Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1882.
hl:a 26.
öllktll.
!kiotoja j’in-im Iceittjnmöjstet "ja btinsj-Siwmastu.
l’oixjitimtliiit
islaalisliuiui :tl putit.
Tilans" ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, t:ri A. W. Iahnssouin kir-
jakauppa, HI- Ritdmanin ja kuinvv. lamppupuoti
Ltnnaniatu i sekä herrat-; C. A. Rönnbergin, H. Koko wuodelta 3 m- —
A. Lundelin’in, J. A. Krieger’in ja J. L. Törii-
roth’in kauppapuodit.
Ktiukaudelta
Tilanshitita:
Ttmtn "äti- !Uitiösa "ött-
T - r tt ; l ; konttorissa kouti-reissa-
4m.11p. 4m.29p.
!/2 wuodelta 1 m. 50 p. 2 m. 11 p. 2 ni. 20 p.
— 25 p.
Leltdeti konttori ja painopaikka:
Littnankatu N:o 23 B.
Lehdeii vastuunalainen toimittaja:
Jltnoittiksia
ii 15 penniä ensi ftivulla ja 10 penniä muilla
siwiiilla pieneltä riioiltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssonin kirja-
ntyyttiälässä.
Paltnnsnnnnntaina saarnaamat:
Tuomiokirkossa: Suontal. puolipäiwäsaar-
ttatt k:lo 8 e. p.p. kirkkoh. apul. Olsson; ruotsal.
puolipäiwäsaaritatt k:lo ll e. p.p. kirkkoh. apul.
Nordittatt; stiam. iltasaarnan k:lo 1/23 j. p.p. ja
rtiots. iltasaarnan k:lo 4 j. p.p. w. pastori
Liljesors.
in" Kolelsti tulee waiwaiskassalle.
Linttattkirkossa: sttotnea k:lo 9 e,p. liuttan-
pappi Udelitis.
Lähetyshtiatteessa Läittisellä Alläkadulla suo-
malainen raamatunselitys k:lo 4 j.p.p. ja ruot-
salainen k:lo 6 j. p.p. joka sunnuntai ja keskiwiikko.
Uusia ja käytöksessä olleita n. s.
Turun kärryjä,
uusia raskia,
perheroskia ja rekiä,
kasattintapaisia, uskelatttapaisia ja
kuomurekiä, y. m.; kaikkein hintattitt-
tiiwasti halwennettii. Myyjät owat
J. C" Nordfors ja Kaarle Konst.
Hellsteit;
Jlmaitetaatt
ettii
hellästi rakastettu puolisoni,
Suiitaritnestari
Giuantiel Bloutroos
lyhyeti taiiditt perästä rauhallisesti nukkui kiio-
letttatt iitteett Tiirussa 27 päitiiänä itutali-§kutita
1882, k:lo 1,325 amnulla, 57 wuoden, 6 kiin-
kaudeit ja l7 päiwän tässä, katkeraksi suruksi
sa kaipaukseksi wainiolle, 4 littiselle sekä siikii-
laisille ja ystäwille.
Lowisa Bloniroos,
Kriotuet oit tuimille eliitit-i ja kuolema
ott titinnlle woitto.
Lauantaiim huhtiktiiitt 1p:ä (Fredrik
Cygttaeus’ett sytityntäpäiiiiätiä) taititittaa
.Stionten lianlinna-iliotitsleitruit haara-
osasto Ctiriiola
iiiestiktisssaiiniiiialkiset iltahuivit
hilton jiiljlasalisla !tuutataan olsit-linan iiiitliaait
!. Inltlantarssi . !ittendelssoltn
2. Esitelmä.
3, a) Diietto kahdelle sopranilla Viardotbiareia.
b) Soprani aria ; . Maillart
4, Lansitnto.
5. Sololaiiluja bassoiiiittelle.
Lanlaa herra J. Beraltoltn:
6. :lliiesauiartettejat
a) Siiotitis sang . Pacitts.
li) Sawolaisen laulu " . Eollan.
