Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
hra Zetterman on woinut saada niin kuin-
mallisen käsityksen suomenkielen käyttämis-
tä koskemista asetuksista, ett’ei litule suo-
menkielisen koulun johtajalla olewan oike-
.utta asiakirjoissa käyttämään koulun ope-
tuskieltä. Aiwan toisella tawalla owat
Rautnan merikoulun johtaja ja johtokuitta
yinmärtäneet asetitksia; ja herra Zetter-
inan ott wielä näkewä, ettei hänen menet-
telemisetisä ole häiiimetttätiyt heidäit ajatuksi-
atisa eikä iitutittaititt heidän makuutustansa
siitä, mikä ott laillistaj a mikä laitoitta.
(R. 53.)
—— Jiiät saaristossii owat jo itiin hei-
kot, kiiteit meille ott kerrottu, etteimät
matalimitiisssakaan lahdissit enää pidä jai-
kointa, sitä wäheitiiiiitt heinosta —— siis
kowatilaiueti ttiiili waan ja "jää menee
kuiti toaahto".
Kruunattsjiiltla Moskowassa. H.
M. Keisari ott laitsiiitut sen toitvotnukseii,
että Suoiueutnaan Säädyt walitsisiwat
yhden editsitiieheti kitstakiti säädystä ole-
niaatt läsnä ensi kesänä tapahtumassa
kruunauksessa Moskowassa.
—— Ritareja. Hätieit Majestetinsa Kei-
sari on sittoainut ritareiksi nimittää: K.
K. S:t Stanislaitt ritarikunnan 2:seen
luokkaan: Aluarpin titaatititiljelysopiston
Ruotsissa esimiehen, professori H. Nat-
horst’in ja howi-intendentti G. poti Schee-
leii, sekä K. S:t Antian ritarikutttiatt
3:teen luokkaan: Suomen Talousseuran
sihteritt, filos. kand E. Rönnltäck’in.
—— Hiipak. sanomia. (9!ormoon") Wir-
kawapautta on itiyöntietty Kiwijärwctt
kirkkoh. B. A. Konsin’ille ensi huhtikuuksi
hänen Oritnattilaan titititttaitiista warteen.
—— Mitärätty: kirkkoh-apulainen Rattta-
saltitella B. Berner hoitatiiaan wastaiseksi
kirkkoh. wirkaa mainitussa pitäjässä; ivali-
njan-saarnaaja Oriitiattilassit G. A. Wik-
matt olettiaatt etisi huhtik. 1 p:stä toistitt-
seksi to. t. kirkkoherrana Kimijärtoellä; kap-
palainen Orituattilassa, tin-pastori I. A.
Alopaeus hoitamaan otnati mirkansa rin-
nalla huhtikuuti kuluessa tiiyöskiti kaikkia
kirkkoherran wirkaan kiitiliiwia toimia;
Uukuuietnen w" t. kappalainen P. Poitti-
aitieit lukukinkerien kestäessä Sortamalan
seurakunnassa olemaan tttaitiitiiti settra-
kunnan kirkkoherralle awullisena, ja Utiku-
nieitieti kirkkoherra A. 6;. Walle, Potitiai-
sen ioirkaa tehdessä Sortawalassa, otiiatt
toituetisa ohessii hoitamaan kappalaisen
wirkaa Uukunieinellä. — Wirkoja haet-
tawaua: kirkkoherran mirka Rantasalmella
ja, tteljäiitteti kerratt, kappalaiseit mirka
Katigaslaininilla molemmat :10 p:u kulu"
essa wiime heltiiik. 15 p:stä lukiett.
—— .tiatisaiuvalistusseitrau .smitta-osasto
Porissa on päättäiiyt tulewan huhtikititii
17 p:nä Eliakseit päiwänä patina toittieeii
yksinkertaisen juhlahetken sitiiren kattsalai-
semme Eliits Löttrotin kittiitiaksi. Ti-
laisttiidessa päätettiiit pitää juhlapuhe,
toittiittaa soittoa ja laulua ja jos utah-
dollista panna toitneeti joktt Kalewala-ai-
neinen kutoaeliita, muistuttama Lönrotin
kunniarikkaitntiiasta työstä, Kalewalan rit-
jen kokoattiisesta. Jiihlatilaisuutta warteti
päätettiin tänne hatikkia tarpeellinen itiää-
rä Elias Lönrotin kiittitiaksi Helsingissä
iltttestywästä ylioppilas-albumista.
