Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tuli ’hän Haapanåenien kadettikotm 1818
ja päätti opintonsa Hatninassa" minne ka-;
dettikoulti 1819 oli siirretty. Joutui sit-
ten sotapalwelukseen Wenäjälle. Kotiinaa-
han palasi hän w. 1847, nitninettynä Uii-
dettmaan läänin kuwernöriksi. Satnana
wuonna määrättiin hän myös yliopiston
w. t. warakansleriksi, nimitettiin 1848, ett-"
tiset wirkansa säilyttäen, keis. settatin ta-
lous-osastoit jäseniksi, ja tuli warsinaiseksi
!varakansleriksi 1849, jossa mirassa pysyi
wuoteeti !855 saakka, Jo wuonna 1853"
kenraliluutnantiksi korotettuna, N. itäinai"
den sodaii syttyessä tiiäärättiin Suomessa
olewieti sotajottkkojen esikunnan-päälliköksi.
Sodan loputtua hän jälleen rupesi ivirkaait-
sa Uudenmaan läättiti kitwernöritiä, pan-
tiiti w. 1857 rakennettaman Helsingin ––
Hätneenlitttian raitiotien johtokutinan esi-
mieheksi; wapautettiiti 1858 kttwernäriit
mirasta ja ttiiiiitettiitt senatin talous-osas-
toit warapuheetijohiajaksi, jossa ivirassa hän
sitten kuolemaansa asti pysyi. Korotettiiti
wapaaherrassäätyyn 1860 ja oli kolttiilla
etisiiittiiäisillti waltiopäiivillä ritariston ja
aateliti maamarsalkkana. Ensimmäisen sää-
tykokoukseii jälkeeii N. tnäärättiiii sen ko-
tniteati ptiheeiijohtajaksi, joka sai toititekseeti
ehdoittaa selityksiä ja lisäyksiä perustus-lii-
keihittiitie ja joiika työstä nykyinen wiiltio-
päitoäjärjestys syntyi. Iohtokunnan esi-
miehettä hätt tvaltvoi myöskin Pietarin–
Riihiittäen raittatien rakentamista, joiika
waliiiistitttua hän to. 1870 korotettiin jal-
kawäen kenraliksi. Seuraawana wuottiia
hi’in kutsuttiin jäseneksi siihen komiteaan,
joiika titti kreitvi Adlerlterg’in johdolla tital-
tiiistaa ehdoitits yleisen asetvelivollisuitden
toittieeiipanettiisesta. Useita kertoja N. oit
kenralikuwernörin wirkaivapaiideti aikoitia
hoitanut häiien tvirkaatisa. W 1876 häit
nimitettiin ketiraliadjiitiititiksi.
Siitä asti kiin maittaja tttli senatin ta-
lotts-osaston puheenjohtajaksi, oit häti ollut
sanoo, U. S. halliituskuntainme warsinai-
neti johtitja, sen tiiahtaiviti mies, jonka
mielen ititikiian useimmat täikeittttnät asiat
lietietvät päätöksensä saatteet. Sopii sanoa
että Nordenstiiin neljänneksen wuosisadan
aikiitia ott ollut Suoinen hallituskunnati
päätitinisteriiiä. Wiiiiteisiin eloiipäiiviiti
asti pysyiwät "hänessä hengen ja ruumiin
woimat tituuttuiiiattii, ttiitrttitnatta.
—— H; ylti. kenraalikutvernööri kreittii
Heiden ott tiiatkitstattut Pietariin, josta
häti aikoo lähteä inaatilalleen Podoliaan"
Hätten poissa ollessaan hoitaa kenraliku-
wernörin wirkaa senaatori kenraliluutiiiiitt-
ti ivapaali. E. af Forselles. (U. S.)
tillaltiopiiiwäin päättäjäisissä ival-
taistttiiisalissa asttti maamarsalkka piiratti
v. Troil, kiin H. M. Keisariii Suuriruh-
tinaan armollinen puhe oli luettti, esiiti ja
huudahti suomeksi: "Eläköön H ätieti
Majestetiiisa .sieisari-Suuri-
r u h t i ti a s", johoti eläköön-huutoon kaik-
kien säätyjeti jäsenet yhtyiwät. Näin ker-
too U. S.
—— Ciijatider’in kassanmajaiis. Tässä
katalassa asiassa kuuluu, kuteti H. D. tie
tää, korkeiti walta tehneen sen päätöksen,
että hukatut warat "owat Suonieni waltion
tnaksetiatvat.
