Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Hoyrylciiwa leand,
katteitti G. M. Fogeiholnt,
lähtee Turusta Tukboltnaan perjan-
taina toukok. 5 p. aatttnselln, ottneit niat-
kailioitit ja lastia. Tietojit aittaii
Nordfvrs ja lkiiiittiit.
Hoyrylitiwa Anrn,
katteini Cltr. Feiltke,
lähtee tiiältä -Ptetnrtitt, keskiunikkona toit-
kok. 3 p., poiketett ttintkawälisiin itysäi,is-
paikkoihin. Laiwa ottaa tiiatkailioita ja
lastia. Tietojn aittaa
Nordsors ja Kuittpp.
Höyrylaiwa
Poethaii,
katteini G, Mattsson,
lähtee
lauantaina toukokuun 6 p:nä
vapekistä Rcia’weliin, Helsiti-
giti ja Haiikotiiistneit katitta,
ott-teit matkailijoita ja lastia.
Tarkemmin ilmoittaa
Nordfors ja Kiimpp.
Snoinalainen naiskoulu ankimn,
Lehdessätniue on jo tämän tvtiodeti al-
kitpiiolellit ollut liihetetty kirjoitus, jossit
kehoitettiin. turkulaisia tititi pian kiitit
siiitikin ryhtyttiääti toittiiin suomalaisen
naiskoulun perustamiseksi Turkuun. Tä
itiä näyttää nyt Iältetiewäu todellisuut-
tausa; sillä kuten ilmoituksesta lehdessäiti-
itte näkyy, ott joukko arwokkittta asian hiir-
rastajiii kutstiitut yleiseen kololliseen kaik-"
kia kittisalaisia, jotka pitäivät tiititäii pe-
rustamisen tärkeätiä asiana.
Tällatsen koittiin "titrpeellisundesta
liene kuin yksi mielipide suoittalaistett
keskeii sellainen ott saatiiwa toimeett
ja tittii pian kuin sitiukin. Sillä tie-
däitittiehän kaikki, että koditi ja perheen
kunnollisuus owat elin-ehtoja jokaiselle kan-
salle. Millaineti perhe oit sellaiseksi mito-
dostittt yhteiskunta, ivitltio, sillä yhteis-
kunnan ja waltion ydin ja juuret owat
haettamat perheessä. Sitä, mitä äiti lapselle
opettiin pitäitiääti pyhätiä, kiillittta, se ott mie
heitti hänen toimintojensa ohjaa; mitä lapsi
kodissaitii oppii lettipttnääii, raknstaittaati,
sille hän itiiehettä tihriiaivoiiitattsit. Mutta
perheett äiti onperheen haltijatar. Häiiett hitl-
tuutisa melkein yksiit-ontnisesti on jätetty
koko lastett kasivattis, heidäti ettsiitnittäisten
sieluitwaituoinsa kehkeätuifen siiitiita. To
distukseksii siihen, mitenkä iiärettöitiäii suu-
ressa määrässä tiaitieti, iitti ja hän aitioastaan
waikuttaa lapsiinsa, kerrottiitie titott yleises-
ti tunnetun seikan. että melkein kaikilla
maailittiitt suurittitiiilla ntiehillä järjestääti
on ollut hellä, siivistyttyt äiti. — Oitpa
todellakin yhteiskunnalla täysi syy pitää
naisteit kaswattis siltitäteräitäiisä.
Waitii ei ainonstaait tältä katinalta kitt-
soeit meidän ole welwollisuutena edistää
nais-siwistystä, tnyöskin toiselta kannalta
se ott niivan tärkeii. Metdän aikiitiia ott
jo ttiyösktti naisille ruivettit tnyötttättiääit
heille tulewia oikeuksia, ott riitvettii stte-
ttiaait heille tilaistius itsenäiseen aseittnatt
yhtsiskiitiitassn; ivanit mitä tämä merkitsee,
ellei heille myös hankita tilaisuutta käyttää
hywäksensä tätä. Tältä kantialta katsoeti
on suitrinta ivääryyttä tiaisia kohtaan, ellei
heille toimiteta; tilaisuutta korkeattipaaii si-
wistykseen.
