Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
L., joka ptiutarhawiljelyksen harrastukses"
taati ansaitsee kaiken kiitoksen, on niillä
seuduiti istuttatttit jo 30 hedelitiäpuuta.
—— Utisia esiiyksiä lienee wielä odotet-
taivissa waltiopäiwille. Gsitys ttiuutatnista
muutoksista asetvelwollisttuslaissa atttte-
taati piatikiii säätyjeit käsiteltämäksi; toi-
neii, koskema asemelivollisuuden helpoitta-
tnista Wettäjän sotapalweltiksessa olleille
sttoiiialaisille, kuulu wasta olewan tekeillä.
Niiti kertoo H. D.
Tilattawaksi tarjotaan:
tauksia ijankaikkisuudesta.
tivja kirkkoivitodeii teksteistä kirjoittanut
W" Rudiu. Stiomentios". Saarnat il-
maantuivat arkit! siiitrtiisiiia (16"siiituisina)
tvihkoiiia. Ktikitt ivihko oit aiottu sisäl-
täiiiääti yhden saaritan. Wihkojii tulee
arwiolta tioiti 60.
Teosta saadaan tilata, jako asiatiiiehiltä
maaseuduilla tahi lähittitiiästä kirjakint-
pasta joko siteti, että tilaaja oitis maksaa
koko teoksen hiittiaii kymmenen tiiark-
kaa, taikka siteli, ettii tilaaja säätinölli-
sesti luttastaa joka tvihon ka hdellakyiti-
titenellä penuillä. Suorastaaii hra
A. Liljestrand’ilta Taittpereella saadaan
tilata teosta yksitellen ainoastaan sillä eh-
dolla, että tilaaja tilatessa ttiaksaa koko
teoksen hitman 10 itiitrkkaa, jolloin hä-
nelle ristisiteessä lähetetääii kukin tvihko
heti seit ilttiiiantiuttua. Koko teos tulee
noin tuhaiiiieit siivitti siturtiiseksi.
– Rtiha—aptia yleisistä waltio-waroista
kuuluu, kuteii, H. D. tietää, iuyöitnetitn
meteorologisia ja magitetillisici tutkiitiuksia
warteit Lapinmaalla.
—— Tiedoksi merenkulkijoille iltiioitetaaii
että thiatilahdeesa Storkallegrund tiimi-
sen liiodoti ltio asetetttt tiiajakkalaiwa, iii-
tueltii Storkallegruud, joka ott ollut tiiaa-
lattu iiiustaksi, ott nyt maalattu punaiseksi.
-— Wiikaero oit, kuten H. D. tietää,
tuyöiinetty senatori ja saliiiteiiwos Furu-
hjeltii’ille 16,000 ntarkaii wiiotiiisella peti-
siionilla sekä senatori jii kenraliluutnantti
Thilen’ille 12,000 markan pensionilla.
—— kliittiiiyksiä. Henkikirjoittajtiksi Jkiiii-
listeti kihlakuntaan ou senatit! yliinäär.
kattiarikirjoittaja li. A. :liittisten tiitiiitetty.
"ilsewelivollisttnstrseiniti-waliokutita
kiitilttti kertoo li S. päättäiieeii kehoittaa
lykkiiämään reseriviii koktmitkittsutiiisen tiile-
titaksi tviiodeksi, koskit tarpeellisiin walmis-
tiiksiiii sitä ivarteii ei wielä ole ryhdytty,
että reserwi kutsuttaisiin harjoituksiin wasta
ivtioiiiia ]88—4.
—– "Bietiirin kauppiaat oiotit päättätteet
tilata 17,000 ruplaa maks-.iwan ktiltaseti
ivadiii ja suola-astian, joilla H. M. Kei:
sarin palattiin I.ll-.iskoivasta kriitiiiatiksesta
hänelle stiolaa leipäii tarjotaan.
—— !liitinlain-.ii kartanonherrat Wirossa
vtiittt, kttteit "Die Heittiaih" kerttio, sakott
uhalla kieltäneet alustalaisiaan tilaamasta
ja lukemasta kattsauiiiielisiä wirolaisia sa-
ttoiitalehtiii.
" .töieitteä onnettomuus tapahtui tvii-
itte pitkäniiperjantain"i Atetiassa, joka
muistuttaa tapausta Wiirsom:iiy liekoissa.
