Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ntit eli on niin suuri "kulturilainen” ettei
tiedä, että maassamine — yhteisen katisan
seassa luetan paljon roniatti kirjallisuutta,
jotku owat latinaistlla kirjaitiiilla painetut;
ja oii ’"]iiiijasotakin", iltiiaii itioiita tiittu-
ta mainitsematta, sellaisillu kirjaiinillti pai-
nettu. Siionialaisissti saitoinulehdissä, kuin-
mitikin "Aurussu”, owat ulkomaun tiedot
ja nowelli olleet latinaisillu kirjuimilla pai-
netut ju on niitä monta initiitakin joita
eiwät tässä tarwitse esitti tuoda. — Täs-
sä en aio sen etiämpää, waan kiitän her-
ra G. W. Edlitnd’ia suloisesti siitä korke-
asta armosielusta kansamme lukutaidosta
ja siioitiulaiseti sanonutkirjallisniiden sithteen,
että kansa ittoiiisataiouotisett lukuharjoituk-
sen perästä ott herra G. W. Edlitndilta
saaiiitt sen ylettiäu armolauseen, että oit
niin lukutaidossa edistynyt, ettei liititte kir-
juttujakaan! —– Oh hoh! – n,
Eräs sudenpyytiijä Yleiieeltä, joku
on titonta sudenpesää iällään löytänyt, oit
nykvistit kuleksinut :liotut-iisissa suden pesiä
-ja pentitja etsimässä. Mittta pahaksi oti-
tteksi ei hän wielä ole mitään löytänyt;
ei edes jälkiäkääit nähnyt, iouikka huhu
kertoo, että samassa pitäjässä on nähty
susia ju niiden jälkiä. Mutta lapsia ja
luontokappeleita eiwät ole ne julmurit
wielä tänä kesäuä hätyyttäneet, kiiteit
wuosi takaperin Wurtnaanki lusteti syö-
jät oivat jo lomissa. Tuotni,
—— Tiioinioitn. Wälikäräjissä Nousi-
aisisteii Sukkisten tilailit t. k. 12 p. tuo-
mittiin weljensä itittrhuuju Wiiorinen Wuh-
dolta kymmeneksi wuodeksi Kakolann. Sa-
nioissa wälikäräjissa tuomittiin myös eräs
piiku sikiänsä sitrtiiaatiiisesta kahdeksi wuo-
deksi kuritushuoneesen. Tiiomi.
Riikiin oraat Nousiaisissa, kirjoite"
taati meille, owat hywiti kntiiiiit.
"ylitit ju toisia Loimualtu,
IlI.
Mistä wuiwaisia tulee jutiiitä
ne iiinksawat
Waiiiiuiset ja niiden maksut timosina
1872—18d’l itähdäii johonkin tiiäiiriiiiti
seuraawasta taulusta:
—?
6""
"7; "mmcv-ws- OOOO" ;
3.2"; 7)O—i—;i—i-;i-—i"i—;i—i —..
—;—".;—,""— -—-Oc:oo—;i:d:.""e—;;;tc- 7""
;
.—-. —— "O
5.;
6;" "–— :5in4-"iO- 7,332"
IO ODiin-FC-t—-:d——j—j 3""5"
—- -—-——– iO—-t"o;d"t— 7:22. 23";
"45 —-00i"-WO—-O.7nit—i9 "53 -
;- ",;"";-".-
———–— "
sie"- 2
6"; 6
0;" ::iOtchtO :- ":ic" :ewa-o 7:2;- 2,
"O —O:ODO "wie-"0" 5;;- ;-
I-ii. " " "——"""; 2"" ;
;— "..
"43" -:
”"” —–—-"—-—––—–d—-—-—IO ".- ?
O;i—;;-—"i—""-—Oi-qcx;:: "9;- 6)
3"" =30t3-d;:;iii—:-—:— ;- §
"""" ?