Oleinme tahtoneet uiuutattiilla sanoilla
huomauttaa näistä seikoista, koska ylipään-
sä meidän maassa wielä werrattain tvä-
häu patinaan arwoa nais—siwistykselle, tver;-
rattain tvähäti ott tehty työtä nais-siwis-
tyksen parittitiitttiseen. Täittä ei kuiteukaan
olekkaan kuittittnllista, mitä ttilee suomalat"
seen wäestööit, kuti ajntteleiiiiiie, että koko
suomalaisen pitoliieii ott täytyiiyt käyttää
kaiken ivoitttatisit sitada edes poj-tlleini outal-
la kielellääii korkeatupaa oittiin. Wann nyt
kuti hallitus wähitelleti ott ruwennut
jollei wielä ottaiitaan haltuunsa :iitti
kuitenkin jo periaatteessa tityötttyitiään suo-
malaisteti oikeutettuihin waatittiuksiiti tässä
suhteessa, on suomalaisten ensi tehtäiviittä
saada sama oikeus myöskin myöiittetyksi
naisille. Niin tuntumaksi ott suotiialatseti
nais-siwistyksen puute noussut wiime wuo-
sina, että yksityiset jo tuonissa paikoin, nitn-
kuiu Helsingtssä, Hätneenlinnassa, Wiipii-
rissa, Kuoptossa, Jywäskylässä, Oulussa
ja Porissa owat arweleniatta panneet toi-
ei
me’en yksiti,itsiä kouluja korkeatupaa tiais-
siwtstystä tvarteti, aikatta sellaisitia. jolloin
waltion kannatusta ei wielä ollut pitkäätt
aikaankaan odotettawissa, jolloin ei potkit-
koulujenkaan turutallisnits ttseiissa näistä
pnikoistit wielä läheskääti olliit tititttiitia.
Yhä tiiiitiiivitiniiiaksi ott suoittalaisen tiais-
sitvtstykseti puitte tullut, sett ttittkaatt kuin
itse suottien kielelle on asetuksissa saa-
tti sijaa. Seii inukaan "titin stiotiien-
kielelle; ott tityönitetty oikeuksia, sett tuu-
kaitii on myöskin kasivanitt kaipaus siioitta-
laisesta seura-elämästä Suoiitnlaisuus sit-
ten wasta ittiiittttitt lihaksi ja tvereksi, kiiti
jokititteu suottien kattsiissa iiiitt ylhiiitten
kitin itlhatiteti itiin ttaitieit kiitti mies ott
yhdistetty snittnti äiditikielen yhdistäwillä
sitetllii.
Suottialaisuiiden, sett kielen ritkkniideti,
pitää tiikeittttitii yhteiskutinan yttttteeii,
perheesen, sillä sieltä oii hitettawa rakkaus
oittan maansa kieleen, sieltä on haettawa
juuret äidiiikieleti rakkauteen. Riikkatis
äidiiikieleeti, johon liittyivät jokaisen
muistelmat; lapsuuden wiattoitiista pät-
ivistä, jolla hänen muistoonsa kajahtamat
wielä tvaiiheiiipattakiit kitikkt nuot suloiset
ttiitistot äidistänsä, rakkaus tähän kieleen
oit olewa aina takauksetta sen säilyttiisestä,
edistyinisestii"
Witan itiin kaitivnti kiitti perheen kieli
oii ritotsi, niinkauwan kitiii iiaiiieu saa
sitvistyksenfä ruotsiksi, niinkauwan pysyy
suomalaisuus suuri-tumassa talti wähetii-
uiässä ittäärässä horjumana, ulkopuolisena
Wasta silloiii kun Suoinen kieli myöskin
perheessä oit siintiut sijiiii, wasta silloin
tiiuiittitii suonialaisuus eloa uhkumaksi kiil-
taisia hedelittiä kaswawaksi puuksi, joka imee
ivoitttiitisa yhteisestä yksititielisestä yksikieli-
sestä Snoiitesta.
Yllä-oleivalla olemine luitlleet tuotieeiit-
me estiti tarpeeksi syytä siioin-.tiaisen ttais-
koiiltiii perustautiseen niin piati kuin siiin-
ktn. Wnatiipa myös Siivmeii toisen kait-
pitngiii Titruti kiitittiii tällaiseti koulitit pe-
rustatuista tiiitä piki-niinin. Täällä oit ko-
konaista iieljä ruotsalaista naiskoulua ivanit
ei yhtääii suomalaista, ja aikoopa sitä
paitsi Rautnati pietti kaupunkikin perustaa
siiotiialaiseii naiskoulussa.