Alkli: k:lo 7 j. p. p.
"Pilettejä ii 1 titarkka, koulunuorisalle
ii 50 petittiiä iityydäätt owella.
Käsityöseurau !valtuutetut kokoatt-
ttikoot raastupaan perjantaina tnaa-
liskititti 31 p:iiä 1882 k:lo 5 joy.
stoat-lo statist. ööelltttlit.
TViirutt kaupungin armoisia astikkaita kut-
"- siitaan kokootititttiaan Phaettir’iin huh-
tikuiiit l p:nä k:la 452 j.pp. iitalitaksettsa wa-
liokiittta työhiioneelle lapsia wartett täällä.
Toitttikttttta.
3". sss ss:ilsussatiiii hiesahoihin-isti:
titti tiilleila kaitiiiiltt ja huokeahintaisia
käsiiirkuja (liatutottikoita).
Sttttri joukko
tiyt santtia utitta ja uudenaikaista
kewät- ja kesätrikoota y. iit.
N, Jaussouilla;
Wähähi’ittieetikatii 20.
Asiyydaau
waunumaakari A. R. Wihlniaititt kott-
kursipesän kesä- ja talwi-ajokaluja, joit-
ten jotilassit:
," S. S. kokoontuu etisi
KUVUIllll! sunnuntaina k:lo 728
j. pp. tawallisessa paikassa Tärkeä
ehdotus.
" " (Lähetetty.)
siatelointistä.
Terweyttä usein kyllä kuulee tunnustet-
taman armoisimmaksi Iumalan lahjaksi,
ittiiikä elossamme woimme saada. Ia niin
totta atikin Sillä mikä hyöty ott rikka-
tidesta, mikä nautinto tiedosta ja taidosta,
mitä wiehätystä ja suloa koka elättiästäiti-
tiie, ellei terweyden jitnialainett lahja elä-
hytä:tttieltäittme ja tiie ruutitistainnte. Sitä
suurempi syy on, näin ollen, kummastella
että ylimalkaan niin huonosti hoidetaatt
terweyttä. En tahdo puhua yksityisistä ih-
tttisistä, jotka tiseitt owat pakoitetittkin pa-
netitaatt terttteytensä, jopa henkensäkin alt-
tiiksi. Mittä tarkoitan yhieiskiitttaa, wal-
stiata ja kuntia, jotka ivarsit! löyhästi tno-
ttella taholla omat walwontteet jäseittettsä,
orittainkin köyhimpäin jäsentensä terweyttä.
Waltio ott tehityt suuria uhrauksia pe-
ritstaaksettsa eläkerahastoja meri- ja sota-
miehille y. ttt., sitett ttirwataksettsa heidän
toimentuloansa, joka tietysti on ivarsin oi-
keitt ja kohtuullista. Mutta kohtuutonta
ott, että milt’ei toitteti pitali Suomen katt-
sasta ott jätetty turmattomaksi, aittatt ott-
netisa tiojaait – Suomen äidit tiiitt. Hai-
keita walittiksia on toisittaan kitiiluttiit sa-
itoittalehdissäkiit siitä raakuudesta ja taita-
inattatitiiudesta, jota osoitetaan synnytys-
tilaisuuksissa. Mutta aiwan tuiiliäit sititri
yleisö saa tietoja tätnmöisistä ivalitukiista
ja ttiidett syistä, wähän ttiitä sanomaleh-
dissä lewitellään. Waatt käyppäs maasett-
diiille tutkimaan, itiin saat kuulla tiioiteit
iiiditt walittawatt, mitenkä hän ott pieitoi-
settsa kadottatiiit, tai itse tullut turittellitksi,
saanut tttaitellaisia riiiittiiiit wikoja ja watti-
iitoja taitamattoman hoidoit takia lapsimuo-
teella; tai näet titotteit lesket! ja orivon
sureman samasta syystä etiiteit aikaatisa
hautaan inettttyttä waimoansa ja äitiänsä.