(Satak).
— Suoineitkielisen tyttökouiun perusta-
tttisesta Naumalle pidettiitt ktiteit wiime ttiiiiie-
rossa lyhyesti mainitsimme t. k. 23tt. kokous,
johoii oli saapunut useampia kaupungin
naisia ja herroja, tiuitta yksi aittoa hcitkilö
(kirkkoherra Roschier) iiiaaseitditlta. Listiä
olijat katsoiwat kyllit korkeamman sitottiett-
kieliseit tyttökoiiluti Nmitualla huiväksi, titiit-
ta epäiliwät, tnistä rahaa saadaan seit
ylläpitäiitiseksi. Arweltiin ettei tiiaaseii-
tiitisceeutnte iitinen !mottasit jti saineissa itus-
ittIStitntue. Ksiiut:tnitt siet-tii niittti, scuin tu-
siSi jiisseeti ]istuessa pusta. puitti "justiin scoetti
nautin sciiteiiöii irsci; tuittia scositti sinin BoFii
piisinttesi siiitttii, i";ttisioittiii siiiii jiisseeii "ju
animi tesiiiii jtSesseeii tuitti It)"i";’itt3;""i. 80 osi
tosci aition Seilcsca, "joStu nio roimine otast-
eiia, ettii siitit Sitii !iittiini-ui.
I-jiiiu pitsiäinSescSi ssiii"j8i tiiseii icet-tott, titi-
ten tiie nyt inenettesiuiino siititeii stanssaan,
Sa:iisascöeintue iitinen sieusceu.sii "jiilsooit uit"-
scooinuitu. sssuscei emitie tosianti ettiiiiti roi-
neet piistatti iiiitiSquntoou, asetuimme eeti-
tiisiiseit F-"iscui §opitussa ptiiscusse "ja raitioit-
Sjtnute tiitut-ii ritarotesseu. faustiiniue ei
rust-.utuotttittut ritasina eiscii juontaa, jota tue
siäiielso tarjosimme. (Jatsc.)
dulta liene paljo apua siihen odotettawa-
na. Mutta toiwottiiti kaupungista tawalla
tai toisella saatawait tarpeellinen sutuitta
kokoon. Koska kuitetikin lausuttiin se
luulo, ettei aiottuun kouluun tulisi tarpeeksi
oppilaita, päätettiitt walita kotiiitea, joka
ensi toitnekseen saisi ottaa selkoa siitä,
kuitika tiioitta oppilasta olisi odotettawa
suomenkieliseen tyttökoultiun, jos seitititoi-
neti tulisi ettsi syksystä toimeen. Useim-
inat kokoukseen osaa ottawista katsoiwat
tiiyös tarpeelliseksi, ettei mitään litkukausi-
inaksua oppilailta toaadittaisi, koska maksu,
kttinka wähäinett se olisikin, ehkä peloittaisi
itionen paneittasta lapsiansa koulituti. Mai-
nitnn kotititeaii jäseniksi walittiin roiiwat
Amaiida Töruroth ja Lucina Nordling,
neiti Etnmy Ljiiiiglierg, kottsitli A. W.
Granströin ja pastori H. E. Wegeliiis.
(N. :S.)
