Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kostroinan ja Moskoivan lääneissä, Pi-
negajoella, jopa Skellesteint luona Poh-
jois-Ruotsissti, kiivikauden kalustoon ko
pioidtit pronssikauden niallit Okajoella,
Wienaiiineren rannoilla, Aunitksessa ja
Sitoiiiessa —— kalliopiirrokset ja tiiuitta-
inat jamiastiain kaaivat Äänisjärtven rati-
noilla y. ni. —— todistawat että jo eitiieti
altaiuralilaisen proitsikaitdeti loppua, tioiii
kolinatta ivttosisataa ettiiett Kr. s., Peritia-
laisitt kierteli lännessä päin, häiittitästitt-
täen sikäläistä kiivikauden wäestöä tvälk-
kywillä protisiaseillaiisa. Mutta ivatta
myöheminin, kitti rautakausi oli 3lierititissa
makaantunut ja raudassa mitä etewiii
wiljelyksen ja tvalloitiikseit wälikappale ivoi-
tettii, mahtoi se warinaattkiit ttiatitawa kati-
sainwaellus tapahtua, joka lakkiisi Länsi-
suotualaiset lätiteen aina Itämeren maa-
kuntien rajaittailIe." — Waliinet kuulittt
kiertokoulun opettaja Jisakki Antti lähet-
täniieeti Suomeii Piuinaisinuisto-Ilhdis-
tykselle. (11. S.)
—– Palanitt höyrysaiia. Toriiioii höy-
rysaha-ostikeyhtiöii Nöytän saarelle toista-
iniseeit rakettiietttt höyrysaha on poroksi pa-
lanut wiime sitniiiiiitaitta warhaiii aaiiiiiiia.
Muutamia tvuosia takaperin sahaa kohtasi
sama kohtalo. Yöllä ja wielä aatititlltikiit
sakea sitinu oli täyttänyt ilman, itiin ettii
huomattiin syttyneen tiilen liekki wasta
hiljaseen eikä wäkcä kerinnyt awuksi rieittä-
määti hywissä ajoin. Lankkttjen ja lauto-
jen warasto pelastui. Itse saha, joka pa-
loi, sanotaan olewan makuutetun Wenäläi-
söJsä Palowakuutus-Yhtiössä iv. 1827
170,001 iiiarktistti. Kuinktt tuli pääsi irti
on wielä titnteitiatoiita, iittitta iiiitittaiiiat
asianhaarat antawat jotain syytä lutilla
titleii tahallaan iviritetyksi. (Kaikit.)
– Moskowatt näyttelystä kertoessaan
mainitsee "S:t P. Herold”” ttietalliteolli
suudeti jotikossa suomittaisen taitititiitttett
E. von Iuliiini näytteille panemia Kar-
jan ja Fiskarin tehtaiden teoksia ivarsin
kuiiiiioittatvaisella taivalla. Erittäin inttiin-
wiljelyskalut owat wetätieet lehdeit huo-
mion pitoleeitsa. "Aitrat", sanottian siinä,
"jotka owat kokonaan terästä, wetäwät
huomiota eriiioinaiseit tarkat! walitiistuk-
setisa sekä attteen hyivyyden wuoksi. On-
nistutieet kokeet, joita niillä oti tehty,
wakuuttawat niille hywätt menekin; myös-
kin teoksien helppo hinta ansaitsee erittäiii
mainitsemista" Sainan toiminimen
näytteille panemia pöytäweitsiä, tasku-
weitsiä, saksia y. iii. teräkaluja kiitetääii
myöskin hywän teräksen sekä ivarsin hie-
non ja soman walinistustawan wuoksi.
Niitä pidetään paraiden englantilaisten ja
saksalaisteii tuotteiden wertaisitta.
— "Muita itutisi- Stiomesta. Kierto-
kouluit opettajiksi on Ikalisteii kirkko-
raatit. k. 16 päiwänä ottanut etit. luk-
karin oppilaan Gabriel Nieittiseii ja las-
ten opettajan Jsak Wiletiiuksen Jkalisista
sekä neiti Alnta Hartmaiinin Taiitpereelta.
(U. S.) —— Asewelwollinen Haitta-
aho laukasi wiime torstai-yönä wahtia
seisoessaan läänin linnalla Mikkelissä ki-
wäärinsä wankilan akkunata kohti; litoti
ei kuitenkaan wahingoittanut ketäkääii.
