Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
olio 41.
nll
li n.
’kiistailta
’1"0ii1ioiiiiiiii 23 silitti.
Tilatts- ja jakamapaikat:
Lebdeti valtiopaikka, t:ri A. W. Jahnssonin kir-
jamnymälä Hj. :lindmanin ja klinipp. lamppupuoti
Linnankatu 1 sekä herrasi! C. A. Rönnberg’in, H.
A. Llindelin’in, J. A. Krieger’in ja I. L. Törn-
roth’iit katilipapttodit.
—.—.-
’kiotoja !kurun !celtijmnFjStei "ja I-e’insj-Suoiiiostn.
Tilattshitlta:
Tin-iiii oasti- Miiiöl- posti-
T - ! li - s - konttori-la konttoreissa.
Koko wuodelta 3 m. —— 4 ni. 11 p. 4 tii. 29 p.
34 wuodelta 1 iti. 50 o, 2 in. 11 p. 2 in. 20 p.
Kullkaudelta —– 25 p.
Lehdell konttori ja painopaikka:
Linnankatil N:o 23 3.
Lehdetl wastillinalailietl toimittaja:
.iiosti Wehanen.
Jlmaitllksia
ii 15 penttiä ettsi siivulla ja 10 petiniä itluilla
siwuilla pieneltä rituiltä !vastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssonin kirja-
tnyytllälässä.
;
Hartauohuoileessa Läntisenaleijaka-
dliii warrella pitää huomenna raalna-
tunselitoksett suomenkieleksi k:lo 4 j. pp. kirkkoher-
rati apulainen Olssoti ja ruotsinkieleksi k:lo 6 faar-
naaja Oblom.
t
Wiuoiinatlia Tallljiereelle
junassa tehdään Hellilntailauantaina Totl-
koktiuli 27 p:nä; juna lähtee Turusta k:lo
11 ehtoolla sekä palaa Tampereelta Hel-
luntaipäimän illalla k:lo 10.
Hinta edestakaisin: 11 iuokk. 10 in:kaa,
III luokk. 6 markkaa.
Pääsylippuja sandaali tohtori A. W.
Iahlissotl’in kirjakaupassa sekä herrain C.
ä. F. 2llertuan’iti ja J. E. Nordfors’itt
myymälässä.
Hnotnaa! Mtliltettil läljtiiaika.
Kaikki, jotka aikomat ottaa osaa, lunas-
takoot pääsijlippunsa elineti keskimiikon iltaa
t. k. 24 p:nä.
Brahen tilliistopatiaan rahaston hywäksi
toittleeli paiittaait Helltlntaili toisena
pyhänä tänläii kuitti 29 p. kansanjuhla
Kupittaan puistossa.
Likenlmin wastedes.
uritti käsiteollisuusylidistyksell
" !valtuusmiehet kokoontuwat raas-
tiipaali tuorstaina nykyisen toukokiliin 25
p. kello wiisi (5) j. pp. Turkil,toukoktiun
22 p" 1882. Karl Konst. Hellsteli.
Tfllrun käsiteollisilusyhdistyksen järjestys-
O" säänni.ni 5 §:ssä lnailiittiljell asiaili
käsittelemistä martell tulsiltaan sanotiill yh-
distitksi"ii jäsetiet yleiseeti kokoukseen raas-
tupaan tuorstaina nykyisen touko-
killin 23 p. kello kuusi (6) j pp.
Turku, tottkokuttii 22 p. 1882.
Karl Konst. Hellsten.
thositnatsnjeu koontia Suo-
men kalipunkien palo-
wakulltusyhiiööll irtaimis-
toa martell toituittaa allekir-
jaittanllt tästä päitoästä alkaen
joka arkipäiloä tälttätt kuun kit-
tuessa.
Wakunttajia huomautetaan hs-
täwällisesti seurauksesta, joka tit-
lee ttialstttl suorittamisen laimin-
lyömisestä. .skatia §§ 13 ja 14
yhtiön säännöissä. Ttirltl, Talt-
kak, 22 p. 1882.
