Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kunnallisneuwos Meurman’in
wastalause rokoitus-asiassa:
Meidän maassa on jo kaksi julkista kas-
saa: hallituksen kassa ja säätyjen kassa,
joitten käyttäniisestä on alituisia riitoja.
Nyt iiäyttää siltä kuin tahdottaisiin perus-
taa wielä kolmaskin kassa: kuntien kassa.
Ja kun sitten iiäitten wälillä syntyy riito-
ja, pelkään että kuntien kassa joutuu taka-
pajulle. Talonpoikaissäätij on nyt hywäk-
synyt asetuksen, joiika kautta suuri niirasta
joutuu kuntien ylläpidettäwäksi, Tämän-
tapaista on hallitiis jo ennenkin yrittänyt
omin pain tekemään. Niinpä on säädetti)
eräästä kamalasta taudista, jota ennen pa-
rannettiin waltion kustannuksella, että jos
ei sairas kykene suorittamaan kustannusta
parantamisestaan, kunnan tulee se tehdä.
Tämmöiseen säännökseen ei löydy mitään
laillista tai järjellistä perustusta. Niini-
kään tuli äskettäin käskij, ainakin Kangas-
alan kunnalle, kalastus-tarkastajain asetta-
misesta joko palkalla tahi palkatta. Sillä
tawoin saatetaan kunnan rasituksia koroit-
taa niäärättöniiin asti. Minä muistutan
eräästä wastalauseesta siinä mietiiinössä,
joka koski irtolais-asetusta ja jossa wasta-
lauseessa ehdoitettiin, että kuntien tulisi
suorittaa kiistiinnukset irtolaisten kyyditse-
misestä, kosk’eiwät kunnat ole perustaneet
kansakouluja ja siten muka estäneet irto-
laisia syntyniästä! Täinänlaatuisia mieli-
piteitä liikkuu kaikkialla ja talonpoikaissäätij
on nyt asettunut tuon kyytiwelwollisuuden
alaiseksi. Sopii olla ivarina siitä, että ei
suinkaan ajajia tule puuttumaan, kun waan
on ajettawia. Minä toiwoisin, että kaikki
se paha, jonka pelkään tämän päätöksen
myötänsä tuowan, ei tapahtuisi. Mutta
minä toiwoisin myöskin, että wastedes nou-
datettaisiin suurempaa warowaisuutta, kun
tulee kysymys jatkaa matkaa sillä waaralli-
sella uralla, jolle nyt on käännytty. Minä
tiedän kyllä, että rupuli on hirmuinen tau-
ti, joka joskus saattaa niellä, kuten täällä
on ilmoitettu, 2,000 henkeä miljonaa kohti.
Mutta minä tiedän toisen wielä hirmiii-
seminari taudin, joka kerran on niellyt
65,000 henkeä miljonasta" Sen niini on
nälkäwuosi. Olisi pitänyt tätäkin tautia
muistaa, kun tuota nutta ivirastoa kanna-
KAII "
Nahawarain osoittamisesta"
kustannusten suorittamiseksi
Suomen sotawäestä.
Alamaisessa ivastauskirjoituksessa 16 p:nä
tammikuuta 1878 armollisen esityksen joh-
dosta rahamorain osoittamisesta kustannus-
ten suorittamiseksi yleisen asewelivollisuu-
den toimeen panemisesta maassa owat
waltiosädijt, edellyttäen, että heidän hywäk-
syinänsä asewelwollisuuslaki Suomeiimaal-
lemme tulisi noudatettaivaksi wuodesta 1880
alkaen, laskeneet menot yleisestä sotilas-
rahastosta ivuosilta 1878 —– 1882 yhteensä
20,700,000 markaksi sekä myöskin ilmoit-
taneet, että koska tämän menon suorittanii-
ton säästö 1877 wuoden lopussa, tekewä
9,500,000 markkaa, ynnä rahaston warsi-
naiset tulot edellämalnittuna wiitenä "wuo-
tena, 14,200,000 markkaa, Wakiiosäädiit
wiiswuodenaikakaudeksi 1878 1882,
lisäytseksi niiden !tienojen suorittamiseen,
jotka asewelivollisundentoimeenpanon wuoksi
owat käytettäwinä olewista sotilasrahaston
waroista sanottuna aikana iiiaksettawat,
määränneet kaikkiansa 6 miljonan markan
summan, joka wastaa 1,200,000 markkaa
wuodessa.