Sanotaan jonkun wangin ensin härsytel-
leen häntä heittelelemällä tiilenkappaleita,
kertoo Pell. —— Neljänkyiiiitienenivii-
den naulan painoiseii lahnan kertoo
eräs kalastaja, "Kala-Rieppoiien”, saa-
tteensa Puulawedestä äskettäiti. (Pell.) ——
Neiti Selitta Borg, ttinitettu Suomen
olojen harrastaja amerikalaissuoinalainen,
oleskelee Helsiiigissä tätä tiykyä. —— Ka-
ratinat konttoristi Linden, jokaon
jo kauan ollut wattkina Diisseldorsfissa,
saapuu itäinä päiwinä Helsinkiin, sillä Sttk-
sati hallitus ott hänet litowiittaitttt siio-
malaisten !virastojen haltuun. (11. S.)
Ku ollut, Kirkkoherra Kangasnie-
inellä, prowasti Karl Gustaf Ekltiiid, oit
kuolliit tämän kuun 23 p:nä 75 wttodeii
ijässä. Wainaja oli wuodesta 1851 saak-
ka ollut kirkkoherrana Kangasniemellä.
Maaseitdtiilta.
—— Topograsit ja asemelwoliisuiis. Ku-
ten tiettyä oit, on tilaton tväki aina —-
toisittaan joku tilallisistakin luullut
topografien eli "ryssäläisten maanmitta-
rieti" toimittaman inaan jakoa, niin että
kun näiiiät kerran owat saaneet työnsä
walmiiksi, jokaiiien renki, ittellinen ja torp-
pari saapi wissin määrän maata oittak-
seett, josta sitteit saapi maksaa weron kruu-
nulle. Täinä ltiulo on luultawasti saa-
nut alkunsa reppuryssien lewittäinistä
hätitäristä käsitteistä iitaan jakosuhteista
sekä "orjain ivapauttaittisesta" Wettäjällä.
Sillä tiititiettii on, että reppuryssät näitä
asioita kertowat, samalla myöskin litulo-
tellen, että samoin kuin "Keisari" wettä-
jällä antoi orjille iitaata, niin aittaa häii
sitä ehkä Sttoiiiessakin kunnes kerkiää
waan. — Mutta nyt kiiti asewelwollisitits
oit tullut toiitieeii oit titanit jako pantu
yhteyteen tämän katissa. Sillä niillä seit-
duilla Länsisiiomessa, missä topografit
tänä sttwetia owat työskennelleet, on ylei-
nen lititlo se, että jokainen asewelwollitieii
saapi kotia ttiltitaan kolmen tynnyrin alai-
sen iitaataloit otnakseitsa. Sillä pitäähäti
heidän saada palkan siitä että, oivat sota-
iväessä olleet, ja "iiiiithäit Weiiäjälläkin
sanotaan olewan”. Nyt iiiotii ittellis—akka
odottaa sitä kultaista aikaa, jolloin hänen
poikansa palaa aseweltvollisuudesta, ja
saa oiiiait maatalon, itiin pääsee hättkin
wanhaksi muoriksi. Toiset taas owat huo
limattomia maittensa hoidossa, kiin ei
tiedä kuinka kttiian niitä saa pitää ottta-
itaan. Onpa joku tilallisistakin ollut niin
yksinkertainen, että oit myynyt esitit. tiiet-
siätisä laustien: "täytyy iityydä niin kauan
kun oii, ei sitä tiedä kuin kttutin sitä saa
pttää".
— Seuraoivista paikoista: Chemnitz,
Stettin, Halle, Breslait, Braunschweig,
Köningslterg, Hannotver, Magdeburg,
Frankfurt aiti Ma ii, Eöln, Freilturg,
Liilteek, Erfurt, Dresden, Karlsruhe, owat
Herrat Valentin ja k:ni lähettäiieet arpa-
jaishoukutuksiaan Loiitiaalle. Wältän hä-
pyä noilla herroilla sentään on ollut, kiin
eiwät ole kehdanneet yhteen postikotittoo-
riin wiedä kaikkia kirjeitään, waan ja’an-
neet itiin tnotteeit.