—— Aiotun "skansiin-opetuksen Wiikko-
lehden" tilaajoille iltiioittaa hra K. Werkko
U. S:ssa että yhteensä ott ilmestynyt 105
tilaajaa. Näistä ott 69 miesopettajaa, 10
naisopettajaa ja 26 tuuitta kansanwalis-
tiista harrastamaa henkilöä. Ios hän nyt
rupeisi lehdett toittiittatiiiseeti, tulisi hän
kärsimäätt suurta rahallista tappiota, iitiitta
toiwossa, että wielä iltiiestyisi niin paljon
tilaajoita, että painokustannukset ja tiiiiut
kulungit tulisiwat täydelleenkorwatuiksi,
aikoo hän tiileioaii heinäkuuti alusta lä-
hettää tiiaailttiaait Kansan-Opetuksen Wiik-
kolehdeti. Koska kansanopetukseen liittyy
kieltäiiiättä kirkkolaulu ja soitto, itiin aio-
taan leliteeti saada kirjoituksia, jotka koske-
mat näitä asioita, jotta lehti tiilisioletitaaii
iirkiittisteille ja lukkareillekin äänenkannat-
tajatta. — Ne jotka siis aikomat wielä leh-
teä tilata, iltnoittakoot siitä hra Werkolle
ettsi tilassa, ttiittta wiimeistään etinen toit-
kokituit loppua
––— Waltiopäiwätnieheit ivaasi pappis-
säätytjtt toht. Latnptön wainajan sijaan oii
päättynyt niin, että kappalainen Porwoos-
sa G. "8. Ekliitid on tullut walituksii
35 äätiellä. (U. S.)
Läiisisuotniilaineu osakunta wietti
toissapäiwätiä wuosijuhlattsa, Turiin aka-
tetttiati peritstuksen tvuosipäiwänä. Esitel-
iiiän piti toht. M. G. Schyltergson "luoti-
tiontittkiinuksesta ja historiat! tutkiinuksesta."
Puheen piti yliopistolle yliopp. Kallio, kitol-
leille kutiippaneille lääket. kand. Bratiders,
Elias Lönttroth’ille fil. kand. Heikel, osa-
kunnan ittspehtorille, juhlaan käsketyille
waltiopäiwämiehilIe, isäntnaalle yliopp. Ti-
gerstedt y. in. (H. D,)
—— !istuisa tiutisia Suomesia. Luotsi-
ja majakkalaitoksen ylihallitukseti
w. t. ti r e htöriksi kutiluu kapteniluittitantti
E. Tudeer tulewati. — Maisterin-wih-
kiäisiin ettsi kewäntiä oit saatu asiano-
iiiaitiett lupa. — Kuop ioti lääiii it tnaati-
wiljelyskokous ja näyttely pidetään
tänä muotitta Rautalamtnilla Syyskuun
alkupitolella. — Surkea onnettomuus
tapahtui, kuten "Kaiku" kertoo, Oulitti
kaupungin myllyssä toissa torstaitta. Myl-
läri Ojala joutui näet, yksitiään tnyllyssä
olleii, tiiuteinattotnalla tawalla ison rattaati
waltaan sillä seurauksella että molemmat
sääret ja käsiwarret riiniteltuiwat poikki
hituisiksi asti kerrassaan. Hengettötnän
rituiiiiiii jäsenet löydettiin toiskattiiitia itti-
kä minnekin ja weri tahrasi myllyn lattiaa
yltä yiitpärinsä.
—.—-
—— Keisari Aleksanteri II:sen hattdalle
oit tttuiin ttiuassa laskettu 49 hopeaista
seppelettä. Niistä herättää erittäitt liito-
iiiiota taloitpoikain seppele, joukko katkeit-
tteita mitjoja ja tiiissä kirjoitiis "Wapaut-
taja tsaarilie". Haudalla on myöskin kaksi
turkkilaista lippua, jotka montenegrolaiset
ottiwat turkkilaisilta tuossa kuuluisassa Kos:
sowiti tappelitssa. Ne liput ott tiiontenegro-
lais-lähetystö tuonut haiidelle.
—— Lääkäriii kaikissa siioistytieissä itiaissa
yhteensä ott 182,()00; Ranskassa ott niitä
ettittiiiiäii tai 26,000. Englannissa elämät
lääkärit wanhemmiksi kuin itiissään tiutu-
alIa; niiten sairaiden ott laita, ei kuulti
lääkäreihiii.
siääpiöstiitöä, -Prinsessa Paulinaa,
näytellääti ttykyääii Berliiiissä. Hän on
9 touotta titatiha, ja 18 ttiitttiaa pitkä eikä
paina täyttä 8 tiaiilaa, joten hitti siis on
pieniti ihtitiiiett, itiitä tiullaiiikaan ott ollitt
oletiiassa.