,.,
3? 3
–t"-t":""".- !usia-"0 37":-
J- " "itsc-iniintw:inttp "
332
—– ::-7-;
0’? O-:OOOOIOO-:d 5:2"
F-"I "IDOODODO———ID "17"
19"," , ————";":—;3)
2:; "3;
" "—–—- "? Q:
" m-OI"-8—;t;—t".twt""c;:—: ."" 2
0 öi——k".-"OO—Oin-—- "9; "- ,-
; 9 "-
" s-
" ;"""""—.—"—""—- " "..—-.—"7" " -
"-
32:7! ;-
"m-
"I Oo-J:OOO-IO-qni 2.;- 6; o
3;’ "ö-:wO-:t 57,53." 5". 7;;
§
633) "
"2"- —– !ci-" 2:: "
3"" tyOt;:inOii;Wc-5—iio . ’3
0
Näinät iiiitnerot otvat suurella waiwalla
poittiititt kiinnallislaiitukiinnan pöytäkirjois-
ta etiiiätkit taida kaikin paikoin olla aiwatt
täsmällisiä, syystä ettei kaikiin numeroita
i,iöytäkirjastu woi saada täysiii turkkoja.
itiiitta mitään suurempia wirheitä näissä
kiiitetikaan ei tuoi olla, ttiitt että ne pää-
telmiin sanottumasti waikuttaisiwat.
Näistä numeroista siis näetniiie mikä kiti-
tettkiii niuutoiiikiit on tutitta että Loitnaaii
waiwaisjoukko keskimäärin wuodessa on
ollut 135,3 hettkeä aikaihinisiä ja 100,8
hettkeä laosia, eli yhteiseen 236,6 henkeä.
Näistä on nyt keskimäärin elätetty 102,7
henkeä hiitttowaiwaisinu wuodella se on
kokonaan kuiiiiati hoiineissn. ja 143,9 hen-
keä on saanitt hätäapna, ja siis wain osit-
tain painanut ktiiinati niskoillu Näille
on keskitiiääriti maksettu 242,1 tyutiyriä
2,7 kappaa wuosittuiti. Jos Loimaan las-
ke 100 in.iiit.aalikst, niin tulee tästä
wähää waille 2 ½ tyiiiiyriä manttaalia
kohden wuiwaisweroa eli ruhassa 25 mur-
kaii jälkeen tynnyriltä iioiti 62 tnarkkau
rahaa uniosittain. Tähäii waiwaisweroon
tulee seit lisäksi wielä joku tiiäärä rahaa,
jota weroäyrieit itiitkaait takseerataan mut-
ta joiika keskimääräinen summa ei satu
oleuiauti meillä tiedossti" Koko waiwais-
wero wuosittain Loimuan kunnassa tekee
siis keskittiäärin noiii 6,055 markkaa, jos
tyiittyri lasketauii 25 markkaa. Nätti sutit-
ttia todellakiti.
Jos nyt menisimme tarkkaamaan näitä
numerosarekkeita kutakin erittäiii.
Ensimmäisesjä sarekkeessa iiiteitiiiie hitit-
towaiwaisten joukossa olewati aikaihtnisiä
keskiinääriii 52 wuosittain. Nätnät owat
nyt sellaisia joita woipi pitää todellisina
waiivuisina, eli toattoaistna "Juinulun sal-
limusta", eli "tuhdosta", sillä tähän litok-
kaan kitiilitu kaikki sellaiset, jotka eiwät
tititeiikäätt otiiiii awuiti woi tulla toimeen,
nittiittäiit ontuivat ja sokiat, halwatut ja
raajarikot, mielipuolet y. iti,
(Iatk)
";—— " ".",",—,;„";"—"; —;."..—. ",."—"..—".——
liittoutuukin"
13 3 ;- jt t i n iizticyineii tiiti oit, iciipuoiieii
irlantiin 8nricoan icnninisnuäen icanSSa, ite-
tiiiizst kiitroojiuii yleistit iinomiotu puolannan.