— Kaupunginläökäri Porissir toht. K:
Walle oit saannt ivirkiiivapautta kahdeksi; kuti"-
"kaudeksi ja on lääket;.—kand. F" H.llriin "M-
rätttj sill’aikaa hänen witrkaaitsiitoimitta:
tuaan. (illi S—)s
—— Palkkio, Keisi" senati on: tämän ke-
säkunn 7 p:nä määrännyt waraniaaninijts
tarille Ttirun ja Porin läänissä A. L:
."Wahlroos’ille yhden. niistä palkkioista, jot-
ka oivat tnäärätyt maassa wirkaa teketviä
ylitnääräisiä maanmittareita warten ja te"-
kewät tuhatta markkaa wuodessa;
(11. S.);
—— Suiiri lahjoitus. Yliopistoii ienra-
kansleri, seitatori I-. Ph. Palinäii ott rie-
inuinaisteriittetisa muistoksi antanut yliopis-
tolle 40,000 markkaa, jonka sunimati korot
otvat käytettätttät apurahoiksi nuorille tie-
teenharjoittajille, jotka, kandidatitutkinnon
suoritettuansa, walmistawat itseänsä lisen-
tiari-arwoon jossaktii tiedekutmassii, kiilien-
kiti niin että toiiieti apuraha; ott erittain
annettawa lainopillisessa tiedekunnassa. Pe-
ruskirja ja rahat witstaatt-atettiitt yliopis-
toii konsistorion eilisessä istunnossa.
(U.. S.)
—— Sttomeukielinen teollisuuslehti. Teol-
lisuuswaltuittettujeit kokouksessa Helsingissä
käsiteltiin kysyi-iiystä suotuenkielisen teolli-
suus—satiomalel;tden ulosantamisesta, joka
yleisessä Suoiiien teollisuuskokotiksessa Taiti-
pereella wiime kesättä päätettiiit. Sitten-
kttn oli litettu pitempi, itisinöörien V. W.
Forsmanin, J. Steiiliäikin ja A. Stenberg;
in, tehtailijani J. Nissisen ja V. v, Wright-
in sekä lehtori J. Krohnin allekirjoittama
kirjoitus, jotka herrat yllämiiitiitnssa koko-
uksessa olitvat tulleet !valituiksi kystjmykses-
sä oletvaa ehdoitusta toteuttamaan, päätti-
ivät :valtuutetut yleisessa kokouksessa hei-
näkuitn altissa ehdoitella, että Käsityö- ja
Tehdasyhdistys Helsitigissä auttaisi [ehdeit
kannattamista tiikiiittnalla 3 wuodeksi 20t)
tilaajaa täällä. Lehteä, joiika hinnaksi tit-
lisi 6 mk., toimittamaan oli uniliitu insi-
ttööri I. Stenliäck.
"Sieltii ei niinitila ole tekemistä,
Kun mutitattiat raittiuden ystätvät S:t
Louis’issa Aitterikassa kehoittiwat erästä
kaupungin rikitsta kauppiasta iiiittiiiitaati
raittiudenkokouksia, wastasi hätt olkiipäitään
kohauttaen: "Siellä ei minulla ole teke-
iitistäl"
Muiian päiwä sett jälkeen piti hänen
tvaitiionsa ja tyttärensä palajaman tiikasii-
ttalla S:t Lotiis’eeii. Soutissa ivaimuis-
saan matkusti rikas mies asemahuoneelle
noiitaitiaiin perhettättsä.
Waan mitä se mahtaa tnerkitä, kitti ttsea
iiäyttää itiin hännnästyneeltä? Onkohiin
rautatie-onnettottiuus tapahtunut? On;
Mutta S:t Lottis’issa yhtyy wiisikolttiattii
ratttatielitijiia. "Sen ei tarwitse olla Mis;
sisippi-radiilliitt, mietti rikas mies. Kiii-
teitkin tuntee häii itseiisä leivottottiaksi.
Hän kiiruhtaa ivatinaista ja saa pian kittil-
la että onnettomuus on tiipahtttiittt neljiin
petiitikttlitiaii päässä ja —– :viissisippi-rit-
dallii. Hän lähettiiii heti sähkösatioman
rautatiehallttuksellei. "Minä annan 1,500
markkaa ylimääräisiistä junasta ontietto-
inuuspaikiille.""
Salamtin; nopeudella tulee wastaus:
"Eil”” takaisin.
Uudelleen" ilmoittaa" hän" lrimätitisano-
tnalla; "Ktiusituhatin markkaa ylimääräi-
sestä junasta!””
