Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
22ka " Maria Ala-Mikola Metsä-
maalta.
3:nen " Wilhelttiina Kiinari Met-
säntaalta.
" " Atuanda Kylä-Hyryneti
Loitnaalta.
4:nen " Anttia-Stiina Wamtnala
Alastarosta.
J u u s r o s t a:
rusth; emäntä Wilheltniina
" " Heikkilä Alastarolta.
" " Aminilda Kylä-Hyrynen
Loitnaalta.
Maantviljelystuotteista:
1:neti palkinto Kalle Atittila Alastarol-
ta apilan sietnenistä.
2:sen " Kalle Kemppi iWuoltee)
Alastarolta.
3:neti " sama kutisen ja tnäntiyn
siemenistä.
Käsitöistä:
1:nen palkinto seppä Westerlund Loi-
titaalta, aurasta.
puuseppä Liudqtvist, Alas-
tarolta, peilistä.
ittell. Matja-Stiina Nuii-
tila Loitnaalta willalati-
gasta.
Maria Talonen Loiniaalta,
ryijystä.
Iuhanna Pietilä Alasta-
rolta, paidasta.
Wilhelmina Ylijuotiikas
Metsämaalta, naistett lau-
kusta.
Kilpakynnöstä:
2:sen "
3:nen "
" "
" "
" "
1:tien palkinto kiitos lattse Kalle Kemppi"
Alastarolta.
2:sen " Toltias Mäkelä Alasta-
rolta.
3:neti „ renki Kalle Rautalasta
4:nett " " Kttlle Anttilasta
Alastarolta.
5:nes " " Kalle Mäkitnatti-
lasta Alastarolta.
" " " Jisakki Ala-Mar-
kulasta Loiuiaalta.
" " " Aleksanteri Loima-
lasta Loitnaalta.
" " " Kalle Kiivilä Hiia-
roisista, Loimaalta.
Paitsi sitä saitvat kukin kyntäjä 2 tii.
kehoitusrahaa.
Ojituksesta:
1:nen palkinto Nutnuti Loimaalta.
2:seti " Vihtor Joelinpoika Alas-
rolta.
3:neti " .ltitstaanpoika Haaroisista
Loimaalta.
4:nen " Henrik Mäkelä Loimaalta.
5:nes " Oskar .Kiiwas Alastarolta.
Kukiti ttitiut ojittajat saitva 1 ttiarkati ke-
hoitusraljaa.
Kaikkiansa jaettiin 19:3 markkaa; se oli-
kin palkitttotuoutareille ikäwä, ett’ei ollut
siittretttpaa sitttintaa jaettatvana; sillä ansiol-
lisia esitieitä täytyi palkitsematta jättää.
Sitte otettiin keskusteltawaksi seitraatvat
kysymykset.
1 Onko näistä kokouksista ollut hyötyä
sillä taivalla kitti ttiitä nyt on pidetty, witi
kuittaako kokouksen järiestelttia muutoksia?
2. "Ottkit tällä setiditlla ttiaaittviljelys ajan
!vaatimuksien mukaiselta kannalla; jos ei,
ttiiti mikä ott syy siihett ia tuiten se on
autettatva ja parannettuani?
3 Mitä hyötyä oii hawaittu metsän
ojituksen suhteen?
Näistä syntyi tvilkas keskitstelii, joista
tässä lehdessä piakkoitt saadaati nähdä,
timuit nyt ei aikani ntyödett antta sitä kertoa.
