaus Midlot-
ltian hiitikiiitvattiiossa t. k. "tuin paimatta.
.tinasit syttyi ttileett ja hautasi 32 miesta
elawana. Satiiassa syttyi kaittiattto tu-
leen, joka oit 60(l jalkaa sttiva. Ei ole
iviiltintakaait toiwoa yhdenkiiiiti mielten pe-
lastuksesta. Siita satikka oit ytnparöinyt
taitoannon stiuta joukko itkeiviii tiaisia jit
lapsia, ja kaikkiit pelastuskeinoja on koetet-
tu, ivnitti turttaiiti. Tama onnettomuus
jatti 28 leskea ja 108 orpoa.
—. .";."...-" ""..";"–——I—————
Pkaaseudnilta.
– !tiitistinlati kartattoii torppareitittito-
lesta oit askettain kenratikuitteruörin kittis-
liiiiiii jiitetty kirjoitus, jossa attotaait keti-
ralikuwerttörin walitusta siihen suuntaan,
ettii heidan tverousa ja itintit ehtoitsa ttel-
poitettiiisiiii. (11. "37)
Ittttia "kjtltiiisenipiiii Kattsakottlita
ltoittmamat Tyrwaataiset Ewoii kulmalle.
Yksi kansakoulu on siella ennestaan, jonka
aseitta oit kirkon liihetlii.
– Wiiuan iiiityiitisestii on useoita hitas-
tettii :lliyiii’itiiaellii hiljakkain pidetyissa ke-
riijissa, jottou suitua arwattawasti oit se,
ettii kyliistii kittaan kttlkee noita "harjan
hakijoita" (ostajia), silla ivaikka useinkiti
ei intiaan kauppaa tule, tahdotaan seuraan
ottaa "harjalliset". I. H.
— iiietiioniuöititiiii oit askettaiii pertis-
tettn Tttrmaiissa. Seit tarkoituksetta oii
hankkia waatteita ivarattomain wanhempain
kansiikoulua kautoille tiipsitle. Waroja ytt-
tiiilte on hankittu seurattaittetinitlii, y. tii"
iltahuivilla. Ounen matoit edistiijille.
— Jttattiiwit seuranäytelmaltii jit tans-
sillii aikoivat tiititttitiitiit Tyrmaalaiset pan-
na toittteeii Paiisiaistiistaina. Tulot kay-
tetaän urkukassan" kartuttamiseksi. Arpa-
jatsia myöskin puuhataansamaa tarkoitus-
tn warten.
—— Oliitkauvpa kielletty. Ktmtakokouk-
sessa Myiiatnaella 4 p. tätä kuuta ivas-
tatiiin kiettatnatla Raumnn kaupungin olut-
tehtaan pyyittaön saada Myitamäen kuii-
taan perustaa yksi tahi useampi olutkaup-
pa. Paatiis te.htiiit yksimielisesti. Ne
seitsemiin iitaakitttppiasta, jotka löytywat
Mitnatuaeii Isoiikirkon kunnassa, owat
kylla armaniieet, etta tallniuen mieli oli
yleinen kunnassa, koska eitvat ole pyyta-
iteet iata oikeutta. J. H.
Iaseiiiksi suostuntawerokotuiteaati
walittiin Tyrwaasta: kirkkomaartti Antti
Sipi, herastuoiiinri Faltiait Seppa, torp-
pari Iohait slltustanoja. ja maakauppias
Johan Seliii seka ivarajaseiiiksi apteekari
K. Wattlroos ja riiiitari R. G. Etfwengren.
Kiikaii kappelistii: talolliset Kristiait Jnn-
itita ja Kustna Ylititlo seka ivarajaseneksi
iiinakauppias Janne Kuhlitiaii. Waali ta-
pahtui suletuilla lipuilln.
–—— Talotti’anptin. Marttilan kittan Heik-
kilait tilnti Titrmaassa ott sen omistaja
Kitarlo Jaakola myynyt talolliseti poialle
Wihtori Tapille, sattiasta pitajaasta, 13,300
markasta.
Susi saannt sui-iitansa, Majuri
Thuriiig’in metsastajat omat wiime sitti-
nuiitaina taas saatteet hengilta pois suden
Hiniierjoen pitajassii
—— Iiiseniksi .stittstuitatoimistooii Tttr-
ioaassa oit ivaliitu kirkkowaartti Aiitti Si-
pi ja tuiiauwitjelia .ltaarlo Rautajoki sekä
warajaseniksi tiianitmiljeliat Damid Junt-
tilit ja Kaarto Iaakola.