; " "—";
—"— "——"—— -in
Niaasendttilta,
—— stukkittiut. Eiitinen riisthollari Kiis-
taa Iuhanpoika "?itiatittila, Karhitlan ky-
lästä Eurati kappelissa, lähti tämän kuun
16 p:nä kotoansa menitäksensä seurakunnan
pappilaan ja, lyhentääksensä matkaansa, oi-
kaisi häit kappeliti läpitse juoksema Paitni-
on joen ylitse, mutta ehdittyänsä keskipai-
koille waipui jo !teikoksi käynyt jää ja
hän kenenkään apuun ehtitiiättä sai sur-
ttiansa uppoamalla.
—— leessiidett sai wiime tuorstaina
talollinen Kristiati Karhi Pyhämaasta.
Otus oli mennyt susitarhaan, jossa wielä
teki kowaa wastarintaa, ennetikuin saatiin
hettgiltä. J" N:b:
—— Wiljalaina. K. senaatti on tämän
kuun 3 p:iiä itiyöntättyt Mynämäen kun-
tiati pyyntöön saada pelätyn kylwömiljan
puutteen tähden kunnan wilja-aitasta lai-
nata tulewana kewäänä ja kesäitä ei ai-
noastaan kaikii warat apuioarastosta, waan
myöskin koko kyltoywaraston, takaisin inak-
settawiksi kaswitlla tulewana syksynä.
. T.)
Sijaa on pyydetty seuraamalle.
Syystä että muutamat litulewat alle-
kirjoittaneen siksi Dotninicukseksi, jonka Uu-
deltakirkolta lähettätitä kirje oli painettuita
Auralehdessä wiime wuoden lopulla, saan
täteit ilmoittaa, etten minä ole kysytnyk-
sessä olewa Dotnitticus. Yllätnainitusta
syystä ei tiiyöskään se wastaus, jonka
niinimerkki ?; A. painatti sanomalehteen
tämän wuoden alulla, koske minua. Uusi-
kirkko, Maaliskitun 23 p:nä 1882.
H P. Springert.
Yhtii ja toista Loiinaalta.
I.
Ehkäpä Aurati lukiat salliwat wähän
saneltaman Loittiaaltakiti. Mitään eritto-
maista sieltä ei kuulit, mitään hatiskaa ja
waihettelewaista ei liioin. Sillä samoin
kuin Lointaan iitaa-ala on tasaista ja yksi-
toikkoista, satiioin oit sett elämäkin; mutta
ihtnistä kun otvat Loimaalaisetkin, niin
sellaisitta ansainnee heidänkin yksitoikkoinen
ja wähäpätäinen olonsa kanssaihmisten
ttiyötä-tiintoisuiitta. Puhitessamine Loi-
ttiaan oloista etuine suittkaatt aio pyrkiä
ittitikäänlaiseett täydellisyyteen. Totuutta
kuitenkin harrastamme, ttiiitta jos erhe-
tyttiitte, niin oikaiskoot tie, jotka tuntemat
asiat paretntiiin. Alotamtne lausumalla
muutamaan sanasen.
Kansakouluista.
Kausakouluitt perustamisessa owat Loi-
tnaalaiset ylimalkaan olleet länsisuomalais-
ten kaltaisia. Loiniaalla on wäkcä yli 7,000
hengeti tnutta k.kouliija on täällä ivasta
kaksi. Muutamia wuosia sitte, kun ensiti
k.koiilujen puuhaan rumettiin, asetettiin
komitea koulujen perustamista sitiiiiittele-
inaan. Kotnitea ehdoitti koltite koulua yh-
teisesti rakeittiettawiksi kittiitati eri kulmilla,
iiiittta sitä ehdoitusta ei kunta hywäksyityt.
Rettelöitä nousi jos tiiitäkin; wihdoin kiti-
tettkiti yksi koulii tiiitett kuten laitettiin
keskelle seurakuntaa Wesikosketi kylään.
Kultnille atttiettiitt se tieiiwo, että jos kou-
lita haliiawat niin saawat itse rakentaa.