—— Muistolalija pitkästä, uskollisesta
vaimetuksi-stet antiettiiit kolmantena rukous-
päiwänä t. k. 7 p. Paimion kirkossa kir-
koitinenojen päätyttyä seuraawille hetiki-
löille: Hopeaiset ankkurikellot perineeti
woudille Auktisti Mikoniiojalle 15 wuoti-
sesta palweluksesta, rengeille Juho Kustaa
Jtthattpojalle 24 wuotisesta palweltiksesta
ja Antti Aaro Urolle 11 wuotisesta pal-
weluksesta; kaikki koliiie palwelewat inaan-
iviljelijä E. Ruuth’in omistamassa Silkki:
län kartanossa Paiiiiioti pitäjää; sekä ho-
pealttsikka pappilan palwelusneitsylle Wil-
heliiiina Kaskiselle 15 wuotisesta paliveluk-
sesta rowasti A. Creittlein’illä ja Kauhois-
ten kartanon karjakolle Lowisa Kulander’-
ille 14 wuotisesta paliveliiksestti kapteeni
Th. Tihleman’illa stiitiassa pitäjässä.
Lahjat antoi pitäjän rotvasti alttarilta
pidettyääti etisin kaitiiiin pitheen, jossit hän
selitteli isättiiäii ja palwelijati keskinäistä
suhdetta ja heidiin tveltvollisuuksiaatt toisil-
leen sekä kuiiika harmitiaista nykyaikoina
on, että palkolliset pysywät kauan yhdessä
paikassa ja mitenkä uskollinen ja rehelli-
tieti palkollitien aina tulee tiitiistetuksi ja
palkituksi.
Lahjansa stiiivat yllätnaitiitttt palkolliset
isäitiiiltäätt, joita owat palivelleet.
Lemströtititi katiatottti wilikimitten
Aljwenttnmaalla tapahtui t. k. 24 p:nä k:lo
11 e. p.p. iioin tithannen hengeti lässä
ollessa. Läänitt kuwernööri, kreiivi Creut,z
piti lyhyeti puheen, julistaen kanawatt lai-
wakululle aivoittieksi. Kaiiaiitan pituus on
1,600 jalkaa, keskilewyys 96 jalkaa ja sy-
wyys 14 jalkaa. Työ oit kestäiiyt kaksi
wuotta jtt kitlungit oiotit nousseet 213,000
itiarkkttait. Pulteett jälestä kuului keisaril-
linen kunnialaukaus ja "Maamitte" ja "Po-
rin marssin" säwelten kaikuessa kiiti höyry
"Alatid", täynttä "uhlapukttuti pitettiijtt
henkilöjä, kanawan läpitse. "Aland" teki
sitte huivimatkan Kastelholmait rautiioille
ja palasi kanawatt kautta Maarianhami-
tiaan k:lo 4 j. p.p", jolloin juhlapäiivälliset
syötitii seurahuoneessa. Kaupuiiki ja kaita-
tva oliwat lipuilla ja köytinöksillä koriste-
titt. Jlina oli mitä ihanin, mieliala juli-
lallinen. Iuhlapäiivällisessä oli noitt wii-
sikymmentä henkeä. Maljoja esitti H. M.
Keisarille ja Keisarilliselle !juotteelle asses-
sori Ohberg; kunniawieraille lääniiiproivas-
ti Stertiberg; iiisinöri v. Haartniaii’ille ja
Letuströmin kanawatt työiniehille tohtori
Nesiler, johoit h:ra Haarttiiaii wastasi.
Jithlassti olewille ulkomaalaisille puhui pos-
timestari Godenhjelin ja isäiiinaalle kirkko-
herra Moliis, johon wastasi kreiivi Creittz,
sekä tukkukauppias Litrseti Norjasta tvai-
iitolle. —— Heti wihkiiiiisen jälestä saapui
tullihöyrylaiwa "Wikitigeti" kanawalle, tiio-
deit juhlaan senaattori .’Zilliacus’eti ja to
delliseit waltioneiiivokseit Lerchen. Jllalla
oli tanssiaiset toititeen pantit seitrahtto-
iteessa. (S, T.)
– Etelä Warsittais-Siwitten maanwil-
jelysseuran perustatpa kokous pidettiin Sa-
loti- kauppalassa t. k. 223 p. Kreiwi A.
