Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
kuun 6 p:nä ilmoittamasta päätöksestä,
jonka kautta hra T:n pyyntö saada Ku-
pittaalla harjoittaa rawintolaliiketta etvät-
tiin. (S- T.)
– Pikkn-Piikkisaari tarjottiin eileit tve-
rotoititikamariissa arennille joko kolmeksi tai
wiideksi wuodeksi. Kolttiett wuodeii aren-
nista tarjoi neiti Sosia Henriksson 1,275
ntarkkiia kultakin witodelta ja wiiden wuo-
deii arennista rawiiitaloupitäjä Selitii Etig-
wall 1,125 titarkkaa wuodelta.
Hitkkititut; Wiime lanantaimi k:lo
7 aikaati illalla putosi salivitmies Aiiders-
sott’iit poikalapsi, tioitt 6 tvuotias, jokeett
alipuolella entistit sairashuonetta ja huk-
kiti sinne. Lapsi oli laiturilla leikitellyt
tnitiitatiiaiit samanikäisten lasteti katissa,
jotka eiwät saattaneet nuorta tomeriansa
hukkumasta pelastaa. Waroitus täinäkin
tinttihenitiiillepitäitiääti parempa hitolta
lapsistatisii S. T.
–– Kittsttnta 1882. Maskun pitä-
jän. §liuskoa ja Waahdoti kappelien ase-
ttielwollisista oli tarkastukseen wiime perjan-
taitta saapuneet kaikki 32 Welwottamia
näistä 12; wastaiseksi kelwattamia 2; hy-
wäksiittyjii 18. Ainoastaan yksi ilmoitti
halunsa palwelemaan ivakinaisessa tväessä.
N o usiaiste tt pitäjän tuliwat wiime
laumanlaitta pidettyni! tarkastukseen saapu-
mille kaikki 26, joista kelwottamia 4, toas
taiseksi kelwattainia 3, hyttiäksyttyjä 19;
kaksi ilmoitti halwattiansa ivakinaiseen wä:
keen.
—— Ltiappita, kewään juhlaa ioietettiitt
eilen Ktipittaalla, Wartiawnorella, Samp-
palttinassa ynnä Wirwotuksessa. Wäteä
oli kititettkiti tverrottaiti tvähätt liikkeellä,
lititltawasti kylinänlaiseti tuulen takia, joka
teki tiioit tttititteii auringon paisteisen päi-
toätt kolkonlaiseksi. Soittoii sekä soitanto-
seuran että tarkk’ampuja pataljonan oli
tarjottaivana sekit aamu- että iltapäiwällä
yltiikylliii, sitii tvastoiti laitlita oli wähent-
titiiit tarjona. Lukkarikoulun oppilaat kiti-
teitkiii liiiwittiwat yleistili raikkailla lauluil-
lansa "llorthaniit piiistossii.
Suomalaisen lyseon oppilaat opettajineen
tekiwät eilen huiviretken kewään kittttiiaksi
Wjjpuu- (Maj—i ketitiille, jossa aamupäi-
tvä wietettiin hauskasta pallotilyiinnillä,
laululla sima" ja tuakeaiswirwokkeilla.
Tilau ahteitdrn takia ei ole tooitit
saada tiowellia ei wiime eikä tähätt niittie-
roon.
— Httwät ralja-asiiit. Waltiowaliokutt-
ta kitulitit, kertoo U. S., laskiessaan wiio-
sina 1883—8"’; tarwittatvat raha-warat,
tulleen siiheit ilahitttaioaatt päätökseen, että,
witikkana rttottttvakanssiniaksiit lakkautetaan
ja rusthollit jiiisiwätkin nykyiseen tilaansa,
ei mitään tiiitita ititsia eikä koroitettuja tve-
roja tarwita kiilit jo päätetty tupakkawero
ja werokomiteatt ehdoittanut ttiallasioero.
— Tiillitnlot tekiwiit tänä ioiiottiia iitaa.-
liskituii wiimeiseen päimään asti 1,808,927
markkaa. Wiime tvtiotina ne samaan ai-
kaati tekitoät 1,230,109 in. ja w. 1880
niinikääii siimaan aikaan 1,050,418 m.