"Iei ituimu-tiilitien oiiiciii soti tiiu: ministeri-
iinntu iiiiieiJoSSä riiciUSS:i iitiiiitsijan, itelisi-
7iti, icanSSit, "jolin ei oio suitun pii-!tutit ilcii-
i"i8ti"i neuroniintajiötuuii. Rämiit, "joicieii ezi-
inieiietiii "ja )"1i)"ttii"jäni"i oit iiiiiiiniea uralii-
be)", taittoi/iit taiti ainiiicin Sunoeut tulitornii-
Su pää.Sttiii Bguutinniutietu, niin paijoii !cuin
Sniiiiciii, Ieicii niituiciiiuis-teii, engiiiiitiittiöton
"ja runsituiiiisteii, iioiiion:iiuisuutieatu ettii
myäJ ’kuritin yliherruusasia, "ju täiiiiii asti
(ii-ut iieitiiiii toimensa "ju tuuttiansa iiyiiiiiciii
]tyrin onnistuneet Siteii ettii icetiiieiii oit oi-
iiit paiclco !iiiiiteiieii in)"0iit)"iiitiiiii iiojäiiii
suatininicziiti. itkutta "innoin oii iiiiueitii iii-
icojit i"aiiäittii taiteita on iiiiii itaraiiiiiut eoi-
itaiiSa iisiciiitnn "natustaa iieitä. 8iiioiii iiii-
iiiöterit icoittintt siittiin icaiiiiutnntu itze 4)pr-
tiiäiöiitä "ju icntStiii-at icoicooii iiinuii )sijaisii-
Iot, isaiitioii iiojtii icerrtiSJuiiii peittomaan
iii.sicoittoieniiti icetiiiisiii !ioiS airuita. ’kiiluin
aistit yiiiiiztiinet icaitenicuii.ii oiieet airiin titi-
jininiSiti jti Siiioiit peijiittiiii, ettii ministerit
itiiJ"ttiiiSii"iit isiiliintititii, "joiiojn SiSLiIijnon sotii
oiiSi roinat 8)ittyii "ju tietit/jii- rotteiiiit-ii 86n-
inttii. sinitiaisten tietojeii nioitaan oit i:ni-
teiiiiiii tämä jieiico iieticeich pujetettu, siilit
pulitit-tiun ettii soitinta olisi §tiittu taitneet.
iceiiiiriii "ja nijniStei-iicnnniiii eitiiiiii. iini-
teiiiciii ouut !siikaojina snaris-"tiiut rjeiitiineet
telteiiiiiiiii ituiiniStnlcöiu jo. iceuiciiiiiisiä sopi-
tiinicöiii tätä, niittuaitaa "itkiini-.tiiaista ]työy-
niFSti-"t siistittiin" tatiIicnii "ju IiIiigliiiiiiiii
litiiiitnicdet icnniiiiteit "sopineen yliteiset-etit ine-
iiettei)"ttii-ii5tii liIFFIit-iö.sä "ju saaneen !nuitti
niinimaitoja eitit iijittiicezunääii, intuitiv/tieti
tliiiii ttiiicoitetuuii ]25-siitin iiiioiiittliiitistii""joz
:tuitit iciiyi-iit icoriii nurjasti, Siiiii ’kiiriciii
Suittiuiii oii rientänyt jiiiiieinituii rastalauset-
taiiöti iciiiicicitt tituli-aitaisin tiiniiiiti uitetuttii.
Stt iitinen ijiiiionaä autioista ictiisiiiijicöiutä.
!’titriiiricicu tunsi jiiiiuiinzit "jupit tnntiitöit miiii-
iӊt)"iic8i, "ja icntSni iiioicneiiutt poiltansa antio-
uicöetiii iieiiio "tiittoiset toiuoiiiiiiceetisiijti uii-
tauicneou iieiiia piinteinen §intianit-sotisit"
kittiniemi itioiuSati, tuoren jiiiireiiii iti-"iitasi
uuniin mies poliitieiiiiii, tiietniioiiiiiiteii niilinie-
ta teittliiiiii uitotoeiiii. Iliiiioti itiini-otinti oii-
niit "jo hiiliuuniini-ritiset inuttu iitinen silmäin-
Sii icittua oli t)")"iii "ju riittit-tiilitien. klaniin
inittlctiinios iiiiFtti inioiieitii, "joicn tuntoo ettii
iiiineiiii on "Iitiniiiiiii uitiin tuliotin "teittien-
Siiii.sit itiioioiiiaulcuoii iiipi. i’iioiipiiii";"iii euin
ioiöti alitiinu, itinttii ainoasta-nii iioiicoiiipi
unio tunici sinitiiii inolaan, miiaisten iinois-
itttinoii iiiieiieti iiinoiion "ju tino ri’iiceiiit "siiin-
icatit, iiiiiieii poiiciinöii, "joticti liäiietiiniiiesi’i
siti-tissit alitat poittiiituii rainistoina istin-
iinicoen ympäriiiti. uinti"
Kertoiitiis, joiika Keisnrillisen Se-
iinatin OIinnntviljelys-asiniti
Toiinitiiskiiniiaile on un-
ianni petojen metsästyk-
seii Tiirtiti läänissä
johtaja,
L,iäätettyäni nyt initiiille iiskotitn tehtii-
wäii johtua sitdeitujoa inaan lounaisessa
osassa, on ttiittiilla kunnia iliitoittau, että
wiime kulitiieena talwena yhteensä 12 sutta
kaadettiin ",Tiirtin läänissä. Nitistä kaadet-
tiin 7 sutta niiniin toiiiieeiipatieiiiillani jah-
deillti, ja toiset 5 surinasi yhteinen kansa
eri pyyntikeinoilla.