Aritifelt, joka oli kokouksen pitheenjohtaja,
ilmoitti että k. senaatti oli wahwistanut
sen sääntöjen ehdoituksen, joka wiime hel-
mikuuii 4 p:nä pidetyssä kokouksessa hy-
iväksyttiin. Seurati perustajiksi kirjoittihe
"30 henkilöä, soistit eniti osa yhteisestä kati-
sasta. Kun säätitöjett inukaan johtokuitta
oit walittaiva yleisessa tiniosikokouksessti 3
wuodeksi kerralleen, walittiin tässä kokouk-
sessa ainoastaan wäliaiikainen johtokititta,
joka ryhtyisi tarpeellisiiti toittiiiit kunnes
warsinaiiteti johtokuitta ivuosikokouksessa syk-
syllä asetettaisiin. Jäseiiiksi wäliaikaiseen
johtokuntaan joutui suletuilla lipuilla tapah-
tuneen waalin katitta tilaitoitiistajtit, kreiivi
A. Arinfelt Wiurilasta, kreiivi G. Aritifelt
Ioensuusta, Rttuth Paititiosta, Artur Hain-
maren Paarskylästä, G. W. Haiitiiittren
Itikeristä, lautamies G. N. Yi7j(in Pniie-
listä ja rusthollari I. Heerinati Muttrlan
kappelista sekä sijaisjäseiiiksi iitaatitviljeliä
O. Alfthan jtt kestikeivari K. Holliitt’tit Ha-
likosta. Pitheenjohtajaksi johtokuittaan tva-
littiiit yksititelisesti kreitvi Atixi. Aritifelt,
w. puheenjohtajaksi tilanomistaja Artur
Haittinareii, tirpaii heitettyä hänen ja krei-
tvi G. Arnifeltiti wälillä, jotka molemmat
oliwat stiaiieet yhden werran äättiä, rahas-
tonhoitajaksi lautamies G. R. Yrjä j,i sih-
teriksi tilanomistaja Artur Haiiiittareii.
Seuran ensittiäineit wuosikokous pidetään
ettsi syyskiiitti 30 p:nä Jiikei in tilalla Pert-
telissti ja tulee silloiti kilpakyntöä tehtäwäksi.
(S. T.)
— Waiwaiskartana perustetaan tulewa-
iia iouottna Urjalati pitäjääii. Tätä war-
ten oti jo pitäjäläisille koossa 30,00tl ititirk-
ktia, jotka pääasiallisesti otvat kerääittyiieet
wapaaeljtoisten lahjaiti katitta. Stturiin-
matt ostiit tästä sttittttiasta, 10,000 itiark-
kaa, oit amiraali Furultjeliti aittatiitt
laitosta tvarteit. Waiivtiiskartatto tulee ra-
ketitiettttivaksi kirkon läheisyyteeii. Siitiä
pitäisi hoidettaman pitäjän kaikki waiwais-
apua tarwitsewat. Waiwaiskartaitooii ote-
taan oina opettaja jtt piiiitarhitri. Urja-
laiset oivat inoisella päätöksellä ottaneet suu-
ren askeleeit eteeiipäin edistyksen tiellä ja
oivat tässä, kittett itiin itioiiessa tumissakin
suhteessa, muille titaaittitte kiitiitille esikuiva-
na. (Sat.)
— Stiotiialaiiien kotte. Eräs räätäli,
niitieltä Jitho Helliii, litjalasta, oii, kittett
kirjeeiiivtiihtiijainiite titeille kertoo, tehnyt
pitusta oiitpeliikoiieeii. (3tit.)
—- Riiskolta heitiäkuiiii 25 p. 1882.
Heinätiteko oit päättitiiyt ja elonleikkuu til-
kanut. Kauttiit sopiivat pouta-ilmat, joita
kesti jotenkin koko heitiän-ajan otvtit sano-
ititittotiiasti edistätieet ja jouduttaneet tiiaan-
ittiestä heinätiteossa ja kvrjiiiissa; sopinee-
hati sanoa häiteti saatteen ttoiit keskinker-
taiseti tulon korjata ttiltvett waraksi hytitiä
ja sateen pilaatttattomia heittiit latoihinsa.
Heittän ja elon-ajan ivälisittä päiwinä saa-
tiin kititeiikiit ivirkistätväistä sadetta. ——
Elottleikkuit, ttiitikuitt jo iitaittitsitt, ott totist-
ikään alettu; muutamilla wainioilla jo tiä-
kee ruiskykkäitä seisoa köiiöttätväii riivissä,
ikäätikuiii sotaiitiehet, walttiiiita taistele-
maan itälkä-tiitnistä tvihollisttt wastaait.
Hywää satoa rukiista woidaan tottuva;
ivarataan ei wielä kititeitkatiit tiedetä, koska
Maltltalteoiit ivapaussota.
(.Iittlt.)
