Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
manifest in ja Elokuuu 20 päiwänä 1830
annettin armollisen julistuksen utukaatiny-
kyään oivat niideit weltvollisuutena.
2 §. Sautasta ajastit alkaen perititte:
taan kruunun haltuun itiistä rustholleille
natitittawaksi sitoduista oittista ja augment-
ti-weroista se itiäärä, joka, sitteti kuin piio;
ken jalkamies-ruodun ruodittua-kiistanniis
on pois-wedetty, oit laskettu wastaawati
todellista warustu-""kustannusta kiiltakiit
rusthollilta.
"Pertititus tehdäätt sillä tawalla. että:
ensituitiäiscitä wuotena kriitiitulle korja-
taan kiiltakiti rusthollilta 44 weroruplan
määrää; ja
kunakin seuraamista kahdesta wttodesta
4 uieroruplaa, kunnes sillä tawoin yhdek-
säii wuoden ktiltittua kaikkiansa 76 wero-
rtiplaa jokaiselta rusthollilta oit kruunulle
pernutettti.
3 §. Eitsiksi peruutetaan augmentti-
werot, niin pitkälle kuin näntä riittäiiiät,
ja sitten rtisthollieit oittat werot tarwitta-
waan määrääii asti.
Missä jottkiiii rusthollin nauttimat iite-
rot yhteen lasketttiina eiwät nouse 76 itte-
roritplaan, peruutetaan ainoastaan saata-
willa-olewa uiäärä.
4 §. Ios rusthollin augmentti-merot
nousewat yli 76 werortiplan, ltitiastaa
kruunu peruutus-ajan lopussa jälille—jää-
neen iitääräii, laskeutalla 100 iitarkkaa pää-
otitan kultakin mero-ruplalta.
5 §. Sen witodeti alusta alkaen, jol-
loin peruitttis patinaati toititeett, ylöskan-
taa kruutiuuwouti kaikki augmentti-merot
ja tekee sitteti, jos nämät merot tiienewät
yli sett iuääräii, mikä wuodelta ott kriiti-
nun ja rusthollin-haltiain wälillä.
Siitteit kuti kaikki augmentti-werat owat
kriitintille palautetut, ei enää lasketit itii-
tääti weropalkkaa.
6 §. Jos kruutin augmentikseen itaiit-
tii kruutitin-kyntiueiiyksiä, sääiitii—itteroa tai
miitita sellaista etua, oiotit näittäkin merot
peruuttamisen alkaessa werorupliksi lasket-
tawat.
7 §. Mitä rtisthollitt otiiia weroja oit
kruunulle peruutettu, se tulee ivakinaiseksi
rusthollin kaitiiettatoaksi meroksi jota utas-
toin jälillä-olewa werouiäärä yhä edelleen
wähentäiuättä jääpi nautittamaksi riisihol-
leille, jotka tulemiksi ajoiksi wapatitetaan
kaikesta ratsuioartistus-welwollisuudesta,
nitttta riiadams-rasituksen suhteen asete-
taan, tilojeii luontoa katsomatta, kukin puo-
leit rtiodiiii toertaiseksi.
8 §. Kutakin rusthollia warten laite-
taati eräs rusthollin-haltialle annettawa
taulu, joka osoittaa, niiten perutitus aitiosi
muodelta edistyy.
Koko kihlakiiittaa warten teltdääit itäis-
tä tauluista yhteeiiweto ohjeeksi asianotitai-
sille ylöskanto—uiiehille.
9 § Kutiittk. julistuksessa Toitkoktiun
4 päiwältä 1778 iitäärättyjä titaksitja rust-
hollariti-waihdoista ei enää suoriteta, ja 2
§:ssä Kuiiiuk. pit’ätöksessä sotapäällikkökuii-
nait walitiiksiin Lokakaan 16 päiwältä 1723
säädetty kielto rusthollien meron-huojen-
nusta wastaan lakkaa woititassa olemasta.