.skeskusteluii lopiittita päätti esittties tä-
ttiäti kokoukset! ptiheella, kiittäeti kaikkien
kokoiikseett saapuneita ja toitvoeti että taas
etisi kokouksessa kohdattaisiin; sittett lausui
hän tiirikaisten kokousten titerkityksesti’i ja
hyödystä muutaman sattatt, mielii erittäitt
kiitäin siitä hywästä järjestyksestä siiwosta
kätttäksestä, joka tässä kokouksessa on tital-
icuniittlcaan suoraa 1ciiSic)"ä. ’l’iijitjipii ottoet-
iomatt itorilterratt niiintjiii jlauoxtlciu SiitSi;
ettii ]tiiti tiilit! "juliijpeoti Siii osoittii:i "into-
uttaa lcituiulcuun sutirolulcuogöu oelcii .sett us-
lcouuott ltäuittätniöeeöä. jota, itiitt Icititenlcini
8)"ilätnettnä pohjaata piti aittanuti ailceutt:i "ju
intill-liisatta; ailisi itiin oi rojuni; tnieloetiitiu
poistuit tto opit-. "joilta Itiinett ltut:slcaxy- tiiti-sait
oli Sitttta istuttanut. 0tttteton imitoi-hylitää-
"jii oli rajoitutit. tiitt:tlcaulaiitt anti letto.ouoiinn
"s:t olisi tarttunut ruilclcit tuliseen tuttitutti,
"jos itiin raitti sitett aliai soittiit" siel-.istuu .aji-
iii iiitoiettt;"ittraat"astit, "joSSa ltiitt tiiusi alo-
tuttaa )iti "ja piilisit. (Jatic,)
linnut. Täntän jälkeen wielä saatiin kutil-
la laulua ja lopuksi hurrraa huutoja. Sit-
te saiwat nuorukaiset tanssia ja wanhetn
titat jntella yhtä ja toista myöhään iltaan,
jolloin kitkin tyytywäisellä tnielellä wetäysi
kodin rauhalliseen helmaan.
Kirjeeiiwaihtaja.
— Tatiaturitiainen kuolema. Huittisisfa
hukkui, tämän kuitit 5 p:nä talollisett poika
Frans Htirri, Loitnaatt jokeen; tvainaja oli
siitvoksi ja tiiitteraksi tuttttettu ja jätti jäl-
keettsä leskett siiretnaan, jonka kanssa hän
oli ollut wihittynä wasta kolnte wiikkoa.
Olikohan siinäkiti syynä tito ttiin kutsuttu
"Karpiu lietni", jota täällä paljon myy-
dään ja ahkerasti käytetään.
Kiiollut. Kuoletnaan waipui Ku-
wernetnentin sihteeri P e h r B i r k in a tt
pitkällisen tauditi sairastettiiaatt tämän
kuitti 1 p:nä Porin tnaasetirakittinassa ole-
massa otnistatnassaan Lyttylän kartatiossa,
68 wuoden 5 kttukaiidett ijässä. Sata-
kutita lausitit ivainajasta seuraawalla ta-
walla: Nauttien aitta kuntalaistensa täyttä
liiottatttitsta oli hän titoitta wuotta kutt-
nan esimiehenä ja aina kunnallisissa asi-
oissa kunnan etetvitnpänä edustajana ja
ltiottaniustitiehenä. Waittajan peräti sä-
wyisä, ystätvällinen ja aulis luonne ivoit-
ti puoleensa kaikkien tvilpittötnäti ystätvyy-
den, keneti katissakäyttiiseen hän tvaatt joit-
tui. Kansa aitta ott kiittätvä häntä tiitt-
nolliseita ja ihmis-ystäwällisenä wirkamie-
hettä. "Paitsi tätä oli waitiaja todellinen
katisantnies, harras stiouialaisuuden ystäwä
.tändestä sydätnestään ja oli aina toilttiis
aitiorilisillakin waroilla suomalait-.tuul jt"
kattsantvalistusta edistätnäätt. Hänen tvii-
nteisiä toitttiaati kaitsauwalistiiksen hywäksi
oli kansakoulujen hankkiminen Poriti maa-
seurakuntaan, jossct erittäitt silittällä piti
otttia alustalaisiaan Lyttylätt kartanot! ti-
lalla. Tätä paitsi kuului hän, Poriti suo-
tnalaisen lyseon ja sttottialaisen tyttökoulun
kannattajana ja jäsetietiä, näiden kotiluitt
sekä Satakutinan tiiaanwiljelysseuratt johto-
ktttitaati, ja oli myös tullut kutsutuksi
Suotnalaisett Kirjallisuudeti Seuran jäse-
neksi, Stiotnen Talousseuran asiatnieheksi
ja kattsattwalitusseuran asiamieheksi. Kati-
san siunaukset tehkööt tämän hartaan isätt-
maan ystätvän hautamullat kepeiksi.