Sittemmin armollisimmasti wahwistettu
asewelioollisuuslaki astui kuitenkin woimaan
wasta 1 p:nä tammikuuta 1881, jonka
johdosta Suomen sotawäeii järjestäiiiinen
ja asettaminen asewelwollisuudeii perustuk-
sella on alkanut wuotta niyöhemiiiin, kuin
niitä Waltiosäädyt oliwat otaksuneet.
Seiiraus tästä on myöskin ollut, että
menot sotilastarpeisin kulumana iviisniuo-
den-aikakautena sillä tawoin owat olleet
ivähemmät kuin mitä Waltiosäädijt sitä
warten oliwat laskeneet, että kustannuksia
tähän asti ei ainoastaan ole woitu suo-
rittaa yleisen sotilasrahaston oiiiilla wa-
roilla, waan että myöskin wähän ennein-
inän kuin 5,800,000 markan säästö siinä
löytyi 1881 wuoden lopussa. Tällä sääs-
töllä ynnä niillä wakinaisilla tuloilla, jotka
wuonna 1882 rahastoon tulewat, woidaan
!viimemainitun wuoden menot suorittaa,
jonka lisäksi joku pienempi säästö wielä
sen jälkeen jänee sotilasrahastoon. (Liite
11). Sillä tawoin ei niitä 6 miljonaa
markkaa, jotka .Waltiosäädyt oivat niyön-
tiineet sotilasmenoihin wiiswuoden-aikakau-
deksi 1878——1882, mainittuna aikana
tarwita puheen-alaiseen tarkoitukseen.
Wuosiksi 18833-1887 owat menot so-
tilastarpeisiii lasketut 29,675,211 markaksi
85 penniksi, niinkuin tähän liitetty laskento
(Liite I) yleisen sotilasrahastot! odotetuista
menoista ja tiitoista sanottuna aikaiia li-
kemmin osoittaa. Tähän menosummaan
on, paitsi kustannuksi ivakinaisista patal-
joonista, sotilas-wirastoista ja wiran—oinai
sista sekä muita yleisen sotilasrahastot!
tätä maksettawina olewia menoja, otettu
seuraawat jaksot:
1:ksi. Ylläpito—kustanniikset Suomen
sotamäen reserwistä, 4,825,520 markkaa,
erityisluettelon inukaan Liitteessä III.
2:ksi. Kasarininrakennusten päättäiiii-
seksi Uudenmaan, Turun ja Häineenlin-
nan tarkk’ampujapataljoonia warten 1
miljona markkaa. uudenmaan pataljoonan
kasarmit tulewat rakeiinettawiksi Helsinkiiii
kiwestä ja kustannus, waikkei tosin lopul-
lisia piirnstiiksia ja ja kustannusehdotuksia
wielä ole tehty, on arweltu nousewan
1,800,000 markkaan. Piiukasarmit Turun
ja Hämeenlinnan pataljoonia warten ivoi-
diiaii laskeii yhteensä 1,700,000 markkaan,
kaikkiansa siis 3,500,000 markkaa. 1882
nialtiokulnnki-arwioon on kasarmirakennus-
kustannuksia warten pantu 3 miljonaa
markkaa, joista 500,000 markkaa on las-
kettu kasarmirakennustöitten lepuun saat-
tamiseksi Nikolainkaupungissa, Oulussa,
Kuopiossa, Mikkelissä ja Wiipurissa, sekä
sarmia warten, joitten walmistamiseen
1882 wuoden jälkeen tarwitaan edellämai-
nittu 1 miljonan markan määrä.
3:ksi. Parakkeihin reserwille 1,600,000
markkaa. Reserwimiehistölle ja reserwin-
päälliköille kussakiii inaan 32 reserivikoinp-
paniassa lienee yksinkertaisia asuntohuoneita
eli parakkeja puusta tarpeellisten talous-
rakennusten kanssa kokouspaikoille rakenta-
minen. Kustannus näistä parakeista,
50,000 markan likiinääräiseii laskun mu-
kaan kultakiii reserwikoinppanialta, nousee
wastaniainittiiun suminaan.
