Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
matamat woineetIsaada opetusta niissä ai-
neissa, jotka omat tässä koulussa warsinaisia.
Niinpä esimerkiksi kaikista lukuwuoden lo-
pussa näytteillä olleista noitt 40:sta ko"
neenpiirustttksesta, oli ainoastaan yksi sito-
inalaiseti tekeinä, aittakitt ttiinestä, "Weif-
stitolinpää", päättäen.
Johtopäätöksenä tästä ott, että suonta-
l’aiselle mäestölle ei ole tekitillisestä
käsityökoulusta ollut mitään hyötyä,
werrattaiii siihen sttttreen hyötyyn joka siitä
olisi woinut olla, ellei koulttit johtokitiita
niin kokonaan olisi johtajaa malitessaait lai-
min lyöttyt welwollisuuttaan koulitn tar-
koitusta ja suontakaista mäestöä kohtaait.
Olemme makuutetut, että nyt kiin uttsi
johtaja otetaan, herra Erikssonitt sijaan joka
eroaa, johtokunta paremmin katsoo koulun
ettta.
Täten huomautettuamme puutteista, jot-
ka mielestäinme rasittamat teknillista käsityö-
koitlua käännyinme sunnuntaikouluihin
kaitpitngissamine.
Sunnuntai-koulitn, tarkoituksena ott an-
taa alkuopetusta niille, jotka eiwät yh-
destä tai toisesta syystä ole olleet tilaisuu-
dessa käyiuääit kansakoitliia, ja sellaisia ei
ole aimait wähän. Tiedämmehän, että
Turuii ympäristöllä puuttuu useimmissa
kunnissa wielä kansakouluja, joten siis
useimmat mailta "oppiin" tai palwele-
maan tulleet pojat kaipaawat kokonaan al-
ku-opetusta; sillä iiiistäkin kunnista, joissa
jo on kansakoulit, moitet ja etenkin köy-
hetnpi mäestö jää kansakoulu-opetusta
maille, Tähän tulee lisäksi wielä paljott
Titrkitlaisia. Suununtaikoulu täyttää sen-
tähden ainakin wielä meidän aikana tär-
keitnpiä sijoja kansan siivistyttäntisessä.
Esimmäinen e-hto koulu-opetuksessa on
hymä järjestys ja kuri, ilman sitä koitlu
ei moi titottaa mitään marsiiiaisia hedeltniä.
Opettajalla woi olla kuinka hywä opetits-
tapa tahansa, selittäkööit hän asiat miten
kultaisiilla saitoilla tahansa, oppilaille siitä
ei mainittawaa hyötyä ole, ellei oppilailla
ole kunnioitusta opettajaansa kohdeit, ellei
he piidä welwollisuutetiansa kuuiinella ja
seurata opettajansa opetusta.
Koulussa sellaisessa, kuin sunnuntai-
koulu on erititte woi sowittaa kuitenkaan
järjestyksen ja kurinpidon säätitöjä anka-
rimmassa initodossa pää-asiallisesti sen-
tähden, että sen oppilaat kouluitti titlles-
saatt eiwät useimmiten ole tottuneet ei
kotona eikä miiuallakaan "ankaraan ja sään-
nölliseen järjestykseen ja toiseksi senkin
wuoksi, että tällaisten koulujen warat
useinkaan eiwät riitä hankkimaan sopimia
opettajia; myöskin se seikka waikuttaa pal-
jon, että oppilaat ainoastaan kerran wii-
kon kuluessa owat koulussa. (Iatk.)
Waltiopäiwät;
S ä ä t y h u o n e e n paikasta keskustel-
tiin wiime tiistain istunnossa pappis" ja
talollissäädtjissä, jolloin näinätkin säädyt,
niinkuin jo ennen pormarissääty, wihdoin
wiimein tuliwat asiasta siihen päätökseen,
että he, hykäämällä maltokunnan ehdoitta-
man paikan, ittääräsiwät waliokunttan
tutkittamaksi erityisiä heidän mielestä sopi-
wampia paikkoja. Tutkittuanfa tulee walio-
kunnan näistä antaa säädyille uudet ehdoi-
tukset. Kuitenkin lienee epäiltäwää, jou-
tuttko maliokunta tämän työn suorittaa
waltiopäiwäin kestäessä, jotta wältämättö-
mäksi tullee, niinkuin pappissääty onkin
päättänyt, asettaa erityinen waltuuskunta
asiassa edelleen toimitnaait.