—— Mnrhapolton yrityksiä, kuteti syystä
luullaatt, on wiime päitvieit kuluessa teh-
ty kolttte Wehmaalla. Täntän kuuti ettsim-
tttäisettä päiwänä oli ivalkea irroillaan
tnetsässä, t. k. 2:tia päiwänä Saulan ti-
lan tnetsässä sekä wiime laitatttaina Hol-
larin tilati metsässä. Nämät kaikki luullaati
sytytetyiksi; ivaruma tietoa asiasta ei kui-
teitkaatt wielä ole saatu. 50 markan pal-
kittnoti on pitäjän kirkkoherra luwannut,
julkisen kutiltittiksett katitta kirkossa, sille,
joka murhapolttajasta toittiittaa tiedon.
Maatt-alaista jyriuää kuului Tai-
tvassaloti pitäjässä t. k. 1 päiwänä kello
7 aikaati aamulla. Iyrinää kesti pari ttii-
ttuiitia; mitään ttiaittittatvaa täritiää ei
tuntunut. Timo.
— Marttilati etttäkirkossa wietettiin siitt;
tiittttaitta tämän heitiäkuttti 2 p. muisto-
rikasjiihla. Silloitt tvihittiiti herra B. A
Thulsn raketttantat urut pyhääti toittieetisa.
Wiisikolniiatta wuotta sitteit laskettiin sa-
ttiaati kirkkoott jalolahjaisen tnaalari Roltert
Ekutanin tttaalaatna alttari-tattlu, ktitvaele-
wa wapahtajan ylös-nouseutista. Wtista-
päätä tätä kaunista kuivausta ott tiyt ase-
tettu hywin jylhät, mieltä-liikuttamat, yh-
deksäti ääniset itrtit, ttiitkä aittakitt tekijään-
sä kunnioittamat. Näitä juhlapitoja war-
teti oli, ttiittktiin tvihkiäisissä aitiakitt, lä-
hes puolisataa seurakuntalaista toitttittattitt
erityiset kettiiit kirkoti lähellä oletvassa :lliänt-
säläti rusthollissa. Tätttte oli urkujen ra-
kentaja ja hänen tyäuiiehensä sekä seura-
kitttttati puolesta tvalittti tarkastaja, herrit
musikitirehtööri O. 5"sahlman anusta yti-
ttä seurakutinan papisto y. tii. kittsittiit
"kutitiiawietaiksi." Päitvällistä syötäissa pi-
dettiiti usiampia kansatimielisiä puheita.
Aika kitliti hupaisesti. Ilttiti, joka ttiyiis
oli hywin ihana, lisäsi paljoti pitojen ott-
nistumista" .Lehtiitiajaa, tuikit oli tehty
aniaralle" pihalle, kaunisti erittotttaiseti
fantasti koristettit salko. .lioltiiattatyututen-
tä eri-wäristä lippita liehui pitkillä titat"-
silla. :lieli-äätiiset lauliitt-säätvelet kaikiti-
tvat ——— lehdossa Kaikki osotti stitirta juh-
lallisitutta. Tyynellä ja tyytywäisellä ttiielel-
lä lahti kukitt ehtoo-hamussa illallista hau-
kattiiattsa kotia. Tällaisia juhlamenoja ei
ole Ninrttilan eikä tuonessa muussakaan
pitäjässä wielä eittien itiihttt.
Höyrylaiwaliike;
Tiikholmaati oetnäi. Ei-t;
Hangö, katteini Osk.""Will). Attdsten, Mariahamittan "s
kautta, maanantaisin k:lo 8 j. pp. . . . . . —1731 14 28 —
Aura, katt. Chr. Feilike, tuorstaisin k:lo 8 j. pp.. . —— 20– 31731
Constantin, katt. K. Waenerberg, lauantaisin kl. 8 j.pp. —!22.—— 5 19 "-
Åbo, katt. A. A. Broberg, poiketen sattutnoisesti Ma-
riahaininaatt, tiiaatiantaisin k:lo 8 j. pp. — 24– 721 ——
Finland, katt. G. M. Fogelholtn, tuorstaisin kl. 8 j.pp. 1327 —–10"24—
Pietariiit,
" poiketen Hattkoon ja Heisittkiin.
Abo, katt. A. A. Brolterg, sunnuntaisin k:lo 7 j.pp. –-163013;27——
Hangö, katt. Osk. Wilh. Audsten, poiketen Tautmisaa-
rellekiti, sunnuntaisin k:lo 9 j. pp. . . . —23—— 6"20 ——
Finlaird, katt. G. M. Fogelholni, poiketett sattutttoisesti
Wiipuriin, keskiwiikkoisin :lo 7 j. pp. —— 19– 216;30
Anra, katt. Chr. Feilcke, keskiwiikkoisiti k:lo 7 j. pp. 12 26"— 9t237—
Constantin, katt. K. Waenerberg, perjantaisin kl. 7j.pp. 14;28?—1125!