"ke ette isoaltaan ole niilineet !latinas-tiet,
te ette tunne itiintii.lii liititciniiti Lara. innolt-
ltiineti. "lli’in ott jtSe Stinonnt minulle, että
itiin lceritaaminiii tiilitoo inenettäii seitsemiin
laatii lipoloii lietitte, lenin )iliäeti iielco.etiian
inopnmnlceen ltantt;i.””
I’olintc piiri linnit-ian, liannee Siitii tnlj
retta, 1(an litin taas pulini lctiilcni liänen
iiiiiieitSii lintusaarelta ju 8vi"ulli8elta.
".loS et linoli omiteta liengeetiiei, tFtttj’t,
njin ajattele ltnmminlcjn niittiin niininiitti4
lilianit lienlceni iiteitee, ellet tottele linnin-
gesta"
Tara liateeli ltäntä lietlcen surullisetta ja
epäröiriinii, rean Sonjiillceen icirlciictniriit taita
iitinen iltatiet lcitSroiiStt.
"IIj "julma siitint-linelcannch iit-tattisi liitii,
"eot oilit itiin julina, ett-ii itiin nitten siir"
tiiata Fiiilen "t"ljiii"t"li:—;i3t,iiiiii, sentiilitieii ettej
itiineit ole annietnnitt rielcoitellti alireunasta
tFttttä jst-"iinasi neitosta. ’le ette . . . . te
ette etti "jontun reititti-"in minun tiilitenil"
"illiitii joiuitta, "jos Sitten tieliat elj ei"”,
suntti itariiniee. "lilaan minitatti niipttiiii,
että – puhuttaessa niiot-elle trikille, sellui-
aelle lcnjn einit olet, elämiiii aamuaan, "soltti
roi taittoa paljon sellaista, soitu telcee elii-
ntiiti siilojeelcei"” — kolini: lctitSeli tiie-eit )sm-
piirilleen nitoneessa "- ei pitäisi tareittei—
man paljoa. iiiettelylcplctiä, uulennttiialteeen
tyttäö. ettii noit-tiitto, teineni ja lintit onet
paremmat liitin piinapeiilclci, eläniii parempi
lenin linoleine, lnoiiiion auringon paiste ja
maailman ralilcatia perempi lintti niinetkin
liantn. ILnning-an oit eit-moilinen lcailciile,
jotliit eitti-ii; saetusta iiiinett taittoansa. !cunn-
tele mitina, iliana tyttö. niittoaitaa on ln-
reinnnt naittaa Sinnt" "joa mpi’tnnzst likinen
lcäölcyillenaii. illinki piiletti liitolta. alitit, ettii
liitit italitaee niitulle "jalon ja. lempeiin niie-
lien, "joltei ei ole anlctmi ainua ritat-tinti, "joti
tainiot pysyit lciniti nSlconnoeetiSj, nauti "jolta
anttia niitulle liailteit tiepitttileii. "joniin etulinn-
meai toit"oo.”” I’olloii sajlceiii "ja ajatteli;
muutamiin Silntäni"i"ij)ii)"lieeii "tiittolan jiillieott
liinani itiin:
"liii lenitaan roi olla aotielinantjti, l:njii
atlientilainen It)"lcititiS,”"
7.aran 8)"(liiti itllcoi tylsiini eillclcititSti, levit
itiin ientili tuon rtilclcniin iitinen! ]cinemia
oli Sniiri. ’kojeella piiolon elliinit "ja lipiti-
ilnS, toisella puoleti liritintit tarkistit, tulilinn-
ittiiii rantaa se. niio linnitorit niit-etat inialiot,
"jojta litin ajatusaine-tuuliin rapiSi!
I’ollnti, jolin ltattiinieltonii oli tullut lipein
teijte.r-"ilcöi arentimaan jlttnit:ioii njitt.nlceia itei-
äiin itaeeoitieii piirteiStii, niilit iitti-"justtianncien
merisin tytöii liitetieteen; liitit riensi liityttii-
niätiit sitä lt)"t"iilc8iteii. !lorimies allt-oi seli"
tellit iiänelle eroitusta lteiigelliaen painelult-
Sen, aielnti taipunaienncleit lcorlceettii "jaloon
iielcoittnnnttetnlcSeeit ju riivittiin mitättiimiit
tajutitnlceet miikit-iitsesä aseunonen: litiumia
roi ltFllti eilinänriipiipliaolcei "tiipiin epäjuma-
lait eteen, sillaliina lcttiii aiain notlcietnntnn
oiltaan "lnmetietn eteen! ’koipa i’ietteljjii esitit
iijelii toäietnltaja ranntatnetalcin Se on
likinen tapansa — toiliataalcseeti, ettii "linnei-
la :istutustaan leat-800 §pistimineen eilcä linoli
aistii, mitenlcii. nteicliin polttomme taipunet.
ilo-iintien ltoetti liiaton tilattoman tzitöit tiiä-
riin oppitien rerlclcoiltin; ruuit eninten )ilt-
ejiilcertxiinen neito ja ralilcane teltiuiit iitinen
lcolteeneet titrltiltai.