:liotit k:lo ll oli niin suuri joukko ivit-
keä tiitititattiassa kirkossa :lienpoliu kati-"
"piinain-osassa kiitit siihen stiitikiii tiiahttti.
Silloiii lohkesi osa holtvikattoa ja pudota
romahti liitti-alle; samalla huudettiin: wal-
kea vii tiialloillaau. Jhmiset kauhussaan
syöksiivät owelle, ttiiitta sitä oli mahdo-
ton saada auki, kitit se oit attketieiva si-
siiäit päin. Wastii hirweän hetken pe-
rästä toittttii wiiki ja iitetiiytyi seit tver;
rati takaportti, että owet saatiin atiki.
§likoitta henke-Hi on saanut surmansa ja
tvahiiigoittuneita ott suuri joukko.
—— Suittiteiikieieu pisasessoi iti titirka "Ttii–
loit itiispistooii. .niiten "Olewiktt tietiiii,
aikoo "Eesti kirjameeste Selts" )pyytiili suo-
ttteitkieleti prosessorin tviratt asettaittista
Tartott yliopistoon. "Olewik" toiwoo piiv-
lestaan, että se hanke on onnistuma.
"W iit-
Sllttr-
Niaasetidtiilta,
— Lttetittiiii itiiiaitwilielytsestä piti pää-
siäis ttiaaiiatttaiiia eräs tiiaatveljelys—opis-
toti alkeis-opettaja :liottsiaisteu kaitsakott-
!il-filii" !liitteena oli: maanwiljelyksen edis-
tämineit ja erittäinkitt, titiieti kylwöheinän
sienieiiiä kasiv",itetiiiiti ja iitiljelliiiin. Sit-
tnassa tilaisuudessa näytettiin ttiyäs iiiisiii
iuaaittviljelys’-kotteitteiti muotoja. Toimot-
tiimaa on, että tiseiit ja ttiiitiallakiit pidet-
täisiiii sellaisia uäytäntöjä ja liiettiioita,
joka olisi itiaaiviljelykseti harrastajoille
hyödyksi ja neumoksi. Hengellisiä liien-
noita on myös samassa seurakunnassa pi-
tänyt koulunopettaja Antonen.
Tuomi.
— "iitisikaiiitiinki huhtik. 20 p. Wilpit-
tötiiän kiitollisuutensa ja sywän kun-
iiiotuksetisa osoitukseksi wiime pääsiäispäi-
wänä 80 wuotta täyttäiiyttä jalon ja-
loa kansalaistansa kohtaan, —— häntä,
joka itse lähteneeiiä stioiiialaisett kansan
riiveistä, koko pitkitti työ" ja hedelmärik-
kaati elämänsä oit pyhittäiiyt tälle kan-
salle, tehdäksetisä " Suoinensa kauitiiksi,
iitaansa marjan kaswawaksii, Suomen
kattsati muinaisrunouden pelastajaa uttho-
lan wallasta, stioiiieti nykyisen kirjakielen
isää, Elias Lönnrotia kohtaan, "
tvietti stioineti kaitsit wiime itiaattatitaitta sait-
karinsa 81 tiitiiiväitvää; Tähätt tämmöiseen
kautta koko Suomeii maati sidottamaan kun-
tiiaseppeleeseit waati titeitäkitt iiuskaupiin-
kilaisia sydäinetnttie sytviinttiät tunteet kor-
temme katitaiitaati. Täälläkin siis wietet-
tiin Eliaksen päimää jtthlallisesti Wallin-
inäeit paiviljongissa. —— Wapaaehtoisett soit-
tokiitinan atv.itttia juhla soittamalla 30-
wuotisen sodan ttiarssi, astui kaitsak. opet-
taja Wahltuan esille ja koki lyhyessä esitel-
tiiässä selitellä Löiiitrotin syntyinäseutua ja
kotia sekä hänen elättiäitsä waihetta ja töi-
tä. Esitelinän päätyttyä soitettiiii "Maaiu-
uie", jota seisoen kuuleitiin ja jonka jäl-
keen lähetettiin sähköteitse onnentoiwotits
katisliatieutvos Löntirotille. Sitte näytel-
tiiii "Riita-asia”, — marinaankin eitsitttäi-
tieti stioiiienkielitieii näytelittä, joka koskaan
iiiidessakatipungissa on näytetty" Jllem-
päiiä hra tullihoitaja Wikman lausui "Mol-
tiets broder" (Piltveu tveikkoj, josta seit
jälkeeii myös näytettiin kuivauksia. Wäli-
nikoitta soitti etinen mainittit soittokuitta.