Rokoitusasiassa hymäksyiwät
kaikki säädyt talousmaltokunnan yhteen
somitusehdoituksen.
Suomenpankinseteleinalle-
kirjo i t t a in i se s ta hymäksyttiiit pank-
kitoaliokunuan ehdoitus kaikissa kolmessa
aatelittomassa säädyssä.
Yhdistetyii laki" ja taloitswaliskunnan
yhteensomitus-ehdoitus tilit ksie ii lo h ko"-
inisesta hymäksyttiitt siitättsä porwaris-
ja talollissäädyissä. tntttta aatelissääty
päätti pysyä edellisessä päätöksessääit 8 ja
10 §§:äin suhteen, jota myös hrat Feder-
ley ja N e o w i u s porwarissäädyssä maa-
timat. Pappissäädyssä jäi asia wielä mast-
edes ratkaistawaksi.
Mitin aisa ikasten muisto-
merkkien rauhoittamista koske-
wa lakimaltokunnan mietintö oit ollut esillä
kolmessa aatelittomassa säädyssä sekä tul-
litt pääasiallisesti hywäksytyksi, paitsi että
3 § (maanomistajan wahingon kormauksen
määräämisestä) ittitutettiin kaikissa säädyis-
sä seit mustalauseen iitukaait, jonka hrat
Nysten, Grönmik, J. Forsntau ja Clou-
berg oliwat tehtteet.
Maawerojen titituttamista määrä-
tyksi rahasummaksi kosketpa, waltioma;
tiokunnan iiiietiittö, tehty aatelissäädyssä
nostetun anomuksen johdosta, oli keskustel-
tamana wiime tiistain istunnossa porwa-
ris" ja talollissäädyissä. Mietintö pito-
lustaa tällaista anoiititsta jättäinällä kui-
tenkiit halullisille !veronmaksajille oikeuden
tiionneinaksi, jymissä suorittaa osau iitää-
rätystä rahamerosta. Pormarissäädyssä
puolustimat etenkin hrat Jgnatius ja
Liukkotten itykiiistä maawerojärjesteliitää
sekä meron maksamista luonnossa, koska
mero maamiljelijöitä rasittamatta on pysy-
nyt sellaisena eikä ole riippunut rahait hitt-
nasta eri aikoitia. TLitliokitnnatt inietitt-
ttöit puolesta piihuimat hrat Kurten, Neo-
mius, Littdblom, Waseniits ja Heikel,
huomauttaen etenkin, että koska inaamero
rasittaa maanomistajia epätaisaifesti, olisi
svytä tuutittaa se rahaksi, jonka kautta se
myös ylipäänsä huojentttisi. Keskustelun
päätettyä hymäksyi sääty myös mietinnössä
ehdoitetun anomuksen. Keskustelusta
talollissäädyssä entine ole tilaisuudessa mai-
nita titituta kuitt että attoiitusta puolusti-
mat edustit" Keto, Hoikka, Smedberg,
Hegerström, Pnhakka, Britsila, Au-
minen, Hatinttksela, Kyander, Heik-
kilä, Foudila, Eronen ja etenkin Dunc-
ker, tnutta sitä wastaan puhuimat editstit.
Wärri, Ojanen, Heikura, Kalli, Ptjy-
dysmäki, Tikkaneii, Sivanberg, Rii-
hiinäki ja etenkin Amellan. Aänestä-
essä hywäksyttiin anoittus, maltokunnan eh-
doituksen mukaan 29 äänellä 23 mastaan.
