Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
mukana. Töin tuskin saatiin juntta maal-"
le, kuti työmiehet itumaa myöten kahlasi-
wat wedessä.
Auran lukijat owat kentiesi monesti kutit-
mastelleet, ettei siinä koskaan ole juuri ttiiii
mitään ptzhuttti wirkaweljistänntze täällä
Turussa: Alio Underrättelserista, Alio Pos-
ten’ista ja Sanoittista Ttiriista, jotett saat-
tanee olla jotenkin hätnärää Auran lukijoil-
le, mitä lajia näittät oikeastaan otvat jo
mitä ne toititiwat. Koska moni luultawas-
ti olisi pitänyt arwosteltini puolueellisena,
jos sen olisin tehnyt, niin olett sen sijaait
nyt tilaisuudessa antaittaati aiwan pitolii-
eettoinan armosielun, joka ei ole lähteityt
suomalaisesta kynästä, siioittetttaitialla tiiutt-
tatnia kohtia eräästä Ttirutt kirjeestä Hel-
singin ruotsalaisessii lehdessä, Helsingsors.
Ensitt lausutaan ttiossti kirjeessii, että
"paikkakunnan lehdet eiwät täytä sttittkaati
niitä waatimuksia, joita syystä tiioisi odot-
taa niin siitirelta kaupungilta. Sutiriii
kaupungin lehdistä, Alio Uttderrättelser, oii
aittoa laatuansa. Jlman mitään tvitrsii-
naista päätoimittajaa, ptiiittttu siltä koko-
naan niäriä ja siiuittaa (tendens). Jol)-
tautia kirjoituksia, tawataan harwoin ja ne te-
kewät silloinkin jotkut miehet Waasassa,
joilla on hywin eriäwät waltiolliset tiiieli-
piteet. Niinpä saa lehden ktrjoititksissa
useiit nähdä mitä kiukkuisinta (den mest
blixtrandej suomikiihkoa, santalla ktiiit sa-
massit numerossa jo iltitaaiititii hywin sel-
wiä ruotsiittttielisiä ajatuksia. Niiit kirjoit-
ti wiime syksynä samaan aikaini niinimer-
kit "Cassius" ja "Attsas", edelliiiett ruot-
sin jälkitttäitien stionteitinielisiä kirjeitä Hel"
singistii, ja näistä ott Attsas wielä jälellii,
nttitta hänen Helsitigiit kirjeensä siihett ttiää-
rään liioiteltuja, että ne täällä (Turiissa)
owat herättäneet raimois-.in mielipahan (ett
storm af oivilja) ja luullaan sentähden
niiden lakkaamati j. n. e."
Sanotttista Titrusta ei mainita itiiiiita
kuin että "se oittistajalleett sattotaatt tuot-
taivatt hywäti wuottiisen rahatooitoti. Alio
Postett oit tämän kirjeen miikaan "tiutis-
ja ilmoituslehti iltnait johtamia kirjoituksia
ja harwoin lausutuilla ittiitta silloiti sno-
titalaistiiiteett kallistumilla ttiielipiteillä."
Hatiska, jos kohta odottamaton uutinen!
Aiirasta satiotaait, että "se ott siiottteti
kielitiet! ja suomeit kaitsallistnielitten" Wiiiiit
miten se täyttää tarkoituksensa, siitti ett ole
tilaisuudessa lausumaan" j. n. e.
Kirioittiksett lopussa käätittytäätt S. B.
W:tt pitoleeit hartailla pyytiitöillä "ettii se
perustaisi otitatt lehden, koska se sitä paitsi
on seuriin waikutuksen elinehto" .siärku
",. " "." ," ; —,I
Lältet-:tty).
Mattiweikolle Marttilassa,’")
"Wiimeisen ai’an inerkit," kttttlitt yhden
ja toisen akatt sanowan, iiiiukä uteliaisuus
oli pakoittanut katsotitaatt sitä ihttteteltätiiää
näkyä, joka näitiä itikoitta ott wetänyt tiiuit-
teitkin, paitsi akkain huomion puoleensa,
Missä waati sattuu käyittäätt kuulee jott-
kun aina tietäwäit kertoa jotaiit wiimeises-
tä jäälähdöstä. Jokaiiieit, jolla ioaatt oit
asia toiselle puolen jokea, seisahtuu, waikka
kiirekiit olis, ainakiti hetken ai’alsi sillalle
katsotttaan sitä oudontapaista ttäkyalaa titi-
kä lewiytyy katsojan silmän eteeit. Kunt-
mallakin puolella Atirajokea ott jääwuortett
tapaisia jäälohkareita, täyttäitt yksitt laitii-
ritkiit, ja iiäittett wälillä syttiiä kuiluja,
joissa ristitt rastiit, riipin raapiit ott jää-
nöksiä jos jostakin litistit. Niin ttäkee siel-
lä halkoja, tytitiyriä, sillat! ja aitojen jät-
teitä y. iit. "Wiittteisen ai’an merkit" jolt;
tuit yhdelle ja toiselle mieleen, jota wielä
synkistyttää tiedot iiiistä tithotiiistä, joista
nuot latidat ja feipäättt. iti. muistuttamat.