Oikeiis naisia kohtaati, siioiiialitisiitis,
waatii Turun kaupuiikta ja seit yittpärts
töä ryhtytnääii tehokkaasti, iitieltissä käsiksi
suotiialiiiseii naiskoulun perustamiseen Titr-
kuun Se täytyy saada toitneen jo
ensi syksynä — meidän kunniamttie wait-
tii sen.
Waltiopäiwä’t.
Säätyhuoueeu raketitaintsestii kes-
kusteltiin jo wiime ttistaiti istiiiitiossa por-
tvaris- ja talollissiiädyissä. Mihiti oit se
asetettaiva, että se siitsi tarkoitustansa wiis-
tnaiviiii armoisuuden jo ulkonäöltään, kas
siinä oii kysyitiys, joka iiiiyttää olewan
ivarsin !vaikea ratkaisit, sillä jo pedetyistii
keskusteluista näyttää siitä, kuin löytyisi
yhtä tiioitta eri mieltä kitiii oit pääiii pätit-
täitiässä. Se paikka, koka toisen mielestä
vii kniktit pitoliii sopitvitt, oit toistit mieles-
tä kaikin ptiolitt sopiitiatoti, ja kunnaallakin
puolella näyttiiä syyt ja perusteet olewan
iiiiii itsekohtaisia, ett’ei tottiett eikä toittett
woi litopita oittista ttiielipiteistänsä, jotta
yksiittielisyyttä syntyisi. Asian näin olles-
sa, oti syytä peljiitii, ett’ei yhtetstä sääty
huonetta saadakkaan tioiiseittiiaii sentähden
wattit, että Helsingtssä löytyy itiin ttiontit
yhtä hytvää tithi yhtä huotioit paikkaa tiil-
le rnkeuniikselle. Porwarissääty pääsi kes-
kiisteliissaiiii siiheit päätökseett, että asia
lykätttitt takaisin tvaliokittitaaii, jonkit tulee
tarkastella tttuutaiitia ehdoitettuja tiitsia paik-
koja, kun maltokunnan ehdoittitttta ei ivoit-
tattut yleiseiitpiiä suosiota. Saiiioin käwi
ivaliokunnan ehdoituksen myös talollissää-
dyssä, melkein kaikki oliivat sitä wastaan,
mutta stiinalla oli, paha kyllä, melkein kai-
kille erilaistit uitsia ehdoitiiksia. Ediisiii.
:liienrniau tahtoi jättää asian waltttitwni
le rakeitnuskoitiiteitlle ja siitnaati situtttaaii
puhui myös edustit Jaatiiien, ttiuttit itto-
tti wastusti näitä ehdoititksia. Witme per-
jatitntii istunnossa oli asia esillä myös aa-
telissäädyssä, joka ktittetikiii päätti lykätä
asian ratkaisemisen siksi kiitti tttuiit säädyt
oliwat tehneet päätöksetisä, koska asia koski
heitä likemmin kutti aatelissäätyä.
Kyydtnpidon ja kestikiewaritalo-
jeii järjestätitisestä keskusteltiin wiime
perjantaina talollissäädyssä" Kuteii jo aa-
telis" ja porwarissäädyissäkiu, arweliwat
itiuiitatnat lAwellan, Costiatider, Meuriitau)
waliokutinan ehdoituksen parantaman tätä
rasittamaa welwollisuittta titttt paljon kititi
nykyisissä oloisstt itiahdollista oli. Toiset
taas olisiwat sitotieet, että, myös etitoikeiik-
sillit warustettu iuaatt olisi ottanut osa kyy-
tiritsittikseett (9iiihiinäki), taikka myös kaikki
iveronalniset kansalaiset (Heikura, Hanniik-
sela) taikka olisi asta ollut järjestettäwä
siten. että kyytiä käyttäwät ylläpitäisimät
kyytilaitosta (Nykäiieit, Leppäiien); koska
kititeiiktn kansa kaipasi säätylakia tästä nsi-
asta ja totivoa ivot tvastedes suurempia
parannuksia saataivatt, hytitäksyiwät kititett-
kitt editsiii. Riihttnäki, Heikiirn, Leit-
päneti ja Hannukseln ttitetiuiiön päit-
piirteissään, waikka wasteninielisesti; ittiittt
puhujat ivantiivitt lykkääitttstä takatsiti wn-
liokittttiiitu. Mietiniiön 1 § hyiväksyttiin
kuitenkin, sittenkuin siiheu,i yhden äätieti
etieitittiistöllä oli päätetty lisätä sana "ivas-
tatseksi" Ei iiiyöskään tiitiihiti pylkäleisiti
tehtit suurempia muutoista, waan hywäksyt-
tiiti iiiietitttö kokonaisuudessa, jottit woi toi-
ittoo että, sittenkuin wäheiitittiit ttiitittokset
owat sowitettu, kyydinpidon asia ott rat-
kaista säätyläiu katitta.