Huvm , Tawaraliistat owat jätettäwä’t
;
tintti
; ennen höyrylaiwati lähtöä;
Huotnt.l
Wehiiäjaiidosäkistä
Tietoja antaa
"
Kiiljetiismaksn Pietarista Tiirkiiim on Niiisjaii-
hamarosta S.markkaa 1: 80.
1:
Rordfors ja Kiimpp;
—— Loitnaalta. Wiittte kesäkitutt 30 p.
tvastaati yöllä käyneeti hallan tuhotyöt
otvat nyt jo nähtäwissä. Niittuutaissa
otvat kuokkamaat wallan tvaaleat, ja wan-
hatkitt tiinat pahasti turmeltuneet. Moni
köyhä torppari, joka jo ilalla odotti hymää"
wiiodeti ttiloa, saapi taaskitt warmaan kato-
tvuoden.
kertaisella ju helpolla tawalla;
(Jatko n:roon 52).
Kirjan tekijä on wielä moninaisten sekä
tieteellisten että käytänuöllisten kokeitten
kautta osoittanut, että kaikkinainen multa
estää suurimman osan ituhiukkoja pääse-
tnästä inttkuloihin ja sitä ettetnttiitt, kuta
paremmin hienonnettu ja sett jälkeen siil-
lottu eli pakattu niulta ott. Neljätt tahi
wiiden tuuman paksuinen multakerros pois-
taa melkein kokonaan ne ituhiukat, jotka
sadewedett utukana pyrkiwät maati sisäätt.
Madot, toitkat ja hyötiteiset edistätvät suu-
ressa määrässä tauditt lewiämistä ttiaati
sisässii" Ttitkiessaan, kiiittka taudin lewiä-
ntitteti, perunat tttaasta otettaessii, olisi
tvältettätvä, on kirjati tekijä huomannut,
että ituhiukkojen ituisiius katoaa wasta 2
tahi 3 wiikkoa sett jälkeen, kuiit lehdet o-
wat kuihtuneet. Je.s periimit, jotka ttiaas-
sa oliwat terweet, tttaasta otettaessa owat
tulleet tarttumis—ituhiukkoieti yhteyteett,
tiäkyy tätttä, kun perunat tawallisella ta-
walla säilytetääti, 7 tahi 10 päitoässä sii-
tä, kuin ne ttiaasta otettiin.
:liäideti johtopäätöksien tiojalla ott kirjan-
tekijä asettanut settraatvat lyhyet ja tarkat
ntääräykset:
1:ksi Maa on hywin ittuokattatoa, itiin
että perunat pannaan hytvästi hiettotitiet-
tuun ja pehttieääti ttitiltaaii. Sellaineti
maa suojelee paremniiti, kuiti tnultapaakuil-
la ja kokkareilla sekoitettit inaa.
2:ksi "Perunat patittaati tttaahan (mielu-
inimitett aikaiseen) ritveihitt, joiden harjat
otvat kutuminkin 28 tahi 30 tuuman wä-
littiatkalla toisistaan" Siturempi wäli ei
ole tarpeen suojaattiisett wuoksi, mutta pie-
tietttpi tväli tekee tuullan kokoattiisen intil-
tauksessa tukalaksi.
3:ksi Ettsituäinen multaus on tehtäwä
ttiitt, että perutialatoa tulee leweäksi ja ai-
noastaan 4 titttttiaati korkuiseksi. "Täniätt
multauksen tvoi uudestaan tehdä, jos tar-
tve ttiiti ttiaatii.
4:ksi :ltiiupian kititi taudin pilkut alka-
wat ttäkyä lehdissä, ott n. k. stiojattitiltaits
toitititettaiva. Iollei se ole tapahtuttttt eti-
nen wehtiäti leikkuutta, ott multaus toinii-
tettawa odottamatta pilkkujen ilmauntu-
tttistit.