Ferd. Fretlekell.
Iso Hämeenkatu N:o 30.
aleniinille-iinalta, eteillciit liii-siit.
osteta-"in i"ielii1ijtt 2:9:eii ’j’in-nn
tarltlc’nnijni"ja painijaan-"iit linnat-itii-
inlcenniista 7nt"t011,"jott1(a i’itoIch tiil-
It’i linnoitetaan !taliini-iin raito-inits-
tijneittmi tarjottiin litisteli-iisin "jolta
alttiisi-nipin tai jtieiienijtji’i; titi-"janitani
kaniiniinsakiteitten hauliisi-tiisasta.
’kansoinesi-i ostit niitti-itiisi" herrn
ett-]liteini 0. "1. soti !lainoitettiile
’kiirussa ’j’in-liii, ]niinilettiin 20 p.
1882.
’l’ointilciinteu
10,000 S.markkaa
Stlonnilaiseti Lyseon stipendio-rahoja ulos-
lainataati hymää mattiutta wastaan. Tar-
kettlpia tietoja antaa
Alltti Helander,
.iterttulinkatli R:o 4.
Elimpereen liinapalttinaa ja peite-
-" aineita tehtaail hintoihin
C, A; Strömbergillä.
Huottlaa!
Niille, jotka halajamat wiillaa
puhtaasta wiljasta, ilmoitetaan
tätett, että "liudenkallpllnaill Wii-
tlapolttimo Ahtiö" walmistaa wii-
tiaa aittoas-taali puhtaasta wil-
jasta. Tätä wiinaa oll myytä-
wätlä uudessakaupungissa wiina-
illyyinälässä entisessä "Cederin"
talossa ja yhtiön tehtaassa.
IIorllsors ja Kllinjtp.
Tawarantoitntitnsta tekee pikai-
sesti ja halpahintaisesti
Nolsdfors ja Knmpp;
Telesatii N:o 1.
Kirje Helsitigistä.
(liudet seilaattorinilnitykset.
kiäifet).
Paljon tärkeitä asioita on tapahttililit
täällä sittekun wiineksi kirjoitin: Waltio-
päimät, ahkerassa työssä killi otvat olleet
koko ajan, otvat ehtineet käyttelemääti ja
päättäniään liloilta tärkeätä asiaa. Silu
ria ntitiiioksia on tapahtunut senjälkeen
hallituksessa: koko neljä tliltta senaattoria
on niiniletti; entisten sijaan, jotka osaksi
kuoleman tapausten osaksi otilasta pyyit-
nöstääli otvat erontieet.
Nykyilten uusi senaattorien niitlitys ei
olekkaan tliota jokapäitltäistä laatua. Sen
huolilila jo siitiikiti, että koko kewään hu-
htlja ott liikkunut sililie tänne, milloin, että
awonaiset sijat annetaan yksinotllaisesti silo-
illell niieliisille, milloin taas oli täytetty kaik-
ki paikat liberaaleilla, milloin taas on luää-
rätty molempia sinne. Wihdoinkili tituli;
tania päiwä sittelt poistili tito epätieto, jäit-
tiitys, jossa mielet oliwat olleet. litisi ni-
tilitys tuli tunnetuksi. Nytkiis kaikki, jotka
wähänkili liltllitvat woimansa politiseerata,
juttuamaan. Ei muusta enää kiltlllut pii-
hilttanninkinin kilili ilasista senaattoreista.
