Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
klllliä.
"Ijotojei ’kiti-mi lcttiijtiiiiöjster ja" bänsj-Siwiiiostn.
’l’iiStiiliiii
lleiiii’iliiiiiii 18 suitit.
Tiklmas- ja jakamapaikat:
Lehdeti valtiopaikka, t:ri A. "W. Jahnssoiiin kir-
jainyyiiiälä Hs. "Rydinatiin ja k.utiipp. lamppupuoti
Linnankatu I sekä herrain C. 9;. Röntiberg’in, H.
A. Luiidelin"in, J. A. Kriegeeiin ja J. L. Törii-
roth’in kauppapuodit.
in"
Tilanniinia:
Titi-iiii "sti- Miii-la "sli-
T - r ii ; l a kointori-s- ksatiorei-l-"
"skoko wuodelta 3 iii. — 4 iii, ll p. 4 iii. 28; p.
!4; tvuodelta l ni. 50 p. 2 iii, 11 p. 2 iti. 20 p.
.skuttkaudelta — 25 p.
Lelidet! konttori ja painopaikka:
Liiiiiaiikatii N:o 2313.
Leltdeti wasinutialaiiien tai-iittaja:
Kosti Wehaneii.
Jltnoitiiksia
ii 15 petiiiiä ensi siwulla ja 10 petitiiä tiiuilla
siwuilla pieneltä riiviltä tvastaaiiotetaaii !ehdeit
painopaikassa ja herra A. W. Jahitssoititi kirja-
itiyymälässä.
Yksityinett Suomeukieli-
nen naiskoulu Turnsfa
antittaan ensi syksynä Syyskmm !8 p:nä ensim-
mäisellä luokalla. Wtiosimaksuksi kitiltakiii oppilaalta
on niäärätty 50 eitarkkait. Sifääiipääsywaatimtikset
owat:
!loko-moska: Lutheruksen katkisaiius ja tärkeim-
mät kertomukset raaitiatuiihistoriasta.
Stioinessa: salavä sisäluku ja helpointaan luet-
taman käsitys.
Ltiwniilaoktissa: jonkinmoinen harjoitus pää-
laskussa l—l00 piirissä.
Maantieteessä: pää-asiat Suomen maantie
teessä.
"Katiiio- ja oiko-kirjoituksessa tvälttäwä taito.
Jliiioitiikset kouluuti pyrkiivistä oppijoista teh-
dääii tohtori A. W. Jahiissoii’iti kirjakaupassa,
Johtioktiuta.
Morclsors ja Kuuijijt.
Tawaratitoiiiiitusta tekee pikiti-
sesti ja halpahintaisesti
Noedfors ja Knmpp;
Telesoni R:o l.
skopa-:tieus-
heinäsietneniä ostaa korkeiiii-
paan hintaati
52l. Iaatiiieii ja K:ni.
"skredriltiii "li-?12.
Onnittelee paitsi ainut onnittelijat myöskin naa-
puri Kaskeamäellä!
Eläköött setä terweenä!
Kesknsteln Loiinaan, "Alastarou
ja Metsiiittaan kittkeriktittnan
inaanwiljelyskokottksessa
3 p. heittiikutita;
1 :tieti kysymys: "Oiiko näistä
kokouksista ollut hyötyä sillä tawalla, kuti
niitä iiyt oti pidetty, woi kaipaako kokouk-
seu järjesteliiiä niutiiotsia?”"
Kauppias Witt berg: kysyi kenen-
kä kinkerikunta tämä oikestaiiti oit.
P ii h eeit j o h ta ja: wastasi että tämä
kaiketi on .Loiinaait Alastaron ja Metsä-
tnaati kinkerikuitta.
K. Talouen Huliiii: toiwoi että
annetaisiin itiisi nimi tälle kinkerikunnalle,
kun ttuttiero Satakutitiati tiiaaiiwiljelysseu-
rati kinkerikuntain luettelossa wiittaa siihen
että tämä olis Parkatioii kinkerikunta, mikä
se ei kuitenkaan ole.