Miiiiitt jahdeillani kaadetut pedot am-
muttiin: 1 p:nä taititiiikiitita —— tinaras-
sitsi Nonsiaisten pitäjässä; 5 p:nä helitii-
kiittta – kuksi sittta, koiras ja naaras,
Höyrylniwaliike;
Tiikholmaan
Hangö, katteini Osk. Wilh. Andsten, Mut-inhuiitinan
kautta, maanantaisina k:lo 8 j. pp.
Cvnstantin, katt. K. Waenerberg, lauantaisina kl" 8 j.pp.
Abo, "katt A. A. Broberg, poiketen sattuiiioisesti Mu-
rtaljatninnnn, tiiaaitaiitaisina k:lo 8 j. pp. . "
Finlaiid, katt. G. M. Fogelholm, tuorstaina kl. 8 j.pp.
l
Aura, katt. Chr. Feilcke, tiiorstaisina k:lo 8 j. pp., . ——:"
i
l
Pietariiii,
" poiketen Haukoon ja Helsiiikiiii. i
Abo, katt" A. A. Brolierg, sunnuntaisina k:lo 7 j.pp,
Hatigö, katt. Osk. Wilh. Andsten, poiketen Tnniiitisaa- ;
relletin, sunnuntaisina k:lo 9 j. pp.
Finland, katt. G. M. Fogelholtn, poiketen sattiitiioisesti
Wiipuriiii, keskiwiikkosina k:lo 7 j. pp. . . . . ——24
Anra, katt; Chr. Feilcke, keskiwiikkosiua k:lo 7 j. pp"
Eonsiantin, katt. K. Waenerlierg, perjantaisina kl. 7 j.pp.
Tietoja aittaa
Huoiini
Wehiiäjaichosäkistä
"
Toiikok. Kesäk, Heiiiak.
—" " "
——22— 5"19;— 3173i
25"— 82—;— 2o—
——27 ;– 1024;– 822——
" i
—29——i226"—io24—
———— 1151291327—
—2i— 418"— 21630
—28——1i25—— 923"-
—— 7;2i— 519——
—3i—i428";——i226—
io——— 2;!6;3(ii4;28—
Nordfors ja Kitmpp.
Kiiljetitsmakfn Pietarista Tiirkitiin oit Niiisjaii-
hoi-intosta S,markkaa 1:
80;
1:
Laitilan pitäjässä; 9 p:itä helmikuuta —
naarassusi Gurajoeii pitäjässä; 16 p:iiä
heliitikttuta koirusstisi Lapin pitäjässä; 7
p:nä tiiaaliskitiitu –– naarassusi Marttilan
pitäjässä, ju 18 p:nä ittaaliskuuta —— koi-
rassusi Hinnerjoen pitäjässä.