Todellakiii aika tepposet ott sattottti jäättil-
wa tehnyt. Ei siinä kyllin että se sydän
talwena wie sillat ja aidat, halot ja nahat,
waan tititkeiitti rauhallisten ihmisten asuti-
toihinkin ja päälle päätteeksi kokee purkata
wihaansa Turtiti kunnianarmoisia siltojakin,
erittäin kiivisiltait wastaan, joka tärisi ja
tutisi kuten iiittittoiti titaa Jitikoian poikain
töppösten tillit, tiiutta iitikä — Jiiinalan
kiitos – kititetikiit tällä kertaa wielä sääs-
tyi." Mitä kewäällä ott tapahtumakaan —
koska elementit kaikki raiwoaiiiat — esititte
wöi fllinöll- I.litittii toiwottawa olis et-
tä faisiniinin’ pitää siltamme. Miesutuis-
tiiti ei ole näin kowaa ja tooiinakast-.i jää-
ttilwaa ollut IIttrajoecösti. flöitithat ihmiset
kuitenkiti sanomat tuttisi-iinansa yhtä kontia
ja atikaria ja totta ott ettii toitosiiia 1838
”) Tiltiu puutteen tähden ttujöhästynyt, kittett lu-
kija huomannee.
ja 1857 jäät todellakiit oliwat joittiineet
raimoon, mutta epäileitttne, tokkohait wetä-
wät mertoja tulwalle, joka wiime kuitti 27
p. patti koko kaupungin liikkeelle. Tulwan
tuottamien wahinkojen suuruudesta ei ole
niin tarkkaa tietoa, mutta etteiwät tie pie-
tieti pieniä ole, on warma. Tietty ati se-
kin että niillä 120 halkosylellä, tttitkä jäät
erään joen partaalla oletvan wiittapoltti-
mon pihalta weiwät olisi poltettti iitelkoi-
tteit tnäärä palowiitiaa, kentiesi sadottain
"puoltiioppia/" ja että tie itahat, jotka sa-
tiioiti joiituiwat titlwan suuhun, olisiwat
olleet titottelle siititarille apttna kengänpaik-
kaatttisessa; tiuitta tätä ei ltioiito sallinut.
Stiuriii siltititt saiwat omistajat waati kat-
soit mitenkä tawaransa täyttä iitatihtiajäit-
teit seitraatttiiia kiitiwät alaspäitt pitkin jokea.
Epäiletnättä ott titonett htiotttio —— wai
tititeit Länsisuotnen itkot ——— tähän aikaatt
ott ollut käätitiettyttä "herraupäimiin" ja
siellä olewain lterraitt waikuttiksiin. Kukin
tietää, tniitkii surkuteltawati kohtalon alai-
seksi Riinebergin lettipilapsi, Jtiiitits Jsktt-
riot tuli —— wiskattiin näet,pöydältä pöy-i
dätt alle tai ttiiuk. Estlaitder sanoo heitet-
tiitt kylpymeden itiiikaita pihalle. Tällä ta-
paa Suoiiialaineit juutalaista löylyttelee
kun oit kyllin rohkea pöydälle hiipitnääti.