K. Mäkelä: yhtyen edelliseeti puhu-
jaan ei ttiyötitätiyt, että wirhe, mikä kut-
sumuskirjassa oti, olisi suosittama; itse kysy-
myksen satioi titastaawan tarkoituksensa —
ja, jollei ole kokouksia ei ole intoa ja
moitti, titiksi ei Metsäniaata ole tiiainittit
kutsuitiuskirjassa.
E siitiies: jos kohta Satakutttian tiutatt-
wiljeltisseura on kinkerikunnat jakanut toi-
siti yhdestä tai toisesta syystä, esitti. jäsen-
rahaiti kokoomisen tähden, se ei waikuta
tämän iitatthati piirin kokoiiksiiti, tie kyllä
saadaan wanhaa tapaa selinnen pitää ja ivaii-
hii niinikin ott kyllä hywä pitää.
W i tt li e r a: on poikettu asiasta; ei
tarwita tuntitaksia, ntaaii parempi järjes-
tys; kiitstiitiuskirja ei saa olla niin kuiwa
kuin tällä kerralla, waan on tarkempi os;-
jeltiia eniien kokousta aittiettawa, kokoukses-
sa esille tiileiiiista asioista. Johtokuiinaii
tulisi kokoontua useanunin, eikä waati ker-
ran wuodessa, tiiitikiiiti tapa tawallisesti
oti, jott-i taitaisiin paremmin johtaa asioita,
johtokunnan toimesta olisiiitat myös pitikin-
to-tuoniarit edeltäkäsiti näihin kokouksiin
korkeimpaan hintaati
älapeeui-us-sienienta
ostaa niinknin edellisiuäkin wnositia itiahdollifesti
,0,
Leon; Gestrin;
16 Lititiankatu, 15 Läiititien Rantaintu.
ioalittaipat. Samoin olisi sen hankkimi-
nen näihin kokouksiin paraita maninvilje-
lyskaliija y. tii. näytteelle paiitaivaksi. On
kyllä edistittty kynnössä ja ojan luomisessa,
waati tänääii toastit ensi kerta aiittettiiti
palkintoja tiiaanwiljeltts tuotteista. Pitäisi
tiiyös nyt ivalita erillään johtokutinasta
olewa kuiideti tai seitsemiin miehinen toi-
tiiikutita, joka tarkastaisi kinkerikunnan sään-
töjä ja laatisi ne uudestaati ajau ivaati-
ttiusteti mukaisiksi.
K. T a l o n e n: yhtyen edelliseeit pu-
htijaan lausui, että kyiitö sekä ojitus olisiwat
aiiiia näissä kokouksissa edustettawat.
Granselt: yhdistyi myös edellisiin;
toiwoi kiiitetikiti, että kokoukset pidettäisiin
aikaisettimiti kewäällä eikä jätettäisi näin
sutiteksi, jolloiti tiiaa useasti" on jo liika
kuiwaa kyntäjälle.
I. W" Wartiainen: on kysymys,
josko näistä kokouksista on ollut hyötyä
sillä tapaa kuiu niitä nyt on pidetty. Hijö-
tyä niistä titariiiaatikin on ollut, sehän on
tunnustettu näissäkiu kokouksissii. Mutta
josko hyöty on ollut niin suuri, kuin se
olis woinut olla, se on toitten asia; tnitiuti
mielestäni se ei ole ollut itiin sniiri. Ko-
koitkseti tarkoitus on maanwiljelyksen ja
sen siwu-elinkeinojen edistäitiitieti. Täinä
edistäininen tapahtuu kahdella tapaa: 1:ksi
uusien ajan mukaisten tnaaiiwiljelys ope-
tusten lewittäiiiisellä 2:ksi saattamalla ylei-
söä näitä opetuksia hywäksymään ja seu-
raamaan" Uusieti neuwojetileivetiemistä oit
kokoiis tähätiasti koettanut edistää esinei-
den näyttelyillä, joskus myös luettiioilla
tiiaatitviljelystä koskemista asioista, hywäk-
syttiääii näitä neuwoja on kehoitettu jakaa-
tnalla palkintosi! parhaiintttista tuotteista.
