Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1882.
!kiit 48.
äll
Tilanö- ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, t:ri A. W. Jahnssotiin kir-
jamyymälä L"i. Ritdmanin ja kumpp. latiippupuoti
Linnankatu I sekä herrain C. A. Röntiberg’iii, "7), Kökö !VUödklin 3 m- —”
A. Luitdeliti’in, J. sl. Krieger’in ja
I. L. Törn-
roth’in kauppapuodit.
Tilausltinta:
Turnn pasti" !liniasa )osti-
T I r ti ; s a konttori-sa koitit-reissa.
4 iti. 11 p. 4 tii" 29 p.
l/2 wuodelta 1 m. 5;; p. 2 tit. 11 p. 2 iti. 20 p.
.Kuukaudelta —–— 25 p.
:istu
– """"-
li
ja ItiittSj-§uanwstin
I’erjttittttiita
lieSälintttt 16 pittii.
" "os-" "- .
Lehdeu konttori ja painopaikka:
Litittanikattt N:o !313.
Lehdeu !vastuunalainen toimittaja:
Koäti Wehatieti.
Jlntoituksia
5" 15 petittiä etisi siwulla ja 10 petitiiä niuilla
siwuilla pieneltä ritviltä wastaanotetaan !ehdeit
painopaikassa ja herra A. W. Iahnssonin kirja-
myytnälässä.
2:iia sunttiint. Kolutitiais. p. saarnaamat:
T u o m i o k ir k o ?; sa: Suomal. puolipäitväsaar-
tiati k:lo 8 e. p.p jumaluusopin oppilas; Waurio;
ruotsal. puolipäiwäsaatnan k:lo 11 e. p.p. w. t.
kappalainen Ingtnait; silotti. iltasaarnan k:lo 1.23
j. p.p, jumaluusopin oppila-?; Nooä; ruots. ilta-
saarnan k:lo 4 j. p.p. jumaluusopin oppilas
Blomroo-J.
in" Kolehti tulee warattotnille jumaluusopin op-
pilaille.
Littiiankirko-Jsa: ruotsia k:lo 9 e. p.p. lin-
nansaaitaaja Udeliu-J.
in" Hartatwhuotteeeisa Läiitisen Aleijakadtin
warrella pitää sunnuntaitta k:lo 4 i" p,v. stiottia-
laiseti raatiiatunselityksen kirkkoh. apul. "Oläsott ja
ruotsalaisen k:lo l; kaupungittsaartiaaja Oblottt.
0 . " ,
"kiilutus-tarkota,
kestikuun 1 p:nä liiti-",ieiiiieita, maksetaan
tämän kutiit 15 päiiväcitä alkaen. Turkti,
Kesäktititt 13 p. 1882;
dino-nen silitit-.apatiitin
Turnn kinat-annantons.kionttori
KansakirjaSto ja Lii-
knsali Tiirtisia
pidetääti awoinna kesällii kesä-, heitiä- ja
elokuulla:
!kirjasto kaikkiini keskitviiktoiua k:lo
7—8 j. pp. sekä siititttttttaiita k:losl——10e.pp;
Lukufali kaikkina keskiwiikloitta, lati
atitaitta ja sutuittntaitia taivalliseen aikaatt.
Hnmn ! Kirja-"Jto-Jta lainatut kirjat
" " owat 50 petiitit! sakon
uhalla tiiotatvat takaisin wiiineiötään les-
tiwiikkona kesäk. 14 p:nä, jonka tähden
inttöokiu lainaatuitten taukoo kesäk. 1 päi-
wäcötä alkaen, kunnes; kirjastot! tarkastus
on tapahtunut.
Jliuuitus;
Siiiireitlaiset arpajaiset, tanssilla ja rawin-
non aiitiilla, perustettawan tyttö-kansakoulun hy-
iväksi, y. iit. pidetään U-erlassa sunnuntaina Hei-
näkttuit 2 p:itä alkaen kello 5 j" itp. —— Arpajaiset
pidetään poitu-kansakoulussa lähellä Saloii-kauppa-
laa, ja muu toimi marta-wasten laaditussa hiio-
neukse-’ösa lähellä. Höyrypnrsi saattaa tehdä silloiti
huwittiatkan Turusta Saloon, josta eri ilmoitus
annetaan. Arpajais-toitnikutita.
Paloivakuutusnhtiö (tieunin
ottaii iva-"staati palomakuutuksia rakennuksista, irtai-
mesta tawat-asta ja kauppalani-astosta halwasta
maksusta allekirjoittaneiden asiantie-sten kautta.
A. BI. Jahnoson, E. Nylund,
tuomiokirkkotorin warrella. Linnankatu N:o 27.