Rautatie-asiasta oli maltokunnan
titietintö jo keskitsteltamana aatelissäädyssä
ja tehtiin siitä myös päätös tässä säädys-
sä Mietinitössä esitellään enstit säätyjen
päätettämäksi yleisen eittämerkoit rautatie-
linjat, joista itäinen käwisi Wiipurista Jo-
eitsuuhun, keskimäinen Taametista Mikke-
litt kautta Kuopioon sekä sieltä Oitluitn ja
lätttinen Waasan rautatien jatkotta Ou-
luun, josta linja wielä jatkettaisiin Tor-
nioon; tähän tulisi wielä yhdistämiä rato-
ja Kuopiosta Iymäskylän kautta Waasaan
sekä Loimaalta Poritt ja Ristiiuan kautta
Waasan seuduille. Näistä ehdoittait wa-
liokitnta enstit rakeitttettamaksi keskilinja
Taawetista Mikkelin kautta Kuopioon. Aa-
telissäätti päätti ensiksikin, hra Mechelitiin
ehdoituksesta, olla wahwistainatta mitään
täydellistä rautatietverkkoa, maan ainoas-
taan keskustella mikä rata eitsiit oli raketi-
nettama. Tässä kohden ptiolustiwat inie-
tinniin tnukaaii keskirataa hrat v. Alfthau,
Hackmait, K. G. Standertsköld,Mo
lander, Reiit, Meehelin ja K Autell;
sitä mastoitt puhuitvat Pohjanmaatt radan
puolesta, jota myös waliokunitassa tuonet
!vastalausujat katiitattiwat, hrat A. L. Gri-
penberg, Montgoinery, A. Schau-
matt ja W. Späre. Aäitestäessä oli kui-
tenkin maan 26 ääntä tämän radan puo-
lella, jota wastoin keskirataa ääitestimät
45 ääntä ja tuli siten säädyn päätökseksi,
että ensin oli rakenttettatva Taametin——
Mikkelin—Kttopioii rata-
Kotimaalta;
– Tanskaiaineu parkkikaima "likob Boy"”,
joka joku aika sitten törinäsi iitaalle Klöf-
marskärin luotia ja mikä nykyään ott hyl-
kyiiä törmäyspaikalla, myytiin t. k. 3 p.
jitlkisella huutokaupalla täkäläisessä tullika-
iitarissa. Korkeintmati tarjouksen teki riitt-
takauppias Koskinett nim. 274 mkk, jonka
tarjouksen asiatioiiiaset hymäksyiitiätkin.
Attkkuripeli sekä pumppu eiwät seuranneet
ostott,
— Wararikko. Kauppias K. Alex.
Brandt oit t. k. 3 p. iuaistraatiin jättä-
iiiässä kirjoituksessaan pyytänyt welkojilleti-
sa saada luowuttaa omaisuutensa"
(A. U.)
—— .Ouulokauppa puitten hankkimista
wartett Kakolan ratigaistusmattkettteen pi-
dettiin; t k. 3 p. Mainituii mankilan joh-
tokuitta tarjosi tvähimntän waatiwan han-
kittamaksi 30 syltää koiwu" ja 500 syltää
mänty- ja kuusen sekaisia halkoja, jotka tä-
nä kesänä olitpat paikalle titotawat. Met-
sänhoitaja M; v. Haartinan sitoutui haitk
kiiuaatt mänty- ja kuusihalot seuraamista
hinnoista syllältä:
15() syltää 14 iitkk. 95 p., 50 syltää
14 iitkk. 85 p., 50 syltää 14 tttkk. 75 p.,
5() syltää 14 inkk. 70 p., 100 syltää 14
ittkk. 65 p., 100 syltää 14 nikk. 45 p.,
Herra John Lindqivist otti hankittamak-
seen 30 syltää koimuhalkoja 19"mkk. 95
p. syltä. (A. 11.)
Eusimntäinen perustuskiwi 2:seit
Turun tarkkaiitppuja pataljoonan kasariiti-
rakennukseen laskettiin t. k. 1 p. Waputi-
päiwänä ja ott perustuksen laskeminen nyt
jo täydessä waithdissa.