— c"lemme myös satiotttalehdeistättähtteet
kuinka kukin edusmies ajaa paikkakttntattsa
asioita. Mitä titeikäläisiin edustiiiehiititii-
lee ett luule tvoiwani sanoa heistä samaa
—— he ttäet eiwät ole tohtineet hiskuakaan
kaupunkimme tarpeista. Olis luullut että
aitiakitt
Titrtissa. Näitä eiwät ole he kenties kitt-
sotteet tarpeellisiksi; miitta toiselta taholta"
owat ne muutamien mielestä hyttiin tar-
peelliset, heistä moitititte sanoa, että he pa-
remmin kutt Turun herritt tietäiiiät tarpeet
ja puutteet kaupittikissaitiitie. Tiirktt ei tuoi
olla ttititita kitti sutitessa kiitollisuuden me-
lassa iiäille kahdelletalollissäädyn jäsenelle,
jotka elsdoittiiiitit, että stioitialaiiiett lyseo ja
tytiökotiltt perustettaisiin waltion waroilla
kauptiukiiittitte. :liäitteti koulujen tarpeel-
lisuudesta oit jo paljon puhuttu ja kirjoi-
tetttt, jotta sett asioit pitäisi olla ttittii kai-
kille. Mini siiheti wäitteeseit ttilee, jota
olen kititlltit useamman esiintuoman, että"
Titrtitt tyttiikoulu jäisi oppilaitta, kitit tiial-
lassääty paikkakuuitallaittttte ott ruotsalai-
itett, kaipaa se kaikkea järkeä.
lassiiiitts iiitttuillakiit melkein kielelläänrtiot-
salaitteti, tutitta ktiitettkiti löytyy tyttökou-
ltija —— katsotaan maati Helsingiti kiitiltta.
Woipihait talonpoikakin patitta tyttäreitsä
tällaiseeit kotiluun; heidän poikiansa kiiti
owat useimmat lyseonkin oppilaita. Että
titotii ttiallassäätyläitteukin oit patieiiia lap-
settsa suomalaiseen tyttökoulunn, ott pidet-
tätiiä tiuirstaina, jos otakstta woi että ivatt-
heuttttilla oiotit sattiat mielipiteet tytärtettsä
kttitt poikiensa suhteen" Niillekin tvoiititne
sattoa, jotka suomalaisesta simistitstarpeesta
hitoliiiiatta muista tietyistä syistä wastus-
taioat tytiikotilua, että siellä oit ruotsinkie-
li iitälttämätän oppiaitieeiia olewa, eikä sa-
moinkuin ruotsittkielisissä
Tästä seuraa —— onpa esiitterkkejäkin pal-
jo
läpikäyttyt tiainen miihtyisi kielen pito-
lesta paljoa paremmin Raiiskassa ehkä
Seltweitzissäkitt, kuiti Sitomen titaassa, jo-
ka kititetikitt tällctiset koitlnt kannattaa,
Janite.
Kiirss’it.
Sttontett "pankki Maalisk. l—’l p,
Waihto-kitrssi Disk. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7 p. . . . . . 251: —- 24li: — l00:lta r.
Loutoo 90 p """"" 25: 17 2."- — piiu:ta st.
"airisi 90 p. . . . . 93;: :iit lid’ 1",
Hantpuri 90 p, . 12";. 24) 122 51) "
"tonsterdmn ..... 207: 50 20";; — "20-"tk
Ti,ikholtita 3 p" . . . 139: 30 138: 40
Kititluttts.
:suruti ja Porin liiiiiiitt heitiossuosiaseura
"S- oti päättäiiitt liihettää Helsingitt he:-
iiioskengittäjäkoultitiit kaks’ oppilasta, jonka
wuoksi halulliset sinne pyrkiät, joilla tai-
puntuksen mitassa tähän toittteett, pitää
olla yksinkertaisen sepätttyän taito, kehoite-
taan etiiieit titletoait huhtikuun 15 päimää
ilttioittaitttiatt allekirjottaneelle Maltuareit’-
ille; ja tiedoksi olkoon että oppilaat koti-
lussattsa saawat rtttiatt ja asttitiiott titak-
suttoiitasti, tiuitta ttiatkakiilutigit ttiaksaa
hetiiossuosiasenra.
Hewossuosiasetirati puolesta:
P" A. Broseldt"
A. Yialtitgrett.
" - " n" ( - "-"" "t-"
" W’JJM -
.3"-
taisesti tätttätt kttuti ktilulla
.";1 ;;"; " " " " -
;"""-t"";—-""""t;" :- 3: "- "-
"2
-
; q""t-s"."”;.— ",-" "7"" ;-, "," """"" "" "
.2. :" "0" .— " "- . 3"" "
i" ; "
? ":to; ;- "inni :pn-OJO 5";"325’4- " 77"’ ; ;
s-
Hmttokauppa.