9iiittiiit täitttniöiset esimerkit eiwät siiittkaan ——
ole harwalukiiitet, waan päitt ivasioin lti-
kiiisatiititat kuin eitsitt rohkeittitiutllakaatt
ittielettkiititituksella tuoisi ajatella. Ja tämä
ei olekkaatt kututtieksittatiia, kiiitt tietää että
maaseudun taitaiiiitiipana pidettyjen ja ettitti-
mästi käytettiijen kätilöinten paras ja titel-
keitt aittoa rohto ott palotutina ynnä iittiut
kiihoittuivat attteet, sotkit kaikli järjelliitett
lapsettt,uiästiioppi tiiottiitsee pahititpatta itiyrk-
kyitä. Tässäkiit siis täytyy huudahtaa:
"imitoit kattsallenittie! Te ttiiehet, joidenka
ääni ja toititi kauwas kuuliin ja paljoti
tiuiikuttaapi, ajatelkaa Suontett äitiparkoja,
ajatelkaa otttia iitaintojatine.
Paljon ott pittthattii kattsakoiilupakoit
aikaan saatttisesta. !vintta tiiitt hartaasti
kiiitt soisinkin Siiameui hintuiksi, tttaatti
titarjatt kaswawaksi, eit kuitenkaan woisi
wielä nykyisissä oloissamme hywäksyä war-
siitaista koulupakkoa. Toista ajattelen taas
kiititiett welwoittaiiiisesta asettamaan taita-
wia kätilöintiä. Täiiiiiiäitien weliuoitus oli-
si nijet tiiielestäiti warsiti tarpeelliitett. Jit
se siitä syystä, että yksityisen ait waikea,
usein aiwan mahdotonkin saada yttitttärtä-
mäisen kätilöimen apua, osaksi niiden har-
tiiinaisuuden tähden, osaksi niiden kalleuden
takia”). Tässä olisi setttähdett mielestäni
kaikin mokomin kunnat welwoitettawat yk-
sityisiä auttaittaan. —" Mutta "se ott totta,
tällaisett welwoituksen woi sattaa jo löyty-
wän. Waimassa olemat asetukset sitä tnää-
rääwät, ainakin epäsuorasti. .lkeis asetits
terivettdett hoidosta 22 p:ltä joulukuitta
1879 määrää in. m.;
"Kiinnallislautakunnati pitää tarkata kaik-
kia, mikä woi waikuttaa raittiuteen ja ylei-
seen terweydeti tilaan ktiiinassa ja koetella
tässä matkaansaattaa parannuksia ja tyy-
dyttätoää tilaa:
Kuitttallislautakutinan tulee koetella saada
tietää ja poistaa syyt piettten lasten usein
tapahtumaan kuolemaan;
.kiiwerttööriett tulee, kutikin läänissäätt,
tarkkaatt walwoa, että kuttttat tai niittett
erinäiset taititiktiitttat täyttäwät welwolli-
suittensa yleisen terweyden hoidott suhteett,
jota tarkoitusta wartett kiitoertiöörieit myös-
kin pitää esiintulewissa tapauksissa määrä-
tä sopiwia iihkasakkoja”. -— Ja armalli-
sessa asetuksessa kiittnallishallitinosta tnaalla
w:lta 1865 ltietellaan niiden asiain joukos-
sa, joita kutitakokoustett tulee käytellä. myös-
kin kätilöititett asettaminen kuntiin.
Näitten asetustett nojalla woinee kuntia
pakoittaakiu palkkamaan taitamia kätilöimiä-
Mutta suosio olisi tässäkin toki palja pa-
rempi. Jit minä littilettkiit, että kunnat
itsekin kyllä käsittiiivät asian tärkeydett ja
itsestänsäkitt toimittaisimat kätilöimiä —
jos waan waltion puolelta alisi toittta pi-
detty näitteit titukawatnpaan saaittiitt. Ios
ttäet kttttta ryhtyy asettamaan kätilöintä,
itäkisi se semmoisetta monesta syystä tttie-
ltiikkkaatttttiiit joiikutt omasta keskuudestaan.