5:ksi Stiojatnultaus toimitetaan niin,
ettii waan yhdellä pitolelta ttiiilta kasataan
katkeaisi harjaksi, joka ott hywin tviettiititii
ja letoeä alaspäitt sille puolelle, jolta ka-
saus eli multaus on tapahtiitttit, ja yl-
häältä ttiitt stiippo, kiitti mahdollista. Sett
ttittltakerrokseti, joka täteit tulee peittäuu’iätt
ylitttpiä perunoita, täytyy heti alusta olla
5 tuutitaa, niin että se laskeutumisen jäl-
keen. wielä ott ttoiti 4 tuumaa paksu. Sa-
niialla kertaa kallistetaan lehdet toiselle puo-
lelle niin että lattva on puoleksi makaa-
massa asetittossa.
6:ksi Niin hywin ensimmäisett tnultauk-
sen kttiti suojantultattkseti woi pienemmillä
tiloilla toimittaa kuokalla; mutta siturem-
milla tnaatiloilla owat molemmat tehtäwät
multaus-auralla, jonka herra Iensen juuri
tätä tarkoitusta tvarten on tvalmistaniit;
Kuitenkiti tvoi, waikka kyllä waillinaiseni-
min, mullata tawallisella tnultaus-anralla.
7:ksi Tarttutttisen estätttiseksi perunat
maasta otettaessa, owat perunat maasta
otettawat wasta nain 3 wiikkoa seit jäl-
keen, kttin tviittteiset lehdet perunamaassa
otvat kuihtutteet.
8:ksi Jos warret leikataan ja wiedääii
pois eniten, kiitti lehdet owat kokonaan
kuihtuneet, joka sadolle tuskin lienee hyö-
dyllistä, tpoi perunat maasta ottaa noin
6 päiwää jen jälkeen.
Sopitiee wielä mainita, etta kirjaii te-
kijätt koetukset tehtiin wiime kesänä hywin
sateisella irjalla elokuun 16 p:stä syyskuun
15 p:ään, siis semmoisella ajalla ja setn-
tnoisissa suhteissa, jotka owat pidettäwät
ioaarallisitnpina perunoille. Sadetta tuli
tällä ajalla tioin 66 prosenttia enemmän,
kttiti Tanskassa on säänttöllistä, ja noin
42 prosenttia enettimän, kititi läntisessä
Englaitttissa ja Jrlannissa samalla ajalla
säänttöllisesti tulee. Että koetukset tällai-
sissii maikeissa suhteissa ottttistuiwat, ptio-
liistaa paljott häneti keksimää keinoansa.
Kaikkia koetuksia tehtäessä karttui sieni-itu-
hiukkoja lehtiin tatvattottiau suuressa tttää-
riissii.
Kirjtin tekijän kotottiaassa on hänen te-
oksettsa woittanut sittirta alaa ja aikakaus-
kirjoissa siellä ilmoitetaan, että warsiit suu-
ri itiiit’irä maanwiljeliöitä owat ottaneet
seurataksensa hänen keittoansa.
– " —"——"—"—""""""4 """"–——""""
Knrssit.
Suottien Pankki Heinäk. 8 p.
Waihto- Osto-
kurssi. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7 p. . . . . . 252: — 244: – 100:lta k.
Lotitoo 90 p ..... 2,3: 17 2"; — puti:ta si.
"sarisi 90 p. . 99: 30 98 10
Hampuri 90 p. . 123: 2t) 122 50 "
2ltttsterdattt ..... 207: 50 203;: — 100’ltu’
Tukliolnni 3 v.. . . . 139: :til 138: 40
Laiivalista,
P e tt s ae ola, ;; p. kestit. Jtpotar, Rosetidahl,
Liwei:poolistin
Bathurst, 5 p. kesäk.
Waterfordista.
Tukh o l ma, 20 p. kesäk. Mathilda, Attdersson,
Harnäsiti katitta Anttverpeniin.
iJefl e, 17 p. kestit. Stiotni, Jansson, Ly-
beckiiti.
Ktåttetiljtituititi, 22
liudesta kaupungista; "
B l i e § s i n g e n, 20 p" kesäk. Ailo. Osterling,
Turkutiu; Hoppet, Andersen, Tiirktiutt; Douatus,
Trolterxt- Siionieeti.
Ter neitse, 31 p, kesäk. ohitse: Wettio, Gran-
"de-1!, (heitti-sili Heraösandiin; ööilttitt, Audersen
—(? Andersson) "s:serttösandista :tiuotsiiin
Maria, Johausson,
p. kesäk. Idit, Dahlberg,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