Ne tulot, jotka Waliokunnan ehdottama
warustus-werojen peruuttaminen tuottaa
Sotilas-rahastolIe-, tekisiwät witodelta 1883,
jos luetaan jokaisesta riisthollista 44" we-
rortiplaa, kaikkiansa 99,000 weroruplaa,
joka jotenkin totistaa nykyisten wakanssi-
tiiaksiijeit stiiniita, 590,000 itiarkkaa. Mut-
ta kun muutamien rusthollieii kaikki wa-
rustuc’-merot eiwät täytä 44 weroruplaa,
ei etisiiiiäiseit wuodeti peruutus tuota täy-
delleen niin paljon. Seuraawitia wuosina
ott wiiotinen lisäys Sotilasrahaston tii-
loissa lähiiiiitiiten 9,000 weroruplaa, maikka
lopput,itiotella wähäistä heikompi, ja kiin pe-
ruutus on perille saatettu, on krtittuitn
mero saalis tästä lähteestä karttunut iioiti
]00,014 weroruplaa, eli ttoin 1,000,000
iuarkkaa. (Jatk.)
Kotitnaalta;
Hiiiitiakunitan sanottua. (Turiin).
Kokeuiäen seitraktintiait pyynnöstä on tuo
titiokapittili t. k. 6 p. aittatiiassa päätökses
säätt tuäärännyt Luwian kappalaisen G.
F. Starck’iu toiseksi waalisaartiaajaksi
Kokemäen kappalaistvirkaati.
— Määrätly. lk. Ttiruti howioikeus on
t. k. 5 p. atitanut Piikkiöu kihlakunnan tuo-
tnarille wapaaherra Aksel Silfwerhjelinille
sairauden tähden wirkaiitapautta ja saittal-
la tiiääräunyt marattiotitari Alirahaut .skum-
littitt tulewan kesäkuuit 1 päiwääit asti hoi-
tamaan tuomarin wirkaa satiottissa kihla-
kunnassa, iiiilt’ei wapaaherra Silfwerhjeltn
jo sitä etineit itse woi ryhtyä wirkansa
toitttittaittiseeit.
– Kaupuiigiii wiiltitiiston
wiime tuorstaina päätettiin:
Ehdotella ampumaradaksi Tiiruu patal-
joonalle taaempi osti Ktipittaan kentästä
25 wiiodett ajaksi 160 markati wiiotttista
uniokraa wastaan:
Lykätä höyryrtiisktiii ostamis-asia wielä
toistaiseksi, koska eräs englantilainen katip-
pa-yhtiö sähköteitse oli t,tyytäityt tätä tooi-
dakseen malttiiistolle lähettää hiitta- ja os-
to-ehtoja heidän walmistamista ruiskuis-
taati,
Aittaa soitanto seuralle 6,000 tttarkkaa
iotiottiisesti kolineti wiiodeti ajaksi" (Ktitso
yl.)
Hylätä rahatoiuiikatitarin ehdotuksesta
makasiinin hoitaja Sewottius’en leskeii teke-
titä walitus siitä, että iiiaiititttlta leskeltii
1880 wuoden kunnallisiveroista oli otettu
iityytäioäksi hentonen.
Hylätii maistraatin pytmtö palkkiosta
tiotario E. Wahlutanille siita, että hän raa-
tiitties Wikeströiiiitt maltiopäiwillä ollessa,
hoitaa tämän wirtaa, koskit katsottiin rati-
tiinies Wikeströiu’iu welwollistindeksi palka-
ta sijainen piiolestaau, kuten waltion wir-
kaiiiiehetkin saawat tehdä.
Hywäksyä rawintolaii pitäjä K. S. Eitg-
wall’in tarjous, 1,540 siit. wuosittain kol-
men wuodett ajaksi, yleisen huwilan wiiokra-
oikeudesta Riiissalossa.
Myöntyä Työhuoneeit johtokutinan pyyn-
töön saada 5,008 siit. tulihuoneen ylläpi-
kokouksessa
tätniseksi; inaitiitiit rahat otetaan anniske-
in-yhtiön woittorahoista.
Suostua rawiiiitolan pitäjä J. Björk-
bom’itt pyttntöön ltiljardinpitäiiiis oikeudes-
ta sekä rawintolatt pitäjätär J; W. Laudtf
boiii’itt pyyntöön saada antiiskella wiinaa
sirkusrakennuksessa ratitatien torilla näy-
täntöjen aikana.
Poistaa kaikki traitssitotniikso tamaroista,
jotka Turun katitta kulkemat sisäniaahan
ja siellä ttillataatt.