Toiset 5 tapettiin: yksi —–— Koliiiunimen
kylässä Yläneeti pitäjää satimella; yksi atn-
ittnttiiti tiiintttt toimittamassani takanajossa
14 p:nä tammikuitta Mynämäellä; yhden
kaatoi wiritetty pyssy Kosken kappelissa;
yksi uittiiiiittiiit ilwekseti jahdilla Halikoii
pitäjässä ja yksi löydettiin tityrkytettynä
Eitrajoeii pitäjässä"
Oli lnultawaa, että niillä tvaroilla, joita
susieit häwittäitiiseksi Tiirun läänissä myön-
nettiin, olisi iooitit saawuttaa loistawampi
tulos. Mutta jos otetuuti hiioiiiioott, että
tänä wiime talwena ylipitätäitii, ja erittäin-
kin Siiotnen lounaskulmassa, oli tawatto-
iiiait wähän ltiitta, ja ettii sitdeit pettujen
huketnitieii wiime suutettu onnistui itiin hy-
win, ettii minä löysin waati yhden pesitti
sitdeii petiitja talwella, woititti parempaa
tulosta jahdista tuskin suunuittaa. Kui-
teitkin rohkenen littilla, ettii talwijahtieti
päätarkoitus Turun läänissä on saawutettu,
silIii itiitiun ivaluutukseni on, että nuo lup-
sieit ryöstöt owat saatteet loppiiitsa, jotka
kahtena niittiieiseiiä sittoeita owat tulleet niin
surkeun kuuluisiksi. Tietysti woi uittoas-
taait lähiti tulewaisuits päättää, onko tii-
mä makuutukseni oikea wai ei; jotta kiti-
teiikiii woitaisiiti olla wurtnempi siitä, pi-
tiiisi niiniin inielestäni sudenajoja poitte-
ivasti jatkuu etisi kesänäkin.
Täydellisesti tityötitäen oikeiksi ne mieli-
piteet, jotku Keisarillisen Senaatin wiime
suwena tätä tarkoitusta warten asettaitia
komitea on lausunut niistit toittienpiteistä,
joihin olisi ryhdyttiiwä susien hiitpittäntiseksi
anun läänissä, otvat minttu toimittamani
jahdit yksinomaan olleet pieniä ajojahteja
ju olen siinä käyttitiiyt saman kontitean
ehdottamia wenäläisiä stidenpyytäjiä, jotka
lukaschien nimellä owat saawuttaneet yleis-
tä kiitostti Wenäjällä,
Paitse näitä sitdeiipyytäjiit, 9 luwiiltuan,
aittiettiiii käytettäwäkseni 15 parusta pys-
symiestä. "8;3enkiiiiartion 3:sta Sttotiteti
tarkk’umpujaputaljoonasta. Koko jahtitiiie-
histii oli jaettitiia kolmeen joukkoon, 8 mies;
tii kussakin. Täinä ttiiiitrit oit minttit mie-
lestiitii talwi-ajojahtia warten sopiwitt, sil-
lä paitse että iiseiit tarpeeti tnllessa on wai-
keata yhdistit kylästä, lyhyessä ajassa, haitk-
kitt useampaa kuin 4 ii 5 hewosta,synnyt-
täisi suurempi niiestiioima itse jälkiä ajet-
taissa ja ympäröitäissä ehdottomasti itieliia
metsässä, jota suurmunalla tarkkuudella tit-
lee wälttää. Liikttscliieii käyttäiniitapa sii-
sijahdissa oit meillä tiiliiiii saakka olltit titit-
iiettit ivatut kuulopuheiden kuntta. :liino-
ustaan yhdessä iittikoin Suomea, niittittäiii
Ahwisten kylässä öliyhtitällä, oit yhteinen
kaitsit ajanut sitsia melkein suitialla tawal-
la ja itseiit erinomaisella iiietiestyksellä.
Lyljyesti selittääkseiii tätä jahtitapaa, tah-
don kertoa niiten siinä useimmin käy.
Susi, kiiteii kaikki tiinutkin petoeläiiiiet,
käyttää yötä saulista hakeakseen; löydetty-
ään semmoista, iiaitltii se runsaan ateriait
ja hakee sitteti paikan, jossii se rauhassa
"woi lewätä ruoansulamisen aikana. Päi-
ioällä on susi siis useimmin paikallaun, jos
ei sitä ole ahdistettu. Tähän suden oini-
naisiiuteeti tulee jahdiii peritstiia.