—— Satakmiuim itiaauwiljetysseiiran su-
ivikokous on paatitty pidettiitvaksi Tyrwaas-
sa Roismiilau kyliin Hyrkin tilalla.
— Rokkotauti liikkuu Tyrtvaassa, eten-
ki Etvott kttlttialla. Tnudiit tiittoja tahtoi
laakari poistaa panorokkoa panettamalla,
tiiutta kitti rokottaja tuli paikalle, itiin ai-
tioasiaan kaksi heitkilöa saapui rokotetta-
ivaksi. Keskipitajatla oit kuitenki useita per-
heita rokotettu. "
.ttirie anusta.
(Korjaustitöt Pikkupukissa. — Turtiii faiiotnalehdet).
Snadiikseeti iiiiiettii Turun kirjeesen lahti
Karki pari palmaa sitteti ajelemaan neli-
pyöräisilla ja saapui lumetonta jaata myö-
teii iituun intiassa Pikknpukkiin, joutumat-
ta tuiteiikanii jaihiii, kuten näihin itikoihin
itiin tise:ii kuulee titpahtuwaii. Taalla ol-
tiin paraikaa taydessa työssa. Auritn lu-
kijat kentiesi ttiitistaitewat, etta tammikuun
30 p. pidetyssii urakkahtiutokaupnssa otti
Tttrtiit puunsiemistystehdas kotinen meran-
dait rakentamisen yiittainuutnittieii korjaus-
töideii toiittittainiseii Pikkupukissa 6488
tii-"itkiin hinnasta; rakennus-tytin tulee olIa
tviitittiitt tuteivan kestikuun ensi pauvaksi.
Rakettnus työ olikin jo joutuitut niin pit-
kiitle ettii kattoa kannattamat pytivaat jo
otvat paitailtaan ynna myöskin kattopuut.
Werandat ttayttawat tuleivaii hittoiit sie-
tviksi ja tuutatuiksi, jos kohtii olisi toiwot-
tawa ottiit etta raittaait pain oleiva olisi
tullttt ivahiitt lemeamutiiksi; se ott naet ai-
noastaan wiisi kyyitaraajiewea; ivaan tilan
ahtaus titereeii paiti teki tiitnaii mahdottomaksi.
:ltiaiititsematta kuiteukaati eit ivoi jattaa
crasta seikkaa, joka heti pisti silitiiini. Huo-
iuasiit uitet, etta puut, joita oli kaytetty
patsaiksi, eitviit olleet eheita; patjaiit kyn-
sin niista ivoi noukkia kappaleita; kun puu-
kolla koetti pilarit! mahivuutta, tneui se etta
rasahti useista paikoin terati juureett asti
pituttttii.
Sanatla sanoen: puut, joita patsaiksi
oli kiitttettit, ottivat titiidantyueitii. "Olen
ajoissa tahtonut hitoittiiuttait tastii seikasta,
ettii asiitiiotuitiset kaupuugin etujen ivalivo-
jat woisiwat joko tytin piiatyttitii talti jo
heti ryhtya toitttiiii asian parantautiseksi.
Pidamiite nimittain mahdottomatta, että
katumuki moi hyiviiksya tallaista kaupungin
kus:itaniiuksella tetttya urakka työta.
Paitsi ittitiititttiii urakka työta rakennetaan
Pikkupttkissa kaupuugin työtiiiehitla kahta
tiutta taiwasiltaa wanhojen sijiiiitt. Tttö
niittttaa kuitenkin iiljetitii pahoilla ettteilla,
koska kotumeluksia oit jo tapahtunut itseam-
pia. Siltapaanujen wajottamista ivitrten
kuljetettiin sittne kaupuugin isit jutitta,
ivanit tautiin nuora katkesi, jo tytin attis-
sa –— jtttttta putosi alas ja ivahalla oli,
ettei se sittttiitttt liihatlii oletviiii miehiin.
.tiun jutitta seuraamatta paiivaitii taas oli
saittu ktiiitooii, uiin ettii työ moi tilkitit,
katsoi jaa ltytvaksi, to.iikkn se olikiti 9 -Lt 10
ttiiittiait paksu, ruiveta wajomaan, juntta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