§NIaanantaina ja tiistaina tulewan huhtikuun 3
" " ja 4 p. alkaeti kl. 9 e. p.p. ja 3 j. p.p. mytt-
olisiwat puheeksi ottaneet suottia-;
laisett lyseon ja tyttökoiilun tarpeellisuuden"
Onpa ntal–
tyttökoiiluissa,
joissa stioinettkieltä saa lukea jos tahtoo;
—— että titoiti ruotsalainen tyttäkoiilutt;
dääii julkisella tiuntokaupalla kelloseiipätnestari Eetnil
zUllltergitt konkursipesätt riiat-asto ja irtain tawara,
ijota on; kultasia ja hopeaisia taskukelloja, ketjuja,
ikelluttititia, hiltati- ja paidan nappia, taltitiketjuja
"ja koristuskaluja, ttieri- ja herättäjäkelloja, regula-
tor" ja schwar,twalildisia kelloja, hiottitja ja hiivo-
"mattoutia kellonlasia, wietereitä ja intiita kellontar-
ipeita, teaterkurkistitnia, lasisiltniä, iiettälasia, kello-
§sepän työkaluja, y. tn. lätki- ja rautakaluja, lasia
tja posliiniin" liina-, ttiakatts- ja käytiiäwaatteita,
; htioitekaliija, yks’ iso ja kaks’ pientä költtiä, joukko
; wäokyniä ja tässä nitnittäiitättömäksi jääwää sekit-
itatvaraa. Turuit huutokauppakamari, maaliskuun
; 16 p. 1882. C. A. Lindgren.
l
? Myyta’wa’nä.
; !lemolan !/;; manitalin perintötila Salon
kylässä Nyuiättylan pitäjää myydään
" tk. E. Blotnlierg’iti kautta.
’" Linnttttkatii N:o 7.
-Puhdasta
Morsian tinttiin,
hinta 2 markka 25 penniä kannu,
Iohn Gowiella;
Isoraahekatu N:o "
; o ;
Wnnaa
Iohit Eowiett Leskellä
" Jso Raahekatti N:o 3
fälliyytäiiiänä kaikenlaista wiinaa hal-
ivimpaan hiiitaati.
lintta lai’a piilt-
;Hntonina! tai. .v.-"mtt-
;naa, titattn puolesta paljoa itareiii-
7paa kitin iähäit asti ttiytitiiwille
iollttt, iityydääii kuiteitki etttiseeit
zhiittaatt.
; John Cowien Leski,
i
i
;
"öppwiä Rttkiita, "
;Paraita Nttisjatiboja " "
:taatoissa C; A, Doepel’tlla,
2 uroja,
i söititttakoneita,
Wiskttreiia,
!niittämis- ja leikkuukoneita,
Kylwökoneita,
Hewoisharawia,
Silititukoueita,
Ettduik ttiekalliaue-nintistä laitoa-wernissaa,
Lttitjauhoja,
tliehuniiianstinta,
!iliaitolalousasiioiin
Juttsioujuoksittiitta,
Juustonwiiriä,
Woinntäriii,
Miltattslasia,
Woiptilweria;
näitä totoarotta ott myytäwä-tvarasto
victor ForselittltI ella.
11 Erikinkatii 11.
Tttrnssa.
in" Muitakin titaanwiljelykseen ja tuttito-
talouteeu kaulinoja kaluja ja kapineita toinii-
tetaaii pian ja helppoon hiittaan.
.tinttona kalaa
joukottain
Pebr A, Swibergillä’;
siilaisia ju (61tiiti"jaiiliojn.
Tätä Amerikalaista tiiiljalajia, joka wiio-
sittatii tiäkyy lettienetvätt yhä kaueititititi,
oit ttyt itteidättkiit maahamme tuotti ja yh
" 3522-25;"3539725532152 3"" "’"
thtetaan rahaksi;
Joukko niärillisiä ja mustia naispukuniineita, trikoo-nimisiä waa-
tetttsaiiteitit, huoiieuskalupeitteitä ja lattiaivaatteita myydään halpahin-
G. A. Dammertilla.
Linnankatu 9.
teitteti kansa Pohjaittttaalla ott suttresti ttiiel-
tyityt siihen. Sett kehutaan, puoliksi sekoi-
tettutta suotnalaisilla ritisjaiihoilla, leimoit-
taissa antaman warsiit kanttista ja rawit-
sewaa leipää. Sitä myydään paljoa huo-
keatnittalla hittttalla kuiti rttisjattlioja
Leiiiää sekoitetuista maisi" ja riiisjau-
hoista ott ttähtäivänä
I. E. Nordfors’illa.
Jkktinalasia,
Peililasia,
Lafiinestaritt timanttia,
Hyitiää ja huonompaa lehtikultaa,
Pronsipultveria, monen wäristä
Iols. Wesllingillä.
s" ywiä rtiisjauhoja säkeissä ja kahdenker-
k; toisissa ktileissit; !tintit halmemiettu.