Sittemmin oitkitt ii. s. Kajon kulinalle kul-
iitait toimesta rakennettu toitieti koulu, jo-
hoti tititittaiitat yksityiset etiipäässä talolli-
nen Kuitti, otvat lahjoittaneet sitiiria sitiit-
mia. Mainittu koitltt on nyt toista wuotta
waikitttaitiassa. Näissä kottlitissa on nyt
tioin 70 oppilaatt paikoilla, joista Wesi-
kosteti koulussa ott wähän wiidettäkyin-
tiietitä. Kajon koitlitssa koltttatta kynimen-
tä; siis wähän waille 10 lasta tuhatta
asukasta päälle, 1 sadalta, todellakin hy-
witt pieni itiäärä.
Ouhati sitä tiiyöhetiipinä nikoitta wähän
walitiisteltu kotiliia iityöskin Perän kitl-
malle, jostti siis saataisiiii kolmas, jos se
toittiett tulisi, tiuitta koska se saadaatt, ei
ioielä wai tarkoin aawistaakkan. Mennyt
sunteini sitä tosin wähäseii rahaakiti oltiin
kokoomittansa koitlttti luutuiksi. Keräyslista
telttiin, !tipauksia siihett kirjoitettiin, sitoit-
tiiit Mikou aikoina tiiaksatiiaan. Miiiita-
tiiat tiiaksoiwatkiti seutääit. Mutta kaksi
kitluiati kuuluisinta ii:haxinaa söiivät kuu
söimätkitt lupauksensa jättimät ttiaksa-
titatta. Maksattttiie tulematta miioitna taikka
sitte kiiti paremmat ajat titlee, satioiwat.
Heidän tiiinetisä sietää tulla yleisiinkin
tittitksi. Ne oliwat talolliset Uiui Tahiia
ja isiisi Pyttiy jotka näiti katsoiwat kiin-
niakfeett syödä sattatisa. Rahaa kuitenkin
wähätt saatiin ja wietiin 3),"tohjoisinaiden
osakepankkiin korkoa kaswamaan. Ryt oit
taas tulewan Heltintaiii keskispyhänä initii-
rä panna toittieen arpajaiset saitiaii aiwo-
tutt koulun hywäksi. Saa sitte nähdä
mitä niistä tulee. Arpajaiset olis määrä
pitää Wähän Perän Wanhalla Pytyllä.
Niin kuin tästä näkyy "on Loimaan kartta
k.kouliialoihin katsoen, jollei wallan musta,
niin kittienkin hywin harmaa. Mutta ehkä
hän sitä wähitelleii Loitnaakin walkenee.
-— Kauwatsalla maalisk. 16 p. 1882.
Auran lukijoita terwehtää weikkonne täältä
Satakutinan eteläiilmoilta. Esiydyn tässä
ensikertalaisena ninassani tuoden muuta-
mia kitntamitie kuulumisia henkisen ja ai-
neelliseti elättiän aloilta. "
Tiedon ja lukuhalun todisteina mainit-
takoon, että kutitaatiiiiie, jossa asukasluku
on muistaakseni 2,174, tänä wuonna tu-
lee Lauttakylän postikontorin kautta 50
kappaletta sanomalehtiä, joista 5 Suome-
tarta, 1 Walwoja, 8 Satiotnia Turusta,
5 Auraa, 2 Aamulehteä, 1 Kansan Ys-
tämä, 1 Laatokka, 2 -Pilkkakirwestä, IKy-
läkirjasto, 5 Kyläkirjaston Kuwalehteä, 2
Sanattsaattajaa 1 Kirkollinen Kiiukaus-
lehti, 1 Kristillisiä Satiotnia, 1 Raittiu-
den ystäwä, 10 Lähetyssanomia, 1 Mor-
gonbladet, 1 Hufwudstadsbladet, 1 För-
fattaings Sattiliiig ja 1 Fatnilje journa-
len, jotka rahassa tekewät noin 300 in.
Wertailuksi olkoott tähän wielä merkitty
kuuden edellisen wuodett tilaus ja hinta-
inäärä, jonka olen ollut tilaisuudessa saada.