Tätiiäkiii on kyllä ollut hyivä ja tuttuus-
tettawa, mutta enemmän olis kuitetikiti ivoi-
tu tehdä, aitiakiti tiedon lewittämiseksi.
Löytyy esim. paljon hyödyllistä iiiaaiitvil-
jelyskirjallisuutta, joka ostajien puutteesta
saa homettua kirjakaupoissamme, sitä pitäi-
si toimittaa näihin kokouksiin ttiyytäwäksi.
Aiiiakin joku menis kaupoiksi.
Näitä kirjoja sopis myöskin jakaa pie-
neiiipitiä palkintoina. Tällä tawoin tulis
aina jokti tiedon siemen leivitetyksi kansaan.
On jo oleitiassii maanwiljelys neiiivojia,
y. tii. neiiwojia, niitä pitäis wälttämättö-
iiiästi aina hankittaman näihin kokouk-
siin neuwomaan kansaa luentoja pitämällä
y. tii. ohjeita antamalla. Löytyyhän niitä
kaiketiiiioisia kysymyksiä maanwiljelyksen alal-
la tässäkiti kinkerikunnassa. Sellaisia ky-
symyksiä pitäisi ehdottomasti aiti a ottaa
keskusteltaiiiaksi näissä kokouksissa, eikä suin-
kaan laimiinlyodä niitä, kuten joskiis oii
tapahtunut, Tällä tawoin tulisiwat ko-
koitksetiiiiie todellisesti hauskoiksi ja hyödyl-
lisiksi yhtä haawaa, eikä tarwitsi-3 silloin
wäkijoiikon tyhjäitiielisinä käwellä pihaa
edestakaisin.
2lleisesti on tuiitiettii että käsityät näil-
lä seuduin otvat huonolla kannalla. Tä-
täkiti epäkohtaa pitäis kokouksen tehokkaasti-
tuin kuiti tähän asti koettaiitaii saada pois-
tetitksi. Sopiwia käsitöideti ttialleja olisi
hankittama sekä tänne tiähtäwäksi että ylei-
sön käytettäwiksi kiitkerikiitttiassa. Kaikkiii
näitä pitäisi kokouksen ottantan tehdäkseen
entisten tehtäiväitisä lisiksi, eikä tähän pi-
täis tarwittaiiiaii juuri paljoakan suurein-;
pia waroja, kun ivaan toimi on hywä. l
Waikeaitipaa ott kokouksen toitten tehtä-
tvä, saada yleisön näitä uusia tietoja hy-
wäksyttiäätt ja seuraamaan, sillä siihen tar-
wittaisiin isoja waroja, joita kokouksella ei
ole. Mutta jos jollakin lailla tvaroja ehkä
saataisiin, itiin esitän, että julistettaisiin
palkintoja haettawiksi ensi aluksi seuraa-
miskit:
1:ksi hywästä pelloti ruokosta, sellaisesta,
jossii kyiitö, ojitus, sonnitus ja kaikki tiiitä
hytvään pellon-hoitoon kuuluu olis malli-
kelwollisesti toittiitettu Sillä ei ole eti-
siiikään taattu, että se, joka täällä kokotik-
sessa kytitää saran hyivää kyntää, tai luo
jotikun kymmenen syltää kelwollista ojaa,
sen puolesta kyntää omat peltonsa ja luo
omat ojansa niin hywin kuin pitäisi. Tä-
tä kuitenkin pitäis palkinnon pyytäjälrä
waadittatiiau.
2:ksi sontian järjellisestä hoidosta. Kuii
iiietsät ja luonnolliset ttiitut yleeiisä jo oivat
loppumassa, niin että iiiaiden sonnitus
näiden atvulla käy piatikiti mahdottomaksi,
itiin olis järjelliiien naivettosoniian hoito
wälttäinättöiitän tarpeellitieii, jollei tahdota
peräti laihduttaa maata. Sweitsissä satiotaan
maksettaman 60 tnarkkaa lehtnän wuotisesta
wirtsasta, täällä taas menee se kaiki melkein
hukkaan, siis tnonen kymmenen tuhanen mar-
kan arwo wuosittaitt. Tästä woipi arivata
kuiiika tärkeä olis kehoittaa yleisöä palkin-
iioilla sotiaan järkewääti hoitamiseen.