Wastans seuraa: "’Iutia, jossa oli haa-
ivalääkärejä" ja hoitajattaria, nti: hiljattain
lähtenyt. Meillä ei. ole enemm-iiii lähetet-
tämänä"
Waalein kaswoini ja tuskia siydätiiincssä
käwelee aikas mies edestakaisiin odotussalis-
sa. Pualeii tunnin" perästä tulee jutia.
Hän kiionhtaa sinne" ja löytiäit pian ivai-
ttionsa ja yhden tyttäreiisä"typistyneet ruu-
tiiiit. Tsoisessa maunussa hän tapait toi-
sen titttärensä, wielä; elossa, miitta muser-
ttitieella selkäluulla.
Korttieli tviinaa, joiika koneettkäyttäjä joi
aamulla, oki syynäc tähän onnettomuuteen.
Ken uskaltaa, sanoa, kuti kys:ytnyksessä
on wiinatulwon tukahuttaminen ja raitti-
usasian edistätiiinen:
"Siellä ei min.ulla ole tekemistä"
; (A:lehti.)
—— stirjallisia palkintoja. Kansallista
kirjallisuutta edistääksetisä on" Suottialai-
seit Kirjallisuuden Setira päättäiiyt iv.
1885, jolloin Kalewalan iltiiestyittisestä
tviifikyiiiittentä taitotta ott kulunut, antaa
kaksi kirjallista palkintoa, soistit toineti oii
ylideiituhaittien (l,000), toinen wiideitsadan
(500) markiin sutirttitteit, settimoisistii alkit-
peräisistä suottieiikielisistä kirjateoksista, jot-
kii puheenalaisen kirjallisuuden iirtvoii korot-
tawat ja etinen 1885 wuoden wuosikoko-
iista jakit owat painon katitta julkaistut
taikka käsikirjoituksessa walmiina Setirati
arttiosteltatvaksi jätetääit. —— Iiilkiiiiäises-
sii tapauksessa suoritetaan iiiäärätty pal-
kinto toastit ktiiii teos on paition katitta
täysiwaltiiiitiii ituiestynyt. Piilkitun
teoksen mustus-oikeus jää tekiäti haltiitin.
—– W. t. piirilääkäriksi Kittiliiiiit ott
lääket.—lisentiati A. E. Jahnsson iiiäärätty.
—— "Taiiitiet-eeit siioitialaisen yksityislii-
seoti opettajaksi ott 13:sta hakijasta tvalit.
tti fil. kandidatit Kl. B. "lseiiell ja E I
Buddäti litistit oppilaita otetaati oitistaan
wastaan kestikuun 20:nä ja eloktititi 30:iiä
päiwänä. (11. S.)
—— Heitiäiuiitoja kutiliiti, kuten Ilin.
kertoo, ttykyään kosolta löytywäu melkein
kaikillii Wiipurin ynipäristöllä oletvilla ti-
loilla ja tituntattiissa ilmautuneen myös-
kin apilastttiljelyksissä, jota etinen ei ole
hiiwaittu. Sattiateti ktiultiii itiitdot teke-
ittiin tuhojansa niityillä Witoksen ivesieii
lietteillä. (11. S.)
— Siioiualaisia näyttelijöitä Mosko-
wassa ott sikäläitteti sanontalehti "Russkaja
"löädotiiostii arwostellut. Iiilkaisetiime
iiiitiititiiiia otteita tiistit iii-ivastelttstii, joka
löytyy käätiiiettyitä ""Blorgonltladissa." –—
Forsaii pumpulitehtaasta siiiiotiiiiii että
se on ensiiiiittäiisessä sijassa Suoitieti teh-
titistii sekä työwäen lukuisuuden (1600 työn-
tekijää) että teostensa paljottdeii stihteeii,
jaka wuosittain wastaa wiisi itiiljooiiaii mark-
kiin,- FTIekitaatt" sutorit ja kaunis wiitiitiiLoti:
kahdeksankulmaisen, lehtimajan näköitten,
jossa oin matala; kattos. Sisäätilüytäwän.
pilaria ktutnistawnt siniset samettiset oivi-
werhot ja: niideii ylip:uolella nähdään suu-
ria kullattuja kotkia liehumien lipsujen kes-
kellä. Näytteelle" oii pantu pumpulilankaa"
jae" kankaita„ malkaistuja ja tvalkaisetnatto-
mia, tväojättyjä, kirjawia ja painettuja-
Kelwollisuutensa puolesta owat kankaat
niin" hymää" laatuin. että ne ivarsin"- hywin.