Waltiopäimätkin satiinit mäistyä, sillä itse
waltiopäiwäitiiehiä htiwitti tuo asia stiil-
resti. Ja totta todella ott, että mttodesta
1803 ei ole näin huomiota ansaitsemaa
aliliitosta fermatin jäseliteti ilitnityksessä ta-
pahtunut; silloin näetltiiliitettiin stiuri kittisa-
laisetnme Johati Wilhelm Sitellitlali senaat-
toriksi;
.skauwatl on kaitsallinen puolue tiirhaati
odottanut, että myöskin sen miehistä edes
tliliiltaiita saisi sijan hallituksessa.
tilitentit! hytitä alku tapahtutttit. Keiität-
talwella tilli OkerBlotli senaattiin ja tti-
1eman lokaktillli 1 päiwänä as-
tilil kansallisen puolueen joh-
taja prowessori (83. 3. Forstnan
(tunnetili kirjailija ttitnelläält Yrjö ilos;
kineit) Suomen keisarilliseeti
s e li a a t t i li kalilaritoiinitilskultilatl pääl-
likkönä. Tätnä sanonta herätti täällä yleis-
tä riemua saatoin killi se lienee herättänht
kaikkialla klikit liutassa. Waan kilit ettsim-
niäinen ilon—tunne oli lauhtunut, hilotuat-
tiiti myöskin, että kaitsallilieit pitoliie toi:
uteissaan oli pettytiyt. Koskiseii ritituilla
niluitettiiil kolttte mastapiioltleeil tiliestä
Pieniili etuihin Suomen kaitsii ott tähän
asti aiua saanilt olla tyyttnväinen ja itiin-
pä näkyy tiytkili liitelit käylltätt. Liloit-
nollista siis ott, ettii lioskitteti senaatissa
saa kestää taistelita, ja nyt jos koskaan
on tarpeen, että hän saa woimallista kan-
tiatustli suonnilaiselta puolueelta.
Mainitsin, ettii Koskitieti saa kestää tais-
telua senaatissa. Waan häti ei ainoas-
Maisteriwih-
Nni oit "
I
taan sali kestää sitä siellä, maan myöskin
koko liberaaliselta puolueelta. Niinpä on
sen piioilleen stiuri ääneli kannattaja Hel-
singsors Dagltlad täällä jo tehnyt ensitii-
tiiäiset yritykset häntä mastaan. Dagbladin
ntielestä ei mieläkään ijlttiiiitl suonienmie-
listä iniestä olisi pitänyt laskea senaattiin
maan joskus tulewaisuudessa. Näytteeksi,
miten Dagltlad ottaa mastaan Koskista
käännältltlte tähän pätkäti siitä. Ylistet-
tyääil liberaaleitt Mecheliltin ja Montgo-
meryn ansioita ja seliteltyään, mitenkä
liionnollista oli, että nämät tuliwat seilaat-
tiin, jatkaa Dagltlad: "Wasta ketoäällä,
lioin pääsiäiseli aikaati, saatiili tietää, että
proto. G. Z. Forsmania todellakill ajatel-
tiin senaattiin. Asia herätti luonnollisesti
eri tunteita eri taholla. Tuo ttseiti niin
h urja") (hänsynslös) kansalliseti liikkeen
jahtaili ja asianajaja nautti tosili jokseen-
kin täydellisesti puolueensa ihtttettelemistä,
totitili herätti sitä tvastoili epäilystä siinä
yleisössä, joka wielä ei ole salltnut puolu-
esokeildeii miedä itseättsä siliireen pyörtee-
sensä. Tiihän asti oli ajatelttl, että nii-
dett miesten, jotka ktltiltitoat maan halli-
ilikseen pitäisi yttiinärtämän asettua wakaan
ja intohittioista wapaan päättättlyksetl kan-
nalle. Miten herra G. Z, Forstliiilt woi
miihtyä sellaisessa nniltillisuuden aseillassa,
oti kysytty ja kysyttäneen wielä kailwali,
ennenkuin saadaan nähdä, nlille asellialle
ttto iillsi senaattori asettuu"
Yliopistossamtue suoritetaan kilmatt tilt-
kilitioita ja liionnollistahan onkin, ettii kilik-
ki hiililamat ttllla kandidaateiksi, moidakseen
tämän kuuti miittteisenä päiwänä tapahtu-
missa maisteri loihkiäisissä antaa wihktä
itsensä. Niinkilin wiime maisteriwihkiäi-
sistä lirotuli suuri jolikko stioitienmielisiiä,
itiin tekee nytkin ainakili osa, sentähden,
että mihkiäiset tillemat kokonaali rtiotsalai-
siksi, aittakitl se osa mitä kuuluit kandidaat-
teili itse määrättäwiksi; kaikki toitnitliiehet
kuulumat ruotsalaiseen puolueesen; juhlaruno-
ja ja kantaatti tillee oleinaait ruotsiksi ; yleiseksi
seppeleen sitojaksi on walittll neiti Wille-
brand, aimall stoecillisestä perheestä j. n.
