Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
dolla, huolella ja isänmaallisella innolla
hoitanut seuran asioita, oli pyytänyt saa-
da puheenjohtajan toimesta eritä, walittiin
hänen sijahansa" maisteri’K. G. Ollon-
qwist. Waau sittekun h:ra Ollonqwist
kuiteitkin oli mainitusta taitnesta kieltäynyt,
walittiin seuratt puheenjohtajaksi satakokotni-
sarius, öwersti G. "O. ;Gräs"b ee k Koke-
niäeltä. " ’ " " " " " "
Johtokttntaan walittiin wiime tnainitun
sijahan kunnallisneumos A. A w e l la n.
— Walti-rattiatiei. Jlmoitus tuloista
waltiorautateillä Siiomessa Maaliskuulla:
H elfingin–Hämeenlinnatt–—Pietariti
rata-osalta:
1882. 1881.
M. P. M. P.
Maaliskuulla 554,074: 39. 389,307: 16.
Edellisillä. kuuk. 847,411: 78. 677,747: 35.
Yhteettsä Sttt. 1,401,486: 17. 1,067,154; 51.
Hattkoniemett—Hytoinkäätt rata-
osalta:
Maaliskiiitlla 34,705: 94. 12,754: 10.
Edellisillä ktiuk, 43,874: 11. 27,533: 50.
Yhteetisii Sm. 78,58!1: 05. 40,287: 60,
Turun——Tampereen——Hämeenlintian
rata-osalta:
Mciiiliskuulla 128,202: 12. 75,943: 43.
Edellisillä kuuk. 150,051: 21. 106,728: 30.
Yhteeiisä Sut. 278,253: 33. 182,671: 73.
—— Kirjakaupiiaan on ilmestynyt: "Läh-
tö-saartia Taiwasalla, Messukylän kir-
kati-mäellä 7 p Elokuuta 1881. Pitänyt
E. T" —— 24 siw:; hinta 15 p.
— "Ylioiwilasknnnan toimittamilla Lönn-
rotin-albumeilla on ollut niin hymä me-
nekki, että ruotsalainen, jota painettiin 1000
kappaletta, jo on loppuiitt ntyyty, ja 2,500
suomalaisesta kappaleesta ttiyyttiättä toaati
200.
— Poslihallitus ilmoittaa, että tämän
kuiin 8 oäiwästä alkaen toinen wiikkopos-
ti Turun ja Ahivenatimaan mälillä pur-
jehditsajaksi lakkautetaan ja että toitien pos-
ti lähtee Tttritsta joka keskiwiikko-iltana ja
Niaariatihatnitiasta joka torstaitta jälkeen
ptiolettpäitoätt, jota paitsi kaikellaista pos-
tia kuljetetaan Turitn ja Ahwetiatimaan
wälillä höyrylaiwalla Älattd, joka toistitt-
seksi lähtee Turusta Maariatihamittaan joka
sunnuntai-aamuna ja Maarianhatninasta
Tiirkuun joka tiistai-aattiuna; että lattias-
ta ajasta alkaen se posti, joka torstaitta
menee Tiirusta liitteenkaupunkiin ja Ratt-
malle ja lauantaisin Ratimalta Uuteettkaii-
puttkiin ja Turkuuti, sattioin lakkautetaatt
purjehdusajaksi; ja että postia Suomen ja
Rtiotsin toälillä kuljetetaan höyrttlaitooilla
Aura, Canstantin. vott Döbeln, Äbo, Fiti-
latid ja Hangö, joista wiimeksi mainittu
poikkeaa Maarianhamittaan.