—— Kansaa oli, meidän oloihin katsoen, riin-
sasliikitisesti saapunut tähän jithlaan, tioin
parin sadan hengen paikoille, kaikista kiitt-
saluokista ja myös —— wäreis-tä, ja tuskitt-
pa kitkaan oli tyytyittätöii iltaiiiisa. Pää-
siilipuista satiotaaii tullen kaikkiansa 142
ttiarkkaa ja 1 wiiärä (?) raha (50 p.) ja
ktitiltttt pyydettäwän kanslianeutvos Lönn-
rotia ittäiiräättiäiin, titihiiikä tarkoitukseen
ne, kulungit niistä etisin poisluettua, oivat
käytettäwät.
Wiime stiiitiitittaitta myöskin pidettin sa-
niassa paikassa draiualliset iltahuivit, jois-
sa hra Wikman lausui "Döltelit ivid "3u-
tiis" (Döheliit Jiiutaalla) ja jossii sitti-tuin
tiäyteltiit "Ett skärgärds äfwentyr" (seikkai-
lti saaristossa); myähetiiinin tatissittiitt.
:liäissä huivissa, jotkii iliitoitt:ksestii alkaen
lopptttiti asti tietysti oliwat ruotsalaiset,
oli yleisti ktiiteiikiii warsin harivalukuinen
(notti 50 tahi 60 heukeii,) siihen katsoen
että tttlvt nitistit huiveista ilmoitettiin tti-
leivaii kaupungin rotiivasiviieti yhdistyksen
hywäksi. Edullisempi ilmoitetulle tarkoituk-
selle olisi tiuirttiaau olltit, että itiiiiiiit hti-
tvit olisi pidetty wasta jälkeen .Löiinrotin
jtihlaii, tnyöhempääu keiväällii, ja tiiissä
näytelty myös joka sitomaluinen näyteliuä,
tiuiikkapa ":ltiita-asia", saittoiti kttiti tehtiin
pääsiäistuaanautaina, jollotti olikiit ojkein
kosolta kansaa teaterissa; ja ettii ttiiti tvie-
lii tehdäänkin tii-.iiiiitiiti hywiin tarkoituksen
tähden toitvoo K.
– .suullisista Huhtikituu 20 päiwänä
1882.
Tiitttiiit ktttiit 17 päiwänä wietettiin
täälläkiit suuten kansalaisentitie, ijiiti tiiuis-
tettatvati Elias Lönnrotin jtihlaa. Sitii
tilaisuutta marten oli kaitsakotiltittittte
ettittiin poika-osaston sali sottt.isti koris-
tettti. Siiliii peräseinään oli tehty käyn-
ityksistä kehä; seit leskellä oli Elias Loun:
rotin rintakiima. Käynttäs-kehäu yläpuo-
lella oli wuosilukii 60. I)iiiitakuivau iila-
pttolella oliwat sanat .lkaletitala .tkautele-
tar ja Loiisuriinvt" Esiteliuäti päiwän
sankarista piti pitäjänapulaiuen Hra B.
:lilanne-lin, esittäeii jalon isänmaan ystä-
tviiii elättiiiit waiheista ja hätieii suurista
teoksistattsii kirjallisuuden alalla. Esitel-
ittiin piilitettyä" taikuiwat raikkaat eläköö-
tthiittdot: Eiiiktitiii Elitts .Liinnrvt iktii
sesti Siiotiteii kaitsati tiiuistossa!
:liyt laulettiin useampia stioitialaisia
lauluja. Saatiiupa kattitista soittoakin
kutilla. Kaitsakouliin-opettajatar tietti Aina
von Pfalei" oli taitatiialla taidollansa patt-
itiit toititeeti pietieit näytelmiin tiimeliä:
"Ole armelias köyhille". Sää ei ollut
kiitettiiwä, jonkatähdeu oli latistui kokovii-
ttttiitt enemmän hiitkaiilaisesti. Tulot si-
säänpääsylipuista käytetään täkäläisen tieti-
lottta-yhtiön kantuittamiseksi Liisniiolija
—— Rtttastitiii sillasta Pyhämaan ia Uu-
denkaupungin wälillä oli kuntakokous Py-
häinaassa. Tästä kertoo kirjeenmaihtajam;
itte: Täällä pidettiin tämän kuun 11 päi-
wä Kaiikaii Hatiitulan talossa kuntakokous
joka weti tiiotieit huomioit puoleensa jo sii-
täkiii syystä, että lautakunttaii esimies piti
kuntakokouksen; tämä oli ensitnäitien kerta
sitte kuin kuittahallitus tiili pitäjäiitnie.
