Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1882.
h’:ii 51.
4111111.
’kiotoja 7111-1111 !cuujiuiigjstu "ju bäiisj- 811011108111.
’111811111111
lie-"81111111111 27 p:nä.
..,——.-— ""..————; "? :J
Tilaiiö- ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, t:ri A. W. Iahnssoiiiii kir-
jamyymälä Hj. Rudinanin ja kumpp lamppupuoti
Linnankatu 1 sekä herrain C A. Ronnberg in H Kökö wuodelta 3 M- —
A. Lundelin 111 J A. Krieger 111 ja J L Törn-
roth’ 111 kauppapuodit
Kuukaudelta
– .sin;:-
Tilaiisliiiita:
Tiiriiii pasti- Maiösa vojti-
k-att-riösa kaattareissa.
4ni. 11 p. 4in. 29 p.
2111. 11 p. 2 m. 20 p"
Tiir-ösa
I/2 wuodelta 1 111.101;
2"""1 p.
Lehden konttari ja painat-aikka:
Linnankatu N:o 2313.
Lehden !vastuunalainen toimittaja:
kioski Wehaiieii.
Jliiiaitiiksia
ii 15 peiiiiiä ensi siioulla ja 10 peiiniä muilla
simuilla pieneltä rimiltä wastaanotetaan lehdeii
painopaikassa ja herra A. W. Jahussonin kirja-
iiiyyinälässä.
Hartanahiioneee-.sa Liintisenaleijaka-
dun warrella pitää huomenna raania-
tunselityksen suomenkieleksi k:lo 4 j. pp. kirkkoher-
ran apulainen Olssoii ja ruotsinkieleksi k:lo 6
saarnaaja Oblom.
Ilmoitiis;
Suiireulaiset arpajaiset, tanssilla ja rawin-
non annilla, perustettawan tyttö- kansakoulun hu-
wäksi, y. 111 pidetääii liski-lassa sunnuntaina Hei-
näkiiun ? p: nä alkaeii kello "’1 j pii –— Arpajaiset
pidetääii poika- kansakoulussa lähellä Salon- kauppa
laa, ja niun toimi inaria" masten laaditussa hiio-
neuksessa lähellä. "ts:"iöurypursi saattaa tehdä silloin
huivimatkan Turusta Saloon, josta eri ilmoitus
annetaan ?! r n 11 j a is- t oiiiiikiiiita.
sjuaiiiiitliaa
niaaliaiijijiiaak!
A W
pussa saadaan tukuttain lyijy" ja te-
riis-kyniä sekä kaikellaista paperia hal-
winipaaii hintaan
3 W Alsu iiesaiiiii 1111;] iluiiipiiss’n:
Nut tulleita hywiii käsi-urkuja (har-
nionikoita)
" ,- - o" "" "
Paloioakiiiitiisiit;tio (kleiniin
ottaa ivastaan palomaknutnlsia rakennuksista, irtai-
mesta tamarasta ja kaiippawarastosta halivasta
maksusta allekirjoittaneiden asiamiesten kautta.
A. BI. Iiihiirisoii, E. Ryliind,
tuomiokirkkotorin warrella, Linuankatu N:o 27.
Tampereeu liinapalttinaa ja peite-
aineita tehtaaii hintoihin
C, A; Ströiiibergillä;
IJIUrilsorS ja iiiiiiijiji.
Tawarautoiiiiitusta tekee pikai-
sesti ja halpahintaisesti
Nordfors ja siittiipp;
Telesoiii N:o l.
Hnurylaiwa Porthiiii,
kapteeni G. Mattsson,
lahta-" Liibeckistiin siaan-cliii, Hcl-
siiigiii ja Haukoiiieinen kautta
Tiirkiiiiit lauantaina Heinäl’uuii 1
p:nä. Tarkeiumin ilmoittawat
Nordfors et" .ii:iii;
" 00 "„ " s ; ; 7
Hoyrypursi 1 li 11911.1
lähtee
kaupungista:
arkipäiwiiiä
k:lo F7 e.pp. sekä .31, .123, 5, 7 ja 9 j.pp.
sunnuntai" ja pyhäpäiwiiiä
k:lo 9 e.pp. sekä 1, i, 7 ja 9 jpp.