—— Jitutalais-katttitean tnietitttö elidoi-
tuksineett iitisiin määräyksiin juutalaisten
oleskelemisesta maassamtite ott nttkuään pai-
nosta ilmestynyt. Laki-eltdoituksia ati sii-
nä kaksi; joista toittett sisältää hallinnol-
lisen asetukseti juutalaisten oleskelemisesta
Suotttessa, ja toinen säätti-lain, joka kos-
kee juutalaisten oikeuksia harjoittaa täällä
uskontoaan sekä heidän ttiiiita oikeuksiaan
Stiotnessa. Ensiksitttaitiitiin ttiukaati ati
juutalainen pidettätoä tawallisena ttiiiiika-
laisetia, tutitta ei hän kittttitiinkaan saa kii-
wernörin lupalipun ltitoalla täällä oleskel-
la enemmän kitin kutisi kuukautta, ja täy-
tyi; hänen pitetttpää aikaa warten hattkkia
itselleen asianotnaisett kiititiati lupa kiiksikiti
wuodeksi. Sitä wastoin kumotaan nyky-
ään ionimassa olewa asetus, jonka tiutkaan
wirkatoapaiitta nauttimat sotamiehet saa-
wat iltttan erityistä lupaa oleskella täällä
enemmän kuin pitali wuotta. Iälkittiäises-
sä ehdoituksessa lausutaan taas, että syna-
gogia perustettaisiin Helsinkiin, Wiipuriin
ja Ttirkuun, että naimiskaupat, ollakseen
laillisia, otvat tehtäwät lailliisen wirkakiiti-
nati edessä, y. ni. (U. S.).
– Muita untisia Stiomesta. "Pantti
lainalaitos tulee Helsingisiii toittieen.
Keis. senati on wahwistanut säännöt ja,
kuten H. "5 tietää, otvat kaikki osakkeet
S-
niitt "jalalta ja yiattantalta””. Uäitt sanoen
peitti liitti litisi/aitaa linniiiill:t "ja putelittltti
itlcuiin.
"36 ali tailella riitit-:1 ja julma telia",
yaat:iöi lianaasa.
"liliana surettaa niin että minä liiiitet
ilmi tiimain" ttyyltlci Mutta. ""108 eit miitti
aliai niin tiirit-.tinaisesti pelkistynyt, itiin ai
litieltet aliai huomanneet tietaata. iilit miitti
lraalcaitii eitiiiin yai alla ilasneti”.
"lillii aatta niin, leintnittyni. liltlian sinä
nainut auttaa etta peltisi-yit liitin ailatta-
matta näit 1tänen”, rastasi iaaiiiti, yetäeii
nuoi-ta tyttöa puoleensa. (.1atlc.)
kaupaksi menneet. —— Suomalaisesfa tea-
terissa esitetään huomenna eitsi kerta 3.
Topelius’en ylewä näytelmä "Regina oon
Emmeritz”, joka kuten tietty tapahtuu
30—wuotisen sodan aikoina. Päähenkilöttä
näyttelee neiti Aalberg ja kuningas Kus-
taa Aadolfina hra Leino. — Satakiel-
tä kuultiin 27 p:nä huhtikuuta Herrettäs’-
in tilalla Hattulassa. Wiime wuonna tuli
laulaja sinne kesäkuun alussa. Etelä-Skoo-
tteen tulee satakieli tawallisesti tottkokuiiti
alussa, niin" että sen tulo tneille tänä muott-
na on erinomaisen aikainen. Näin kertoo
H. D. —— Walkean waara uhkasi tois-
ehtoolla Hämeenlinnan kaupunkia. Dugin-
in talossa syttyi tnakasitti, waati tuli saa-
tiin kuitettkiti ehkäistyksi enitenkuin se la-
weammalle pääsi lewiämääti. Niin kertoo
H. S.
I —
Maaseudtiilta;
—–— Muistolalija. Wilhon päiwänä lah-
joittiwat muutamat Kautoatsati nuorukai-
set katisakoulun opettajalleeti kalliö-arwoiset
hopeiset kirjoituskapineet, joihin oli piirretty:
""G. W. Oksanen. Mtiisto 186/;82””.
—– Lukkatin, ja urkunisiinwii-kaan Ry-
mättylässä on sikäläinen kirkkanettwosto
huhtikuun 30 p:nä asettanut ehdolle kym-
menestä hakiasta seuraawat: etisimtnäiseen
sijaan w. t. urkunistin Nurmijärioellä,
G. E. Iuslsn; toiseen lukkari" ja ttrku-
nisti-koultin oppilaati Tttrussa, M. A.