Syytä tähän en tiedä: Oliko kentiesi koko-
uksen pyytäjäti likempi titatko lautakutinati
esimiehen tykö, ktiiii kittitian esimiehen, eli
katsoiko tämän liian wanhaksi wirkaansa
toittiittainaaii. Kokoukseii keskitstelu-aiiiee-
na oli Ratasituii silta, joka jo on täydes-
sä kunnossa kuljettaivaksi.
Puheenjohiaja esitti kokoukselle: Määrä-
tääiikö sakkoa niille torppareille tiiissä ky-
läkuntiissa, joissa talolliset omat ottaneet
osaa sillan rakennukseen, eikä torpparit ole
ivapaaehtoisesti tehneet päiivääkääti. Jl-
man suurta keskiistelita oli pian asia sel-
wä; päätettiin että ne torpparit, jotka ei-
tvät ole päiwääkääit olleet sillan työssä ja
jolleiwät he ttiene iiiaatttietä teketttään owat
20 ttiarkaii sakon uhalla kielletyt kulkemas-
ta sillan yli" "
Totta lautakunnan esimiehen oli asiassa
kiire, koska tarkastamattoman kuntakokous-
pöytäkirjan aittoi saarnastuolista julki lu-
kea. Toinen asia ott, mahtaako Uusikau-
pitttki tyytyä tähän, joka on ltiwaiinu-
500 siti. iiiaiiiittitttti siltaan ja tietysti siit
nä hyivässä tarkoituksessa, että maaseutu
tulisi likempään yhteyteen kaupungin kans-
sa. Tätä tarkoitusta sakon haastolla estää
talolliset jotka otvat tehneet ainoastaan kaksi
päiivää työtä ja atttatieet 4 puuta sillan
tekoon; näittät titaksatvat aitioastaati 2 ttiark-
kati yhteen. Rakentius tuli aitioastaan inak-
satitaaii 300 iitarkaii paikoilla; siis jää 200,
markkaa wielä kaupungin raijasta. Olkaam-
tiie seittähdeii, sakoti alaiset, hywässä tur-
wassa: jos kunta kieltää kahdellakymmenellä
markalla kitljettttott, niin toiwotaan että
Uiisikauputikilaiiiett antaa luwan, sillä to-
dellakin oit titaitiittit silta hänen.
J" N:b.
——:-
Kirje Tueusta.
(Lötiiirotin juhla: Arpajaiset).
Löitnrotin juhlista näkee tätä uykyä ko-
solta satiotitalehdissä, itiin että lukijat keti-
tiesi jo rupeewat kyllästytiiään juhlakerto-
itttiksiin Kuiteitkin tahdoit wielä kertoa
Lönnrotin juhlasta täiillii Turussa yhtä
ja toista, koskit se sytityitiiiltääti ja laa-
diiltaatt oli wähän taiiiattotuaiupi.
Io tattimiktiiissa syntyi Suomalaisessa
Seurassa täällä kysymys Liiiiiirotiii juhlan
tviettiiitiisestä. Asia tvalttiisteltiiii ja piiä-
tettiiii. Waait tuttutautia päitviä eittien
kiiiti juhla tvietettiiii telttiin ehdotus riiot-
saliiiselta puolelta, ettii Setirti yhtyisi iviettä-
ittiiiiit yhdessä lieidiiti katissaan jithlaa. Seti-
rit tähän suostttikiii sillä ehdolla, että juh-
la titlisi kieleltiiiiit tasaptioliseksi. Täten
saatiiit toittieeti yleinen juhla Turtissa, jos-
sa iiähtiiit kerran sekaisin tviikeä kaupungin
tiiolemmistapuolueista. ."Tasapuolisuutta kve-
tettiiiikiti noudattaa itse juhlan toimeenpa-
nossa pieniitimissäkin seikoissa. Iuhlaesi-
teliini ja piitie suomalaiselle kirjallisuudelle
suotueksi; ptiheet Lönnrotille ja isänitiaalle
rttotsiksi, suomalaisia latiliija suomalaisten
piiheideit jälkeen ja rttotsalaisia ruotsalais-
teii puheiden jälkeen Piiäsyliput olitvat
painetut kuituuallakiu kielellä; 2 hettkeii
kiititmastakiu puolueesta oli juhlatoimi:
kunnassa; siihkiisauotua lähetettiin stioiiieksi,
ivastapaittoksi tälle esitti seit lähettämi-
seti liiiittiii ktimeritööri kretivi Creut; riiot-
siksi. Iuhla oli muuten erittiiiii onnistunut,
eikä luultawasti ktittituattkaan ptioltieeii ole
syytti olla tyytytniitän, ettii juhla tvietettiiii
yhteisesti, eikä ei’llliiiiii.