3:ksi wiiota-wiljelyksen toimeen panosta.
Maaiiwiljelyksen täytyy tähän aikaan olla
järjestettij sellaiselle kannalle, että se itse
kannattaa itsetisä iltnan ttietsän ja luoa-
tiollisten niittujeti apua. Tällainen maan-
wiljelyksen itsensä kannattawaisuus saadaan
toimeen ainoastaan järjelliseii wuoroivilje-
lyksen awulla, mutta sitä näillä seuduin
ei wielä paljon olleenkan käytetä, waati
peltoja wiljelläänt parhaasta väästä waan
esiisien ivanhaan tapaan, tvaikkei esiisäin
metsitit ja niittuja enää löydy. Palkinnot
näistä toimista julistettaisiin ajoissa haet-
taiviksi kokouksen johtokunnan tykönä etinen
kokouksen pitoa. Sitten lähettäisi johtokun-
ta eittien julkisesti kuulutusten kautta il-
maitettuna päiwänä itiaantviljelysiieuwojan
ynnä kahdeti johtokittinan :valitseman mie-
hen katissa palkintotuoitiareina tutkimaan
palkinnonhakijan tykönä niiden töitten ar-
woa, joistii palkintoa ott haettu. Kokouk-
sessa atiiiettaisiin sitte tietää näiden palkitt-
to-tuoiiiarien arwostelu ynnä palkitinot
niistä, jotka on katsottu kelwollisiksi sitä
saamaan. (Iatk.)
Kotitnaalta.
—– Wiikawapauksia ja määräyksiä. Wir-
katvapaiitta on myöntietty tiiaankatnree-
rille .Tiirun ja Porin läänissä Niilo Au-
kusti Dahle’-n’ille yhdeksi kuukaudeksi t.
k. 12 p:stä, joiika ohella kruunuiiwouti
Maskuti kihlakunnassa Ferd. Wester-
ling sillä aikaa oti tnäärätty hoitamaan
lääniti kamreerin wirkaa ja sil. maisteri,
lakitieteen oppilas O. A. Westerling
kruununiitoudiu ivirkaa Maskun kihlakun-
nassa. !liittiikääii on kruununnimismies
ål.lkarttilassa Editt. Sjämaii saatiiit kiitt-
katitisen wirkawapandeu t. k. 15 p:stä
alkaiti ja oti hänen sijaisekseen ttiäärätty
ylitiiääräiiieii ttiaaiikonttoristi Alfred Grii n-
strötn.
Kuii keis. Siioinen senaatti on kiipuloi-
suuden takia tiiyötitätiyt ivirkawapautta
tuomarille Wehinaan tuottiiokutinassa, laa-
manni Karl .lkotistatitin Löniiblad’ille yh-
deksi wuodeksi, laskieti tämän kuun 1:stä
päiwästä, on keis. senaatti t. k. ll p.
iiiäärätttitjt w, tuottiari, wapaaherra Kas-
per Wredeii hoitatnaan ivirkaivapaiiden ai-
kana tuomarin wirkaa mainitussa kihlakuu-
tiussa.
— Uusi pitäjä, Wiljakkalan kappelilai-
set oivat tuotiiiokapitulilta pyytäiieet päästä
otiiaksi kirkkoherrakunnaksi. Askettäiti pide-
tyssä kirkonkokouksessa asiasta waatiwat
Wiljakkalaiset kappeliti eroittamista, ivaan
ettiäseurakimtalaiset paiiitvat ivastaan. Niin
hywin papisto kuitt kruuniin asiamies puo-
lusti eroamista. Tuotiiiokapituliti enem-
inistö ott myös, kiiteii kuulitu, iiiyötitynyt
tämän uuden pitäjäti perustamiseen. Kirk-
koherran palkka ehdotetussa pitäjässä nous-
see wähän yli 3,50() markan. iA. U.)