Heinonen ja kolmanteen kiertokoulun-
opettajan Perniössä, J. Helltiia n.
S. T.
— Taoaiuriitainen knolettia. Wapun-
päiwäiwättä sattui puutarhuri Carlssoti’in
hewonen likellä "Wirwotusta" niin pahas-
ti runttistamaan hänen 6 muotiasia tytär-
tänsä, että tämä heti heitti henkensä. He-
woneti oli pelästytiyt soitattnosta ja rit-
toenntit hillitsemättömästi karkaatttaan, niin
että lapsi ptitosi rattailta ja tätett joutui
kuoleman uhriksi" iS. T.)
Yhiä ja ioista Loimaalia.
(Jatko wiime ii:roon).
Mutta ei ihtuinen harakan nunnuilla
elä" Eikä niistä kruunukaan huoli. Täl-
laitien talo jaka näin oli tnuuttanut ttiit-
tuttsa ja tnetsätisä harakan nuttttuja kas-
ioawaksi pelloksi ei woinut enää pysyä pys-
tyssä. Se hämisi ja joutui jollekin naa-
pureilleen, joka oli ollut wähetntnän rahati
ahiie ja siiästänijt manterettaan tällaisesta
raastotoiljelyksestä. Sillä tapaa ott asia
käyttyt niin, että Loitttaalla ott nykyään
paljo isätttiä, joilla ott kaksi, kolme, toisi-
ttaan neljä wiisikin taloa hallussa. Tätnä
on tietysti häwiämisen merkki, kiin yksi
talo ei enää woi elättää yhtä isätttää
waan tarwitaan tuonta taloa. Ja mikä
pahempi ott, raastowiljelys ei ole wielä
lopputiut Loitttaalla waikka sett walkosia
(olin sattoa jurkeita) hedelttiiä, harakan
tititittuja jo kyllin on nähty waikkei niitä
syömään ole opittu. Waikka jo tiioitta
talott haltiaa tällaisen wiljelyksen kautta
ott joutiittiit pois kodistaaii ja konttiis-
taaii, itiin pitkittäwät jälkeen jääneet
toaatt yhä wanhaa toiljelystapaa. Har-
iitat edes huomaamat sitä, ittihitikä peri-
katoon, tällainen toiljelystapa lopulta
wiepi. Muutaiiiat tosin aawistatoat tuhoa
ja ttiyötttäwät parannuksen tarpeen, mutta
hekään ei tiedä tttuuta tieuwoa kuin tä-
män: "Niin kyllä kai sitä wiljelystapaa
ttiiiuttaa tarwitsis, tnutta siihen menis
niin paljo rahaa, ettei sitä sutita”. Ios
sitte toäität heille, että se lopulta kuiten-
kin tulee toälttyttiättöiiiäksi, jos elää ttiei-
nataan. ja että muutos ttykyisissä oloissa
sittekin tulee huokeammaksi kuitt wastaisitia
aikoina, jolloiti on ehditty kaikki syödä;
niin toastittaan siihen: ""Iaa, antaa jälkeen
tulewaisten ttiiettiä sitte kuten parhaitt
tooitoat Jutnalan awulla, kyllä se ttieititi
aikanamme pysyy tekemättä". Todellakiti
kaunis lohdutiis "jälkeen tulewaisillel"
Mutta kristillisyyttä tässä lohdutuksessa
ei ole, waikka se siltä soipi. Nylkeä ett-
siti maa paljaaksi, ja jättää sitte sellainen
nyljetty tiiaa jälkeett tulewaisille. Sitä
sytitiä ei paranneta tnuutamalla hurs-
kaalla hiiokauksella Jumalan luokse.