.ttuteii etiiieti ott leltdessiiutme tiiaitiittit,
pidettiin hiljakkoin arpajaiset ruotsalaiseti
ratiiiikkotiiäestoititite hytyäksi. Mainittti oit
tiitjiiskiii jo siitä innostit ja toimeliaisuttdesta,
jota ylhiiisö koko L,iiitsistiotiie-"ssii oit osoittanut
näitä arpajaisia kohtaan. .llolosiivatpa Länsi-
suotualaiset ylioppila-.ittitt rahoja ivoittojeii
hankkimiseksi ja lähettitiiäthiiii lltideitkaupiin-
gin riiotsalaiseti kansakoniini oppilaatkin ivoi-
toksi näihin kalliin ttiatoti. Seuraiikseua tiis-
tä kaikesta oli, että puhdasta tvoittoa tuli yli
7 tiihaiinen tiittrkati, joilla jo tvoi saada
koko joukon kirjoitt riiotsalaiseit wäestöiiitiie
lainakirjastoihiti.
:liäideu arpajaisten tarkoitus—simisti)ksen
hankkiminen katisalle epäileiiiättä oli
stiiigeii hyivä, waati omituista ott, ettei-
——
ivät katipiiukimme eteivimttiät rotiwat, hiio-
maa ensinkään siwistyksen puutetta ympäris-
töllääti, jossa asuu suomalaista wäestöä,
maan harhailemat heidän siltitätisä etsiittään
siwistyksen tarwetta kauempaa. Waan
koska etuine woi otaksita, että nämät arwoi-
wat henkilöt kamiinlöisiwät "myöskin edis-
tää siwistystä ympärillään, läänin warsi"-
naisessa wäestössä, joka ott suomalainen,
jos täällä siwistyksen pute on silmin näh-
tätvä, titin täytynee pitää warmana,
että siwistys Länsisuotnen suomalaisessa
tväestössa on paljoa korkeammalla kan-
nalla kuin ruotsalaisessa tväestössä aina-
kin näiden heiikilöin mielestä. Sillä em-
tttehäti millään taivalla ivoine otaksua, että
nätität armoisat henkilöt olisiwat tahtoneet
tehdä kaitsatt siwistystä puolue-asiaksi; he
eiwät olisi panneet arpajaisia" toititeen
ainoastaatt ruotsalaiseit mäes-
töii hytväksi, elleiwät he olisi huomanneet
ääretötitti eroitusta suotiialaisen ja ruotsa-
laisen wäestön siwistyksen wälillä.
"Biime tiistain-numerossa "Äbo Under-
rättelser’iä" on eräs nitniinerkki ""Dixi" hy-
mäntahtoisesti ottanut esittääkseen Auraleh-
den "A. U:n" liikiijoille, käätttäeii etenkin
huoitiionsa minun puoleeni, jonka Turun
kirjeen tämän kiitin 4 päiivältä hän siihen
suurimmaksi osaksi ruotsintaa.
Kirje alkaa tuolla kuinmallisella ilinoi-
tuksella, että minä olisin uskaltanut kirjoit-
taa tuott kirjeen aitioastaan siinä luulossa,
ettei se tulisi ritotsalaisen lukijakunnan tie-
doksi. – Lukija itse päättäköön, onko tä-
iiiä soitnaiista minua ivai ruotsalaisia luki-
joita ivastaan, jotka, kuteti "Dixitt nyt il-
tnoittaa, itiin halweksiwat sitä, mitä Suo-
ttieksi kirjoitetaan, etteiivät siitä wiitsi ottaa
tietoa. Minä puolestani oleti tähän asti
luullut, ettei asia olisi iiäitt kurjalla kan-
tialla ja toiwonut, että myöskin ruotsinkie-
liset ottaisitvat wähän selkoa, iiiitä tuolla
halweksitulla kielellä sauotaati. Waan kos-
ka asian todellineu laita näin on kiitän her-
ra "Dixiä", että häii oit kirjoitukseni saat-
taiitit sellaiseeu piikituit, että se on inah-
dollitien kelpaamaan myöskin ruotsalaisille.