Patittilainalaitokseti tarkastajaksi walit-
tiin kauppias J G. Hofsstedt,
—— sieisarilliueit lahja; H. M. Keisa-
rititta, Suouten siiurirtihtiiiatar oit sti-
ioaiitiiit lahjoittaa arpajaisiin, jotka täällä
pidetään ruotsalaisori raittiikkowäestöttt-
tiie siwistyttäiuiseksi t. k. 15 päiwänä,
tieljä salotikikoristetta todellisesta posliitiistit.
Löydetttj riiuuiis. Syksyllä hukkii-
iteen kirjanpitäjän 0. F. Gröiidahlin ruti-
itiis löydettiitt toispäitoäiiä uterestä Ritis:
salott sillan wieressä. " (S. T.)
—— !kitkaista tähän wuoden aikaan. Ktik;
kiwia ynnä sangen rehoittaioia utallasriio-
hoja (5tellai"jtt meäiit;) oit löydetty kaupitti-
giii läheisyydessä. Maitiittti kukka alkaa
tawallisesti kukoista mastit huhtiktiiiti lo
pulla ynnä toukokuun altissa.
—— Jltahiiwiiii eilen illalla sitottialaiseit
teaatterin matkarahaston hytitäksi, oli ma-
litettawa kyllä, saapunut aiuoastaan tvä-
häii yli sata hetikeä. Useat saittatiailtana
olleet huwit, iiiitiktiitt herra Fichtelbergin
tanssihuivit, sirktis, sunnuntaikotilujen 5ll-
tptiotiiiett juhla j. tt. e" lietiewät myöskin
olleet osaksi syytiä tähän" Jllatt o’.tjeluta
tarjosi kittienkin yhtä ja toista sangen wie-
hättäwää.
— Stttitiuntaikoultijeii .30-wuotisia juh-"
laa ktiiiluu wietctitn täällä eileit. Pitheita
pidettiin, laitluja laulettiin, pää-asiallisesti
kaikki ruotsiksi.
—- Wirkaero. Wiiuie maaliskuun 2:;
p. oit H; M, Keisari, alatiiaisett hakeunik-
sen johdosta, tiiyötitänyt tulewan lokakttitti
1 p:stä ipirkaeroit jäseiielIe keis. senatiit oi-
keus-osastossa, santatori J. D. Dahliille
senatoria-tuirasta, jonka ohessa Keis. Ma-
jesteti ott suoittit seitatorille eliiikatttiseii
pensionin.
—– Hiipvak. sanomia; (Ktiopion). Uti-
teett tinttili—ehdotiikseeit kirkkoherranwirkaan
Iisalinelta ott asetettu: 1) kirkkoherra Siiäks-
uiäellä, kontrahtiprowasti G. Daltllieiti 2)
kirkkoherrit lkeiiiijärtvellii, to. t. kontrahti-
prowasti C. R. Heikel ja 3) kirkko-terra
tiettiisösä, maisteri C. O. Teiilen. .ttirkktt-
herran mirkaan Suotieujoell-.t oit waaliiit
pantit: 1) kappalaiset, Pielisjärwellä w,-
kirkkoherra I. tsiotjhöueii, 2) Liiniiigassa
w.—kit"kkoherra H. E. Seltroderus ja 3)
Tohiuajärwella iit-kirkkoherra 2l. F Hahl.
—— Wiirkaivapttiitta ott utuuttoa marten ait-
nettu kirkkoherralle Suotieiijoella, prowasti
I. Wareu’ille 15 p:stä etisii tuleunut hiih-
tiktitita 1 päiwääit seuraaioaa totikokiiiita
—— Määrätty: pitäjän-apulainen Suoiieu
joella J. S. Toikka oiitatt wirkansa ohessa
hoitattiaan myöskin kirkkoherrainvirkaa sa-
niassa seurakunnassa 15 p:stä eit-situleivaa
huhtikuuta toistaiseksi; wäliaikaineit saar-
itaaja Ala-Toriiiossa E. J. Lindberg w.
t. kappalaiseksi saittaati seurakuntaan 1 p;
etisi tulemaa toukokuitta toistaiseksi"
(Porwoou). Tutkiiinou laweamman ha-
keiitusoikeiiden saaiituttaittiseksi suoritti inaa-
liskttuit 27 p:itä w. t" kirkkoh, Petäjä-
wedellä, filos. kand. J. H Päimäriiita,
joiika tiedot "kiitoksella ltyiväksyttiiu".