!kauppias Lindberg’iii laiturilta
Niiissaloii saarella:
arkipäiwiiiii
k:lo 8 e.pp. sekä 12, 1";4, 6,8 ja 11 j.pp.
sunnuutai- ja "piihiipäiwiiiä
k:lo 10 e.pp. sekii 2, 4, 6, 8 ja 11 j.pp.
LIIUIIIllll! Enfinläineni matka amnulla sekä
matka !53 ja 9 j,pp. ulotetaan
Ookariwi:orrlle, poiketen seuraawille laitureille:
kaupp. Sitönnberg’in, h:rain W:iii Crichtoii li; li:iiin
(konepajan alipuolellal, Laiwaweistäiuön, Lininan,
Pikisaaren, §iltaisesi tstroiuenaadin, konsuli Bosi’in,
Jiinissaaren, kaupp. Nordsors’iii ja Stiandell’in,
kaupp. Calenius’en, Si"iilun, kaupp. Blomberg’in,
iieuwosniies Dahlströni’in, tlikku-Pukin (etelä-rau-
nallej, kaupp. Rosenholm’in, Syrjiilän, Json-"Pukin
(etelä-ranualles, kaupp. uindberg’in.
Nintkainaksut owat:
Kciikille laitureille Pikisaareen saakka
25 putiit.
Yleisen "lironienaadiiii 30 "
Pikkii- -Piikkiin saakka . 40 "
sekä kaikille eteiiipäiiä olewille laitureille 50 "
Lapset maksawat puolen
Jllbiisson’" iii kirjakau-
pietarilainen waliiiiitiisleiiisa
Nadesehda,
periistettii w. !847
antaa palomakuutukset halwalla maksulla.
Toiuiimiehet:
Nordfors ja Kiiiiipp;
Kulkiimäylällii olemalta laiturilta, joka
ei ole päätösasenia, toiselle laiturille
mäylällä 30 p:niä
Pienemviä esiiieitii saawat matkaajat maksutto-
masti kulettaa muassaan; raskaastii tahi tilaamasta
tamarasta niinkuin esiin. sahtiastiasta, olutkorista
y. 111" suoritetaan kuletus-palkkeina matkan pituudeii
mukaan 30, 4l) tahi 5l) penniii, jos tamaran omis-
taja joko seuraa tahi ei.
Tarkeinniiii ilmoittaa
Nordfors ek" K:iii.
Wapaat tijöiitekiiit ja mankien
käsituök,
Moiiessa maassa, eikä ainoastaan meillä,
on walliuksia kuulunut siitä wahingosta,
jonka mankilat tekewät wapaille työnteki-
jöille ja etenkin käsityöläisille, kun ne hal-
iveiimiasta hinnasta myuwät mankien toi-
mittamia kiisitöitii kuiu edelliset woiivat
tuönsii tuotteita antaa, he kiin itse ansios-
taan faninat maksaa iveroiisa ja kustantaa
kaiketi elatuksensa. Tämä epiikohta on ol-
lut puheenalaisena meillä monessa tilai-
suudessa, niinkuin edellisillii ioaltiopiiiwillä
ja wiime wuonna iiiuös teollisiiuskokouk-
sessii Tampereella. Muöskin wiime ival-
tiopäimillä tuli se sentähden esille, mutta
——— ei antanut aihetta iiiihiiikiiiiii toimiin
säätyjen puolelta, niinkuin tuo kieltiiwä
tuomio kuuluu. Talousmaliokunta, jouka
iiuilmistetaivaksi hra Roseiibröjer’iu rita-
ristossa ja aatelissiiiidyssä tekeiiiii anomus
tiistit asiastii annettiin, tuli samaan päit-
tökseeii, kilin sittemmin siiädutkiii; ja koskit
siis ivaliokiiniian mietinnössä saaiiune näh-
dii ne suut, jonka nojalla säädytkin tiettä-
wiisti anomuksen hylkäsiwät, julkaisemme
seuraawassa tiiiuiiii iiiietiniiön oman suo-
mennoksemme mukaan.