Tätä warten taas tarwitsis sen hankkia
tälle taitteellista opetusta. Mutta nyt ivoi-
pi tallaista oppia saada ainoastaan Helsitt-
gin lapsettpäästölaiitoksessa. Waan monee-
ta paikasta ott iitatka Helsinkiin tiiin pitkä
ja ola siellä niin kallista, että näistäkin
syistä täitiiiiöitien hywä tiiuitta raukeaa.
Wälttätttätötttä olisi sentähden että titoas-
famiiie perustettaisiin useampia opetuslai-
toksia lapsenpäästöopissa, joissa maksuton-
ta opettista jaettaisiin. Yieidäti maassa
ott rakettit tiioitta miljonaa markkaa iitak-
sawia palatseja yhteiskutinan hylkiöille, pa-
hantekiöille, olisko paljoit waatia wähän
suurempia uhrauksia Suotttett äitien tur-
waksi, Suoiitett kristillistett perheittett on-
neksi? ott ott.
"l Ei ole hat-mittaista että kätilöin waatii sata
markkaa ja ettetitntättkiit aivustansa.
TLalt-iopäiwät,
Tiist. 28 p:itä t" k.
Yleiseti walitiiswaliakuttttaii inietintii ta-
lallissäädyssä tehdyn anomusehdottitkseit
johdosta .Oulitii ja T.ornion lääkäripiireiii
jakaittisesta oli käsiteltäwäiiä, kaikissa ttel-
jässä säädyssä ja woitti joka taholla yleis-
tä puolustusta ja katinalasta, ttiiti että se
ttiitiittaittatta kaikissa säädyissä linnaiksist-
tiiit. Llsian tärkeyden jo hiiotiiaa siiritkin,
että Oulun lääkäripiiiri oit laweudeltaaii
tilitit sitiiri ktiitt Titrutt ja Porin lääiti
sekä Toriiiott yhtä suuri kiiitt Wiipuritt
liiätti. Siitä epäkohdasta, että ttäitt sitti-
rissa piireissä oli waati yksi lääkäri kittit-
tiaisessa, oii tosiaan asiattoiitaiset kuiitiat
pyytinollä hiiotttaitttatieet hallitusta jo 11
wiiotta takaperin, kuitenkin saamatta titi-
tääit wastausta, johon senaatori nyt syyksi
selitti, että kiitittat olitpat suorastaatt kään-
tyiieet settaatiti ptioleeit, joiika tähdett hei-
däit pyyittötisä oli jätetty sikseen.
5s.tappissäädyssä liiettiiit säädyn yksityi-
sen walituswaliakuttitatt tekeittä ehdoitus
aitotttitskirjeeseit, jaka esiintuo säädyn en-
nen tekemiin päätoksen suottienkielisistä kou-
luista. Mille syille tämä anomus perus-
tuu on jo lehdossamme ennen kerrottu,
tnaittitsetttttte siis waan, että waltakunnan
ehdoitus hywäksyttiin. Attomuksen allekir-
joittantisesta tiosti hra Nordstränt kysymyk-
sen, maatien että joko anomuksessa ilinoi-
tettaisiiit, ettei sitä päätetty yksimielisesti,
tahi hänen mastolauseensa liitettäisiin ano-
mukseen; samaan suuntaan waati myös
hra Estlander että hätt allekirjoitetnn ni-
inensä alla saisi ilmoittaa panneensa was-
talauseen aitomusta wastaan, sillä muulla eh-
dolla hän allekirjoittaisi. Mutta säädyn
puhetnies selitti, että sellaiset wastalauseen
ilmoitukset eiwät käytieet laatuun eikä ta-
pana ollut keisarille menemiin anomuksiin
liittää wastalatiseita, ei edes silloinkaan,
tiiinkuitt tuomioprawasti Neumall ituoma-
utti, koska kokonainen sääty on kolmea
tiiuitta säätyä wastaan. Kiitt puhemies
oli lausunut ei luulemansa pappissääditn
arwon siitä kärsiwätt mitään haittaa, jos
pari niineä olisikitt poissa, päättisääty an-
taa jokaisen oman tahtottsa mukaankirjait-
taa nimensa alle tahi olla sitä tekeinättä,
waikka eittien aitta ott allut tapana, että
kaikki jäseitet owat allekirjaittaneet säädyn
päätökset.