Koko talwi ott nytkin tiiyyty tnetsiä,
mitä niitä wielä hiukka ott syrjillä senra-
kiintaa, keskelta owat tie jo aikaa olleet
loppu. Moneti kymmenen tuhatttiett ttiar-
kan edestä oti niitä ostelleet Turkulaiset,
ynnä ttiitut. Ici waikka kyllä tarwittai-
siin otnankin seurakunnati waralle, kun
tnottta taloa löytyy, missä joka ainoa
puukalikka täytyy ostaa, niin on niitä
siiiä huolimatta myyty wiimeisiin asti
muille. Se on tuo rautatie, joka tekee
wiimeisenkin lopun Loimaati metsistä,
Eikä wiiwy kauwaa, — se saadaan näh-
da — ennenkuitt Loimaa saa tuottaa yli-
maasta puutarpeensa samaa rautatietä
myöten, jota pitkin se nyt kuljettaa pois
ainat metsänsä. Eikä sitä suinkaan suuta
joka mies. Sillä tapaa tulee maa "sii-
heen reetaan" että "tarwitaan wihdoin
kokonainen kylä elättämään yhtä isäntää.
Mutta sitte saakin tämän kylän itsäntä
tietysti patruunin nimen ja kylää ruipe-
taan nimittämään kartanoksi, ja tässä lie-
neekin sen aikuisille ihmisille kylläksi lohdu-
tusta.
Wälttymätöin seuraus tällaisesta wil-
jelystawasta on se että toäki wähenee.
En tiedä josko tätä wäen wähentiystä
wielä huotnaa henkikirjoissa, sillä raasto-
wiljely on näihin asti wielä joten kuten
kannattanut, miitta seltoät aiheet wäen
wäheneniiseen owat jo näkywissä. Että
aina useampia tiloja kokoontuu jonkun
yksityisen warakkaan haltuun on jo sekin
selwä wähenettiiseti merkki, koska entiset
haltiat siten haihtumat pois. Mutta niui-
takin merkkiä löytyy. Torpparien olo esi-
merkiksi tiiuuttuii aina ahtaammaksi ja hei-
dän lukunsa täytyy wähetä. Kiin jon-
kuti tilan mantereet alkawat häwitä, niin
panee isätttä tawallisesti torpparit pois,
ettei nämät wielä enemmän häwittäisi
tilaa. Nämät sitte laahaamat henkeänsä
miten kuten kunnes wihdoin joutuivat
"kutinan päälle". Siispä onkin tullut
tawaksi, ettei torppareille enää juitri ttiil-
lainkaan tehdä kirjallista kontrahtia, maan
ainoastaan suullinen tvälipuhe toistaiseksi,
jonka isätttä milloin hywänsä woi tttuut-
taa, sekä myös tarkoittaakin torpparin
milloin waan hytoäksi iiäkee. Tästä siis
näkyy, että torppariett olo on hywin epä-
toakaineti eikä suinkaan kadehdittawa. Ia
torppansa he hoitamat tawallisesti "sett
jälkeen", niin että hytoinä wuosina join
kuin tolineen tullaatt, mutta huonotnpina,
kuten esiin. tänä wuonna, täytyy turwata
"soutoiin". Ja niin kauan auttaa kun
on "soutoia", niin kuin esitti. wielä tänä
wuonna, jolloiti metsien myymisen takia
on ollut "tukkisoumia".
Mutta tnetsät loppuu, ja loppuu pian,
ja ttiistäs sitte saadanti "soutoia", kun
huotia wuosi tulee? Ja sitte, sitte ei ole
tnuuta neuwoa kuin kuolla tiälkään ko-
totia, taikka tnuuttaa muualle antieatisa
haketttaan. Ia ttiuutto onkin ja alkanut.
Tosin ei wielä niin paljoti perhekuntia
ole intiiittattut. Loimaalainen on liiaksi
hiljainen ja hidas luonteeltaan rumetakseen
wanheitttnilla päiwillääti tnuittteletnaati,
jos waan kototta joinkin elää. Hän en-
tten kärsii puutetta ja odottaa parempia
aikoja, pahimmassa tapauksessa toatthiiut-
ta, kiitinan hoitoa ja kiioletnaa. Mutta
nuorta naimatonta työ kansitit muttaa
wuosittain siittittiissa ulkoseiirakiititiin, eten-
kin Tiirutt puoleen merimaihin palweltik-
seeti, koskeiwät omassa pitäjässä enää
tooi saada työtä ja ruokaa. Ia wastedes
rupeewat perhekunnatkin tietysti seuraa-
maan esittierkkiä, kuti hätä tulee suuretti-
tiiaksi. Sitte ruwetaan warmaan täältä-
kin tiiuiittatnaan Attierikaan, kuteti nyt jo
pohjan tnaalta.