4:ksi. Armeijapataljonain kasarmien täy-
deiitäiiiiseen ja remonttiin eli kuniiossapi-
tämiseen sekä wourakustannuksiiin kasarini-
huoneistoista 800,000 markkaa. Waikk’ei
mitään laajempaa remonttia uusissa kasar-
mirakennuksissa oikeastaan pitäisi ensi wuo-
sina kysymykseen tuleman, tarwitaan kui-
tenkin melkoisia kustannuksia sisustukseen
ja puukasarmien laudoittamiseen. Häineen-
liiinaii pataljonaa warten on kasarniihuo-
neistoja tätä nykyä wourattu ja myöskin
Uudenmaan pataljonalle täytyy tarwitta-
ioia huoneistoja lähiiinä seuraamiksi wuo-
siksi wouraamalla hankkia. Kaikkiin näi-
hin tarpeisin on lähinnä-tulewaksi ioiis-
wuoden aikakaudeksi 800,000 markan suin-
ina katsottu riitäwän.
5:ksi. Odottamattomiin menoihin on
1,500,000 markkaa. Siihen katsoen, että
menot ivakinasiista sotajoukoista ja sotilas-
wirastotsta tulewana wiisiwuoden-aikakau-
tena owat lasketut 1882 wuoden meno-
säännön mukaan, ja siis pideiiiiiiäksi ajan-
jaksoksi owat kyllä niukkoina pidettäwät,
sekä ettii unsia ja arwaainattomia menoja,
sen johdosta että sotilasjärjestelii ei
wielä ole loppuun saatettu, luultawasti
myöskin ilmestyy, ei edellämainittua wara-
siiinniaa, joka wastaa 300,000 markkaa
wuodelta, sopine liian korkeaksi katsoa.
Yleisen sotilasrahaston tulot puheena
olemina wiitenä wuotena oivat lasketut
11,082,0l)0 markaksi, jolloiii rnstholli- ja
auginentti-werot sekä wakanssimaksut owat
otetut lukuun niitten olosuhteitten inukaan,
jotka astumat woimaan, jos wakanssiiiiak-
sut rustholleista sekä ruotujaollisista taloista
ja merisotilaan-pidoista tulewat takkaa-
maan, kuin myöskin rustholleille ivarus-
tuswelwollisuuden ylläpitämiseksi inäärätyt
augmentti" ja muut werat niätiitelleii krun-
nulle peruutetaan, Waltiosäädyille tästä
annetun erinäisen arinollisen esityksen mu-
kaan.
Yhtenlasketut menot sotilas-tarkoituksiin
wuosina 1883—1887 tekewät edelläiiiaiiiit-
tujen laskiijeii mukaan 29,675,212 mark-
kaa 85 p.
Näitten menojen suorittamiseksi on käy-
tettäioäiiä yleisen sotilasrahaston odotetut
tulot samoilta wuosilta ]1,082,000 mark"
kaa; sillä tawoin ja kun edelläinaiiiitiii-
ta, Waltiosäätyjen wiiswiioden—aikakaudeksi
1878-1882 iiiyöntäiiiiä, mutta kiitittä-
mättömiksi jääiieitä 6 miljonia markkaa
ei oteta laskuun, waaditaan lisäystä, joka
tekee ]8,503,212 markkaa 85 p.
Wastauskirjoituksessa armollisen esityksen
panemisesta maassa, owat Waltiosäädyt
muun ohessa, alamaisuudessa anoneet, että
ensi waltiopäiwille annettamaan ehdoituk-
seen warain osoittaniisesta-"Suomeii sota-
wäen ylläpidoksi myöskin otettiiMiii luwun-
lasku rahanmääräyksestä semmoista tykis-
töä warten, joka wakinaisten sotajoukkojen
oikeaksi harjantuniiseksi ja yhteisivaikiituk-
seksi sen kanssa on tarpeellinen. Täinän
waltiosäätyjen anomuksen johdosta on eri-
iiäiiieii komitea asetettu. Koniitea kiistan-
nuslaskuun on yhden, iieljää patterina
käsittäwän tykistö-prikatin aikaan saamis-
ta sekä prikati-hallitusta warten pantu
1,663,303 markan sumina. Tähän tulee
lisäksi kustannus harjoitus" ja ampuma-
radasta, jonka katitta menot puheen-alaista
tarkoitusta warten kokonaisuudessaan ivoi-
daaii otaksua 2 miljonaksi markaksi. Wuo-
tiiineii ylläpito-kustannus on laskettu
502,336 markaksi.