ivoitvat kestää. kilpailua Moskoiviin-tehtait-
ten paraimpain: tuotteiden kanssa. ——"Tain-
pereen jii §littoisten tehtaat otvat aino-
at,.. jotka Suotttessa tekewät iverkoja,doffe-
leja,. flanelleja ja muita watiutettitja willa-
teoksia" Littoisten teokset oivat hywin esil-
le asetetut," ilma-n; tyhjää koristusta-; Ne
eiwät woi jtitiri kerskailla erittäiii hienosta
työstä; wärit oivat enitiimältä tummia. ——
Kotiteollisuus tuotteista puhuessaan tnaiitit-
see" sanomalehti, että naisiväeitpukiija on
näytteille pannut neiti Witige Turitsta,.
joka- naif-ille suureksi kiusaukseksi näyttelee-
kalIista, 300" inarkan hintaista samettikap-
paa. —— Edespäi-ii sanotaan: "ei woi olia
ihastumatta tiiistä kauniista pitseistä, joi-;
ta on näytteille pannut Nat alia "Rid–
d erst ad Nausinalta. Ainekset ostetaan
Belgiasta ja esillä olewat näytteet tvoiiviit
tyydyttää pimihitiipiakin tuntijoita; sitä
paitsi owat ne" suhteellisesti huokeahintaisia-
kiii, jota ei woi sattoa siitä pitseistii wal-
ttiistetusta lapsenhameesta, jonka rattipa
Wendelin Turusta ott pannut näyt-
teille; ne" niin sittiotut "irlantilaiset" käsin
walmistettu pitsit owat nuhteettomia, tiiut-
ta hinta oitkiti —– 300 ruplaa.
Muitteii lehti jitttelee tiitiitii muassa, et-
tä kiiti eräs tiainen tttli katselemaan sito;-
iiiiilitisia willakititkaita, huudahti hän: "iiii-
teii eriskutniitallisiii wärejä", ja käätttyen
erääti siioiitiilaiseti tiaisen puoleen iiiistä,
jotka owat antamassa yleisliite tietoja, ar-
weli hän: "kaikki oiotit ne tummia ja sytik-
kiä, ja jos tie sattumalta oiviit witaleain-
pia, wiivahtawat tie hiiritiaiiseti . . . Ei-
wäikii teidäti naisentie käytä mitään loit’-
tatviii tviirejii?”” "Meidän tiaise.ttttiie
eiwät käytä koristettuja waatteitii. wastasi
titiori suomalainen tyttö. Sell-.iisiii kyllä
käytetään Pietiirissa, iiiitttii ei Taiitpereellit,
Uiidelliitnitalla eikä Kitopiossa;””
Näyttäeti stitirtii mielihalua liikkttii ylei-
sii sttoitiiiliiisett iiäyttelön ynipärillä —ker-
too sanontalehti. ".llioskowitlaisille, ja ai-
ttoastaati sellaisia käy wielä iiäyttelussä,
oit Suomi kokonaan terra incognita itiin-
tettiatoii iiiait) ja suomalaisista ott täällä
ivarsin hättiäriä käsityksiä: jossakin titolla
Piietariii aisella puolella, titelkeiii pohjois;
naivalla, asuu tuo "tschuhitaiik-"ittsa", joka
ei titidii walmistaa tititttta kuin sitomalais-
ta woitii. Woi on tosiiiait warsin hinttiiä
ja siitä makseta-"in hywä liitita Pietitrissit-
kiit. Siiheti rajoittuu nioskoiitiiliiifen tieto
siioittalaisista. Sentähdeit ei olelkiintt ih-
titettä, ettii yleisö tarkastelematta kulkee
ttiideti suomalaisten teosten siwutse, joitii
se jo on katsellut maissit osastoissa, ja ot-
(latIli-")
"santtus liajttilia lialta pi’in uitata-ellansa
leomiSSa litium-36883. Bara lcuulj liittien titan-
ta li’ottaa liiiiitiitaii: ""nlitiar, pojlcaiii, lia"
(latetta pailia raulclcanil" Seilaiöiniinatlcjii :toi-
at tulaiiat ilmi, lcuii oi uteluitiiajiiia aniisi
l:jjnnjtii liuuliamuta. namupuolella ratiltaan-
tul IIailaSSa "ja )aiti-l nousta "7168, tiuitta oj
siilien lsFli-eiiyt, ratin iia.jpui talcajSitt iiii-)taal-
lenSa. 2ara istuutui liäiiaii utareensa "ja
leoa-tii taksoittaa tiiiiliiilcöan palt-tiisaa otsaa
leFliFtallen liiiztlieiii iulilcaa atlas "ja tiilcaiöiu.