— Siiottialaisen Kirjallisiiuden Seurau
huhtikuun-kokous oli tviiiiie keskiwiikkona.
Puheeiijohtaja iliitoitti, että se tutkijakuu
ta, joka oli asetettu englantilais-stioiua-
laisttt saitakirjaa warten, oli pääitänyt
painattaa siiureiitiiiait kappale-uiääräu tätä
sanakirjaa eli 2,5tltt kappaletta.
Sadiinkeräystä warten Etelä-Häitteessä
päätettiiti julistaa 300 markan suuruinen
matkaraha haettawaksi eittteit toitkokttttn
kokousta.
Seurati esimies ilmoitti Wirosta tulleen
sähkösauotitan K. R Jakoltsoniit kuolemas-
ta ja sainalla kiitsiiitttikseii settrait toiml-
kuiiitalle saapumaan wainajan hautajaisiin.
Kaiitreri Eitltitid kysyi seuralta, eikö olisi
syytä asettaa kilpapalkinnotioita alkuperäi-
siä kirjallisia teoksia warten, saittoitt kuin
oli julistettu palkintoja atiitettamaksi klas-
sillisten teosteit siioiitetiiioksista. Setira
päätti etisi kokouksessa ottaa tämän asian
tarkeuunin keskustellakseen.
Ltiettiiti neiti Fattiiy Churliergilta ja
ttiaisteri W-.ildeutar Churliergilta tulitit kirje,
jossti nämä iluioittiwat heidän titelitoaiiia-
jausa Torsteti Churltergiit wiimeisen tah-
doit olleen sett, että hänen jälkeensä jää-
ueistä ivaroisia olisi 10,000 markkaa ati-
itettawa Suoiiialaiseii .itirjallisuudeit Seti-
rati käytettäittäksi. Sauiassa kirjeessä sai
seura tiiyös wastaanottaa tiiaiiiituit raha-
siiittittaii, joiika seura päätti nitttittää "Tor-
steu Chttrltergin raliastoksi".
Rtinotts toittiikiiiiiiait puolesta litki leh-
tori Godeithjeliu rtitiottstoiiuikunnati lati-;
siiitttoii tuttisi. P. Cajaiideriit sttoitietita-
masta Shakespearen draiitasta "Benetiait
kauppiat-3". .tkoskit iitainittii suomennos ott
tehty yhtä suttrella taidollti ja tarkkuudella
kuin edelliseikitt hra Cajaiideriu suottien-
ttot’set Shakespeareit draitioista, päätti seti-
ra toittiittaa sett toititikunnaii ehdoituksen
uttikaan piakkoin paitiettawaksi. (U (5.)
—— Siiätyhuotieeti paikaksi ott säätyhiio-
tietoaliokutita, tiseita eri ehdoituksia ttitkit-
ttiaaii, päättäityt ehdoittaa sett aseman,
jouka säittyhuonekomiteakiit itu elidr-ittaiiut,
iiiiniitäiu Serwaliu lähellä Ritarihuo-
netta. (11. S.)
—— Pohjoisttiaideu osakepankki, isitiiikitt
yhtiökokoukseösa litil,itikiiuii 3 p:nä pätettiiii,
kiiteit H, D. tietää, että osakkeiden korko-
lippu w:lta 1881 oit luuastettawa 15
markalla.
—— Muodou muutos. Satak; kirjoittaa:
Kaupittikiiiiiiie ittapaaehtoisella palokunnalla
oit parast’aikaa tekeillii niidet liput ja lakki-
tiierkit, jotka kaikki satu-tten kuin paloaseet
itierkitiiiiti kirjaimilla "W. P .ik". Saina-
teit oit koiuatitot’ieli tästä edes yksinoinai-
sesti stioitti, jota jo piiriitti wuotena euneti-
tinalil’ialieoiu tvajuiuaaota.
stlatlc.)