Knn Keisarillisen Majesteetin mielestä
tykistön aikaansaaminen uyt ei ole kysy-
mykseen tulewa, tarwitaan näininuodoin
yllä ensiin—tuodun lasketinon mukaan pu-
heenalaisiksi wiideksi wuodeksi ainoastaan
edellämainittu, arwiolta 18,593,212 mar-
kan 85 pennin lisäys.
Keisarillinen Majesteetti on tahto-
nut jättää Waltiosäätyjen asiaksi iiiyöntää
edellämainitussa suhteessa tarwittawan
18,593,212 markan 85 pennin rahanmää-
räykseii.
Kotiinaalta.
— Hiippakininan sanomia. Tiirun" A-
woiiaiseksi julistettu: kappalaisenwirka Ry-
inättylässä, haettamaksi 90 p. kul. t. k. 23
p:stä lukieen.
!liimiiys- Täniän maaliskuun 9
p:nä on H. M. Keisari iiiääräunyt ja siir-
tänyt assessorin Wiipurin howioikeudessa
K. Suliu’in assessoriksi Turun hoivioikeu-
teen.
— Sotainawoudiksi otti maistraati toissa-
päiwänii perämies P. O. Henriksson’in.
— Kähriiii kasivatuslaitokseii wuosiker-
tomuksesta wuodelta 1881 lainaamine tä-
häii seuraawat huoiiiattawiniinat kohdat:
Wuoden kuluessa on loitoksesta muuton
takia eronnut sen sääntöehdotuksen tekijä,
järjestäjä ja sittemmin laitoksen suosittu
tarkastaja tuoniiorowasti C. H. Alopeeiis,
joiika sijaan tarkastajaksi on kutsuttu kan-
sakoulujen tarkastaja täällä A. Berner.
.tkuoleman kautta ou johtokunnasta eroimut
apteekari C. Arwidson; hänen sijaansa on
jäseneksi johtokuntaan kutsuttu pormestari
F, Iuselius.
Mitään pahempia rikoksia järjestystä
ioastaaii ei wuoden kuluessa ole tapahtu-
nut, aiiioiistaaii muutamia pieiieiiipiä, joi-
hin pää-asiallisena syyiiä lienee ollut ani-
iiiatti opettajan puuttuma taito, ohjata
!vaillinaisen kaswatuksen saaneita lapsia.
Laitoksesta laskettiiii wiime syksynä ivit-
si oppilasta, jotka oliwat mainitun laitok-
sen oppijakson suorittaneet nimittain kaksi
kotoisin tästä kaupungista, yksi Uudesta-
kaupungista, yksi "sierniöstä ja yksi Pun-
feksi olisi käytettäwänä mainitun rahas;- 2,500,000 markkaa eiisininaiiiituita 3 ka- johdosta yleisen asemelwollisuuden toimeen: kalaiitumelta. Näistä on yksi päässyt wou-
P:s– """"—" "" —"–""–——"0"—" "” –– ——" —— —— — —— ————————— — — — –– ——–————————–—s———-—––————————— —–––—""–— –– " - ——— " "—–—————–——— –—-— " ——"——–——–——-——––—
; " - - Boyä, niuuteii inalcaluontoinen, jolin oi li’ominallietu oli titISit nitliclit, liiiiiilcn liitii liit itsennit olet-nn rilli peto —– oleran
RILtfkj ll’ntnInen- juuri Suiirta linolinut naapureistaan, oli nyt oli tottunut Boycliiii "ju liiijnlcn onneton jii lcii i" li ii.
(.Iutlc.)