"Llnomuksentekijii koittiin näyttiiii, kililika
tarpeellista olisi jiirjestiiä ivaiikilaiii työt
niin, että 1:ksi waltio ei rupeisi yliiimää-
rin kilpailemaan wapaan tuöiitekijäii kanssa,
sekii 2:ksi ettii ivantilat itse aiisaitsiivat yl-
liipitoiisa ja wapauttaisiumt yhteiskunnan
niistit knlliikin suurista kustannuksista, jotka
ne sille saattawat. Anoniuksen tekijän kat-
santotapa ensiiiiiiiäisen kohdan suhteen on
se, ettii wangin ei tarwitse maksaa niitä
ulostekoja, jotka kohtawat ivapanna työtä
tetewää, sekii saa yhteiskunnalta wapaat
huoneet, waatteet, ruoan, lämmön, ivalon
ja koulutuksen, jonka tähden hiiiiivoi myy-
dä työnsä niin huokeaan hintaan, ettii
wapaa työntekijää, joka ei nauti edellä-
iiiaiiiittuja etuja, ei millään tawoin woi
hanen kanssa kilpailla ja eliiii kiisiensii
tulistit. Asiasta keskusteltaessa ritaristos-
sa ja aatelissiiädyssä näytettiin, ettii tiiiiiii
katsantotapa ei ole oikea. Waltioii nimiki-
lain työt owat järjestetijt hallitsijan ja
siiiitnjen walmiistainan laiti kautta.
Tässä iiiiiärätäiin, ettii koko tulo pakko-
työstä tulee kruuiiulle, ilman että inan-
aeilla oii mitään oikeutta waatia osansa
siitä; mutta kehoitukseksi intiimille, joka on
osoittanut hymää kiiytöstä, sekä hänelle
aioiiksi, kun hän palaa yhteiskuntaan, an-
netaan häiielle, jos hiin kuuluu ioissiiii
inankiluokkiin, iiiideii miikaan iiiäiirätty
säiistöraha (korkeintain 60 p. wiikossa).
Tiimän iniikkorahaii sijasta saa kniteiikin
manki, jokii on tottunut kiisityöhöii, käyt-
tää yhden tunnin piiiwässii omaksi hyö-
dykseeii, ehdollii ettii hän tällä wapaa-
ajalla tekee jotakiii tuottaivaa työtä, jonka
laitoksen johtaja iiiyu wangin huwäksi. —
Tiimä säästöralja pannaan kirjoihin jokaisen
wangin hywäksi ja iiieiietetääii rikoksen,
huonon käytöksen tahi karkaamiskoeruksen
kautta. Eikä niyöskiiiin salli.ttane mangin
itse iiiiiiirätä hintaa tuöstänsä.