"Seljttalcää minulle "joi-altin toraelilajeteit
jumalanjialrelulteeeta”-, piirot I-rltiäaa, "ini-
nä talitoiSiit niin ltarnaaSti tietaa enempi
siitä. lillinulle on liet-rottu liummalljoja asi"
otta, olen littullutlttttlettarait lauluja, "jotlca
!telilait suuret liuniitliaattea ’l’aaretti ja 8a"
lomo orat telineet; !tantat laulut olirat )ile-
riiinmitt liitin meteli-"in ruttojlijaimme iltauint-
niat ja lcuuluiojmmat raittit. 8anolcaa nij-
nulle, mitett liittöutaan israelilaisten suuri
"ja malttaita Jtttnala?””
kellu! ei uolealtaiiut lausua eitti. priitta
nimea, "joiilta itiin oli lijelttinrt. ’I’oiSell-t
liiiiielliittöä lian tarttui ryönea tiollieett, jolt-
äattaalcöeen brlciäaan tiilit-"iit lcalliiSen lioriS-
tultseen, "joesa nälttiin IIerlculeen tajsteleran
nemealaisen jalopeuran ltaiiSSa. "’I’o ette
muieta, dziliiäas"", huomautti I’olluti, "ettii
wina pali-elea Olrmpoit "jumalia aelia että
aalien olen alirannat malttaralle Jupiterille."”
"bitna en lcrarnrt teiäan uslcontoa””,
janeni Itrlciäaa trlreti, "lirermrlteeni lioSlci
ebrejläieten, "joeta ette roi olla tie-tiimatkin.
!uilta ou !telilait Jumalaiiea, nimi, jota, itiin
suuresti ralcaetarat, etta ennen talitorat
liuolla liitin häntä liialti-"ta inrätttrmällä rä-
dättlcäan itutieelioit lcäelcriititt. ]siinä en
"jupiterin "ja lcolco 0lrinpon puolesta ultraioi
luusuat-raatiaan päästänil" ralcut,ti brlciäae,
puujataan tuuliaita liiaat-ottaan.
w"-
"IiIn roi lcatietntnin riiprii luonanne, "jalo
riera8”, raSttiSi !’olluti. "tturiiilto oti lits;-
lcenut, ttiinuit tulee palata lcaupiinlcjiit liu"
iiingaS uittioelioS oijottaa niittua oleinaan
liianki täiittiii jllait lloiSiSJa piclojeIa.”"
IIiiit on liiiölcenrt tninitalcitt, mutta mliiii
en roi tullia" rirlclioi brittaita. "Irrttii-
niitin ja 1cuiitiialli8teit atieliieit "ja itaiSjeii teu-
rastamineit piiiriillii "ja melita.riett jiioinapito-
"jen rjettiiinitten illalla rielä reriejn liitoin
Selcii pilautelio riinipilcarin aareet-"ii tjttiijett
tatieejeeea, Se ei ole niinalle mieleeittt, titi-
nii julion retta, "jolta ruotaa aellaiSiIt-ii ario"
tii. itkutta menltiiä te, "joe roitto, ottamaan
osaa tuollaisessa lsanialaeea jloSSa; !niitit ala-
ti niilchin ralojojööa "julilaSaleioZa eileSJiitti
liuonlauttrrojaen raimon "ja likinen sejtöetniitt
poiltansa rekiset ltaitltinot.””
Icrlinälchlcoizeöti "ja raetanmielieeoti lcu-
martaen "siitti rapaa ltrejlclcalaiitoit tnateleran
jmartelijati "ja uolionltrllciiiijäit juutalaiöeii.
’koitten lttlcii.
fölliSet ltautajaieet.
italiait lterrottu lioittauS oli saattanut; I-r-
lciäaatt !nieleen riela lerottomaniinalcöi. Il-
lan lteinpeä, riileii lteitlci, "jolta ltiljaiSeSti
heilutteli öljypuitteii leittjä oillä rlcajiiäioellii
pailcalla, "jokion kollat: oli iitinen jattanyt,
jäähärttj liuitealcirt raittiolle" lireilclcalaieen
lcuumait rereit. IIi-"tn tieti-.täytyi ruoliolle
araan suuren puitu alle ja lietsoi 7168 tait-
tiin, "jotlcii allioirat, taltioit toisen pot-tietit,
tullileimaan jllait ltätniiräuöii.