(II. S.")
—— Kanslianetnvos Elias Lötiitrot lähti
Helsingistä wiiiite perjant-.iina aaitiuju-
nalla, " ivierailtiiaatt piteitiniäti aikaa kau-
piiiiaissaiiime. Siiitri joukko ylioppilaita
ja muitakin kansalaisia oli kokoontunut
waiihusta asemahuoneelle saattatiiatt. Yli-
oppilaiden laitlettita joitakuita lauluja,
joistii kanslianeuwas muutamilla sanoilla
kiitti, kajahti monikertainen "eliikliött"—huuto
jäähyiväisiksi liihtewälle wanhukselle
(U; S)
— Nainntko ivai ei? Jokii aika sitteti
iliitestyi Helsingin kirkkol")erratikansliaati
tiiuiidatt työtnies pyytättiiiiitt muuttokirjaa.
.skans-liassa työskeittelewän papitt kysymyk-
seen iiiissii hiitten mainionsa oli, wastasi
mies, ettei häitellii naimattomalla iiiiehellä,
ikittii ole ioaiiiioa ollutkaan. Nyt saatiin
selinille, että eräs toinen henkilii hänen
tiiuiellääit oli wihityttäiiyt itsensa ja ettii
mies siis oikeastaan oli naimisissa, waikkei
sitä itse ollitt aawistaiiiitkaati. :llsia il-
tiioitettiiii polisille ja tuo toitteti syyllinen
tunnustikin petoksensa. Niin kertoo H. D.
—- Walitiis, tietää hiihit kertoa, on teh-
ty lääniti kuuterniiöriiii siitä iitaliunsmies-
teit päätöksestä, jolla tityöiinytettiiti 25,000
ittiirkkaii Tampereen suonialaisen yksityisly-
selin hywäksi. Walittajat lietteioät littisii-
neet toiwoniuksenansa, ettei itiitä waroja,
jotka waltion lyseolle liiwattiitt, käy anta-
minen yksityiskoulun hyödyksi. On esim.
anniskeluyhtiön kuntiait käytettäwäksi luo-
wutettuja waroja annettu soittokunnalle
wuosittain 6,000 markkaa, eli yhteensä
24,000 ittarkkaa. Jätämme puolueetto-
man lukijan päätettäwäksi: kumpaisesta
työkansalle ott suurempi hyöty, soittokun-
nasta tvai sitottialaisesta opistosta? kysyy
syyllä A:lehti.
– Walmistawaii suomenkielisen koulun,
jonka tarkoituksena on walmistaa oppilaita
sikäläisiitt suomenkielisiin kotiluihin, lyseoon
ja tyttökoiiluun, aikoo ntaisteri O Liliits
perustaa Poriin ettsi syksynä.
— Painoeste. A:lehdessä oit senraa-
tva, selitystä kaipaatpa tiutinen: Painoyli-
hallitus ei ole ttiyöntyttyt sen "Kotohaltija"
tiitiiiseit kuivalehden antamiseen, jota Tatn-
pereella ott pitithattit ja josta hiljattain il-
iitoitettiin sanomalehdissa.
—— Snontalaiset woititistelijat Ttikliol-
massa owat, ttiiiikuin arwelimiitekin, kuti-
nostaneet itseäitsä. Woiiitistelu-näyttelyii-
sii, jotka tapahtuiwat ioiittte perjantaina ja
lauantaina, herätti wähä litkitinen suonta-
laitteit tooititistelijakitttta yleistä huomiota
ja palkittiitt käsieti taputuksilla.
—— diitjallisnutla. Hra G. W. Ed-
lund’in kustannitksella oit ilmautunut:
"Suonteti Sitiiririihtittasktttttiati
Perustuslait ynnä Liite”” 276
sito. —— Hitita 4 markkaa.
Tämän kokoeltitaii ott tehnyt sanoo U.
S, professori L. Mechelin, ja snutini-
telitia on sama, kuin se, jota oit nouda-
tettu hänen tpiionna 1877 toimittamas-
saati ritotsittkielisessä perustuslakien ko-
kouksessa. Sen wuoksi oitkiti saitta se-
littäwä johdanto tooittt siihen panna.