— H" ylh; kenraalikuweriiöörilie kreitui
Heidenille on — sanotaan eräässä miral-
lisille lehdille "annetussa” kirjoituksessit "-
ehtimiseen tänä kemäättä anttettit aitoiittts-
kirjoja, joiden alle joka kerta on kirjoitta-
nut joukko torppareja muutamilta paikoin
Hämeenliunan lääniä, jotka sanoen syyksi
kaikenlaisia kärsiiniänsä ivääryyksiä maan-
omistajain puolelta owat pyytäneet h.
vlh:tensä iuyötäwaikutusta siihen, että wal-
tiomarasto lunastaisi heidän wiljelemänsä
torpat ja torppien omistajat sitten saisiwat
tilaisuuden wähitellen saawuttaa omistus-
oikeuden ttiihin: Kaikkien näiden kirjoitus-
tett sepittäjäksi oit niinittäiiyt itsensä eräs
"Iaakko Jaakola””.
Tähän saakka kohdanneissa tapauksissa
ott h. ylh:teiisä, koska mainituilla maati-
inuksilla ei ole mitään perustetta woimassa
olemassa laissa, atttanut iliitoittaa niille
hettkilöille, jotka mainittuja kirjoja omat tuo-
neet, ettei h. ylh:tensä niideit suhteen moi
ryhtyä iitihiitkääit toimiin, jonka ohessa
tyytyiitättöiitiä ott neuwottu käätityiitään
malituksitieeu, jos ne omitt oikeutettuja, jo-
ko maan-oiitistajieit tai asiatioinaisteti ivi-
rastojen puoleen inaan lakiett säätäinässä
järjestyksessä; ja on näyttänyt luitltamal-
ta että täiniitöisten anomusten enempi lä-
hettäitiinen näiden toimenpiteiden kautta
lakkaisi.
Koska kititeitkiit uusia tällaisia anomuksia,
jotka kitten entisetkin omat tnaiititun "Jaak-
ko Jaakolan”” kirjoittamia, edelleen ott h.
ylh:ellensä tullut ja semmoisia ehkä mielä-
kitt muutamilla paikoin malinistetaan, on
tahdottu yllä olewa saattaa julkisiiuteett,
jotta se yleisö, jota asia koskee; waroisi
semmoisia henkilöitä, jotka nähtäwästi waan
omainvoiton pyynnöstä yksinkertaisissa ja
herkkäuskoisissa ihmisissä herättämät tyyty-
ntättömyyttä olemia oloja ivastaan ja kai-
keitlaisilla määrillä uskotteleiuisilla wiette-
lewät heitä hyödyttömiin rahattiitenetyksiin
ja turhiin toimiin, toititiiit, jotka sitä pait-
se poikkenivat lakien ja asetusten säätämäs-
tä järjestyksestä.
—— Suomeu soiawäki. Ylettnetty:
Turuit pataljonassa mänrikki Söderhjelm
aliluutnantiksi.
–— Maanwiljeiijöille. Sittekittt ivalii-
oit-agronoini K. J. Forsberg oit saaitut
toititekseeit lähteä tämän toukokumi keski-
paikoilla Ettglantiitt" ostamaan sieltä Suo-
itten waltion puolesta siiutökarjaa, joka sit-
teit tulee julkisella huutokaupalla Helsitigis-
sä etiiittiiiätt maksawalle ittyytäwaksi omat
ntaaiimiljelijät maassa, jotka semmoista ha-
luamat, tilaisuudessa Forsliergin kaittia toi-
mittamaan kalliimpien siititöeläiitten ja
iiiaaitmiljelysaseitten ostoksia Englanttista,
jos he sitä marten kirjallisesti kääittymät
hiitten puoleensa etinen 15 päimää toitko-
kuitta, osoitteella: Lohja"
Kalewala Atiterikassa. Kansalai-
seittiite neiti Seltita Borg, joka oleskelee
Atiterikassa, ott äsken kuolleett runoilijan
Loitgfellom’in kehoituksesta rumeitnut kään-
täiuään Kalemalaa Eitglannin kielelle. Saat-
taakseeit Kalemalaa tunnetuksi Atiterikassa
aikoo neiti Borg julkisissa tiloissa Bosto-
tiissa näyttää kitmaeliuia Kaleiuulasta. Niin
kertoo Sat. neiti Borg’ilta tulleen kirjeen
utitkaan.