W. 1881 tilattiin 52 kappal., rah. n. 250 tn.
" 22 " "
1880 " 110 ”
1879 " 21 " " " 125 "
1878 " 53 " " " 300 "
1877 " 45 " " " 200 "
1876 " 17 " " " 100 "
Tähän ei ole otettu lukuun ruotsinkieli-
siä, joita myös on tnuutamia tullut joka
wiiosi. Helsittgfors Dagblad ei ole kuiten-
kaan yllätnainittuina wuosina eikä luulta-
wasti tnilloinkaati lehteättsä täällä lewitet-
lyt. Jonkuntnoisella uteliaisuudella odo-
titititie uittena wuotena, että se olisi tva-
paaehtoisena tänne purjehtinut, niiukuin se
kuulun muutamiin seutuihin tnenneen, mut-
ta taisipa pelätä satatnatt puutetta, koska
ei ole wielä tiäkytiyt. Huotiiattawa seikka
on myös, ettei paikkakuittiait lehteä Sata-
kiintaa tulee tänä wuontia yhtään kappa-
letta. Tuohon waikuttaa epäilettiättä sen;
kowin kallis hinta, waikka tnititten hywästi
toimitettuna. Syytä lienee myös meidän
postikiiletuksessaintne, jonka kautta Sata-
kuttttan toitien nutiiero tulisi wasta 10 p.
wanhana.
Kutinankokouksessa Heltitik. 13 p. walit-
tiin kutsuiitatoittiiston lisäjäseniksi, paitsi
lautakiittnati esimiestä, talollisetLautamies,
Tuoinio, Siura ja Frans Kossila. Sa-
tnassa tilaisuudessa säädettiin ja julistet-
tiin myös kolttiett, kunnassa olewan, olut-
tnyytnälän kuoleman tuomio. Mainittu
päätös on jalo työ, jolla saatiin warjelluksi
se turmeluksen itu, joka jokapaikassa heti
oit näkynyt syntyneen titoti juottiait tnyy-
mäpaikkojen läheisyyteen ja ulomtiiaksikin.
Sanottawaa waikutusta eiwät ne wielä
liette tehneet, koska eläittä kuniiassatnme
on rauhallista ja sowinnollista. Hyivänä
todisteena tähän on se seikka, että ani har-
woilla täällä kititluu käräjä-asioita olewan
parhallaan koossa olemassa kihlakititnan oi-
keudessa Lauttakylässä. —— Tähän loppu-
wat sanelmani tälIä kertaa. Toisteit eneni-
tiiän. Wilho.
llllcomtuisttt.
llsscounossiuen riita on n)"sc)"iit"tn 3.1-
scautit R-uuSsceiISa. ILJ-SJunFS on itIsconnon-
opetustaan leoiconaun poistautisesta scuitSascou-
suistu siisti Ie osiSi "jätettäri’t aitioasiaan 73n-
stentptiiti "ju asianomaisten ptijijieiu siastuuu;
eäiiöttijasceimtit"i alistin jo joscii uisca sitten
styriistynyt esiesoituscseu, soitti scäiti tähän
Iuiinttiun, !nuttu Siisieti ei senaatti sissoju
SuoItunitt, ruan puni esciioituscseen muun
inuuSSti titiitiriiylcsen, että opettajain tusi
"nuorison mieleen istuttaa neitosiisuuäet
"stiinalaa "ja isiininiiut:i scolitatiti"”. sisutta.
tiimit miiut-08 ei ositit etsiiStitjasc:ttnnt-iit mie-
seeti, Se sciin !teistiisi tämän intitii—;i)"scsett uo-
jttssu noitasuti eutiiii tatuoitettiin scoiisuu eroit-
tttniiöttt seit-scott sasi-iista. basci-estcioitiis on
nyt senttiiisieu pasunnut ecsuStujulcaiitai-ista
seittitttiiit eittiSeSSii muoisoSJa:itt jti on uis/08
sciii"auti sceSscuStesun perästä soittanut eeit-eta-
tiit enenintistöu ki)"i"iisc3)"utizeit. lltitoosis-
lcistscoitieu !tiioitta ott tiistit tietysti silian
ristiinassa "sn ponnistesee sointiansa Su:icsttsc-
Seett tonttittistusaisjtiioleen stuonoou siunteon
iiJscouuousthsciijiiiiii, inuttu niiiiscttuan sciiin
ttitnii oit roitossa sest-ii eisttJt:ijasitioueeSSu et-
tä sonaatissa, siitten titse-"riitin ott saita, roi
Se tuSsciit saniin utittiiitt tosineeii.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