Koiviit kipeästi tiäyttää "Dixiä" koske-
iieeti meidän artvelititiine tuosta uudesta
suomenkielisestä lehdestä, joiika seura S.
B. W. täällä aikoo panna toititeeti tulewan
tviiodeii alusta. Sett iiittkaait kuin minä
titittieti S. B. W:n herrojen mielipiteitä
ja ttittttiia, ott titiiiiiti mahdoton uskoa,
että tämä lehti tulisi toisenlaiseksi kuin tuos-
sa kirjeessä mainitsemani .ttuopion saito-
itiat ja 5;)iiiiiäläinen, jotka oivat suitialta
taholta lähteiteet. Erittäinkiit sapittaa
"’Dixiält, että minä suoraati oleti lattsiitiut,
ttiitä ttiiitä ajattelen tällaisteit lehtien tar-
kvittiksesta Stioineu kausalle. "Dixin" se-
litykset S. B. W:n isiintttaallisista tarkoi-
titksisia eiwät ole tässä suhteessa etisitikiiäii
iiiitiittatteet tiiielipiteitäiii. "Dixi" selittelee,
että S. B. W. on seura, joka sattialla ta-
iiwiti tekee riiotsalaiseit wiiestöu hytitäksi
tyotä, ktiiit sttottialaiset sttotiialaiseit wäes-
töu hywiiksi. Ios S. "73" W:n tarkoitus
tähän päättyisi, olisi kaikki hyiviii. — :illut-
ta nyt tulee seikka, joka lienee mahdoton
"Dixin" selittää. Millii taivalla
"ruotsalaisen siivistyksett ystiiwät
(-S. B; 26.) aikomat edistää tiiaatt
ruotsalaisen wäestätt siwistyttäiitis-
tii suomenkielisellä lehdellä?
Jltaii järjetöntä oit ajatella, ettei S.
B. W. tarkoittaisi tiillä lehdellä tiiuitta kuin
ott ltiitlotelltit lukijoilleen. :tiiutta
jos jotain järjellistä tarkoitusta ajattelem-
me tiiolle lehdelle, ei se tuoi ollit miiti kuin
niitä tuossa Turttn kirjeessii jo olett tiiai-
ttinitut: "pitää sumualaista ttiiiestöä kaiken
tiedon puutteessa, ryostää lteiltä kaikki tiiah-
dollis.itis päästä ivaliitin tiurloihin, saattaa
heitä uskomaan kielensä raakuutta, kelttita-
iitattoniuuttii siivistytietden käytettäwäksi."
.tlirjoituksensa loppupuolella luulottelee
""Diri" lukijoilleen, ettii minä olen riihty-
tiyt "artvvsteletii-"iatt tätä utitta sanontaleh-
teä muka tielasta, että tuosta uudest leh-
destit syntyisi kilpailija :1luijalle." –—" "
W-.iati ytititiärtääkö "DIW killilllinlll §20-
jsmjljijfcöin kilpaillaan. :villitti tuliluikuista
ei luultawasti koskaan S. B. SIL:ti lehti
ja Aurll tule mi’jolnilltiiil! llikljollleeil: "303
"Diri" tämän yksitikertaiseu asiati olin jak-
sanut kiisiiiiiä, ei hiitten olisi iarwinnut
tintitiiata päätätisä hatikktttna saitojen keksi-
miseilä, esitti. sellaisten ktiiii :" "Kitrki kirkuu
watvisttis taudissaan" (Ftiirki skriker i iiii
skälsivose-ts j. n. e. "„
Einme raskitse jättää ltilijoilleiiimekaait-
tiituättii pientä paik-iiii, tuostasi;;";txin ky-
häeltiiästä, joka Attrtitt sttotualatiille luki-
"Dirill
joille saa olla todisteena, mitenkä "fiinisti„
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