Kotitnaalta.
—— .s:ttppak, satiinitta. (Turutt). Waa-
liiii kirkkoherran wirknitit .tkäyliön settra-
kuttiiassa oit pantu: 1) Köyliöu jit Säky-"
lätt kappal-.iitten w.—pastori K. Helenius,
2) Maskiin kappalainen F O. Sandberg,
3) Tyrwäiiitött knppitlaineti 3. J. Söder-
tunti, sekä kappalaisen wirkaan Wihdtssä
aitioii hakija, iv. t. kappal. :liuttunen kiip-
pelissii B. W. Sjöroos. ——— Wnltiiu-
te t t ii: w. t. urkuri dliiiiiinalla J. Käeklund
lukkariksi ja urkuriksi Letiipäälässä. —— Mää-
riittit: iv. t. kirkkoh. Kokkolnssa (6. Dur-:lt-
ttiati eitsi kesäk. 1 p:stä oleinaan iv. t. kirk-
koherratta Kausttlassa jit w. t. snitritaajii
lillumassa I. G. Krohn hottaiiianti samas-
tit p:ästä alkaen kirkkoherritti wirkaa Kok-
kolassa sekä Kälwiöu papisto sitttinteti mai-
nitusta p:stä alkaen mahdollisuuden ittitkaati
wast’edes hoitaiiiiinti papillisia toittiin Ul-
lawassn. —— H a etta iv a ti a: kappalaisen
wirka Häiueenkyrössä ja pitäjän-apulaisen
wirka Wesilahdella 00 p:n kiil. t. k, 27
p:stä alinen.
—– Teknilliiiett käsityökoitlii lopetti liiku-
iviiotettsii niititte sunnuntaitta. .tkoskii tii-
ttiii vit täydellitieti ilweilits suottien kielestä,
uiin koettamme sett ttiitkaati, mikä tiedok-
semme nttttettti ott, kertoa tvä;;äti tarketti-
tttiit lukuwuoden lopettattiisesta Tiiruti
teknillisessä käsityökoiiliissa, jossa toitteii
ptioli tinttilaista ott suomalaisia.
Toittti alkoi sillä, että koulun johtaja,
ruotsalainen iitsitiööri Eriksson litki ntuvsi-
kertoitiukseu opettajain ja oppilaskoti lits
tvitstit, ynnä ktiunkiu aineen tiititiiiiäärästä,
t:lläistä ott tämän lehden 15 tiitttterossit
ja pithtittti, joitkatähdeit itittä etuine otit
tähäii.) Waan koskit saapumille tiillitt johto-
kuitta ja opettajat hiiottiasiivnt, ettii wie:
raiden joitkossit myös oli siiotiialaisia, itiin
neuwotteliwat hetiiitii nyt tehtäwänä jii päti-
tökseksi tuli, että tämä kertoitttts tnyöskiuotisi
litettaivn siioitieksi. Mutta nytpä herroille hä-
tä kiisiksi, kiin ei löytynyt ketääti sopiivaa, jok-.i
tällaisen ivaikeati toittieti olisi woinut otta-.i
tehtäwäkseett. Piati kesitttttii kuitenkin
apu. Saapuwilla tässä tilaisuudessa
oli tityöskiit Titruii sunnuntaikoulun joh-
taja pastori Lutidell. Hätieu "
—..—
puoleensa
käätttyt nyt johtokuntina esittiiess, kiitoer-
ttöri, kreiioi C. M. Creiitz, pyytäitiällä
waatten pastori Lundell’ia kääntäjäksi
Miukälaiseksi tuo kääuiiös tiili, sett itr-
ivittittee litkija, kiin tiedämme, että piis-
tori Litndell sunnuntaikoulujen "50-wuoti-
sessa juhlassa ei katsonnut osaamansa uitit.-
paljoit sitoinea, että ottiait kertoitiiii’seusa
siellä edes olisi tvointit kirjoittaniiilli kiiäti-
tää kotona. Täinäii jälkeen jaettiin palkitt-
uot, jokoi johtokuitta oli ntääräittiyt käy:
tettiiwäksi 00 markkaa kotilitti palkkio-ta"
hoja. "liiilkttitoja satutat oppilaat: K. Lit-
gerstaitt, .W. Ekluitd ja F. Tranlterg kiiktii
10 siti, G. Litidroos, A" "Iohattssotn A.