Hnoniaa!
Niille, jotka halajawat wiinaa
puhtaasta wiljasta, ilitioitetaan
täteti, että "uudenkaupungin "Wii-
napolttiuio Llhtiö”” walmistaa ivii-
tiaa aiuoastaan puhtaasta wil-
jasta; Tiitii wiinaa on myytii-
wiiitii lludessakaupungissa wiina-
myymiiliissii entisessii "Cederiiin
talossa ja hhtiön tehtaassa,
Myydaaii
waunumaakari A. R. Wihlittaniit kon-
kursipesäti kesä" ja talwi-ajokalttja, joit-
ten joukossa:
Uusia ja käytöksessä olleita tt. s.
Turun kärryjä,
uusia roskia,
perheroskia ja rekiä,
kasanintapaisia, uskelantapaisia ja
kuomurekiä, y" m.; kaikkein hinta tiitt-
tuwasti halwennettu. Myyjät owat
J. E; !liotit-fors ja Kaarle Konst.
Hellsten.
pietarilainen walttiiitnaseiira
Nadesehda,
perustettu w. 1847
antaa palomakuutuksia halwalla maksulla.
Toimitniehet:
Nordfors ja Ktitnpp;
Bampereen liinapalttinaa ja peite-
"in-" aineita tehtaan hintoihin
C. A; Ströuibergillä;
I.iurilsors ja Kttttipp.
Tawarantoitnitiista tekee pitai-
sethi ja ltiilpal,tintaiseoti
Nordfors ja Kuiupp;
Telesoni !23:o l.
Hvyrylaiwa Porthati,
kapteeni G. MattSsOIi,
lähtee täältä Liibeck’iiu poiketeit
Helsiul’iiu ja Nätiweliiu tiistai-
ua täntäit kuttu 20 p. aamulla,
ottaen matkaajoita sa lastia.
Tarkeinmin ilmoittaa
Nordfors (0 K:uö
"8;tittrtsl. Pehr. Brahe,
kapteeni Th. W. Bergnian,
lähtee tuorstaina Kesäktititi 22
p. Liibeek’istä Haukoou, Tur-
kuuti, Utiteeiikauptmkiiu, Nau-
tnalle sekä Reposaareeii, ottaen
mukaan kuljetu-stawaraa ja matkaili-
joita" Tarketntnan tiedoit antawat
Nordfors et"- K:ui;
":
at,uyluituttiliilttii ssiihecli’iiti.
"!
"
Suotuen kielen aseitta Turiiu
kaupungissa.
(Jatk.)
Kaupungin poliisikamari ei ktittlti niiden
jotikkoon, joita tviittie iviiodeii asetus pakoit-
taisi käyttäittääti suomen kieltä suottialai-
sille asian-otnaisille. Tätä oikeuttaan tie-
tääkin se käyttää oikeiti meetarillisella ta-
tvalla. Näytteeksi otamme tähän ainoa-3-
taan yhden esimerkin.
Kutcn tutinettu ott, tulee jokaisen kau-
pungis-sa oleskeleman, joka ei ole kaupatt-
giu kirjoiösct, joka kolmas kutikausi ilmoit-
taa itsensä poliisikamarissa ja itiaksaa joka
kerta tältä ajalta 40 penttiä. Iot; tämä
laittiinlyödään, sakoitetaan asian-oinainen
laiminlyöjä. Jlmoitus; tästä annetaan po-
liisikamarista tällä tawalla kaupnngissa asu-
walle ainoastaan ruotsinkielellä, samoinkuin
kuitti siitä mistä ajasta on maksanut ja
milloin. Iokaitieti järjellinen ihminen luon-
nollisesti heti huudahtaa: tämä on wää-
ryyttä suottien kieltä piihutuin kohtaati.
Niinpä on tneidätikin tiiieleötämitie. Koh-
tuullicJta ott, että ihmisiä sakoitetaan wel-
wollisuuksien laittiinlyötnisestä; mutta koh-
tuutonta on, että ainoastaan muutainille
annetaan tieto weltvollisunksistaan, toisille
ei anneta; ja kuitenkin o ikeus; rankaisee
molempia satuati lain jälkeen. Tämä
oit tehdä suurinta iwaa oikeudesta. Min-
kälaisen käsityksen laista ja oikeudesta luu-
lee poliisikaitiari kausan sauwan tällaisestta
tuenettelytawaota.