8eiiraeii"aiiei pöiritnii enneiiimine lloyä’in
majalle, "josen litin neuelceli yliäeii ainoon
neelceriii linneen. Siellit me ralceneiinine
niinelle erityisen pienen liuoneeii, "josea oli
yiiliiia" nlliopuolelte. suljettaen oyi, "ja "sittin-
Ine iteelciii tiiline tienmaan, §illit yiiliii lcuiii
näniiie otti litliteitlcseen noutain-iiin Bi"u(ly"ii
ytitmeii ölieeieippiii tuolta puolen ja untu-
niunii niinelle tieilon meteliin löyättetiinirne.
0nnettoine.een Bruilyeeu nellieni sillit yitljii
ymniiii"ry"8 Silininnitlitityitsti yliit eiieminitn,
IIitn ei lcuitenlceinn puliunut euiiiialciinn, miit-
ta liityt-teli iteeititii iiiiii rannallisesti, ettit
me riimein lnSlcimiiie liitiieii leitteneit telit,
jättitmitttit lciiitenlcnnn liitiitit lietlcelceilcititii
iini-tiiliintitta, li’olco neljii piili/iiii lcitrei liitii
liutteiilciii niillcitii, enneiilcuin liitii linoli yit-
liinimitetiiliitiitii riielnnoötn, "ju eueiliei lioslii
liitii liitnti’t yarten eeille asetettuun yeeipilca-
riin, "soulin liitii tylijenei, lcitttit liityttitmitttit.
Ikneilciin lilia-ci olisi liitn eliliit eyöiiyit "jo en-
nenlcin, mutto emme tahtoneet-niitun. eitit
niinelle, ettit liitn niin pinii lcujii yuiiii niuki-
äolliSt-i unohtaisi entisen tilansa" dleljitn-
nellit pätiiiillit otti liitii yiliclotn liiinelle tar-
jotiin ninieleii"iiii, muisteli Sltit putoi/iisti, lcuiii
eliel Ie joti-liiii ilian onton, je. alimaei Sen
Sitten ahneesti.
lcuin liolcoimiin niiinttiinut ju lcoliteli eniie-
tontn, lcutii olisi liitii ollnt liiinen oinei. liip-
Seiieii. IIitn ei inellceiii lcoSlcai-iii luopunut
liii.neetit jii oli toilellaliin uinoa, jolin niit liit-
nen linnee-iiin "joteilcin toimeeii. linat-teitit
ei Briiily, —— eillit ettii ne oli liitii; eitit ei
liiilcniiii meistit eiiitiiii epiiillyt –— alusen nn-
taiiut pulien yllensä, inuttu liikutteli linti-en-
lcln iteeiisit yölcei liitntit eniten eeille paii-
tuuii peitteoii. lllnttn yiimelii eeit Boycl liit-
neii liuitenlcin siilien, ju seliiteti nitlcyi, liniu-
lcii neutroniin-"elle "aatteitten myötit "puliini
"jitlleeii muisto liitiien eiitieeetit elitniitetitnöii.
!liiii liityttiiityi siitit tieti jliniieten taioin,
"sopu nulli Boyiliii leilista liiineltit poin liyii-
iiet "ju pitlcitt liiuliJet —— iniittii liitii ei rie-
lit lioelcaiin eniiiiiilciinii lausunut, ninans-
tnnn lierin, liun l";oyi1 litineltit lcyeyi, tuli-
toilco liitii jotalciii, toisinteli litin pitiititnSit:
eneiininitinen mei-tilit, jolla liitii ilmoitti jo-
tnlcin liiiöjttitneensit.
illiittn yiiileii iiiilcoii liiiliieeeu saattoi yii-
Symittön Boyil liiiiien riliäoinlcin pulinmaan
— tililasti toniaan riiun lcntlceiiujJiii tai-ujo,
melliein lapsen tupuun, lciin 3o enein oppet-
telee puliuniaan, mutta nitten lcuiii liitii jal-
leen yitliitellen oli totuttanut lcieltitiieit Sii-
lien, lcun liitn "jitlleon rupesi ajattelemaan,
sai liitii lauoiitulcei myös lcolconiiisiie" suusija.
leyotoii liitii oli, lcun lloyil jiit-ti liittien.