e. Kuiteilktli tulee näissäkin wihkiäisissä
kaikkien ruotsalaisten piinaksi myöskin silo-
meli kieltä käytettäwäksi. "siaraitiitiian armo-
sanan saantit, kandidaatti Stenij tulee itiin.
toariiiaati tolistaamaan prilttuksella tilliis-
terikysinnykseeti suotueksi. Sanloin kuuluu
ultimukseksi tulewan suomalainen mies ja tä-
tett tillisi siis ulhostin puhe naisille silo-
meksi. Saapas nähdä, eimätköhän ttämät
ole wiinieisei ruotsalaiset nlaisteriwihkiäiset,
kaskii tässäkin enää ruotsalaisilla tiilitili oli
2 äälieit etienmiistö, ltiiit ailatkin lirittelee.
Attskaarius.
l’ Mitiun wiime-anta.
LI-iltiopiiilvät.
Kaikissa säädyissä keskusteltiin wiime
perjantain istunnossa suostutttamaliokun-
lian niietintii, kosketpa:
Silostlintaweroa
lltalttiistiltsesta. Mietinto, joka useiin-
ntissa kohdissa ou yhtäpitäwä artti. esi"
tyksell kanssit, hytniikfyttiinkin ilitlaii sutt-
retitpia muutoksia kaikissa säädyissä. Eri-
niielisytjttä näkyy kililenkin olleen seli ntää-
räyksen suhteen, että jos tehtaassa yhden
witodeli ajalla ei ole käytetty itiin sllilrta
iiiiiiirää maltaita, että siiostutitawerotuaksu
nousee 800 ntarkkaan, oli täiuä suuliila
kuitenkin siloritettama Näin kuului tilie-
iinnön ehdoitus, ltitltta artti. esitys eh-
doittaa santaa stittltuaa- 1600 nlarkaksi.
.Tältän artti. esityksen nlääräykseen suos’-
tiiikili pappissääty 20 äänellä 13 mastaati,
koskit peljättiill 80l) illarkan olelvali liiati
pielletl suostuntamerotl, juomatehtaista sillä
mallasjuomain
felt kautta woisi synthä oluttehtaita joka
paikkaan. Päätökseu puolesla piihuimat
hrat Dahlberg, Eklund, Hjelt, Ro-
sellgren, ja Granfelt. Aatelissäädyssä
sitä mastoin ntiitltatilat (O. Wrede,
Taube, T. Aininoff ja Lagerbog)
ivanlimat, että koko määräits jäisi pois,
koska suostuntamero ott maksettawa mal-
miotuksen todellisell ttiääräll inukaan ja
toähäiselttpien oluttehtaitten perustamista
sen kautta estettäisiiiti. Waliokunnan eh-
doitus hytoäksyttiin kuitenkin aatelissää-
dysiä, samoili kilin myös porwaris- ja
talollissäädyissä, joissii !tiijosiin tehtiin
muutanlia muutosesityksiä.