"Salli minun lajttaa tiirukat-tamia "siionina
Sjntillo, iijtiiii””, lauotti tFttä "ja !tietti ritoj-
ruiilclciia noutamaan, ruutta liaanit-§i Seii ole"
sati tjiijiin. ’0j autia ati unliaittuiiut tapi"
tiiti sait tiina autuutta, inuttu miiro tillillisen,
lizllii mliiii pittii tiiaa piilaita liiolcseöi, talitiu
chtiijtj. "
2ai"a nasti riittisiin piiansa piikille, astui
3138 partaita nissiliin "ja liitllcj lcaiiaiit aulia-
ljn liilitaeii luo piiiitiirliiiiin. 0leaiiilarijtui-
ta, jemt-"n "juuri tillitin ailiaan riiaisessa alj-
7at iili-liitjiiititauöa liulcliiil.spui-usuaiiii, leani-sn
liirlclcaan liilitaeit )"mpiiiillii. !sortit i:li allut
erittajti linju-i ja tosi oli talttasit. 2inii liio-
lcj ruulciin pjeuoit maritiarittittiiitoii alla, jaulia
!catitta iteei "jualcSi ja liatöeli liitiiilca tippa
tipalta tiiliitellait putoot titulclcuim.
’l’yttö littamaat ettii ltiineii täyt)"i lietisen
-y- —-"
.".
ostattaa ja jötitiititi tuoliapenlcjlla liiliteait tiio-
raati.
’1")ittö liuoittasi suunanna ailakkiin
Iietlchen "ja istui alaa niinilian liiliiaeii rati-
nalle. "lilailnntn ilo on piiolas-tilin tiuin
tiia lirjöaiiä 7981", "ajatteli liiiii sui-iintieljn"
"lioitta Sa leustun poin; niin arat iitiiiuiiliiii
aliiniiini ilot. ]taliltaan jsaiijtiiii roituat
imit plau uupuneet . . . liitomenua ltiiii ai
salisa liiliteii ""iiötiiiiiiiiiiii l’aSSali-julilaa Sa-
lattialji"i luo, uaiilclcii liitit uitit iijiti liattiiaöti
ati taitanut, Kuinlia tais-aulalaan, ali, "iltaii
tauotuittaan on tiiniii l’uSSiili lciiiii .sa jonlca
"totitunto uijina riittiin-li! l()sllii tanjaan
sillojn apiijtiniala ali auotettu temppelin py-
liiiiipiiiin ajlcii jt.iiiiöjiiiöliitiimasta S:t-iitu teii-
i"a8taa tatiaiiiiiiilcaisasti; muttu tullaat naittoi;
oisiit sillain allt-ai iillciiiioet. liitiiilcii iit-"nita
siiliiilaiStii jit J-Itsttiiii aliltaan sill-)iii lialtaan-
tuiiut Salatlilaliii päziliiii "maj-iirille, "jojta ati
jlciiiii Iaa iiiiliilii tiilillii inaan piiliila! !liutta
toi, liiijitlca §tilalliset-:ai tiimii "jutila tiili-o
nuutilla, lcun al olo aitio-"italiaan tiiuitta 5n-
lculiiiatii lasitit" ]cuin altistit, "jt-tii etiaiiiiiiiiit
palltiiiiii lcuiii tulensian! illiitt:i paliin lciij-
lceöta oit, att"oii taitta pi.ilii’liutaii poin tau-
liaa liapatuota omasta 3)"iliiinontiiiii, iiiiiilciiiii
iiiaitliiii liitoiiooetaniiI Ia. §itiisi-iittini" niilal-
Sooti apilaineeöiini tuan palttinaliinaa ittialiaii
liiii/iia, miitta sita ati teo ainasta tiili-liiu-
tanil . - . on, raati "tiutalit omaa talttaani,
iijalii
satt tietiili kloria, "janica pualeeii alitti litiu-
ilaii, ettii IIiin antaiSi !niitulla ratinan lua-
taiti liat-lioittaa, iiiilcii raatain IIiitiaii miel-
tiiiisii; 011."