— Raliatoititikaiiiariu koketikseeii eilett
oli saapunut ainoastaan kaksi ääntöwal-
taistii jäsetitä, jonkatähden kokouksesta ei
tullut mitään.
—— tlitutkaralja. H. ylh. kenralikutoer-
nöri on antanut kehruuinestarille Mutta-
tvieritn werkatehtaassa K. O. W Ten-
le:nille 800 markati apurahaii wuodessa,
kahdeksi wuodeksi, käytitiä warten tilkoittaan
tehtaissa. (U. S")
—— Wiipuriti ruotsikiiljl’oiset kuuluivat
olewan aiwan hirtnuti ja kauhistuksen wal-
loissa. Ia onpas syytäkin. Läänin uusi
kutvernöri, kenrali v. Daehn, kuuluit ole-
wan niin kaitsallisitiieliuen, että kirjoitutti
itsensä kaupungin suotiialaisen seurakuntian
jäseneksi ja päälle päätteeksi lukee Uutta
Suotitetarta ja Jlinarista (mokomia tulen
ruokia!) eikä ole tilannut —— Dagbladia.
Woi aikoja, tvoi tapoja! (H. S.)
—— Mitstialan maanwiljelys-opistoon
otetaan oppilaiksi seuraawat hakijat: A" E"
Berg, Fiskars’ista; J. A. Hartiitan, Ptt-
sulasta; G. E. Holiti, Mietoisista; F. H.
Liiidroth, Satninatista; K. Oliti, Jukoosta;
I. E. Perttula, Hollolasta; K. Roth, Tatti-
melasta; K. Siinolin, Lamiuilta; A. T.
Swaiilierg, Hollolasta ja O. E Matin-
poikii Ytti, Huittisista. Oppiaika alkaa
itiarraskuun 1 p:iiä. (S. W. .8.)
— Kauiala lain-alasti; Kuti höyrylai-
iva "Alexander" wiime matkallatisa lähti
Rääwelistä Lybeek’iin, lähetettiiu ituiiden
tatvaraiti kanssa höyrylaiwau asiantiehen
katitta laatikko päällekirjoituksella "Alte
Ktioehen" (ivauhoja luunikaiitia) ja osoit-
teellit Berliiiiin. Tästä laatikosta leweni
hiriveä hajii, jonka tviioksi tulli-wirkamie-
het sen aivasiwat ja huomasiwat silloin sen
sisältäwän alastoman ja pi’iättöiiiän ihmis-
rutiiniin. Asia ilmoitettiin poliisille. Luul-
tawasti on tässä taaskin salainen murha
tapahtunut. (5). D.j
—— !kiiruliasta Häineenlinnaii liiaita ker-
too Hätn. wielä: Lääkärititutkinto tniirha-
tuu neiti Aleksaiidra Geddaii ruumiista
pidettiin wiime lauatitaiiia. Siitä seltveni,
että häntä oli listitit kuolettaioaisesti ohi-
tiioihin kiwellä. Luultaiiiasti oli murhamies
sitte käsiii kuristattialla tehnyt loppu-työnsä.
Mutta tutkinnossa hawaittiin myös, että
kuolleen käsiwarsia oli kowasti puserrettu.
Witiiii tiiuitta tiiitään oli mahdoton saada
selwille, ruumis kun iiiiitätieiiiijestä oli
pahasti muuttunut. Saiiia mies kuuluu
jo ennetikin tatuoittaneen pahuutta tiaisia
kyyditsiessänfä. Kuiniuastelettitiie waan,
että asiatioinaiset salliivat senkaltaisia hyl-
kyjä kyyditsijöiksi, jotka joko otvat itiieli-
puolia taikka niiu paatuneita, kuin tämän
pahan tekijän satiotaati olleet! jo lapsuu-
desta. Oleinnie kuulleet, että täällä kau-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