W. Petterssotnlla.
Haltttaati ostaa.
Walkosia hertieitä
ostaa J. E; Nordfors;
Wisakoittina
ostaa A. Fileti Tiiriissa.
Halutaatt hyyrätä’.
OIyt kohta huone sekä khökki n. s.
" ( Liunaitkeutiillii. Likettttttiit
Ferd. Frenrkell,
Jlmoitns;
Miiotoltttiiiapaja
Utideninaatt titlliit liiatta ott ktiwainteke-
tiiistä warten atiki joka arkipiitina kl.
2—Z i. p.p.
5;" ; Pyydetään nöyrästi armos-
JUIUIU; ; tettuja kiitoaiti teettäjiä jo
etinen tulemaan sitä saitoinaan pajaan,
tuikit sitä warten oit atiki joka päiwä e. p"p.
kl. 9:stä. G. Böeker.
Awioliittoon kuululetti! Tttrussa. ål.litialiskiiiut
19 p. Laitvuri Iuha Ierdittattd Beraroth Attgel-
itieittestii ja neiti Edlti Attgusta Sjöltolttt; meri-
mies Juha Weudeliti ja neiti S:itina siionit-, ivas-
kisept,tättiestari Otto Robert Nyftröitt Waasasta ja
neiti Lottii Einilia "Pilströnn
Kttollttt anussa. Maalisk. 9 p. Tnpakkatyö-
mies Ittlsii Biktor Liitdroth, 39 w, jlp. Pelto"-
titieheii leski Sosia Euqmist, 88 w. 12 p. th-
laajantytär Anita Eiiiiliit Berg, 3 iit; itteritniehen-
tytär Aurora Elisiibet Henrikssoti, l iu. 13 p.
Leskiroutpa Marke Liisa Lituitell, ()Mynäntäestä,
8! tv.; tiiangiittiiarti-tti tytär Augtis’ta "2lleksaitdm
9lhlroos, 3 iv.; työtniehenpoika Adriau Wilheltti
(hriittfeldt, 4 iv. 14 p. Sepänleski Agata Lotviisa
Bernstedt 88 iti-, titttölapsi Elsa lstinilierg, 10 kuuk.
15 p. Näätälittsälli Llsarias"Pynnonen,"?7 iv.
ll; p. Soitatinoiijohtajan poika Oskttr §tsalmar
Pahlutan, 4 kuuk; neiti Matilda"Ot"liiitd, 24""w"
17 p. Työtniehen poikii Aksel Aleksander Ekstrotti,
l ni.
Päiwäliista,
Matktistttjajttua
lähtee joka päiwä -Turtista Taniiiereelle, Hämeen-
liituaan ja Helsittkiitt k:lo 12 ja 3"; tititt. j.
p. p. ja
tulee joka päiwä näistä paikoista k:lo 6 ja 30
tniu. j. p. p.
Tawarajttnit
lähtee joka iitaatiatttai, keskiwiikko jti perjantai
Titrtista Tatupereelle, Hi’inieenlinttaatt ja Hel-
sinkiiit k:lo 2 ja 35 itiiti. j; p. p. "
tulee näistä paikoista joka siitiittttitai, keskiwiikko
ja perjantai k:lo 12 ja 10min. j. p. p. (Ajatt-
tttäärät Turuii kelloti miikaani.
"ostikonttoori Tiirtissa
""""" ja pitkettejit joka arkipäi-
toä k:lo ll–—l e. p" p. ja 4—8 j. p. p. suti-
tttiiitai- ja pyliäpäiioittä k:lo lt–—l".’ e. p. p.
ulosaitta a kirjeitä ja paketteja joka arkipiiimä k:lo
9"! e. p. p. ja -l—8 j. p. p. Situnutttai-
ja pyhäpäiwitiä k:lo !t—1l e. p. p. ia k:lt 7—
8 j"p,p. Wakutttetut ja assttreeratut kirjeet ja
paketit oiotit jätettäwät eittien k:lo !211 e. p.
p. ja kl. l; spri.
1""
Turutt Kirjapainoit Osakeyhtiö 1882.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