U)"t ali rutilclcu tiiFiiitii "ja 2ai"a noitui
)lila iisatta-"ilmansa soti piilinnit piilille, mutta
liiiliiitziasuiiiin liuoittasi liiin b)"lciäii;iii rio-
reSSiiiin. ’1")"tt-") liiiiiilitliti viittii-ii liitinmaa-
tzilcöaötii "ja ajlcoii piiata niinituin liirei ittet-
Siietiijiiii "silitysti-iii !"ioiitiiii pois iitatöiiti tur"
uiin.
".liiii tiinua, Mira, ojiisi oliiniiiiii iltasina,
öiiiii 5)"iliimeiii loittiiiitt)"!”" liuiiiliilitj attuina-
laiuen tiitttitou luinen liiitoanöii. "Sinii et
siaa niiniin piiata, ujutin tii)"t)")" liiiulla, niitti
niinitila ati :sanott-iran, tituloin etiiiiejulciin,
tiimit ainaa lcarta"”; liettisiin-"iit lc:iuiiapiilie-
li:ijuiiiiiloii nitistettiiailla liitealli l-"ylcii’liiö sia-
liinsa taitan linnuit-latuille tFt-iilla saltii ru-
Icoili satulainaan liiineltii lcuull:i"soitatettiin
lialtaitulinat; suitsija, liitii liiiii ""it laölci liii-
iioit "jiillcaiuua juurella anian malttinansa, tili-
lcntitanoa, eliittiiiiiuii "ja lciijlceii niit-ii !ninalla
lialljitita ali.
7ntea ali lcalinaiilciilpaa j:i iitit-int tiistaitatti
l:tiiitttpiiiiliiiin
"0", l-Flciilas, uiiiili niininin, tulialli liitii
tunisissa-iii. "8)"utjii 80 oit, ettii aloit "s:tii-
iiyt tiinua uinua liitulettuina; julmuutta na
oliot, jae .sallisin einiin liatlcoitlciit taitoit.
lilat-"liiii l:iliiiiiiiia liiettiii"ii.t ältritltiimjii tyttii-
rau natinasta paltattiin; "jolta soll-"iinalla antaa
italiansa, aii rilclcaiiut, .litmalaa rastaan jii
isäimme luistit; piiraittpi ati
. paranipi lciiallit ppä-
aii luopunut
SetitSiIitlaii liiirSiii . .
rolin liiiilostii".
lllilciii temmaten irroitti Aiira "jiiiilcFlmiit
liittanen lcroililcaliiieen lioin-iata "ja rjatiui pojo
lcatiiuSa liii-laanan liamin-iiii. lastitilaa ali
linnattaan liiiiiiinii;t)"ii)-t "ja inananttiiiiit; 7nt-
i":in iiiöt,aiilcsastii ja lciitaamieaata. lliinautii
"li liiiiti alisiisnt lilljrieiuiniu partit iilclciii
auenneet lainalla, inuttu !julii iilcitninin tiiatt-
noat tiiliini.
liotin-totoista liilcii.
lllalommat sotalait-jt.
liitii ea niitti iiIli-oii liata-ainiini; tiipalittii
"loriieiilemin liiiieinyztilosuii, tiiti-uutniitui "lu-
ilaJ, lcolcoott lcajlclci tosituuma, hiipimisin raa-
riilliota eili-)liistainen iiiiötiiiiii. dliiiilciiiii ni)"i"8—
tisinon meri lioittasi tiiiltitjittiJii, tois-on tainta
liatlcaiiiiiiiiitllo, liiilclciiaatj loistamia "tilatinatta-
!anttiait liiiiitn:tlcueiisii Seit iiiiiötiitiit sii-"-
taan, naintiin ali auttoi-liaa liiliattiiii)"t tolsan
oot-sijannon toisen paiiidtii oitti, pietiisi iiritai-
siiti" jautilcoti saatuan, jolcti "luuilitniintitlla isar-
tioi totuit-"lan siiloa liiapuittunton piitiitFilc-Suii
jti iitlilcintnti nosti unlcittt lippiin niiniojan
§sultsinan )6837" lllalitiiita Uilcaiiai; kiiti-alc-
litn pailin, "jolta nautti nutiin-lian initsiatii-
litstttiiiiiiintii, oli lcaouiitit §iini-on oinastatti-iii
linlc-tuitiiii lninittiiiili.eoii-"ii tiiaii pietien liat"-
milliöou .Iuiiiliiu liituaan, "ja liiintii oli tiiala
nuti-"iinassa (lativ-litu, iii-liaalliounitastansa "ju
tiijilaötaiiöa lciiuliiisa sotapiiiillichö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