Talollissäädyssä oli saatoin esilläsäädyn
yksityisen walituswaliakuiiitiin ehdoitus ano-
ttttiskirjeesett suomalaisista oppikouluista,
joka yksimielisesti hywäksyttiin iltitan pit-
kiä peräpiiheita.
Samassa säädyssä keskusteltiin yleisen
walituswaliokiinnan titietintö, Suontentttaatt
geoloogisesta tutkititisesta. Walioktittta eh-
doittaa, että waltiowaroja ittyönttettäisiin
niin paljatt, että näitä tutkimisia ivaisi jat-
kaa suuremtitalla woimalla ja siiiiretiitttassa
laajuudessa; että erityitten geolooginen
mirasta perustettaisiin sekä että asetettaisiin
tieteellisesti oppiitut, suomenkieleenperehty-
nyt tttaaitwiljelysgealaogi. Töastalaiiseessa
owat edustu. Awellan ja Lnoiita ehdoitta-
neet ivaat! tätä wiititeksi itiaittittiia wirka-
iniestä sekä että geoloogisia tutkimisia jat-
kettaisiitt sitä tttyödett kuitt ivaltialaitoksen
warat salliwat. Kaikki, jotka tässä asiassa
pyysiwät sananmuotoa, arweliwat tärkeiiu-
inaksi kohdaksi iiiaaniviljelysgeolaogin aset-
tautisen, waikka titttiitainat (Puhakka, Jaa-
tinett) tahtoititat puolestansa hyljätä titie-
tittaan kokottaatt, arwellen asiassa ei wielä
olewan tuntumaa tarinetta. Edtisttt. Meiir-
man tahtoi kiiitettkitt tnititttaa edustit. "leel-
laitiit ehdoitusta titaanwiljelysgeoloogista
sitett, että hallitus läätiittaarottoatueja wast-
- edes asettaissa waatisi heiltä iitttiiskitt tie-
tojtt "aeoloogiassa; iituuteit puhuja tässä
rahaiimääräns-asiassa selitti wielä ite tnie-
lipiteensä, jotka hän oit esiintuonut wasta-
lauseessaan rakoitus-asiasta. Editsttt. :vient-
titan’in ehdoitukseen yhtyiiittät edustit. Bru-
sila, Pyösti, Auivitten, :liykänen ja Wärri.
Ediism. 2lwellattitt ehdoitusta settttitoise-
ttaatt kattitattiwat taas edustit. Heaerströni-
Costiaitder, Hoimerus, Hartoiten ja Päi-
mariitta. Llsiitit rattastaissa hyljättiin wa-
liokiiitttatt niietitttii ja edustit. "l)keiirin-.tn’in
ehdoitus hywäksyttiin Ii; äänellä 19 ivits-
taatt, jatka itttiiettiiit edustit. Awellanin eh-
doititksett puolesta.
öittpitissiiädyssä hywiiksttttiitt sitiänsä
pattkkiwalioktitittatt ttiietintö Siioitieit patt-
kiti käyttäniältä aletuista waltiowaroista,
jostii edellisessa lehdessä olettiitte ptihiiiteet.
Säädyille tuli kenraalikuu;eritiiniiriltä kir-
joitas, josstt ilmoitetaan, että "35. K. :liiii-
jesteettiitsit ott pyytänut siiittyjä walitse-
maan iihdett jäsenett kustakin säädystä ole-
iitaait läsnä H. :viajesteetin kruunauksessa
"illastamassa eitsi kesämi; heidän iiiatkakits-
taittietaan Suoiiien yleisillä waroilla.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