Siittinenkielinen kokoelma eroo kiniiniinkin
ruotjiukielisestä siitä, että tityöstin to.
1877 jälkeen iltnestytieet perustuslain
luontoa oleivat asetukset siiheti ott otettu.
Waratuomari .Oskar Fawen ott juur.-
tajaksaiti tarkastanut kaikkien wanhojen pe-
rustuslaintekstein suomennoksen, ja seita-
tin-kielenkääntäjä F. Ahlinati osaksi uu-
destaatt käätttänyt, osaksi tarkastanut ivati-
hat liitteeseit painitit asetukset; tiiutta
wiime aikoitia ulostulleita asetuksia, jotka
otvat Suomenkin kielellä julaistitt, ei ole
kielen puolesta iiiiteitkääii itiuiitettti. Kus-
taittajan toimesta attttetaan piakkoin pai-
nostit aakkosellinen ainehisto lisätoihkotta
Jälkeett wuoden 1861, jolloin, I. Ph.
"ilialttteti’in perustuslaki"kokoeltiia ilmestyi,
owat peruslaktiitiiie olleet niin tärkeideii
muutoksien alaisina, ettei satiottti kokoelma
enään tvoi tarkoitustansa täyttää, eikä se
wiime wuosina enään ole ollut kirjakau-
pasta saataivissakaan. Hra ulicehelin’in
kokoelma poistaa siis kipeiin putitteeti.
—— Cajaitderiit kassantvajaits. Lopulli-
tieti tuomio oit nyt jiilistettit ttiajnri F A.
Cajanderin kassanwajausjittussa. Syytetty
oit tuoiiiittit hirtettäwäksi, iiiittta ott korkein
tuonnoistuin kititettkiii pyytäiiyt tämän rati:
gaistitksen helpoittamista kahdeksan wuoden
knritushuonewatikeiideksi. —— Huhu kertoo,
ettii se wajaus, joka on titajuri Cajande-
riit hoitamissa wettäliiisissä rahastoissa,
tiiliksettaisiitt Siioineti waltion ivaroisia.
Kniiika Suonien waltio woi joiitita toastaa-
iiiaati semmoisista waroista, joiden kanssa
tiiajtiri C:llti Sitoiiieti lain tiiuiikaatt ei ol-
liit iititiiiitt tekemistä, ott waikea yiiittiärtää,
sanoo H. D.
—— tilkuita tiutisia Stiotitesta. Piiitt o-
juttu, jonka tukki-asioitsija Aiidersson
oli nostanut erääit Ilinarisessa olleen tukiti-
inittausta koskewatt kirjoititkseii johdosta,
oli iviitiie torstaina esillii raastuivatt oikeit-
dessa. .ikirjoittikseit lähettäjä talollineti E
Peittti tuomittiin wetäiitiiäti sakkoa herja-
uksesta 100 tti:kaa ja korinaamaan kultitt-
git jittiissa 70 tii:kalla Toimitnkselle ei
kanteessa ollut pyndettykääti eoeswastausta.
:liitit kertoo Iliii. Porinestariksi
Helsingin kaupunkiin oit, kutett H. D.
kertoo, läätiitisihieri J. G. Sohlniatt tii-
iiiitettii, jokit tiiaalissa sai ettiiiiiiiiit äiiiiet
—— .tiitinernörin muutos Ouliiti läti-
nissä lienee tänä wuottita odotetta:
wa, sillit nykyinen ktiitierniiri, waltimien-
wos Jägerhorn kitulitit aikowan pyytiili"
eron niirastaan, sanoo P.—S —— Arpa-
jaiset Waasan suomalaisen lyseon
hywiiksi, jotka Waasassa toissii sunnun:
taina pidettiin, oliwat saawuttaneet ylei-
söltä melkein odottamatonta suotiota. Piih-"
das tulo teki 1,311 tnarkkaa 46 petiitiä.