"Iiittiilci’iii minut, "siit-tiilitili minuti" litin-
tii-iltti 2ai"it liijt’iinSti, lcitn I’ollitn oli lopet-
tanut; "tiimit oit 8)"ntiii, tiitiiii oit ltiiiilieiiii,
ettii. liitien-"itte minnit niilit! illinki en reti rit-
ltnnttuu teitti, jotlctt olette itiin oppinut, iilii-
rFchleItiinno; riian mliiii. tiecliiii, ettii -Ittiiiti-
liiii lujenet oit !sinjoit-ettii.- aiiinn ei I,ticlii !cn-
miirtitntiin "ja riilcitiletntiii iiiiinttt "litin-alitit lcnin
tnjiina. ’kiinni on lcFlliilcni jnrni;liliiiinitllo."”
"liitan einit et liiteli-"iitti roi liittyisi niitit
tnSlciit, "jotlcii oilat-tartit ainiin, ellet tuliini"
ltnnilaliti i’olluti innolcliiiiisti.
"ltiinii tie-cliiii, ettei niinnlla olo roimia;
niinii, tjotliiii, ettii olen lioilclco, napiset/ii tyt-
tö, iteilclio liitin riioliol" ritettiSi Aari-t, purs-
ltttlttaeit lcyyneleiein. "illatta Jitntitlit, niiniin
.kiinitti-titi, lcitii liitii liiltettiiii lcoetniceen, nijn
liiiit :intti-i iiiFiiSlt-in roittila eitti lceItiiiniiiini"
"7;tiiit, einit teet minut ltnilnliei !” ltiinilitli"
ti 1’ollnti, pelii8t)"iteenii lioiltoii "jst pelolilcaeiit
tytiån "tilineiiniiestin "tiiti liiiiinny pola, sinun
täytyy lcttnlla minnit! illiiiii lciiölceii einini tot-
telemaan lciiiiiitgiteta, ja niinitila on viitetie
itiisi-:oli ninnit, 7tttra; sillit 89, "jolta sinun nFt
piilinttelee ott —– einiin miiat"
01iliiiii liiinen 8)"tiiiinineneii ilmoittanut Sen
jt; etinen ltiinelle, oliliitii ltuuiinieiien iitinen-
eii "jit lciiöiioieaii "joi-tiiti, "jolta iitni.stntti liiintii
iliiilaS.intitsi-ti "ja "jolcu njin ilimeelliSeSti reti
liiinen 8)"iliiiiiinen8ii luineen! llitniiiilitiieii
jitolcei niinet-in sytiir iitinen !uocheein lieitti
liiitenöii iitinen leani-.tiinein nojiisi piititiinöii
liittien rintakiima "ja ii)")"lilc)"ttj: "letitin leiliiil"
Siliiiiiiti"t"ipi"t)"chelcel niiolttiton leitili-iii, puitet
oittien, ettii liiiii riliii-"iinliin oli li’iz"tiiii)"t liii-
iionnooit ja nyt oli selitteli syljes-ii.
l’iiitiilc.sii itilcuii ei tuttimutsin i’ollnn iisii-
tollut intiata lcniii ettii liiiii syleili tpt.s’jtt-itiin.
]liiti painoi ltiintii riitt-iitinen, piti liiiiitii oril-
liiiiii jtsestiiiiit pultitti .suutelon 31tutttlolloltii-
iteii niittuinesi. otsalleen, liitt.siii liitittii tiilitie;-
tettili.ai-itit, )"lpo)"tlelc5eoii, ittinunlcei lapselt-
Jeen! liitin linn ensiniiniiinen ]nannoilleen
tunteen piirii-.tiie oli olti, rFlitFi I’ollit.r leea"
liitetontti, janien oli ltiitltitisnttt iitinen ilmoj-
titlcaeneit lieitliiii liilieiJeStä Sitlciiltiisuiiilon—
tanit.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