:kliistään suoranaisesta kilpailusta ivan-
kieii ja yksityisen käsityö- tahi teollisnus;
; ammattilaisen wiilillä ei woi siis oikeiin-
iiiiteii puhua. Iiiljelle jääpi kuitenkin wäi-
tös;, ettii waltio sen sijasta rupee kilpaili;-
jaksi, sekä että kilpailu sen kanssa kay uksi-
tyiselle työiitekijälle iiiahdottouiaksi, kim
inaltio ei tarkoin laske tekokiistaniuiksiaiisa
ja sentähden myy työiisä alle sen oikean
hinnan. Mutta tiissii tulewat yleiset, kil-
pailua inääräiiwät lait täyteen woimaan-
sa. Yksityisen teollisuudenharjaittiijan ja
tuötii toimittaman mankilan keskinäinen
wiili ei ole iiiissiiäii suhteessa erilaisempi
kuin kiisityiin ja isoii teollisuuden wiili:
erilaisuus riippuu parastii päästä kiiytet"
tiiiviistii pääomasta. .tiamiinissakin tapa-
uksessa on suuremmassa määrässä toinii-
tetiilla teollisuudella erityiset etunsa, mitä
tulee työaiiieitteii ostamiseen huokeammas-
ta hinuasta ja paremmasta laadusta,niut-
ta myös erityisiä epäkohtia kalliimmasta
halliiinostaan, pideiiniiistii edeltii-niaksuic’:
taan ja ii. e. !vintta epiiileiiiättä woi ja
taitaa ainoastaan wapaa kilpailu niäiiriitä
teoksien hinnat" Ehkä tahdotaan tässä nyt
wiiittiiä, ettii hinnanmääräys, joka tiipiit;-
tuii mankilanhoitajan kautta, on wapaa kil-
pailiin maikutuksesta; mutta niin ei ole
laita. 730"; hinta paunaan liian alhaalle,
tulee se pian näkyiviin eiieiityinäiii osto;
jeii kautta, jotka ivaikiittamat sen ylentä-
niiistä. Wankilain työ ei ole enemmän,
knin yleisesti iiiikiiäii inuu inhimillinen
työtoiiiii wapaa teollisuiiskaupau laeista,
josta esimerkiksi mainittakoon, että nimitii-
iiiat käsitnöiiiestarit Turussa oivat ruwen-
iieet teettämääii kappaletöitä sikiiliiisessii
mankilassa Jos iiiaiikilaiityö iiiyutäisiiii
huokeammasta hinnasta kuin se kelwolli
suuteensa katsoen ansaitsisi, ilmestyisi os-
tajia, jotka hinnakseen käyttäisimät senhin-
iianeron, joka mankilan tamaralla olisi ylei-
sessä kaupassa. Siis ei ole peljättäiväii,
ett’ei ivaiikilan hallitus pian huomaisi ereh-
duksensii, jos sellaista tapahtuisi.
:lliioinuksen tekijii ei ole ivaatiiiut, että
työ ivankiloissa lakkautettaisiin, mikä ei lai-
siulaan soweltuisi näiden tarkoitukseen.
Hiiii waatii päinwastoin, että inaiikilaiii
työ on toimitettuina samalla uutteruudella,
iiinolla ja taloudellisella huolenpidolla, kuin
yksityisten täytyy tuötoimissaaii käuttäii,
taikka toisin sanoen ettii kruuniin mankilat
oivat jiirjestettiiwät sille taloudelliselle kan-
nalle, ettii ne "kannattawat-" .tietonaan
mahdoton ei tällaiiien ivankilaitokseii jär-
jestiiininen olekkaan, sillä todella löytyi;
muutamia esiiiierkkiii Ainerikassa sellaisista
mankiloista, jotkci tuottamat niinkii maksa-
wat; mutta synllii on huomautettu, ettii
sitä ei ivoi pitää todistiikseiiii siitä, ettii
iiiiiiiät mankilat owat paraiten järjestetyt
parannnsluitokset. Ne iiiikökohdat, joita
on ivaariiiottaiiiiiien työtä jiirjestäissä wan-
kiloissa, eiwät saa pääasiallisesti olla ta-
loudellisia. Wankeusaika on, miten mah-
dollisesti käytettiiivä mankien harjoittami-
seen jossakin ammatissa sekä heidän toi"-
meeiitulo-kykynsä keliittäiniseen, jotta he
tullessaan takaisin yhteiskuntaan oivat ti-
laisuudessa tnöllänsä hankkia itsellecii ela-
tuksensa. Wieläkin on tärkeätä, että wan-
git iiioiivat säästää mähän omaksi awuk-
seeii ensi aikana iiiapauttamisensa jälkeen.
Sitä paitsi täytyy waltion koettaa saada
takaisin jonkun osan niistä kustannuksista,
joita käytetään työtoinieii järjestäiiiiseen
ivankiloissa. Tuötä walittaissa on katsot-
taiva, ett’ei se ole liian ioaikeata, kun se
on opittawa sillä ajalla, kuin ivanki pide-
tääii mankilassa, mikä aikii ylipiiäiisä on
lyhyempi kuiu tawallinen käsituöii opetus-
aika; iiiiitta työ ei inyöskäiin saa olla ko-
konaan koneentapaista, että henkisetkin ivoi-
mat johonkin määrin pysyinät hereillä.