Tällaista on raastowiljelyksen setiraus.
Perikato. Jotakin olis siis tehtätoä, tä-
mätt uhkaaman hätoiön poistautiseksi;
mutta mitä? "Paras keitto tosin olisi oikea
kansan walistus ja isänmaallinen hetiki.
Mutta se tulee liika myöhään woidaksensa
estää Loimaata joutumaasta rappioon.
Sellainen katisan walistus tarwitsis nyt
jo olla yleisesti oletttassa jotta se heti
wois alkaa parannuspuuhansa. Lakilaii-
ditinan awulla ei tityöskääti lienee mitään
parannusta toiwottawa. Me siis emitie
iooi nähdä mitään ttiuuta tuleioaisuutta,
toimit että Loimaati etisin täytyy uupuit
täydelliseett rappioon, ja wasta sitte kuin
se oit tapahtunut aukenemat ihmisten sil-
tuät. Ia se suku joka sillain elää saa
sitte riitoeta luotiiaati oloja tyhjästä ja
parantamaan esiisiensä pahoja töitä.
" lllliainaalta.
Icaultea juutalaisti-aina tapali-
tiii eiiute piitiet:iispj"liätta !kaitait baupuugie-
aa 8telii-1l’etiiij31115. ’l’iiniä tae-jaati on vaan
jatliaa niiliin yaiuaamieiiii, jatlca ja ennen
monessa lcaliilen aitat tapahtuneet, ja toijie-
taa raitit että raa’an talit-aati hurjistunut yi-
lta juutalaisia saetaan ei ale orjallisten "-
rieaunajen liitutta sammunut ailia "työ-kiistit
"sarjasi-)taia lioitaitat yit-aatot ale saineet pa-
remmin aeiaatiea liottaa ltuin ennenlcöän.
liutta asialla on myös tainen puoli: yleinen
mieli Buraapaaaa an lisäntänyt huomiansa
ja ennenlcin näihin tapaulieiiu, piirisut-ellen
juutalaisten iiainoamiata, ja ja ouliin tästä
eijtneiseetö juutalaispainoa-ta puitetta allat
Bnglannin parlamentissa, "jalloin lcuiteitl:in
hallittia on tunnustanut lisen-ajan hallitultaan
telineen ja telienkin, mitä raatia yai, rangais-
taalcaeen yainaajia. Taelta taten juutalais-
saina Baltaeaa an berattänyt yleista; tinami-
ata, taitajamme eeit baudeista erityis-aeihaie-
ta lilcemniin 1certaa. """""
leasi lauma talanpailtia ja lianpungin aauk-
lcaita juutalaisten asuntoja rastaan; juuta-
laiset lioitenlciti enaimmalta anittat hyölclcää-
jät ltarlcaitetiilcei, miitta liitti lisäjaulclioja
ali saapunut liinaisista maalcylieta, ei miltäätt
tias-tuetus enään auttanut ja nyölclciiäjäin pe-
tomainen kaalinne ja hurjuus aaieat esteet-
tämäeti teltilä tukiatöitäneä. .kuntalaiset
asunnat hiisitettijn iltan paljailtai: !tuonelta-
lut lyötiiit palaisiltei, lcailtlci talouelcalut aa-
main, ltailclii rualta- ja muut" tasat-al; työa-
tettiin tai pilattiin; ainoastaan tyhjälcei jää-
neitten huoneillen seinät jäiyiit palleallenea.
’kiitti lceati lialta 60 tuntia ja itiinit ja !"iiita
liesisiytit bayittäjäiu rainoa, Kuit yinclaiu
saatiin heitä taulcaainaan, ei allut Baltaeaa
liitin 30 juutalaisasuntoa; jatlca pelaa-tulitat,
ja lcuitenlcin löytyi niitä lcaitpiingiaaa yli tii-
ltannen, joita "juutalaiset aliisat omistaneet.
kuute asunnoista ja rualcatayaraista ali euti-
ri, sillä 6,000 perltettii, eli 15,000 juuta-
laista ali ilmau rualcaa ja Suajaa. ILalcai
tienlceä oli tiisaa ltalialcaeaa tapettu ja lialt-
clen sailan saineilla saanut !taattoja ja yam-
maja.