Että rettelöitä tästä poliisikatnarin koh-
tuuttomasta menettelyötä suotnalaisia koh-
taan tvoi sytityä ja sytttyy, oletiitne itse olleet
tilaisuudessa huomaamaan. "EräS nimis;-
titiehen todicSttiksella kaupungissa olewa hen-
kilö tuetti poliisikamariin näyttämään kir-
jaatisa ja itiaksatiiaan kolmesta kuukaudes-
ta, jotka oliwat kuluneet. Silloin poliisi-
kamarissa waaditaan häneltä kolttieiiwertai-
seati, tnitä tältä ajalta oli tulewa. Kutt
asian-omainen tätä wäärää ja kohtuutonta
maatiinusta heti ei täyttänyt, saapi hän
knulla etisin haukkuma- ja kuntiiata loukkaa-
ivia sattoja sellaisia kuin "kurja-3" "tveijari"
y. in. sekä päätteeksi wielä uhataan sakkot-
taa siitä että oli laititinlyönyt maksamiss-
ajan. Tämän, kaikki kunnia-loukkaukset yn-
nä muut, sai asian-omainen henkilö kärsiä
tyynesti ainoattaan sentähden, ettei hän
osaimut ruotsia. Edellisellä kerralla oli tiäet
tutliisikaitiariäsa kuittiin epähuomiosta kir-
joitettti wäärä päiwätimäärä; asian-omai-
tieti kun ei kuittia ytntitärtäiiyt, ei silloiit
myös-kuiin luonnollisesti woinut huomauttaa
tiiatii wirheecztä.
Täniä kaiketi myöchiit on ruotsinmieli?-
ten mielestä oikein, aiwan niiukuin pitää
olla. Suottialaista katisaa pitää parjatta-
man ja sakoitettaman, koskei se ole opetel-
lut ruotsia.
Jot; kysymme mikä on syynä tällaiseen
menettelyyn poliisikamarin puolelta, ei was-
taucö woi olla muu kuin: suomen kielen
tiiydellinen haltiteksitninen; sillä tulisihan
suomenkielisten kaatvojeti painattaminen
yhtä halivaksi, knin ruotsinkielistenkin. To-
deltakin ihineteltäivää on, mitenkä sitkeäöti
täällä tahdotaan ylläpitää ruotsit: kielen
yliherruutta pieniitittiissäkiti asioissa. On-
kohan täötii hyötyä ruotsalaiselle siwistyk"
selle ja ruotsalaisuudelle tiiaa-Ssainnie? Ei
suittkaan. Tällainen menettely ruotsalais-
ten puolelta yhä eneiiitiiän katkeruuttaa ai-
noastaan wihaii eri puolueiden wälillä,
nuutta hyötyä siitä ei sitinkaan ole" Waan
niin eiwät ajattele ruotsintuieliset. Heidän
mielet-täiin oleittitie me kansau kiihoittajia
ja yllyttäjiä, jotka ilmitaomme tällaisia;
sillä suomalaiset owat heidän mielestään
luodut kärsiiuään sortoa ja waikenemaan"
Myöokin kaupunkimme ivapaaehtoisen pa-
losaittttiuttiekunnan kieli on ruotsi. Wir-
kaiveljetiiiiie "Sanomaiii Tiirusta”” pals-
tiioititaati tätä epäkohtaa, sekä ehdotellaan
että tämä asian laita tulisi muuttaa niin
pian kuin suinkiti, koskit suuri eneintitistö
kunnan jäseniä on aiwan suomalainen.
Ruotsalaisia kunnassa owat pää-asiallisesti
johtajat ynnä siwiötyneistä luokista läh-
tetieet kiintian jäsenet. Sitä wastoin owat
melkein järjestänsä kaikki työwäestä ja kä-
sityöläisiötä lähteneet kutinan jäsenet suoma-
laisia. Täälläkin on siit; sama laita,
kuiti niin monessa !tiurissakin kohden.
Säätyläiset, joiden pitäisi oleman tai-
tatvatiipia, joko eiwät osaa tai eiwät
tahdo osata kansan kieltä. Kansan sitä
wastoin pitää osaaitian ja jolleiwät osaa,
niin heidän pitää oppiman maan tuolein-
pia kotiinaisia kieliä. Palosatiimutuskun-
itan jäsenten tulee tuossa tiiuutenkin jok;
seeiikin lyhyellä harjoitus-ajalla oppia tein-
put, joita komennetaan ruotsalaisilla kottteit-
tosanoilla. Mitenkä paljon haittaa ja häi-
riötä tällainen menetystapa tuottaa, sekä
toilla on ollut !ähetetty kirjoitus, jos-sii F.
useimmat päälliköiötä eiwät edecS sen wertaa
osaa suottien, että yksinkertaistui-"tia temp-
puja woisiwat selittää suotueksi. Päällikkö
komentaa ja tekee sitten itse teinpittt, kääki-
ett tehdä samoin; neuwoa, mitenkä temp-
pnt on tehtäwä, ei hän woi, eikä myöe-
kään sanoilla huomauttaa, missä suhteessa
tuttialainen tekee wäärin.