"Wihdoiiikin on sellainen työ walittawa,
jonka ainoastaan uksi henkilö, niiten inah-
dollista, woi toimittaa ilman muitten ali-
tuista apiia, sillä mankien oleminen ]ou-
kottain yhdessä pidenniiäii ajan kuluessa
waikuttaa pahasti. Sellaiset toimet täytyy
lmljiitä, joihin tarwitaan terweydelle wa-
hingollisia työaiiieita, kaskii mankiloissa
paljon "ihmisiä on koossa yhdellä paikalla.
Iiiiideii niikokohtieii tiintyu, kuten sanottu,
olla määrääminxi eiwiitkii sowellu sellaiseen
tulin järjestämiseen, että mankilat kannat-
taisiivat. Henkilot, jotka ivankiloissa har-
joitetaan ammattitaitoon, owat useinkin
joutuneet ammatin oppimiseen soweliaita-
man ajan ohitse ja suostumat sitä paitsi
waan mustahakuisesti ioälttiiinättöiiiiiii pon-
nistuksiin. Paljo tuliainetta menee siten
mankiloissa luikkarin, ja kun manki wih-
doinkin on saanut jonkun iiiiiäriiii ammat-
titaitoa, jättää hän iiseiukiii iiiankilaii,kiin
hänen rangaistusaikansa on lapinmut.
Waukiloissa walmistetut työt owat sentäh-
den tawallisesti hunomiiian puolisia ja saa-
daan niistä huonompi hinta kuin ivanaan
työntekijän töistä. Että kuitenkin huiviä
lauseita on woitu joskus antaa näissä lai-
taksissa waliiiiistetuista huonekaluista, tulee
osaksi puuaineen kelwollisnudesta osaksi sii-
tä tawattomasta huolesta, jota käytetään
näihin tilauksiin, joiden walmistamiseen
paraimmat tuöiitekijiit ivalitium" Täten
toimiteltu, kiitetty työ on wariiiaaiikiii ival-
mistuskustannuksieii suhteen kalliiiiipi kuin
se olisi ivoitu saada wapailla tyoiitekijöillä
"1" aliokunta luulee yllämainitulla näyt-
täneeiisii toteen, ettii wankil laintöitteii hin-
toja ei ivoi iuieliiiiiiääriu koroittaa, koska
kilpailu määrää niin hywin wankilaiii kuin
wapaan työiitekijiiii tuotteiden hinnat; että
se kilpailu, jonka ivaiikilaiii tuotteet inat-
kaaiisaattaivat wapaalle teollisuudelle, ei
ole mistääii arwosta, koskit ivaiikilaiii tuön-
tekijät oivat taitaiuattomaminat ja wasta-
hakoiset sekä työ ylipäiinsii huonomman
puolista; sekä että sangen waikeata, ellei
mahdotonta, on järjestäii waiikilantyö niin,
ettii se sanialla täyttää parannuslaitoksen
waatimuksia ja on taloudellisesti tuottamaa. "
Kotiiiiaalta;
Hiippakiuinan sanoiiiia. (Turun).
:lLirkawapautta iiiyöniiettiin kirkkoher-
roille Föalössä A. Karsteii’ ille ja Koiivu-
lahdella E Kaisteiiille sekä iiiäärättiin
iv t. kappalainen B. Juberg sillä aikaa
hoitamaan kirkkoherranmirkaa Föglössä ja
maisteri M ?! Lauren kirkkoherranivirkaa
Koiinulahdella. Waalisaarnat kiip-
palaisioiikaan 9lli- ioetelissä ja Kokeiiiäellä
pid"tään tulewan elokuuni; p: iiä.
siistikawapauksia ja määräyksiii.
K Turuii holvioikeus on t k. 17p:nä
myöntänyt kihlakuiinaiituoinarille Ikalis-
teii tuomiokunnassa, O F. W Gyl-
ling’ille sairauden tähden wapautta hänen
.—-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