!? iirs sit;
Suomen "pankki Hithtik. 29 p.
Waihto-kurssi Disk. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7 p ...... 256: "- 248: — l00:lta r.
Lontoo 90 p ..... 25: 17 25 — pun:ta st.
Parisi 90 p. . . . . 99: 30 98 10
Hampuri 90 p. 123: 20 122 50 100""
Atnsterdam ..... 207: 50 206: —– " "
Tukbolma 3 v.. . . . 139: 30 138: 40
Laiwalista;
H e l si " g ö r, 17 p. huhtik. Satamasta läksi kor-
jattua 3–ttiastoitteti kuun. Skandia, Michelssott, ko-
toisiu Turiista, matkalla Söderhamnista Honfletiriin;
kulkenut ohi.- wetiäl. (? suonial.) kuuti. John; 18 p.
suomal. 3–mastoitiett kuuti. Hoppet, Turusta.
H ar bur g, 15 p. yuhtik. Aalto. Grape, Wil-
mitigtottista.
Tiikholma, 16—17 p. Weljekset, Eriksson,
Torrewiejasta.
Malmö, 17 p. huhtik. Lowisa, Karlsson, Nor-
jaska.
Kalfsund, 12 p. huhtik. Hoppet, Granqwift,
Turusta.
K ö p ett h a tn i n a, 18 p. huhtik. Kristina, Karls-
soti, Kiirlshamniiitt.
Lotito o, Kariti, Lutidqmist, Ouluun.
G r a " o e s e ii d, 16 p. huhtik. Amalia, Anders-
soit, Riissöristä; Atvenir, Porista.
Stvansea, 16 p. huhtik. Vera, Matzon (?
Mattssoti) Rotterdatnista.
L i w e rp o o l, 17 p. huhtik. Bacchus, Björk-
qwist, Krotistadtiin.
Shields, 16 p. huhtik. Nanna, Turkuuu.
S:t Vitt cent, 1 p. huhtik. Unto, Stiellman,
Dobayhitt.
Eheriban, 1 p. maalisk. Usko; Eklund, Ta-
galiin.
Tukh olin a, 20 p. huhtik. Syynä parkki
Etnilin, Uudestiikaupuitgista, joutumiseen karille
oli jää, joka purkautuessaan työttfi laiwaa niin
kotvasti, ettei se woinut wastustaa. Parkki me-
netti ankkurinsa ja waraköliti, mutta päässec las-
titi purettua irti ja tulee sitte tänne korjattawaksi.
Gibraltar, 20 p. huhtik. Wenäl. (? suo-
mal.) parkki Gesion ja eräs italialaitien parkki
otvat töritiänneet mustausten ja molemmat wa-
hiiigoittutteet. Jtalialaiiien parkki tuli tänne sa-
tatiiaati, tnutta Gefion ei ole wielä saapunut.
Traiv etniitide, 21 p. huhtik. Elpis, Ek-
blom, Turkuun.
B o lderaa, 19 p. huhtik. Hilda, Mattsson,
Ratiskaati.
Tallinna, 16 p. huhtik.
Porwoosen.
Tukho lma, 18 v. huhtik.
gett (? Troberg), Atitiverpettiiii;
Atiderssoii, Suomesta.
Höyryiaiwaiiitettä."
Naantaliin, Uuteenkaupunkiin,
Naumalle ja Poriiti
" "lähtee "
Hoorylaiwa Letmu,
katteini G. R. Nordlin,
joka sunnuntaina ja keskiwiikkona kl. 10 e.pp.
sekä
Höyrylaiwa Jlma-
katteini M. A. Nyström,
tiistaina toukokuun 2 p:stä alkaen joka
Ellida, Lindgren,
Donatres, Troa-
19 p. Woima,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