Liiidgren, F. Lehtiiteu, K. Sjöholm ja tk.
Ek kiikiti 5 markkaa. Täitiä palkintojen
jitknttiinett tapahtui aitioasiaan ruotsiksi.
Lopuksi lausui herrii Ertksson ruotsiksi:
"Tätett julistan nyt tättiäii lukuwuoden
päättyiieeksi. Tiilewa ltikiiivitosi alkaa taas
lvknkuuii 1 p. Terwetttlleet silloin takaisiti
Hywästi pojat;
Kretwi Creutzin kehoituksesta pastori
Lutidell tämän taas käänsi suotueksi. Kääit-
tiös kuului melkein tähän tapaan (Järjes-
tään melkein joka sanassa esiintulleet kieli-
wirheitä ou meidän mahdoton matkia, siis
ainoastaitti pääsisältö): Tätttä litkukausi on
nyt päättynyt. Titlewa luktikaiisi alkaa
tans lokitkuitti 1 p.; sillotn tulee wittihojn
oppi-aineita poistettawnksi ja tiusta oppi-
aiiteita lisääii sekä iiiisia opettajia, iiiiti et-
tä jokainen woi paljon oittiin j. ti. e. Sun-
iiittitaikoiiliissii tulee myös iiitsia oppi-ai-
neita ja se tulee toisella tnwalla järjeste-
tyksi ttilewiiti ivuodett tilusta j. ii. e. y. m."
Tätttä tälläiiteii itieiietystntia: käyttää
suomea, et oikeuden jit tveltvollisuiiden titit-
in’ötll, Wllllin pakosta ja iiittteti tintoksi edel-
täpättt siihen tvalttiistainattit, jonka tähden
se sitten tulee itiitii pnhtiiitiialla titanilla
iviiiiretiitetyksi ja tväättttellyksi mitä kurjiin-
ttiiilla tawnlla rääkätykfi, tulee täydelleen
pilkaksi ja tawaksi tämä osoittaa asiauomais-
ten puolelta sitiiritita suottien kielen hal-
weisititistn,
.nurjasti olisi ollut asiati laita, ellei täs-
sii tilaisuudessa eitsitikääit olisi käytetty suo-
mea;ttiaati kurjempaa oli, että sitä tä-
teii ylenkatseella pilkattiitt.
— Sitomaiatseit lyseon johtokutinan ko-
kouksessa wiime sittttiiititaiiia päätettiiit
ottaa opettajaksi tiileivnit lukuwuoden alus-
tit, jolloin koitlii laajennetaan tieljätiiiellä
luokallii, sii. maisteri C Almlterg. Enti-
set ivakinaiset opettajat otvat: johtajatta
sil! kand. 9l. Helander, opettajitta fil.
maisteri C. J. Sargreti ja fil. kand. Kosti
Wehanen.
— Wahwistettii liioiitio, Seniiatti ott
wahwistanut anun howioikeudeu päätök-
seii jutussa tri A. W. Iahusson,ta ivits-
tiiati, jonka tiiiikaitii tri A. W. Jahiissoii
tuomitaan tvetäiitiiäti sitkkoa 600 markkaa
piiheestaiiti, joiika hän piti Turiin suotua-
liiiseii lyseon atvausjiihlassa.