"äeurtttlio noitten lirriiiit iliiitjöteit ajelut
iiri; "jollalculla noista lijtltiirj.stii tit,ltillötii”,
titiethlcelj tiuori runoilija, "raj orat-leo nuo
loiotarat lsajtjtttleet eliiriii, aineellistatti-ista
rapautettuja elolajit, ttiitttiSeItii liilclcuria. titol-
la )illaisilla tairaitteti araruiitleeaa. liIiiiii
tiilielott tietilit, eiteinittittt ehreiliijSteit italioit-
tioSta "ja injituit tulee lialcea jolin, "jolta roi
!niitulle siitit tietoja aittaa, "joe raan ott aal-
littu rieraan tietää jotaltitt oilta malit-trastit,
lirriiItii Iutnalaötti, "jota lie palrelerat.
Suloinett uneitltorroe raitani raltitellett ituo-
rett tiilelien, liätteii eilittiinoii. uinailut-utrat,
liittiett piittasit raipui riittaa rasteri ja liitii
ttultlcui 8jtlceäatt utteeti
Itrlcjilae lieriisi siitit, ettii jotilclco jlitnioiii
raisat-"asti ja liijjtiellett liilioiij liäneit lepopain-
lcaanaa, liitit ltuulj linielcttileria aatisissa rö-
tuulett liejluttelerait liejcliiii palcettjit lia-ajtu-
jttnSa. utlienalitinett aulcaiöj allittäitoii. ja
ltateoa tuijotteli enaren piioit enojelerjen
olcöiett jtt rosojett taltaa sinne, tniiltitt iltinj-
Set olirat jireillttrneet.
l(ttu oli noussut tärelitäjöeitii ja liirlclcaa-
na, mtttta ei oeiöotiut rielii tarpeelisi liorlce-
alla: tairaallu ralaietalceeitea lily-puumetsiin
piittaat loitorot. etelien ilitteStr-teet mytti-
rät tulleen joosalcitt !teoissa tarlcoitulcoeeöit,
railclc’ejriit lciirttiiiteet tulisoittoja "ja olirat
peittäneet liaSrottSa liaarun toispuolisella lie-
tte-ellit. Itchiiltiö iiialiitöi äiinetötiuii "ja lills-
lcttiitiittit. tiiriiitStueit lteicliitt liilcuntojaima jiiri-
ititetFIIIi tttelitthiititlellit; liitit iiiioliti lcolco-
itiiitii oiitait .suuren saatattaa, raililta liitit jii-
anliin ltiieitti, ettii, riotaan luattäolo tässä
j-"iilliöeööa toinieSJa ei oitittlcaaii lcerititastj
sallittttiei, ratin liitit piilit raatoin rojöj jou-
tuit lie-.tilitit leostansa tilirjlcei.
IIiiit liuoittani !tietien "joiilion eltreiliiiiSjii
lcolcooittuiteen titituo. I(iiii liitu oli itoitszut
tiälttiit ltorlieaminalle jtt liittien Siltniinöii olj-
ritt tottuneet Itiitieiiiin, lciiiiiitzii ltiineit liito-
ittiottSa Sen puoleen helotti, "jolta ititFttii ole-
r:ttt lteitl:iti johtajansa. lili ltiiiiett alustule-
lciiiiöa ejlcii lcatijtuttött ollut ltallliinpiitt rerlcait
lcuitt inuittoiilcaan, tie ultrat "rchitilcertttiaja
ja liititeit jalltuimeiieit alitat tomujoet-; piiatt-
na ritistiirlllti oli liiiitellii" aellainett raate, lcuju
ittilliilciit t)"äiit"ielielli"t liriuittaa tiiut-ta ei
isoaltaait ittilciiiiit raate ole olltit liitiit"itt)"iiii
jalointaan tituait rinpäri eilcii iitilciiiiii lia-apu
ale peittiiiij’t liitititianarrojeoinjtait raitaloa.
’l’iiittiiii tnlelten ltiirtoa oSejttj liititett olerittt
rltäeii uitatti, jotlia orat ertti-rueet liiiölcrjä
aittamaan. liii-teit tuttimain eilittiiittoä jelcu
ilmoitti Iaitlcarin sieluu tieuran lti’tnett ruu-
tiittanaan.
"’kuoSSa ott paililta””, lcuislcaei johtaja,
osoittaen maitta oantatt pttlcSuit jtuun toisella
jttiolella, jottlca talia I-rlciäae oli lirrlcietrttjtt,
.suutalla riilttiiiilceeen lteitläii huomiotansa "ja
taltaalteeeit tai-kastella lteiäiin toimiaitaa"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