Täc.itä johtuu tnieleettiitie, että iityöc.åkin
ruotsinmieliset, kun oli kysytuycö asenteliool-
[isiemme koinentokieleötä, tahtoiwat, ettei
siksi pitänyt tnlla wenäjän kieli, waati
nyt he kuitenkin tässä suhteessa tahtoivat,
että komentokielen pitää oleman jotakin sel-
laiata, josta kotiiettnettaiva ei tajua tiiuitta,
knin ulkonaisen ääiien kaiuit ja sitten sen-
jälkeen tekemään. Todellakiti kutumallista
on, etteiwät meidän ruotsinmielisemme
myös " tässä suhteeösa tahdo olla johdoit-
mnkaitia ja waadt että esitti. koitteittokieli
anun wapaaehtoiscösa palosatnmutuöknn-
naasti pitää oleman suomi, koskit suuri eitetti-
titiicöti.i kotiteniiettaivia oit suomalaisia ja
melkein kaikki, paitsi kentiesi päällikät, osaa-
ivat suomea.
Kaksi wuotta sitten olikiti kutinat! tvuo-
sikokotiksessa kysyttin-2; komentokielen tntiittta-
misesta suomenkieliseksi ja eneminiatö sitä
tahtoikin, ivaan koska ilmoitettiin etteitvät
päällikät osaa suotnea ja siis lteidäii kentiesi
täytyisi erota, niin jätettiin asia seuraamaan
talivikokonkscen. Waan sitä talwikokoiieta
ei wielä ole tullut ja ken tietää, kaaka se
tulleekaan? Ken tietää, kookci päällikät otvat
oppineet suomea? — Mieleötätnme on sel-
ivin asia tässä, että asian-omaiset kunnan
jäsenet niinpian kuiti suinkin, parasta lie-
nee jo ensi ivuosikokoukseösa, noa-tawat asi-
asta kysytnyksen, josta sitten kutita saa päät-
tää. Ios; silloin samallaisia wernkkeita tu-
lee, ei ne merkinne tititäätt, sillä kunnan
parasta ja hyötyä ei tnielesiämme sowi
panna alttiiksi, sentähden että jakti päällik-
kö katsoo hyiväksi iltttoittaa, ettei hän osaa
suomea. —— 7.,;-
Samallaisia esiinerkkiä, mitenkä kokonaan
syrjäytetty suomen kieli ja suotnea puhuwa
wäestö Turussa on, ivaisimme luetella mon-
ta monituista" Näyttääpä siltä, kuin tu-
lisi wanha Turku oleinaan ruotsalaisuuden
wiimeinen pesäpaikka.
Kotitnaalta.
— Waltuustuiesten eiliseen kokoukseen
oli saapunut ainoastaan 26 jäsentä, jouka
tähden tnitääti päätöetä ei woitu tehdä.
Läs’näolijat keskustelitvat kuitetikiii yksityi-
sesti muutamista esillä olewista asiois-ta.
Rawiiitolanpitäjäin C. S. Eitgivall’in, A.
Törnberg’in ja L. Johansson’in pyyn-
töihiii saada soikeuden ruokaryypyn antatni-
seen ilmoittiwat läsnäolijat, ett’ei heillä ol-
lut mitään sitä wastaan.
– Tntkinto ruotsalaisessa lyseossa pi-
dettiin wiime keskiiviikkotra" Oppilaita on
wiime wuoden kuluessa oppilaitoksessa ol-
lut 442, joista tvuoden kuluessa on kuol-
lut 2, eronnut 34, jäänijt pois; 10; sitä
paitsi on erotodistuksen yliopistoon saanut
23 oppilasta; oppilaiden luku tämän lu-
kukauden päättye-Ssä oli 378.
Stipendioiim jaettiin 2,400 siti. Koko
tänä lukuwuoiitia on yhteensä jaettu apu-
rahoina 7,280 sui" jota paitsi eräs niinit-
täinätim henkilö on rehtorin käytettiiipäksi
jättänyt 234 stn., käytettätvä apttrahoiksi
alaluokilla.
Lyseon kirjastoa on tänäkin tvuonna
anastettu useilla lahjoituksilla, joista teh-
dään selko rehtorin julkaisemassa wuosi-
kertotiiukseesa. Kirjastossa ott tätä nykyä
kaikkiaan 15,000 nidosta.
harjoituksissa että palotiloissa, sen woi jo-
kainen itse hywin käsittää, etenkin, koska
Wuosikertomuksen loppuun on painettu
"prosessori K. K. Tigerstedt’in teketnä tut-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