Kun on tullitt ivitiliittta, jossa jälet itä-
kywät, lähetetään metsästäjät päiwän koit-
teessti eri sitiiunille hakemaan sudenjälkiä
ja, woidakseeti ottaa itiin suuren alati kuin
iiiahdollistii ja ajan säästäiitiseksi lyhyinä
talwipäiwinä, täytyy siideti jälkieii hakemisen
tupuhtitu heinosella Ios joku ittetsiistäjä
löytää sitdenjälkiä ilmoittua hän heti siitä
yhteiseen lähtöpaikkaait. Toistenkin inetsä-
miesten palattiin, lähtee koko joukkokunta
suden jälille ja itse jälkien ajaminen alkaa.
Moniwuotisen kokeuntkseitsa kautta osaawat
litkaschit suurellu wartntttidella jälen ulko-
näöstä päättää, tiiiliiii aikaait yöstä susi
ou kulkenut siitä. Tästä riippiin se suu-
rempi tai pienempi warowaisuus, jota jäl-
kiä ajettaissa tulee noudattaa. Awonuisilla
kedoilla ju pitkiii maantietä seurataan jäl-
kiä poikkeamatta. Kuti sitden jälet wiewät
tiheäiiipiiti itietsäinaihiii eli ylipäätäii, kun
ajo tapahtuit seunnoisilla seuduilla, johon
woidaan luulla sudeti ehkä asettitiieen, jä-
tetään jälet ja saartaminen tapahtuu siten
ettii piioliytnpyrässä, joka on joku wirsta
läpitnjtaten, katkaistaan suden jälet, kunnes
ei nähdä enään mitään jälkiä ulospäin
jollotti sitsi ott ytitpäröitty eli saarrettu.
Ios sentähden onnistutaan aamullu löytä-
inääit tuoreita aaniiijälkiä, woidaan pitää
wartnana, että wielä saittana päiwänä saa-
daan sitsi saarretuksi, tiiiiittoiti täytyy jahti
pimeiin tullessa keskeyttää, seuraawana päi-
wänä jalkettatvaksi.
Suden saarrettiin walitaan paikka pys-
sytitiehille, 4 tai 5 liiivultaan, ottainalla
etitpäässä huomioon tiiitleti sitttiitu, sillä
sitsi on ehdottoiitasti ajettawa inyätätuuleen,
ett’ei se saisi mainua pyssytiiiehistä. Ain-
puuiasiiojnkset laitetaan kuntoon ja pyssy-
miehet asettuivat paikoilleen, jouka jälkeen
tniiiit iiietsästäjät kiilketoat pitkin kehitä sen
wastaiselle piiolelle ja asettuwat noiit 100
—200 kyynärää toisistaan, jolloin wälttä-
tnättöinästi kylkiin on asetettawa lukaschia"
Estääkseen sittta ajoit uikutta menemästä
ulos joltakiti puolelta kehää, ripustetaan
kaikenlaisia ivautekappaleita sopiwille pui-
koille" Kun kaikki itiiin oit tuuliniitut, kul-
kee ajo wahwasti hittitaen eteetipitiii ja ajaa
siidett pyssymiehiä koltti. (Illtk-)
Kuikenlnista.
Eräs herra, aaiiiitlla noustuaan ja littil-
leti kumppaninsa nukkuneeksi, joka wielä
ivitoteellti wiriii, käänteli ja kurkisteli itseätt-
sä sitiireii peilin edessä, josta tiili siihen
päittökseett, ettii laitsiti tiitywäiseitä. "En
ole suuri itiiitta ett ole pikkuinenkaan, niut-
tu paremmin sentään suuri kuin pietti. En
ole kaunis niittta en ole ritinakauti, itiiitta
paremmin sentään kaunis kitin r;titia". —–
Tähän !vuode-kumppani wastasi: "Ett sinä
ole hullit tiiutta et’ tviisaskaan, iitittta pa-
remmin sentään hitllu kttiti wiisas".
Eräs suuri niulehtelija kertoi kerran, mi-
tenkä hän Ggyptissä oli nähnyt kanunan,
joka oli itiiti stturi, ettii woi ajua sett si-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