Saiakttnnan maauwiljelysseura.
Sitiekitn settrait nykyinen puheenjohtaja,
kuntiallisiieumos E. Amellait, joka ko-
konaista 15 wuotta oit eriuomaisella tai-
-Mttktlåalieoiu ivapaueeota.
(.Ia.tlc.)
"lisinä en iiäe liäntä lIän putosi liiililcu-
1an juurelle; liiratta palsami ei ole niiniin
enään liinaani-3", liitii-laitti iitirja mies; liam-
paltteita-"i yälietä. "lliitiä eii yaStanniit ’olen
tyytyyäineii’ "Iuslaan lcyaymylceeeii liaticiallii,
!nutta minä lausun Seii nyt.” llän nauei,
"ja pyylilci liasyojanea, huomaamatta ettii liän
"jätti yeripunaieen merlcin tummalle otsallen-
ea. "Bniietilcuin etsin lepoa, täytyy minuti
antaa !lail-teealle tieto niitä, että niiniin
lcäSiy-"irteni vastain iiätien lieilcoa tuitta-tinea
on pelastanut hiitten ja liallilcieii nissiliin lien-
lcemme, "joi-lia hän soite-3883 liuiiuutleSSa tuli"
toi tiliriita. blitiä ilimetteleii Suureötj että
Juäae, lliattatiaaii nrlioollineti poilta, janica
yiieautien lcailclci tuntenut, taittoi antaa aran
vajeen eStää itSenSä siitä, niitä joita ilimjeen
täytyy toclelcSi littamitta. liiatta luullalceetii,
lieäei liän hymyellen, tie oliicjn iratae 22min
lcauniieta ailiniStä, jolta yailcutti enempi lcuiti
IIaclaSSan sanat isoaltaan oijSiyat yailcutta-
neet. Ue lcaicei sopieat toäeilalcin bynin
toinen toisellensa "ja Taran liiteleitnpänä eu-
liulaiaena !kailastaan jällieen ja liänen tätin-
eä mielienä olien liänen naittajansa, olen
tyytyyäinen suikuisista" saliutoon. hintta
tiilitili on niksiä paljon ailitta, Sjllä .lucinalla
on muuta ajttteitayiia, litisti ottaa. itsellensä
matelemien, ictiii saastaiöia eläyiä tiliriitaan
IIerrtin uitteli-illit "jii epiijiiiiiala lieittää liiro-
tuii mitjonen Jiiniaiiir. temppeliin "ju niitit"
liainiii einnatuilie, uelcolliSilla lapeilla jali-o
tiiiee !tilitit epäjumalille uliraamiiieii talti
littoisina. blatta lcoötoii piijeä ei ytti olla
lcaulcana" "ja lciiollcooii liuilclci "]iiciaaiiyili011i"
etit, niinituin tiia piili-iitin, jolsa ii.Slcen mi-
nuti leitteni liatitta eai loppiinsa.
nbieai icumnrtiii alue iiälicleaeiiäii oman,
ltreilclculaiaen tiet-ellit taittuiuti tili-arinsa, pie-
ti sen yykiiiäiisä "ju liiillci pojS, tuntematta
iiiiitlcääiilaieta soimausta yerieeetä tyiiStäiiti,
antamatta sille eilee suurempaa eijaa miiiS-
toSSanSa, ittiin "joe liän "jalallansa olisi pol-
iceiiiit pietien mailon. 8itä raatoin olisi liäii
ollut tiinaani-aisoissa, joe liäii pelastaalceeii-
ea lienlieneä lcuoiemaeta, oliei icäeiliän.siä liie-
ronut muutamia "jyyäntälilicjä sapatti päiiiäiiä,
taiti iinalttaniit ajiioaanlcaan sääniiöieeä itäs-
lcetyietä puheliat-uliaieta.
7iiäee luisu.
ll " e l m xi.