llluttu luontonen lcolco isilleyslen oli liitii
inyöe titllit ojalla liiiilottiinut, nityttipit toei-
eieinlcin; lenin liitii nyt ollet tullut ylitit erlin-
"ja peliiiieitlnontoieelcei lcuiii liitii eniien nityt-
tl oletan liiiinin. Boyil nSliiilSi rijmein ot-
ton liitiien liunSS:inSn ulos" liityttiteii tietysti
Sjtit yneoynjeuuttn, ettii nie muiit olimme
liequineinme liilielli’i liitiitit, llliittn Biiiily
ei lierin-alinan lcoettaiiiit litliteii piilcoon, uniin
leuii liitii yei liii.iieii nieteitit lioliilen, Iiiclittti
onneton tuoli-"istuneena liitiitit tiiliinliepeeetit
"ja liiiiSlci-iei: "ei Siiine enititn —– ei nuotioin"
’l’itliiiii iiilcunii 8tiapni liitiieii salmensa,
"soulin !tilaais motitit entisiin nitlityiineit oli
oniielcei !liniejnlcin löytiiiiyt, jti iiriolciiinp-
punien enniiiiinii.inen yliteenlielitnunin Siiiittoi
lcyyneleitit meteliin lceiililceiii silmiin, illussa
liitii toni-"iiin ei ellenisi-.nn tuntenut" runnonn-
en "jii rupesi iiniiii lciiiinte,leiiiiiuiu ]ciiii liii-non
ynimoiieii ititiij siitt-iii liitii-iii liotettuna; !niit-
tn yiliiloiii nllcoi muisto liitneii eiitinisötit elit-
niiietitiiii lcityilit yliit yiiiiiiiililcuiiiii!niilisi jii en-
neniinin "jiilleeii neljit "tililista oli lculiiiiiit,
toinimme pitiiit liitiieii tityilellieeeti pariintu-
iieenii. lliiii puliiiilcin nyt eiitieentit rilli
eliiniitStitiiSit "sn muisti liyi"in, lciiiiilcii liitii
silloiii oli "joutunut elceylcSiin "ju "tiinein liiiil-
illatta. motettiin liitii ei lcoölcnan enitiin litti-
teiiyt. ltle luulimme liäneii taittoi-"iin palata
antteelle majallensa "jitlleeii "jn tiirjoiituimine
nuttuinaan liitiitit eitit lieri-atessa, inuttu ine
emme lionlcnaii, emine (niineen 80ni"u88iiinnie—
liitiin, iieiiieet santtiin liitiitit iiino:ilcei liet-
lcelc.silcititii luopumaan liiiyclyltit tteltit. IIit-
iielle oli jitiinyt eelliiiiieii lcuiiliii elieyinieeo-
tii. ettii emme iinlciiltuneetlcunn "niitin liitntit
eitit teliemiiitii. IIelpoSti nai liitiieii yuiiiion-
Iii sentiiliilen liitiion litliteinitiiu leanne-:inen
tiilciiieiii öliienintjijiiii toiselle puolelle tilieite-
ti "asutuille neiiiliiille. liitii i-"ielit itselcin
eitit yiiiiti, pititntitlceeneit yanii poin inetöitetit,
eilcit iiit)"tt"i;tii)"t ennen enariin lepoit lciiiu liitn
toilellnlcin oli jii-ttitny"t entisen liottpuilclcnii-
Sii, iiietuitiniint,
liiilinii ruotta iiiyölieinniin tityt)"i Boyiliii
litliteit sinne tai-elle puolelle erititii perintö-
iiöiiiii tiili-lon, linn liiinen appinsa oli linol-
liit. lläii liitii myös 3i"ii(lyii luona eilcit
tainnut tni"jieelc8eeii liettoii liiiiieetit, iiiiliit
nilin iiiiinnyiljelijit liiineetit oli tnlliit. llIiit-
t:i liitii ei lco.slciiiiii enitiin liitynyt metsast-lt-
mit.init muutu lcniii oinniili peltoniittuna. rajuin
sisitllii, ninjiiinlceeen joiiliiin erittiin tulititte-
lciis "jonlciiii rilli lciillclcniiun. IIiiII ei 1(08-
lcniiii litiitenyt lentoon" njin linnan, ett’ei liitii
eitit eniiitn soinut nitliilii, onneilla eiiiioen,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