Niin kertoo W. L. — Kukkais-ristin
J. B. Siiellman’in haudalle oivat nai;
set Helsingissä päättäneet pystijttä tämän
kuuti 12 p. — M. M. niittisen laulu-
seuran palkintolautakunta ott 19 kil-
pailemasta säioelteoksesta atitanut etisiin-
mäisen palkinnon, 200 markkaa, Suometi
ylioppilaskunnan albumissa E. Lönnrotin
kunniaksi oleivasta, hra E" Genetzin teke-
inästä säwelestä lattluun "Herää Sitoiitil"
Maasettduilta.
Yhtä ja toista Loimaalta.
II.
Raastowiljelys.
Knit nyt rttpeati hithittitaati raastamil-
jelyksestä, tahdoit etisin huomauttaa, ettei
tällaitten wiljelys ole mitään yksitt oittai-
sesta Lointaalaista, tvaati tawataan mo-
ttessa paikkaa munallakin maassamme.
Eioitus ott tvaitt siittä, että raastoivil-
jelys on Loimaalle kenties wahingolliseni-
paa ja pikemmin häwittäwää kitiit muille
seudttille.
Mutta mikä on raastowiljelys?
Toiivon asiatt selkeiieiitäti kun olet kir-
joitukseni ltiketiut.
.Loimaa ott niitä seutuja maassamme,
jossa melkein kaiketi maan saattaa tehdä
pelloksi. Keskellii seitrakitiitaa etenkin löy-
tyy tiloja, ioiden ttiaalta turhaan etsit
kiweä, kaikki ott paljasta saioea. Täiitä
ott Loitnaan sekä otiiii että onnettomuus,
molemmat saittalla kertaa, kuten wasta
saat nähdä. Muinoiii, jolloitt elo wielä
oli alnllaan ja yksinkertaista, oli Loimaa
onnellinen. Peltoa sai tehdyksi wähällä
waiwalla, ja kititt ttiittu oli hywä, saatiin
pitää wahwasti karjaa ja knin tnetsä oli
hytoä saatiitt hakoja runsaasti tarhaan,
ja näin saatiiti pelto hywiin lantaan ja
se kaswoi hywin. Mittta sitte seurasi toi-
tiett aika. Niittit pelehtyi, tiietsä tvähetii.
Karjaa ei tvoitit pitää ttiiit paljoa enää,
hakoa ei woitit tuoda itiin tpahwasti ettää,
ja seuraus oli että pelto lakkasi kaswa:
tuasta. Mitäs tehdä nyt? Keksiittiinpä
tieittpo. Ttto pelehtynyt tiiittn kuokittiin,
kuokkamaa poltettiin ja kylwettiitt etisin
riikiiille ja kauralle touoroitt, ja ipiljaa
saatiitt aikalailla ja wedettiin Titrkitiiti
ja titltiin rikkaaksi ja —— kuuluisaksi: Koko
Lonnaissuotni ja puoli Hämettäkin puhui
Lointaan rikkaudesta, ja jos joktt halusi
saada rikasta tvaittioa, tuetti hän "Loi-
maalta naitiiaatt", sillä Loimaan tyttöjä
seurasi aitta "hewosen kitornia rahaa";
Silloin oli Loimaa onnellinen. Mtitta
ttuot kiiokkaiiiat pahat pelehtyitvät, niihin
kiin ei koskaatt wiety sontaa, waati aina
kiiättnettiiti kylkeä ja kulutettiin ja leikat-
tiiit. Loimaa alkoi tiietitiä aletnitiaksi.