—— Titrtiti ivititittäiii myynti ja ainiis-
kelii-ithtiött kokouksessa wittiie perjantaina
luettiin johtokutinan kertoitiiis, josta iiiiettt-
tiie ettii tihti-"in puhdas woitto wiime wiio-
delta tekee 34,959 mk. 24 p. Kokotis väätti
kokeit wahwistusta edellisissit kokouksissa
päätettyihiii ttiuutoksiin 2 ja 3 § pykäläii
säättiiöissä. Johtokiintaaii walittiin eitti-
set, tilintarkastajiksi herritt B. Forselitis ja
P. Forsmnn.
Koska tästä kokouksesta ei olliit etisin-
kääii ilmoitettu kaupungin suomalaisissa
lehdissii, ei Sanotnissa Titrusta "cikä"
Atirassa titanit kitllä ruots-.ilaisissa itiin
oivitt mainitun kokouksen päätökset titttta-
titta, jos keit itiitä siksi tahtoo, 13 pykäläii
itiiiukaaii Aniiiskelu-yhtiöu säännössä, joka
kuuluit:
"Warsiiiaiuett yhtiökokous pidetään joka
tvtiosi huhtikuussa Tiiritssa, olleti johto-
kittttiaii welwollisuiis aittnii kutsumus yh-
tiökokotikseeii ja julaista se p aika-
kunnan sanomalehdissa kiiliiie
kerran iitähintäitt 14 päitvää eittiett koko-
iista",
—— Littilnjiiisel piti hra J. Bergholtti
täällä ttitiiite perjatitattiii sekä ivähän inuu-
tetiilla ohjelmalla wiittie siiitttittttaiiia, jol-
lotti myös hiitiiitt olitpat aletiitetut. Eri-
tyistä huomiota herättiivät näittiit titoletii-
tiiat laulajaiset syystä, että wiime talwel-
la tiilitili perustettu "Uiisi Laulityhdistys"
nyt ensi kerran esiintyi yleisolle, konsertin
pitäjän johtiiiitiitiii, jokii myös ott yhdistyk-
seii perustaja. illieidäii tulee siis eitsiti
"laustia kiitoksen siitä, ettii hra Bergholm
ott tiiitiiät, tähän iisti tiielkeiti saliissa ol-
leet lauluharrastajat kooiitiut sekä taitanut
tie itiin hywin koossii pitää, ettii he ivoi-
ivitt itiin lukuisatta ja ttiahtiitvaiiit laulu-
kittitottii esiitityä; saittaa kiitosta ansaitsee
myös jäsenieii iitto ja ltarrastiis iiiielyttä-
tvitän totiiieetisa. Stllä lnhyellä ajalla,
jollotti yhdistys on harjoitellut, ott paljon
saatii toititeeti, sillä sopusointu ja tarkkuus
oliwat ivarsin kiitettäiviä, jotta toiwoa woi
ettii laulukuitta ivitstedes ryhtyy watkeaiii-
piintiu tehtäwiiii, joihin sillit kyllä tiiiitttiiii
oleivitit ivoitiiin. .Lällii kertaa lauletut kiip-
paleet oliwat kaikki soittiit sekä yleisöa sati-
geii iitielyttäwtä ja etenkin ohjetinan titit-
iiieiseii kappaleen lystikäs leikillisyys htiivit-
ii: Patisi laulukuntaa esitti hra "Berghvlin
itse tunnetulla ta.dollann tuttutautia soolo-
liiulitjn ja lukuisa niies-laulttkunta, hra
LLiiseiiiiis’eti johdolla, lntiloi tuttutautia
tiiiitiettujit ja siiosittiijii kwartetti—lattlitja.
— "Wäkeii oli titvleiiitntssa laulajaisissa
lästiä itiin paljoit kutti kaupungissamme
tällaisissit tilaisuuksissa taivitllista on, mut-
ta ihastus oli ehkä tawalltsta suurempi"
-— Hylätty walitus Läänitt kuivernööri
on päätöksellä wiime huhtik. 22 p:ltä hy-
läitttyt raivintolaiipitäjä John .Törn-
qivist’itt watitukseu maistraatin saman
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