7ädtin matl:an päässä .lernealoinieta löy-
tyi ituarirotieojeu suojasen eräs pieni asun-
to. Saiiiena aamuna iatni aamutoitteeeaa
icalcei naista tämän asunnon aistipuoliSeSS-"i
liuoneeSSa. IIeiliä oii tyänä itäieeii maati
omituisella taralla janitaa jyylii, yiiiintäen
niinittäin icalitien iittisi-nii anulla ylipuolista
myllylciiieä alipuolista taataan.
liitotie, "josea lie tyiielcenteliiät oli airan
Soulclca, eIirjpulla eroitettu 811uretnmn8taiitio-
neeöta selcä täytetty liitilcellaieilla riioicata-
naimilla ’i’äiiilä jauliettiin "jyyät ja musei"-
rettiiii tiinirypiileet "jolittpäiyiiieelcei turpoolt-
Si; tiiäilii teiitiiii tulliliina eli lcuilottiin. 8uii-
rin, pajuttuja yiiniiypiileitä riippiii leutosta
liitii/niniwen, ensitietioita, täynnä öljyii ja liii-
najita eeiSoi laattialla, liotin, tiiyiitiiiii:eä (lati-
teiipäliliinöitii, yiilcuiioita, olti-ati "ja rijeiä löy-
tyi ettyjaetiojttoii ylet-38331. liisirippii oli nyt
tietietty syrjäile "ja toiseii suureniini-.ii litio-
neaii läpi isoi !tiilitili tiloa tielle, jalia leitili-i
altti; laalceooii. ’koieellii puolella nälcyi pie-
ni, liuoleiii.eeati lioitettu puntariin, "joesa ilia-
ntit, !tiilitili-tieti lielläeti litistyi-"etusi lculcat jit
lcirlcaa, lirjöeyä läiiile telciyät tämäii pienen
asunnon erittäin yieliättiiyäicei, nallelta eeti
ollosen "juuri tiuorirotlcoaatt, outo sitä töin
titSlcin liuoniaei.
’kainoit naisista ei enään ollut nuori, mut-
ta yakien ruumiiltansa, näittäiiäeti palielija;
toiiien sitä yastoin oli tiuori "ja liieno ruu-
miiltaan, "ja iiätien pienet liäteuaä eit-iit näyt-
täneet eopiyilta täliäii työliäu. Suinillieilla
lcaSi-oiiln "ja kaalia-illa Syclämellä oli Tara
tänä aamutta aloit-taitut "jolcapäiyäieen työneä,
lili leititenlcaaii seittälicleu, että liäii nureisei-
eit olisi telinyt tätä rasitaSta työtä, lctin ieo-
äicijiiäiisä, llaclasaallu, ei ollut ytti-aja pitää
liitin tämä aition painelija —— ei, 2aralla oli
Itutliin nöyrä aycläii, ei liäti peiännyt työtä,
eili-ii titillttitiiiit liäyliyyttä, sillä liäii rahasti
lielliieti yanliiia ieoititiiineä. ötirnlla ali tiiuit-
teii tapi-tiiti liauelciiuttaa yliaitoilclcoiata työ-
täiiSii iloisilla lauluilla; mutta nyt yaliiiiat
lcyyiialeot tytän lcirlclcitjatti eilittietiija syytie-
ti liiiolcnelion nyylilci liän: "dliiii jnlniuSti,
niiii lcauliotieti telity.”
"li-.tiilin allcooii §inuit ltaiisSUSi, tyttäre-
nii" liniiiicu nai-ittiin olet noussut, raili-lia
niin !liy’i’iliiiäii yollit lciiyit loi/0110," Sanoi
yatiiitt !latinaan astuen liuottaen.
Atira natisi tyäötiiiiii liilieety"i tiaiiiinit
leelceä, siinteli lcuiinioittayuieeeti iiiineii lia-
maneti liotattä jti !rutiinia syleili tyttöä liel-
liinti. "iilit naattunut nulilciiti, i80äiti"”.
"utistasi Aara. "liiati oli eittiin näitä nii"
mietii etisesti. 0i, eitit "julmaa artunlitoma-
tontu abisaita! isilcö Kajnlciyaltiae, jolta
myös on ILaSIcKilaupiae, ole raatit-n nuo-
reti icteilclcttletieen yerta iibis-niitit? l’arje-
lealiiin tiumala yieiaetalcin "ja tämä tiäytti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