Mutta äläs wielä! Sitä oli ivieläkint pe-
lehtytiyttä niittu-pälhöä, tai aitiakitt piil)-
taaksi hakattu tiietsäntaata, joka ei enää
kastoattiit tiutta metsää; tuitäs noilla tvir-
kaa ott muuta kutit "patinaan kiiokateti
pelloksitt. Ja itiin pantiinkin. Ia tämä
itiisi kuokkamaa kaswoi kohisi taas aika-
lailla. Mutta tito toanha eittien kuokittu
koreili harakan kukkasilla. Wälistäin kiiäti-
tiettiitt sett kylkeä ja kylwettiin kauralle,
ja Herra nähköiin heitiällekiti. Mutta mitä
hullua, kyllä tiilijii puolensa pitää! Ei se
kauroja kaswaitttt, eikä lteiniä myöskään;
eikä tahtoneet enää harakatitttittttiitkaait
ittetiestyä, kitti ei atittettii ttiitteti rauhassa
juurtua. Iii kitti itusi kuokkamaa aidan
takaa näki millä tapaa wanha kuokkamaa
harakan ntititiiija kasivoi, alkoi se seurata
wanhemman esitiierkkiii, ja lakkas myös
ruista kaswamasta ja rupesi tpaait tiuti-
tiitja kasivainaan, ja jos sitä toisittaan
pakoitettiin kauraa ja heittää kasivainaan,
itiin ei se niitä tahtonut wiitsiiä kaswaa"
Knn isäntä lasti peltoa, itiin rupesi pel-
tokiti lasianiaatt isäntää. Mutta ttyt oli
jo liihes kaikki niittu ivieläpii itietsiikiti
tehty pelloksi; kitkit taloti ntaa oli peltoita,
itiiitta se kasivoi lsitriikaii tiittitttija. Koko
ntaa oli ttyljitty loppuittt. Tämä ott
raastowiljelys. iJatk.)
– ?kktiistolahja. Maarian pitäjän ur-
kurille P" 2l; .Lindholtiiille, joka Wapitn
piijiitäitä iiiiiitttaa "iertiajaain omat pitä-
jäläiset kiitollisuuden muistoksi hänen 10-
ituiotisesta wiraiitoiiiiestaait lahjoittaneet
kultakellon kirjoitukselli: "—P. A. Litid-
holtii’ille, titiiisio :illantutti seurakunnalta.
inse-s. (II. 11.)
Knrssit.
Siiotnen ipatiksi .sii-litik. 29 p.
Waihto-kiirsj; Disk. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7 p. . . . . . 25t";: ——-— 248: — 100:lta r.
Loiitoo 90 p. . . . . 25: 17 25 — puti:ta st.
"tiurisi oo p. oo; ".io 9!; io
Hatiipuri 90 p. . 123: 20 12" 50 "
tiitiset-editti: ..... 207; 50 206; — 100""
Tukboltna 3 v.. . . . 133): 30 138: 40
Laiwalista.
Tukholtn a, 12 p. huhtik. Parkki Emil, Holm-
ströin. kotoisin Uudesta-kautiuitgista, Geflestä Vri-
stoliit kanamaan, ajautui Oi-earutidissa rantaan;
täytyi heittää lastia mereen päästäkseen irti.
Trawem lind e, 20 p. huhtik. Pehr Brahe,
Bergtttan, Turuota; Feunia, Ahlströiii, Stettittistä.
Saitdhatitn, 18 "p htihttk. John, Janson (?
Janisson), Hartlepoolista.
Yittuiden, 20 p. huhtik. Freda, Lindblom,
Eitalaiitiin.
Cardifs, 14 p. huhtik Arwio, Barcelonaatt.
?? e iv c a ?; t le, 17 p. huhtik Wasatiiit Dobayiin;
Pensaeola, 1 p. huhtik. Aiisio, Piiiielius,
Alicaiitesta,
P a s c a g o n l a, 31 p. maalisk. Ruiieberg, Me-
lati, Ainsterdatiiiiit.
Brunswick, 1 p. huhtik. Finland, Kortinan,
Köpenhaiiiiiiasta Englantiin ottatitaati lastia.
Sawaiitta h, 4 p. huhiik. Herkules, l? suom.
parkki) Cadiriii.
Höyrylaiwaliikettä.
Naantaliin, Utiteenkautiutikiin,
Naumalle ja Poritn
lähtee
Höyrylaiwa Leimu,
katteini G. R. Nordlin,
joka sunnuntaini ja keskiwiikkotia kl. 10 e.pp.
sekä
Höyrylaiwa Ilma,
katteini M. A. Nysttötn,
tiistaitta tottkokiitttt 2 p:stä alkaen joka
tiistaina ja perjantaitta k:lo 10 e.pp„
poiketen tvälisiin pysäyspaikkoihin. Tar-
keititttiit iltitoittaa "
Jolj. Gnst. Wikeström.