Suostulltawero pelikorteista hy-
wäksyttiin tällä kerta-i tuyos liitteli-3" ja
pappissäädyissä, jotta kaikki säädyt otvat
sen tulluttani-.itra hywäksyileet,
Waltiowalioktintian mietintö kaikista
waltiopäitvillä lo. 1882 tvaadituis-
ta rahanniääräyksistä hytväksyttiin
pääkohdissaan nyt aatelis" ja talollissää-
dyissä, saitioin kuin se jo enlietl oit hy-
wäksytty pappie- ja pormarissäädyissä.
Muistutuksista sitä wastaan nlainittakoon,
että palio epäiltiin, olisiko hyödyllistä
että, kiiteli mattokunta ehdoittaa, neilwoa
hallitusta rakennuttamaan ratitateitä urak-
katyöllä. Hyljätyksi joutui aatelissäädyssä
(samoin porwarissäädyssä) maltokunnan
ehdoitus, että 475,000 nlarkkaa karttapa-
peri silostitntameroista ltlomtitettaisiin ylei-
seeli maltiorahastoon; Myöskin hyljättiin
ehdoitus, että kuittaili osuus miinanpolt-
torahoista, 400,000, wastedes annettaisiin
läänitikeräjille, jos sellaiset tillewat toi-
meen. Rahatutlääräys mastit rakennetta-
wasta rautatiestä jätettiiil päättäinättä,
siksi kilin itse radali sunttilasta lopullises-
ti oli piiätettij.
Reserwiti ktltsunlinelt harjoitus-
kokouksiin. Waltiowaliokunnan ehdoi-
tus, että se lykättäisiiii wuodeksi 1883,
hylväksyttiiii kaikis-sii säädyissä ja sattioin
myos waliokunnan itltlut ehdoitukset tästä
asiastii.
Karttapaperi-suostuntamero. Sitos-
tulitalo.iliokuiniaii tiiletititö tästä asias-
ta tarkastettiitl pappis" ja pertvarissää-
dyissä ja howiikshttiin ilman suurempia
muutoksia, joista kiittelikin olkoon iiiailiit-
tii, että pappissääty, hra Clewen ehdoi-
tuksesta päätti, etttä kansakoillilli opet-
taja ja opettajatar kaupungissa tilaksaa sa-
lilan karttamaksun klliti saniat henkilöt
liiaalla; pormarissäädyssä tehtiin se inuu-
tos, ettei makuuskirjoja ynnä muita tvek-
kakirjoja, joita Suomen itiittkkiiti jätetääii
tiirtoitii karttatiierkkeillä warustaa, sekä ettei
tnyöskään tarwitse karttapaperia käyttää
oikeusjutuissa, jotka koskelolit ivatiluksia
kunnat! takseeramisesta.
Kyydinpidon ja kestikieloaritalo-
jen järjestäiliiueti. Yhdistetyn laki-
ja talousmaliokiiuuan yhteensomitiis-ehdoi-
tiis säätyjeii eroaloien ehdoituksien mä-
lillä tiissii asiassa hinväksyttiiti luulitta-
illatta ltitlissa säädyissä, paitsi porwaris-
säädyssä, joka päätti pysyä etitieli tehdys-
sä päätöksessääti sekä kehoittaa liiuitakin
säätyjä yhtymään sen kanssa. ’
Eläkeraha kansakotiluu opettajil-
le kattpilngeissa. öliormarissäädyn ma-
ltokunnan ehdoituksesta eroama päätös
tässä asiassa illailtittti edellisessa lehdessä
johott sääty oli kehoittanut tililila säätyjä
yhtyinääti, ei woittanut enenimistöä aate-
lie’- ja pappissäädyissä, jossa asia oli
esillä, maan jäi siteli näiden säätyjell pää-
tökseksi, iltitä !valiokunta on ehdoittanut.
Wiiine !aitanlaina pitiloät waltiosäädyt
ttitiös kokotiksia, miitta silloin tapahtuneista
keskusteluista ja päätöksistä tulennlie wasta
ensi lehdesjä iilainitselllaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