!7 ;
Hoytylaiwa Nystad,
katteini C. R" Sundströin,
lähtee-
Ioka maanantaina k:lo 10 e. p.p. Turusta Daalitt-
tehtaalle,
" tiistaitta k:lo 8 e. pp. Daalintehtaalta Turkuun,
" keskiwiikkona oit laiiva Titrussa,
" tuorstaina k:lo 10 e. pp. Turusta Daalinteh-
taalle,
" Perjantaiita k:lo 8 e. p.p. Daalintehtaalta
Turkuuit.
" lauantaina k:lo 10 e. p.p. Turusta Daalitt-
tehtaalle,
" suitituittaiita k:lo 6 e. p. p. Daalintehtaalta
Turkuuit,
poiketeit wälisiitt pysäyspaikkoihin.
Jokii toisetta maanantaitta ja tuors.
Hlllöms! taina eli 8. 11, 26 ja 23) p:nä tou-
kokuitta lähtee laitpa Hakkalaan saakka. Tarkeinmin
ilmoittaa Joh. Gust. Wikeström.
0
!! ! " "
Hoyrylaiwa Alatid,
katteini H. Erikssoti,
lähtee wastaiseksi:
Joka sunnuntai Turusta Mariahaiitiiiaan, k:lo 3
aamulla.
" tiistai Mariahatninastit Turkiiuii k:lo 2 aam.
" tuorsttii Turitsta Lauttasaliiielle k:lo 5 aam.
" perjantai Lauttasaliitelta k:lo "’; aaiiitilla.
Ottaeii tiiatkailioita ja lastia. Tietoja aittaa
Nordsors ja Kutnpp.
Höyrylaiwa Salo,
katteini " W; Holmberg,
z.
lähtee toistaiseksi:
Jokii tiiaanaiitaitta k:lo ll e. pp. annsta Salaon
Karttttitit kautta.
tiistaitta k:lo 0 e. pp. Salostii Karunan kautta
Tiirkitun.
kcskitoiikkotitt k:lo 11 e. pp. Turusta Salooit
.starttaan kautta.
tuorstaina k:lo !l e. pp. Salosta Turkuutt
.tiirjakkalaii ja Saudöit kautta.
perjantaitta k:lo 10 e. pp. Turusta Saloott
Sandöti, Kirjakkalan, Teijoit, Matilde-
daaliii ja Ströintiian katitta.
lauatttaina k:lo 9 e. pp Salosta ankuun
.siitt-tutan katitta, poiketen niuille wäli-
aseiitille.
"suom ; Sitnnuiitaisin oit laitvtt anussa.
Tarkemitiin ilmoittaa"
Iolj. Gust. q"sikesiröttt
Wiioroliista
Höyrylaiwallc Ahkera;
Joka sunnuntaitta k:lo 8 e. pp. Turusta Daalin-
Joka
Joka
Jöktt
Jökil
Joka
tehtaalle.
Satnaita päiwänä k:lo 3 j. pp. Daalintehtaalta
Turkuuii.
Iokit tiistaina k:lo 0 e. pp. Turusta Maarian-
haitiinaait.
Joka keskitviikkoita k:lo 4 e. pp. ilikaariaiihantiiiasta
Turkitun.
" tuorstaina k:lo 0 e. pp. Tiirusta Uuteeitkati-
punkiin.
Sitiiiana päiwänä k:lo 4 j. pp. lludestakau-
pungista Ratnnalle.
" perjantaitta k:lo 2 e. pp. Rautnalta Poriin.
Satnaiia päiwänä k:lo "22 j. pp. Porista
Raumalle.
" lauantaina k:lo 4 e. pp. Rauttialta liuteen-
kaupunkiin.
Samana päiwäiiä k:lo ½8 j. pp. liudesta-
kaupungista Turkuim.
Wäliaseuiat owat:
Turun ja Daalintehtaati wälillä:
Harjattula, Kirjala, Mutaiuen, Ktvidja, Gunnars-
nääii, Terwsuiidi, Granö, Attu ja Skiimarwiik.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
